Tulisijat

[cryscythe]

Tutun näköinen mutta kuitenkin hieman erinäköinen kuin meidän Lauri. Ilmeisesti muurasit tuon itse? Mite nuo alapuolen harkot ja takana oleva villa saadaan piiloon?
http://www.kaikale.kuvat.fi/kuvat/Sekalaiset/setti/late.jpg

Tuleeko kattoon joku röpelöpinnoite?

Takana oleva villa laitettiin varmuuden vuoksi ettei takana oleva harkkoseinä pääse kuumenemään ja hikoilemaan ulkopuolelta. Tuostahan puuttuu vielä ulkokuoren muuraus, joka tehdään seinään saakka siten että tuo villa menee piiloon. Ulkokuoren muuraus ulottuu siis tuohon harkon ulkoreunaan saakka ja lopuksi kaikki tasoitellaan kaikki samaan tasoon. Itse tuo piti alunperin muurata, mutta annoin homman kuitenkin tutulle, joka noita tekee päivätöikseen.

Kattoon tulee joo ruiskupinnalle eli "sumukatto". Sumukatto sopii mun mielestä paremmin sisustukseen, joka on vähän moderniin päin kallellaan. Ei muuten toimi Käikäle toi sun linkki, ilmoittaa että on yksityisesti jaettu kansio.

Takasta oli alunperin tarkoitus tehdä tummanharmaa/musta mutta tuossa tuota muurarikaveria jututettuani kuulin että on ihan arpapeliä saako pinnasta tasaisen vai tuleeko laikukas. Hän suositteli tekemään vaan valkoisen ja maalaamaan jälkikäteen niin saa kuulema parhaan lopputuloksen. Onko kokemuksia?

 

[LoftYokel]

Kattoon tulee joo ruiskupinnalle eli "sumukatto". Sumukatto sopii mun mielestä paremmin sisustukseen, joka on vähän moderniin päin kallellaan. Ei muuten toimi Käikäle toi sun linkki, ilmoittaa että on yksityisesti jaettu kansio.

Kuinka tämä tehdään? Pelkällä maalilla huntua, vai tehdäänkö jollain laastilla epätasainen, joka maalaataan?

 

[Käikäle]

Ei muuten toimi Käikäle toi sun linkki, ilmoittaa että on yksityisesti jaettu kansio.

Takasta oli alunperin tarkoitus tehdä tummanharmaa/musta mutta tuossa tuota muurarikaveria jututettuani kuulin että on ihan arpapeliä saako pinnasta tasaisen vai tuleeko laikukas. Hän suositteli tekemään vaan valkoisen ja maalaamaan jälkikäteen niin saa kuulema parhaan lopputuloksen. Onko kokemuksia?

Nyt pitäisi linkin toimia. Takan maalaamisesta ei ole mitään kokemuksia mutta meidän Lauri verhoiltiin valkoisella antiikkilaastilla ja luukun ympärille tuli isoja hiililaattoja tähän tyyliin: http://kaikale.kuvat.fi/kuvat/Asuntomessut/2011/20110721-134400-IMG_5518.jpg . Meidän luukku on tumma ja jätettiin ylimmäinen laattarivi pois.

 

[D.Yates]

Kuinka tämä tehdään? Pelkällä maalilla huntua, vai tehdäänkö jollain laastilla epätasainen, joka maalaataan?

Veikkaisin että ruiskupinnoite tehdään ruiskuttamalla. Vai onko tuo "sumukatto" jotain muuta?

 

[cryscythe]

Kuinka tämä tehdään? Pelkällä maalilla huntua, vai tehdäänkö jollain laastilla epätasainen, joka maalaataan?

