- Liittynyt
- 23.1.2016
- Viestejä
- 20
Millaisia oireita sinulla oikein oli/on? Ja kuinka kauan ovat siis jo kestäneet? Olet kyllä oikeassa siinä, että nimenomaan noin olen saattanut ajatella myös: tsempannut itseäni suorituksiin, vaikka olo olisi ollut kuinka väsynyt. Tässä taas nähtiin, ettei ihminen mikään kone ole. Ja sitten kun on tottunut päivänsä suunnittelemaan treenien mukaan niin kuinkas nyt kun niitä ei pystykään tekemään? Olo on kieltämättä "pikkuisen" hukassa, mutta ehkä tämä pitäisi ottaa sellaisena kasvun paikkana. Että elämässä on aika paljon kaikkea muutakin. Ja ettei se oma itseisarvo ei ole niistä urheilusuorituksista tai urheilullisesta ulkonäöstä kiinni.
Niinpä. Sama juttu tuon arjen kanssa! Ei se ikinä ole tuntunut aikaa vievän kun on halunnutkin mennä treenaamaan, mutta nyt kun ei voi tajuaa kuinka paljon aikaa siihen kuluukin Varsinkin kesälomalla kun vielä oikein oli odottanut että nyt on kunnolla aikaa treenata ja kokeila eri lajeja niin eihä siinä malttanut pelkkiin kävely lenkkeihin tyytyä. Olen kyllä samaa mieltä tuon kasvuajatuksen kanssa. Ja ehkä tämän voi nähdä mahdollisuutena kehittää esim. Liikkuvuutta ja peruskuntoa kevyellä uinnilla , kävelyllä yms tai vaikka opiskelella jotain
Itselläni oireet alkoivat joskus tammikuun aikoihin, aika satunnaisina ja lievinä. Unettomuutta ,syke koholla ja voimat poissa. Toisinaan taas pystyi ihan ongelmitta treenaamaan. Myöhemmin tuli törkeä hikoilu pahempi unettomuus ja todella korkea leposyke ja treenisyke.
On tuntunut vaikealta todeta ja myöntää että omalle kohdalle tuo tullut. Minulla myös se , että on puhunut siitä läheisille on auttanut todella paljon.