Mikä potuttaa salilla käynnissä eniten?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Topah
  • Aloitettu Aloitettu

M-Nutrition EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/KPL
Pienet lapset salilla. Ikäraja on 16 ko. salille eikä mitään leikkinurkkaa tai muutakaan, mikä edes jotenkin kannustaisi tuomaan lapsen mukanaan. Sit penskat juoksee ympäri salia ja kiipeilee laitteisiin samalla, kun isäpappa vääntää rautaa tyystin toisella puolella. Ei muuten häiritsisi, mutta pieni pelko perseessä, että tulee viereen pällistelemään, kun tekee vaikka tempausta... Henkilökunnalle jätetty palautetta ja kuukausi sitten tuli vastaus, että puuttuvat tietysti asiaan, mutta taas oli sama lapsi+isukki touhuamassa eikä mitään julkista sääntömuistutustakaan tmv. ole salin puolelta näkynyt. Täytyy varmaan mennä seuraavalla kerralla itse huomauttamaan.
 
Treenissä yleensäkin alkaa vähän tökkimään se, että miten vähän kroppa kykenee ottamaan rasitusta vastaan. Vuoden päivät jo kuitenkin itseä taas kurittanut (plus mm. lenkkeillyt 1000+km), joten jonkinlainen peruskunto pitäisi olla taas pohjalla.

Nykyisessä ohjelmassa linkitän usein mm. ajansäästösyistä liikkeet pareiksi, eli teen esim. dippisarjan ja heti perään sarjan bulgarialaista kyykkyä, jonka jälkeen 3 minuuttia breikkiä ja sama uusiksi. Mutta kaikki liikeparit mihin liittyy kyykky (tai maastaveto tms. iso liike) tekee sen, että jo toisella, viimeistään kolmannella rundilla alkaa päässä heittämään ja kyösti meinaa lentää. Tunnin treenin loppupuolella jää usein sarjoja tekemättä ihan siksi, että tajunnantaso alkaa heitellä sen verran vahvasti, ettei vaan enää pysty. Ja kun en perkele edes treenaa mitenkään erityisen kovaa, vaan tämä on ihan läpsyttelyä vielä. Ärsyttävää.
 
Treenissä yleensäkin alkaa vähän tökkimään se, että miten vähän kroppa kykenee ottamaan rasitusta vastaan. Vuoden päivät jo kuitenkin itseä taas kurittanut (plus mm. lenkkeillyt 1000+km), joten jonkinlainen peruskunto pitäisi olla taas pohjalla.

Nykyisessä ohjelmassa linkitän usein mm. ajansäästösyistä liikkeet pareiksi, eli teen esim. dippisarjan ja heti perään sarjan bulgarialaista kyykkyä, jonka jälkeen 3 minuuttia breikkiä ja sama uusiksi. Mutta kaikki liikeparit mihin liittyy kyykky (tai maastaveto tms. iso liike) tekee sen, että jo toisella, viimeistään kolmannella rundilla alkaa päässä heittämään ja kyösti meinaa lentää. Tunnin treenin loppupuolella jää usein sarjoja tekemättä ihan siksi, että tajunnantaso alkaa heitellä sen verran vahvasti, ettei vaan enää pysty. Ja kun en perkele edes treenaa mitenkään erityisen kovaa, vaan tämä on ihan läpsyttelyä vielä. Ärsyttävää.
Kannattaa vaihtaa ohjelmaa. Eihän tossa ole mitään järkeä.
 
Kannattaa vaihtaa ohjelmaa. Eihän tossa ole mitään järkeä.
Kyykky, penkki ja veto ehkä tekisin erikseen kun en tykkää ajatuksesta että niitä tehdään liian väsyneenä, ihan vaan loukkaantumisriskin takia. Mutta kaikki muu miksipä ei, säästää paljon aikaa ja saattaa se aerobinen kuntokin pysyä. Paljon porukkaa tuhlaa aikaa siihen että tekevät hauiskääntöjä monen minuutin levoilla.

Pahoinvointiin ekana tulee mielen suolan puute, veden puute, verensokerin romahtaminen tai krapula. Mutta ehkä kannattaa kysyä oikealta lääkäriltä.
 
Pahoinvointiin ekana tulee mielen suolan puute, veden puute, verensokerin romahtaminen tai krapula. Mutta ehkä kannattaa kysyä oikealta lääkäriltä.
Tai tottumattomuus. Mulla vaihtelee treeni aina hypertrofian, perusvoiman ja maksimivoiman välillä ja aina kun maksimivoimasta hyppää hypertrofiaan, niin pitää ottaa hetken aikaa vähän iisimmin, koska kroppa on ehtinyt tottua matalaan volyymiin ja lyhyisiin sarjoihin. Jos täräytän heti täysillä niin puolen tunnin päästä tärisen sikiöasennossa pukuhuoneen lattialla paskat housussa ja ykät rinnuksilla. Sama juttu jos on ollut taukoa.
 