Sumukattoa ei maalata ollenkaan. Kattoon vedetään saumojen kittailujen jälkeen (vähintään) yhden kerran ylitasoitus pohjatasoitteella, jonka jälkeen katto hiotaan. Tämän jälkeen tasoiteruiskulla tehdään viimeinen pinta ruiskuttamallla kattoon pintatasoite. Pintatasoitetta ei enää tasailla mitenkään vaan kattoon jää pieni epätasaisuus. Loppupinnan tasaisuus ja kuviointi säädetään sillä kuinka suurella paineella, notkealla massalla ja miltä etäisyydeltä tasoite kattoon ruiskutetaan.

Sumukatto tulee maalattua vähän halvemmaksi kun yksi tasoitus+hiontakerta ja maalaukset jäävät kokonaan pois. Meillä katto on iso ~60m2 tasainen pinta johon valo osuu monesta suunnasta. Maalattu katto ei anna pieniäkään virheitä anteeksi ja on muutenkin haastava saada pintamaalauksen osalta saada tasaiseksi. Sumukatto häivyttää pieniä virheitä ja tekee katosta mattapintaisen. Omasta mielestä sellanen ihan pieni pintaröpö on hyvännäköinen ja kaipa tuon voi maalatakin jos haluaa. Kulkee jossain päin suomea nimellä roiska-katto ja toisaalla sumu-katto..

Tässä linkissä havainnekuvaa loppupinnasta http://2.bp.blogspot.com/-z2HzV7fXHSU/T3dZhJOH0TI/AAAAAAAABBw/8LD8OinckAs/s1600/_MG_7810.jpg

 

[LoftYokel]

Sumukattoa ei maalata ollenkaan. Kattoon vedetään saumojen kittailujen jälkeen (vähintään) yhden kerran ylitasoitus pohjatasoitteella, jonka jälkeen katto hiotaan. Tämän jälkeen tasoiteruiskulla tehdään viimeinen pinta ruiskuttamallla kattoon pintatasoite. Pintatasoitetta ei enää tasailla mitenkään vaan kattoon jää pieni epätasaisuus. Loppupinnan tasaisuus ja kuviointi säädetään sillä kuinka suurella paineella, notkealla massalla ja miltä etäisyydeltä tasoite kattoon ruiskutetaan.

Sumukatto tulee maalattua vähän halvemmaksi kun yksi tasoitus+hiontakerta ja maalaukset jäävät kokonaan pois. Meillä katto on iso ~60m2 tasainen pinta johon valo osuu monesta suunnasta. Maalattu katto ei anna pieniäkään virheitä anteeksi ja on muutenkin haastava saada pintamaalauksen osalta saada tasaiseksi. Sumukatto häivyttää pieniä virheitä ja tekee katosta mattapintaisen. Omasta mielestä sellanen ihan pieni pintaröpö on hyvännäköinen ja kaipa tuon voi maalatakin jos haluaa. Kulkee jossain päin suomea nimellä roiska-katto ja toisaalla sumu-katto..

Tässä linkissä havainnekuvaa loppupinnasta http://2.bp.blogspot.com/-z2HzV7fXHSU/T3dZhJOH0TI/AAAAAAAABBw/8LD8OinckAs/s1600/_MG_7810.jpg

Tuossa taitaa olla mun ensimmäinen remonttikohde. Suurimmassa osassa huoneita on paneelikatto, mutta muutamassa tilassa on maalattu levykatto ja siinä kyllä näkyy rajoja, vaikka kuinka muka teki hyvin. Eihän virheet aina näy, mutta joskus sopivalla valolla ne oikeen hyppää silmille.

Tai sitten vois vetää paneelit vaan päälle loppuihinkin tiloihin...

 

[Käikäle]

Meillä kun on aina tuommoinen röpökatto ollut niin katon panelointi nykyiseen oli itsestään selvyys. Ja onhan se paneelin laittaminen kattoon paljon mukavampaa kuin levyjen saumaus ja kittaus. Sitä kun saa tehdä jo ihan tarpeeksi seinienkin kanssa.

