ironteme sanoi:
Näitä vastauksiasi lueskellessa (myös aiemmat vastaukset) vain makroravinteiden määrällä siis tuntuisi olevan merkitystä.. ajoituksella ja niiden yhdistelemisellä siis ei ole suurta merkitystä? Tuohan tekee bodarinkin dieetistä sangen yksinkertaisen
, jos ei liiankin yksinkertaisen ( en voi välttyä
hymiöltä).
Ensinnäkään tämän keskustelun tarkoituksena ei ole hyökätä ketjun aloittajan (tai kenenkään muun) ruokailutottumuksia vastaan. Kannattanee lukea ne muutkin kuin tämän ketjun postit, en minä suinkaan ole kaikkia käytännössä toimiviksi todettuja syömistapoja teilaamassa. Veikkaisin että sieltä löytyy jotakin hyödyllistä tietoa aivopierujen joukosta
. Yleensä noita tapoja vain perustellaan syillä, jotka eivät liity mitenkään itse asiaan. Esimerkkinä juuri tuo tiheän ateriavälin perustelu aineenvaihdunnan ja typpitasapainon kannalta, vaikka oikea syy on paljon käytännöllisempi. Ja yleensä nämä perustelut ovat sitten luokkaa: ”no se vaan tukee elämää”, ”en mä mihinkään kynäniskatutkijoihin usko kun ne on läskejä, käyttää rillejä ja puhuu oudosti”, tai ”ei se koske pienen rasvaprosentin omaavaa naturaalikehonrakentajaa, jonka nimimerkki on sejase”
. Magiaan ja uskomuksiin luottaminen ei tee kehonrakentajaa isommaksi tai rasvattomammaksi, tai ylipainoista laihaksi.
Eri makroravinteiden yhdistelemisellä ja ajoituksella harjoittelun yhteydessä on luonnollisesti merkitystä esim. mahasuolikanavan ärsytyksen, verensokerin tasaisuuden, lihaksen glykogeenivarastojen ja proteiinitasapainon kannalta, mutta mitään aineenvaihdunnallista (jos puhutaan esim. basal metabolic ratesta) etua siitä ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole. Asiaa on tutkittu sekä lihavilla tutkimushenkilöillä että normaalipainoisilla. Noista tutkimuksista on
1997 ilmestynyt katsausartikkeli, jossa on käyty läpi systemaattisesti siihen mennessä ilmestyneet alan julkaisut.
Lainaus abstraktista: Although some short-term studies suggest that the thermic effect of feeding is higher when an isoenergetic test load is divided into multiple small meals, other studies refute this, and most are neutral. More importantly,
studies using whole-body calorimetry and doubly-labelled water to assess total 24 h energy expenditure find no difference between nibbling and gorging. Finally,
with the exception of a single study, there is no evidence that weight loss on hypoenergetic regimens is altered by meal frequency. We conclude that
any effects of meal pattern on the regulation of body weight are likely to be mediated through effects on the food intake side of the energy balance equation.”, tämä siis vastauksena Hulkillekin. Tosin en ole varma mitä tutkimusta Hulk tarkoitat, jos löydät viitteen niin paiskaa tänne. Painon kannalta siis on olemassa yksi tutkimus jossa todettiin painon lasku, muissa eroa ei todettu, muistaakseni noita tutkimuksia on kymmenkunta. Aineenvaihduntaa selvittävissä tutkimuksissa eroa ei ole löytynyt. Jos lähetät faksinumeron privana, voin laittaa kyseisen katsauksen tulemaan.
Uskokaa tai älkää, ihmisen metabolia ei vaan mukaudu (eikä kataboliapeikko hyökkää) yksittäisten aterioiden väliä muokkaamalla, ellei kyseessä ole todella radikaali ero. Yksi asia, joka saattaa vaikuttaa fläsän kertymiseen pitkällä aikavälillä on epäsäännöllinen ateriaväli (
Farschi , 2004). Tuolta ryhmältä löytyy useampikin julkaisu joka tukee tuota säännöllisen ateriavälin edullisuutta.