Kyykky, penkki ja veto ehkä tekisin erikseen kun en tykkää ajatuksesta että niitä tehdään liian väsyneenä, ihan vaan loukkaantumisriskin takia. Mutta kaikki muu miksipä ei, säästää paljon aikaa ja saattaa se aerobinen kuntokin pysyä. Paljon porukkaa tuhlaa aikaa siihen että tekevät hauiskääntöjä monen minuutin levoilla.

Pahoinvointiin ekana tulee mielen suolan puute, veden puute, verensokerin romahtaminen tai krapula. Mutta ehkä kannattaa kysyä oikealta lääkäriltä.
Juuri näin. Eli tuo parittaminen toimii ihan jees kun yhdistää ison ja pienen liikkeen, ja tietysti vielä niin ettei ne kovin paljoa osuisi samalle alueelle. Esim. leuanveto/pystypunnerrus, L-sit climb/viparit, toes-to-bar/reverse curl jne. Penkkikin menee askelkyykyn kanssa vielä ihan ok, mutta kovan takakyykyn kanssa olisi turhan raju kombo.
Kun haussa on suorituskyvyn/voimatasojen kasvu yleisesti, eli ei niinkään mennä massa edellä, niin kyllä tuo tuntuu olevan ihan jees ja 60-90 minuuttiin ehtii tehdä melkoisen monta sarjaa suht. pitkillä palautuksilla, joka voimantuoton kannalta on ainakin joidenkin tutkimusten mukaan optimaalisempaa, varsinkin moninivelliikkeissä.

Mutta juuh. Voihan tuo heikotus olla Powerhousun mainitsemaa tottumattomuutta. Vastahan tässä on vuosi heiluttu ja kuntotaso oli päässyt yllättävänkin pahasti retuperälle. Veriarvot kuitenkin ok (just työterveydessä tsekattu suht. laajasti). Nestetankkaukseen voisi kyllä vähän panostaa. Toisaalta ylävatsa tuppaa olemaan välillä vähän ongelmallinen (joskus lääkäri epäillyt refluksiakin ääneen), joten syy saattaa kulminoitua myös siihen. Mene ja tiedä, mutta kyllä se motivaatiota tuppaa syömään kun lähes joka treenissä tahtoo tulla huono olo.
 
Koronan vaikutus aamutreeneihin. Kolma eri salia on käytössä, mutta kaikissa näyttää nyt koronakuhina alkavan jo tuossa klo 06.00 jälkeen. Klo 07.30 voi olla jo täysi touhu päällä, eikä turvavälien pitäminen oikein onnistu. Pakko aloittaa omat treenit viimeistään klo 05.00, niin saa aika hyvin treenirauhan ja jos tiukaksi menee, niin vieläkin aikaisemminkin. Muutenhan aamulla kulkee loistavasti, eikä vaikuta voimatasoihin tai suoritukseen.
 
On taas sellainen treeni takana, että hohhoijaa. Alku oli lupaava kun sähköt meni ja treeni piti tehdä otsalampun valossa. Sekä pystärissä, että penkissä jo ekan sarjan kolmas toisto jäi pohjaan/rinnalle (edellisen kerran kuitenkin meni kevyehkön tuntuinen 3x3 2,5 kiloa pienemmällä painolla), kaikki tuntuu painavalta ja tympii. Fiilis on nyt jotenkin sellainen, että jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin tämä johtaa kierteeseen jossa painoja joutuu vain keventämään ja keventämään kunnes parin kuukauden päästä loppuu moti kokonaan, kun edes ohjelman vaihtaminen ei vaikuta tilannetta muuttavan. Mutta jospa sitä nyt keksisi jotain.
 
