No otetaas nyt sitten kun oikein pyydettiin.
Mitenhän tän osaisin selittää. Alan Aragon ja Lyle MacDonald ovat esimerkkejä objektiivisista valmentajista. Poliquin taas haalii kummallisia ja arveluttavia tutkimuksia, joilla sitten pyrkii pönkittämään omia metodejaan. Hän ei tunnu harrastavan ollenkaan kriittisyyttä menetelmiään kohtaan, vaan kun on päättänyt, että asia on näin, niin sitten se on.
Totuutta on hankala määritellä, mutta kyllä nuita valmennukseen liittyvää ihmisen fysiologiaa on niin paljon tutkittu ja kehitetty, että ei sieltä nyt mitään täysin uskomattoman uutta kehitetä. Kuten sitä, että anaerobisella voi korvata aerobisen harjoittelun.
Berkhan on siitä hieman erilainen, että hän ei ole kokeillut keksiä pyörää uudestaan. Hänen ideansa nyt kuitenkin perustuu vain siihen syö vähemmän, kuin kulutat -metodiin. Berkhan muutenkin suhtautuu objektiivisemmin tutkimuksiin, eikä kelpuuta ihan mitä vain oman agendansa esittämiseen. Näin minä olen ainakin hänen bloginsa perusteella ymmärtänyt.
Sää sanot, että Poliquin ei ole objektiivinen, mää taas sanon, että kun sää tulkitset ja kommentoit sen tekstejä niin et ole objektiivinen. Et edes yritä ymmärtää mitä ajetaan takaa.
Ottamatta kantaa kuka on oikeassa niin siitä ei päästä yli eikä ympäri, että Poliquinin "opeilla" on tuotettu ja tuotetaan tälläkin hetkellä huippu-urheilijoita huipputasolle. Se tuskin olisi mahdollista jos niin moni hänen mainitsemansa asia olisi niin perseellään kuin täällä väitetään.
Mutta Poliquin ei ole tämän ketjun pääasia, joten jätetään se sikseen. Tää asia ei täällä nyt ratkea kuitenkaan.
Elikkä kuitenkin suurin osa harjoittelusta tapahtuu jonkun muun valmennuksessa, koska lajiharjoittelu yleensä kattaa sen isoimman palan.
Olen koko ajan puhunut offseasonista eli siitä ajasta kun rakennetaan perusta sille, että esim. NHL-kiekkoilijalla hokkari kulkee lujaa ja läpi kauden. Ja että mies pysyy ehjänä. Siihen ei siis aerobisia juoksulenkkejä tarvita. Toki jos joku on siinä kunnossa mitä tuolla ylhäällä kuvattiin jos ei ole IKINÄ tehnyt 5-toistoa enempää niin ehkä sitten.
Tästä kaikesta nuo valmentajat pitävät huolen eli offseasonilla 100%, siitä asti kun edellinen kausi loppuu ja siihen kun seuraava alkaa. Onseason taas on niin oma taiteenlajinsa, että siitä keskusteleminen on aika turhaa näkemättä itse urheilijaa tai tietämättä missä just sillä hetkellä mennään (loukkaantumiset, palautuminen, treeni/pelifrekvenssi jne jne jne.)
Tuo mielipide-persereikä-vertaus on se perinteisen ylimielinen näkemys asiaan. Toinen näkemys voisi olla se, että kyse on oppimisesta. Ne, jotka eivät tiedä, kyseenalaistavat asioita, jotta ne, jotka tietävät voisivat niihin vastata. Mun mielestä oppijan perusedellytys on kyseenalaistaa kummastuttavilta kuulostavat asiat, eikä vain nyökytellä auktoriteetin edessä ja sitten jakaa jopa virheellistä tietoa eteenpäin.
Olen lukenut. Olen kokeillut. Olen ollut kursseilla opiskelemassa, en millään perus-PT-vedä-ylätaljaa-kurssilla vaan ihan korkeatasoisissa sellaisissa. Olen ollut ihan käsi kädessä esim.
Ben Prentissin kanssa tuntikausia istumassa ja nuuskimassa mitä kaikkea urheilijan valmentaminen, treeniohjelmat, ravinto, elämäntavat, jaksotus jne jne jne. vaativat.
Olen tehnyt paljon päin persettä ja paljon oikein. Juttuja on otettu mukaan, juttuja on heitetty pois. Ne jutut mitä täällä kerron on happotestattu teoriassa ja käytännössä monta kertaa ja mikä tärkeintä, niillä saadaan aikaan tuloksia, itse ja muut maailmalla. Sinänsä on siis ihan sama mitä mieltä niistä täällä kukin on.
Laji+puntti+intervalli=burnout. Laji+puntti+intervalli+juoksu=vielä pahempi burnout.
Tän tuossa jo käsittelinkin. Ihan kaiken voi harjoittelussa ja valmennuksessa tehdä oikein ja sitten aina päin persettä. Tollanen linjaus on ihan paskaa.
Juoksulenkin idea on peruskestävyyskaudella peruskunnon kasvattaminen, jotta kropan harjoituskapasiteetti, sekä palautumiskyky paranisivat kilpailuja valmistavalle ja kilpailukaudelle. Juoksulenkki on paljon helpompaa toteuttaa, kuin lajiharjoittelu, joka olisi parasta peruskuntoharjoittelua. Juoksulenkki voi olla myös palauttavaa harjoittelua, jos urheilija on niin kovassa tikissä, että joutuu palauttavatkin harjoitteet menemään juosten.
Vielä kerran: juoksulenkki kehittää varmasti vaikka mitä. Jos otan kärpäslätkän käteen ja heilutan sitä niin kauan, että taju lähtee niin sekin kehittää jotain. Kyse ei ole siitä etteikö aerobinen kehittäisi jotain. Kyse on siitä, että esim. jääkiekkoilija (ja time motion -studeiltaan samalnaiset lajit) ei sitä niin välttämättä tarvitse. Tärkeämpää on puntti+intervallit+lajitreenit.
Peruskuntoharjoittelun tekeminen juosten kesällä voi olla myös henkiseltä puolelta mukavaa irtiottoa lajiharjoittelusta.
Homopornon katselukin on jollekin mukavaa vaihtelua. Se, että sä tykkäät lenkkeilystä ei tarkota, että kaikki tykkää. Moni valmennettava on ollut onneissaan kun ei tarvitse käydä puuduttavilla paskalenkeillä.
Semmosta. Kai mä nyt olen sanottavani tähän sanonut.
Mikä mahtaa olla Pullan urheilu/valmennustausta, kun noin kovin sanoin toisten mielipiteitä tyrmää?
Urheilua kaikissa muodoissa koko elämä. Valmennustaustaa ei koko elämän ajan. Valmennan viikottain ihan tavallisia ihmisiä ja urheilijoita. Pysyn nyt ainakin toistaiseksi anonyyminä kuten te muutkin.
Mikä tuossa Moksun vietsissä nyt oli sitä niin paskaa, ettei edes jaksa vaivautua siihen vastaamaan, kun ensin itse alottaa keskustelun?
Ehkä enemmänkin se, että jos nyt luet tän ketjun alusta loppuun niin tää vähän kiertää samaa kehää sivusta toiseen ja vähän epätodennäköistä, että päästään koskaan lopputulokseen. Jengi istuu omissa poteroissaan ja vittuilee. :D