 

[cryscythe]

Meillä kun on aina tuommoinen röpökatto ollut niin katon panelointi nykyiseen oli itsestään selvyys. Ja onhan se paneelin laittaminen kattoon paljon mukavampaa kuin levyjen saumaus ja kittaus. Sitä kun saa tehdä jo ihan tarpeeksi seinienkin kanssa.

Mä teen melkein kaiken mahdollisen itse, mutta tasoitetyöt teetän erikoismiehellä. Itessä on niin paljon pilkunnussijan vikaa että ei tosta tasoitetyöstä olis tullut ikinä valmista muuten. Sinänsä tuo on kätevää että tulee seinät ja katot samalla kertaa. Seinän ja katon rajaan vahvikenauhat niin ei tarvitse kattolistojakaan laittaa. Toivottavasti kestää ehjänä.

Täytyy kerrankin sanoa että helvetti että on tasoitemies ollut rivakka ukko hommissaan. Ei mitään valittamista työjäljestä tai tahdista. Meillä siis kahdessa kerroksessa talo ja ~200m2, sisältää korkeita tiloja yms.
- Ukko nauhoitti ja kittas kipsiseinät ja katot 8h.
- Seuraavana päivänä Kävi saumat uudelleen läpi pohjatasoitteella. 8h
- Seuraavana viikonloppuna veti koko talon kiviseinät tiilitasoitteeseen
- Seuraavana viikonloppuna laittoi kaikkiin kiviseiniin pinnanvahvistuskankaat ja puoleen talosta pohjatasoitteet
- Seuraavana viikonloppuna tasoitteli märkätilat ja veti loput pohjatasoitteet seiniin.. Kaiken lomassa ukko on myös tehnyt smyygit ikkunoihin ym. oikaisuja..

Töitä se on nyt painanut 9pv yksin ja kaikki hommat käsipelillä. Minä olen vain katellu vierestä kun homma toimii. Tätä rataa kun jatkuu niin mulla jää puolet tasoitetöiden budjetista yli, mikä ei kyllä haittaa ollenkaan.

 

[teri]

Tein omat puut liian myöhään ja nyt ainakin osa on liian märkiä poltettavaksi. Talven ajan säilön halkoja puolikylmässä varastossa, kuivassa kuitenkin. Mietinkin, että olisiko merkittävää eroa jos veisi vajaan motin puita lämmönjakohuoneeseen, missä on aina +30 lämmintä? Tulipalovaaraa siellä ei kuitenkaan ole.

 

[-sanski-]

Ei se haitaksikaan ole. Vaikka puut olisi saanut kuivina liiteriin/varastoon/vajaan, niin kyllä "lämmin" puu palaa paremmin kuin suoraan kylmästä liiteristä otettu.

 

[Zeikki]

Onko kellään kokemuksia takan asennuttamisesta vanhaan omakotitaloon. Olisi ko. projekti ajankohtainen, kyseessä 1949 rakennettu purulaatikko. 80-luvulla torppaan laitettu vesikiertoinen keskuslämmitys ja silloin ilmeisesti päätetty, että nyt loppuu puitten poltto tässä torpassa perskeles. Tulisijat siis purettu kaikki pois. Tuossa tulevan takan paikalla ilmeisesti jokin pönttöuuni tms. ollut, onko porukka joutunut vahvistelemaan laattaa tms. rojektia tekemään ennen kuin takan on saanut paikalle?
Ja toinen kyssäri vielä, onko kokemuksia Uuniseppien tulisijoista, tuollainen on näillä näkymin tulossa.

 

[Percele]

Onko kellään kokemuksia takan asennuttamisesta vanhaan omakotitaloon. Olisi ko. projekti ajankohtainen, kyseessä 1949 rakennettu purulaatikko. 80-luvulla torppaan laitettu vesikiertoinen keskuslämmitys ja silloin ilmeisesti päätetty, että nyt loppuu puitten poltto tässä torpassa perskeles. Tulisijat siis purettu kaikki pois. Tuossa tulevan takan paikalla ilmeisesti jokin pönttöuuni tms. ollut, onko porukka joutunut vahvistelemaan laattaa tms. rojektia tekemään ennen kuin takan on saanut paikalle?
Ja toinen kyssäri vielä, onko kokemuksia Uuniseppien tulisijoista, tuollainen on näillä näkymin tulossa.