On taas sellainen treeni takana, että hohhoijaa. Alku oli lupaava kun sähköt meni ja treeni piti tehdä otsalampun valossa. Sekä pystärissä, että penkissä jo ekan sarjan kolmas toisto jäi pohjaan/rinnalle (edellisen kerran kuitenkin meni kevyehkön tuntuinen 3x3 2,5 kiloa pienemmällä painolla), kaikki tuntuu painavalta ja tympii. Fiilis on nyt jotenkin sellainen, että jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin tämä johtaa kierteeseen jossa painoja joutuu vain keventämään ja keventämään kunnes parin kuukauden päästä loppuu moti kokonaan, kun edes ohjelman vaihtaminen ei vaikuta tilannetta muuttavan. Mutta jospa sitä nyt keksisi jotain.
Kuulostaa väliaikaiselta ylikunnolta. Keventää hetkeksi niin yleensä auttaa. Pelkkä painojen pienennys ei auta jos treeni pysyy kovana. Ohjelman vaihtokaan ei auta jos kropassa alkava ylikunto. Viikko kevyeen ja kaloreita kunnolla koneeseen on hyvä keino. Toki myös aina on yksittäisiä paskoja treenejä. Niitä ei pidä sotkea ylikuntoon. Tympiminen on merkki hermoston ylikunnosta.
 
On taas sellainen treeni takana, että hohhoijaa. Alku oli lupaava kun sähköt meni ja treeni piti tehdä otsalampun valossa. Sekä pystärissä, että penkissä jo ekan sarjan kolmas toisto jäi pohjaan/rinnalle (edellisen kerran kuitenkin meni kevyehkön tuntuinen 3x3 2,5 kiloa pienemmällä painolla), kaikki tuntuu painavalta ja tympii. Fiilis on nyt jotenkin sellainen, että jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin tämä johtaa kierteeseen jossa painoja joutuu vain keventämään ja keventämään kunnes parin kuukauden päästä loppuu moti kokonaan, kun edes ohjelman vaihtaminen ei vaikuta tilannetta muuttavan. Mutta jospa sitä nyt keksisi jotain.
Syö tai niinku predatori sanoi, lepää.
 

OUTLET PWO -40%

Grapefruit Lemonade

14,90€
On taas sellainen treeni takana, että hohhoijaa. Alku oli lupaava kun sähköt meni ja treeni piti tehdä otsalampun valossa. Sekä pystärissä, että penkissä jo ekan sarjan kolmas toisto jäi pohjaan/rinnalle (edellisen kerran kuitenkin meni kevyehkön tuntuinen 3x3 2,5 kiloa pienemmällä painolla), kaikki tuntuu painavalta ja tympii. Fiilis on nyt jotenkin sellainen, että jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin tämä johtaa kierteeseen jossa painoja joutuu vain keventämään ja keventämään kunnes parin kuukauden päästä loppuu moti kokonaan, kun edes ohjelman vaihtaminen ei vaikuta tilannetta muuttavan. Mutta jospa sitä nyt keksisi jotain.
Missäpäin treenaat? Sillä vaan kyselen kun käynyt hiljattain sama että sähköt meni poikki kesken treeniä
 
20 vuotta saleilua takana ja vihaan vieläkin jalkapäiviä. Etenkin bodailujalkapäiviä. Aivan järkyttävän hirveää. Tänään oli toinen totisempi jalkatreeni pitkän lyhyiden sarjojen tahkoamisen jälkeen ja olo on todella jäätävä.

Voimanostokyykkäily sen sijaan on kivaa ja harkitsen jo vakavasti muuttavani jalkojen osalta taktiikkaa.
 
Kuulostaa väliaikaiselta ylikunnolta. Keventää hetkeksi niin yleensä auttaa. Pelkkä painojen pienennys ei auta jos treeni pysyy kovana. Ohjelman vaihtokaan ei auta jos kropassa alkava ylikunto. Viikko kevyeen ja kaloreita kunnolla koneeseen on hyvä keino. Toki myös aina on yksittäisiä paskoja treenejä. Niitä ei pidä sotkea ylikuntoon. Tympiminen on merkki hermoston ylikunnosta.
Sekin voi kyllä olla. Hieroja totesi jo puolisen vuotta sitten, että on vissiin selkää tullut vähän treenattua, kun niska-/hartiajumia aukoessa oli kuulemma selän lihaksistossa alkanut tapahtumaan kummia aina kun trigger-pisteitä stimuloi. Viimeinen vuosi on ollut kropalle aika rankka, pitkästä aikaa, eikä sitä aina oikein meinaa osata treeneissä jarrutella, vaikka nyt ihan failureen asti harvoin mennäänkään. Toiston päähän kyllä melkein joka sarjassa.

Syö tai niinku predatori sanoi, lepää.
Unen laatukin on kyllä ollut ihan saatanasta viime aikoina. Vaikka sängyssä sen 8 tuntia makaakin, niin eihän se ihan asiaansa aja jos vain 6 tuntia siitä menee varsinaisesti nukkuen. Ruokapuoli periaatteessa pitäisi olla suht. ok, vaikka varmaan joku päivä viikosta meneekin vähän kinthaalla tuleeko kalorit täyteen. Kolesterolit rassaa joten pakko satsata mahdollisimman terveelliseen safkaan, mikä ei varsinaisesti auta.

Missäpäin treenaat? Sillä vaan kyselen kun käynyt hiljattain sama että sähköt meni poikki kesken treeniä
Kaikki tarvittava löytyy itseasiassa pihapiirissä olevasta riihestä, ja täällä sähköt tuppaa menemään aina kun vähän puhaltaa. Bonuksena sopivalla kelilllä ja tuulen suunnan ollessa sopiva esim. penkatessa saa talvella välillä lumi-pitoisia pöllähdyksiä naamalle, joka sekin vähän potuttaa. Talviaikaan kaiken rautapitoisen kylmyydestä puhumattakaan. Mutta lämminhän tulee liikkumalla.

Mutta jooh. Ongelmana on vähän se, että reenit tuntuu aina menevän saman tyyppisessä (poskettoman ärsyttävässä) syklissä, jossa jossain kohtaa se massiivinen seinä tulee vastaan joka sitten vie mielenkiinnon viimeistään siinä vaiheessa kun 2-3 kuukauden treenin jälkeen ainoa aikaansaannos on 10-15 kilon pudotus kaikkien isojen liikkeiden sarjapainoista. Ja tässä kohtaa Predatorin veikkaus hermoston ylikuormitumisesta voisi olla aika loogisen kuuloinen veikkaus.

Pitänee pohtia josko pitäisi jonkun parin viikon mittaisen deloading-jakson, ja ehkä antaa muutenkin vähän erilaista kuormitusta kropalle vaihteeksi.
 
20 vuotta saleilua takana ja vihaan vieläkin jalkapäiviä. Etenkin bodailujalkapäiviä. Aivan järkyttävän hirveää. Tänään oli toinen totisempi jalkatreeni pitkän lyhyiden sarjojen tahkoamisen jälkeen ja olo on todella jäätävä.

Voimanostokyykkäily sen sijaan on kivaa ja harkitsen jo vakavasti muuttavani jalkojen osalta taktiikkaa.
Sama mulla. Voimanostokyykkäily on paljon kivempaa. Lepposta hommaa. Body treeni jaloille mun mielestä paaaaaljon rankempaa niin henkisesti kuin fyysisesti. Sain oman kaupungin voimanostajilta vihat niskaan, kun sanoin että voimanosto on sellasta lepposta istuskelua🤣 Mun mielestä se on suorituksena ja lajina suht helppo. En tarkoita että helppoa menestyä, vaan treenimuotona ei kovin vaativa. Maitohapottavat kestävyyttäkin vaativat lajit vaativat enemmän päältä. Ja punttihommissa pitkät kyykky ja prässisarjat ovat haastavampia kuin vitoset.
 
Unen laatukin on kyllä ollut ihan saatanasta viime aikoina. Vaikka sängyssä sen 8 tuntia makaakin, niin eihän se ihan asiaansa aja jos vain 6 tuntia siitä menee varsinaisesti nukkuen.
Ylikunto ei luultavasti johdu unen laadusta, vaan unen laatu johtuu ylikunnosta. Siinä vaiheessa pitäisi herätä tekemään asialle jotain, kun se menee tuohon.
Sama mulla. Voimanostokyykkäily on paljon kivempaa. Lepposta hommaa. Body treeni jaloille mun mielestä paaaaaljon rankempaa niin henkisesti kuin fyysisesti. Sain oman kaupungin voimanostajilta vihat niskaan, kun sanoin että voimanosto on sellasta lepposta istuskelua🤣 Mun mielestä se on suorituksena ja lajina suht helppo. En tarkoita että helppoa menestyä, vaan treenimuotona ei kovin vaativa. Maitohapottavat kestävyyttäkin vaativat lajit vaativat enemmän päältä. Ja punttihommissa pitkät kyykky ja prässisarjat ovat haastavampia kuin vitoset.
Joillain on tarve puolustella omaa tekemistään. Mä olen tehnyt jo monta vuotta pääsääntöisesti voimanostotreeniä, mutta myönnän osasyyn olevan siinä, että olen laiska. Tuosta haastavuudesta kertoo mun mielestä jo se aika paljon, että voimanostokyykyn jälkeen voisi tehdä vielä vaikka box-hyppyjä, tosin paras terä on tietysti poissa, mutta hapottavan jalkatreenin päälle ei uskalla kävellä rappusia edes alaspäin pitämättä kaiteesta kiinni. Toisin sanoen sen boksinkin päälle pitäisi nousta kontaten.
 