Pikaisella kuukkelilla selvisi että peltiseppä-pönttöuunit on yleensä n.1100-1300kg, joten sen verran sen nyt ainakin luulis kestävän. Itsellä 1350 kiloinen Kermansaven Helmi, ei ole ainakaan lämpö kesken loppunut...

 

[OlaviVirta]

Suunnittelilla on ~70m2 rivariin varaava takka. Sijoituspaikka on luonnollisesti olohuone. Nyt auttaisi tieto vastaavanlaisista hankkeista ja kustannuksista.

Massaa siinä pitänee olla sen verran että varaa oikeasti lämpöä eikä vain lämpösäteile lämmityksen aikana. Mikä se massan määrä sitten pitäisi olla, on vielä minulle mysteeri. Materiaalista en osaa vielä sanoa ja onko kysymyksessä valmistakka vai muurataanko se paikanpäällä. Valmistakan puolesta puhuu se että pystytys sujunee hyvinkin lyhyessä ajassa ja valmispiipulla.

Eli, jos on tuommoisesta vastaavasta kokemusta, niin mitkä seikat tulee ottaa huomioon takkaa valittaessa? Tiili vai vuolukivi? Valmispiiput vs. muuratut piiput? Mitä varaava takka on kaikkinensa kustantanut ja mikä on ollut työ osuus kokonaiskustannuksista?

 

[Samo]

No takan massahan riippuu siitä minkä verran alaa sillä on tarkoitus pitää lämpöisenä. Esim. nunnauuni jne ilmoittaa sivuilla takka kohtaisesti lämmitysalan mihin tulisija on tarkoitettu. Valmistakatkin muurataan paikanpäällä. Erona pitkästä tehtyyn lienee se, että materiaalit on valmiiksi työstetty? Ammattimuurari todennäköisesti tekee kanttixkantti tulisijan yhtänopeasti on se pitkästä tavarasta taikka valmispaketti. Samat materiaalit, laastit jne. molemmissa kuitenkin on. Oma mieltymys ratkaisee paljon näissä asioissa. Valmispiippu on se mikä varmasti tekee sinun tapauksessasi sen nopeus eron? Ovat nopeita pystyttää. Ne eivät sitten varaa lämpöä samalla tavalla kuten tiilestä tehty.

Kuorellinen tiilitakka varaa lämmön hitaasti ja luovuttaa sen hitaasti. Tulisijan pintalämpö ei näin nouse korkeaksi. Vuolukivinen taas lämpeää nopeammin ja on pinnasta huomattavasti lämpimämpi.

 

[Jm1]

Hupella oli aika iso ja hieno tiilitakka, mutta eikös se sitä moitiskellut että lämpöä siitä ei noin vaan saa ulos eli kestää todella kauan ennen kuin
puskee lämpöä pintaan. Sellainen puilla lämpiävä liesi tuollaisen hitaasti lämpiävän takan vieressä olisi tietysti aivan hyvä tapa saada ruoat tehtyä ja ilmasta läpöä
siinä samassa.

 

[69T]

Hupella on varmaan joku höyrynsulku siellä välissä kun ei pelitä tai sitten niillä on vain niin kuuma sisällä ettei lämpöä huomaa (ainakin sähkönkulutuksesta päätellen)
Kunnollisen varaavan takan pintalämpö pysyy hyvinkin alle +40C lähempänä luukkujakin. Sieltä ei siis tule "kuumaa" vaan ihan tavallista lämpöä joka hissukseen säteilee huonetilaan. Varaavaa tiilitakkaa pitää lämmittää säännöllisesti jotta siinä pysyy edes tarvittava peruslämpö joka taas mahdollistaa sen että lämpöä on luovutettavaksikin. Peruslämmön saamiseen menee kylmästä useampi pesällinen ja aikaa eli tuon kanssa pitää pelata säännöllisesti. Esim. meillä kun paikalla muuratun varaavan tlu:n lämmitys aloitetaan niin se on sen jälkeen vähintään 2 krt/vko kun tulet jommassa kummassa pesässä siihen saakka kunnes loppuu. Tarkoittaa siis suomeksi että joskus syys-lokakuussa alkaa ja vapuksi loppuu.

Tulikivet, Kermansavet, Nunnauunit jne. on rakenteeltaan taas vuolukiviä joka materiaalina ottaa vastaan nopeasti ja luovuttaa nopeasti eli niistä saa "kuumat" pihalle nopeasti, mutta lämmön kesto on lyhyt.

 

[Jm1]

Olis mukava kuulla Hupelta ja miksei muiltakin jotka omistaa ison tiilitakan että kuinka paljon sähkölämmityksessä pystyy säästämään polttelemalla
takkaa ahkerasti ?

 

[Zeikki]

Pikaisella kuukkelilla selvisi että peltiseppä-pönttöuunit on yleensä n.1100-1300kg, joten sen verran sen nyt ainakin luulis kestävän. Itsellä 1350 kiloinen Kermansaven Helmi, ei ole ainakaan lämpö kesken loppunut...

Jep, tuli kaupat jo tehtyä ja asentaja kävi paikalla, ei tarvii vahventaa pohjaa tms., melko vähillä lisätöillä selvitään muutenkin.

 

[Jimmy Kimmel]

Sellainen puilla lämpiävä liesi tuollaisen hitaasti lämpiävän takan vieressä olisi tietysti aivan hyvä tapa saada ruoat tehtyä ja ilmasta läpöä
siinä samassa.

Puuhella on päällikkötason vehje! Ei meillä talvella sähköhellalla tehdä mitään muuta kuin paistetaan pullat ja ranskanperunat. Kaikki muu ruoka tehdään puuhellalla. Lämpöä tulee perkeleesti ja kun vielä on muurattu malli, niin varaavuuttakin löytyy jonkin verran. Sehän tuollaisessa on, että ei se ihan paras mahdollinen vehjes ole nollaenergia- tai vastaaviin taloihin, kun joutuu sitten jo jäähdyttelemään tiloja. Tämmönen hatarampi perinnemörskä, niin ihan ehdoton peli.

Tossa on oma hella rakennusaikaisen kaaoksen keskellä. Kuvassa mulla on itseasiassa vielä yksi tiili muuraamatta ylimpään varviin paistouunin oikealle puolen. Piti tiilelle vähän rälläkkää näyttää, mutta kun oli kova hinku päästä vetoa koittamaan, niin tiilen tilalla on väliaikaisesti villaa...

 

[Huppe]

Meillä on tosiaan toi Tiilerin Tyyne muuratulla piipulla. Pari päivää menee jotta sen saa oikeasti lämpimäksi, jos kylmiltään aloittelee, pari pesällistä per päivä. Sitten se antaakin lämpöä pitkään. Meillä tosiaan on vähän liian kuuma sisällä, jotain 22-23 astetta, mutta kivahan tuon edustalla on norkoilla kun se on lämmin. Viime talvena en lämmittänyt tuota juuri lainkaan. Nyt on puuvarasto tekeillä, jotta saa talvellakin lämmiteltyä myös takkaa, saunan lisäksi ja onkin tarkoitus ottaa hieman vertailukohtaa viime talven sähkölukemiin. Viime talvi meni käytännössä sähköllä (vesikiertoinen lattialämmitys + ILP + IV-koneen väärät asetukset) lämmittäessä.