20 vuotta saleilua takana ja vihaan vieläkin jalkapäiviä. Etenkin bodailujalkapäiviä. Aivan järkyttävän hirveää. Tänään oli toinen totisempi jalkatreeni pitkän lyhyiden sarjojen tahkoamisen jälkeen ja olo on todella jäätävä.

Voimanostokyykkäily sen sijaan on kivaa ja harkitsen jo vakavasti muuttavani jalkojen osalta taktiikkaa.
Tästä tuli mieleen, että miksei niitä jalkoja treenaisi sitten enemmän voimatyylillä jos se on mielekkäämpää. 20 vuodessa ne on kuitenkin varmasti kasvaneet jo aika lailla maksimilihoihin.
 
Vink: eräs valmennettava joutu housukaupoille jo 4kk voimailun jälkeen, ku oli ennen mun jengiin liittymistä keskittynyt tekeen jalkatreenit vahvalla tuntumalla ja pidemmillä sarjoilla. Ei se voimatreenikään mitään 1-3 toiston hakkaamista tarkota. Suht säännönmukasesti mun jengillä se kropan paino tuppaa nousemaan, vaikka pääfokus oliskin voimassa. Suurin osa sarjoista kuitenkin liikkuu siellä 4-8 välillä, joten kyl sitä pattia kertyy, vaikkei viiden liikkeen giant settejä pumppailekaan. Jopa paremmin.

Tympimisen tunne liittyy enemmän hormonipuolelle kuin hermostolliseen ylitreeniin. Jälkimmäistä ei juuri tuntemuksilla voi mitata ja sitäkin on paria kolmea eri tasoa. Normaalitreenaajan on oikeestaan aika vaikeeta ajaa ittensä varsinaiseen hermostopuolen ylikuntoon. Punttitreenit ei kuitenkaan kuormita keskushermostoo ollenkaan niin paljoa, mitä kuvitellaan. Esim pitkät juoksulenkit on rankempia sille.

Predatori: Vaikka mainitsemasi voimailija J.A. haasto sut mukaan treeniin, et silti lähtenyt? J:n treenitahti on voimailijallekin aika erikoista, mutta vaikee väitellä SE-tason nostajan tekemisiä kovin vääriksi. Itelleen ainakaan.

Silti: kivulias treeni ei kuulu tehourheilijan tekemisiin juuri lainkaan. "Happoja" pitäs vältellä käytännössä aina ja siksi se istuskelu on tiukasti perusteltua. Se pumppikipu ei tee treenaamisesta sen kehittävämpää saati järkevämpää. Tää nyt lienee tiedossa kaikilla. Toivottavasti.
 
Tästä tuli mieleen, että miksei niitä jalkoja treenaisi sitten enemmän voimatyylillä jos se on mielekkäämpää. 20 vuodessa ne on kuitenkin varmasti kasvaneet jo aika lailla maksimilihoihin.
Koska, kuten JTO myös sanoi, voimatreeni ei ole pelkkää lyhyttä sarjaa. Toistomäärien ja jopa treenityylin vaihtelu tukee sitä voiman hankintaa, kun sen tekee oikein. Voimatreenit on usein jaoteltu hypertrofiaan, perusvoimaan ja maksimivoimaan ja niitä voi tehdä treenikohtaisesti tai kausittain. Pelkällä kapealla toistovälillä meikäläinen ainakin törmää voimaseinään.
Vink: eräs valmennettava joutu housukaupoille jo 4kk voimailun jälkeen, ku oli ennen mun jengiin liittymistä keskittynyt tekeen jalkatreenit vahvalla tuntumalla ja pidemmillä sarjoilla. Ei se voimatreenikään mitään 1-3 toiston hakkaamista tarkota. Suht säännönmukasesti mun jengillä se kropan paino tuppaa nousemaan, vaikka pääfokus oliskin voimassa. Suurin osa sarjoista kuitenkin liikkuu siellä 4-8 välillä, joten kyl sitä pattia kertyy, vaikkei viiden liikkeen giant settejä pumppailekaan. Jopa paremmin.
Kyllä mä kuulun myös siihen porukkaan jolla etenkin jalat tykkää enemmän lyhyistä sarjoista raskailla painoilla. Reisiin on tullut helvetisti lisää lihaa sen jälkeen kun pääpaino siirtyi voimanostoon. Mutta eihän se olekaan mulla hypertrofiatreenin päätarkoitus, vaan rasitusvaihtelu. Viimeksi mulla oli hypertrofiablokissa ihan sama treeni kuin perusvoimablokissakin, mutta vain pidempää sarjaa. Tällä kertaa päätin heittää koko treenityylinkin katolleen ja katsoa mitä tapahtuu.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom