Hulkkaus ja muut treenimenetelmät - kokemuspohjaista analyysia ja pohdiskelua

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Hulkki
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Eli hiilari ja rasvat yhdessä nautittuna lihottavat enemmän kuin erikseen nautittuna. Tein em. tutkimuksesta lopputyöni

Laitahan jakoon tai copy pasteta vaikka omaan threadiinsä.
 
Aika jännä...
Muistaakseni tätä ideaa (P+H, P+R erottelua eri aterioille) on naurettu myös maan rakoon...
Mielenkiinnollla odotan Le Vee:n tiivistelmään tämän tiimoilta.
 
Eli hiilari ja rasvat yhdessä nautittuna lihottavat enemmän kuin erikseen nautittuna. Tein em. tutkimuksesta lopputyöni, mutta en koskaan julkaissut tuloksia kansainvälisessä lehdessä.

Miten ihan käytännön tasolla, eli vaikka nautittaisiin yhdessä hiilarit ja rasvat, niin eihän niiden imeytymisnopeus ole sama(vaikka rasva varmaan hh imeytymistä hidastaakin), eli ovat kuitenkin kropan käytettävissä eri aikaan vaikka yhdessä nautittaisiinkin?
 
Hulkki sanoi:
(esim. vasta nyt jouduin hampaita kiristellen poistamaan käytöstä 13 vuotta sitten Tarjoustalosta ostamani Brooksin harmaat collegehousut, kun alkoivat olla täynnä reikiä strategisissa paikoissa)

tuosta joutui jo muutamaan kertaan huomauttelemaan:D. Salilla voi kyllä junttimiehet olla kesäkuumalla ilman paitaa ( ei tosin mielellään, kuin jossain sopessa posereenejä varten), mutta jos hikisen äiijän kalsarit roikottaa täysin rispaantuneista housuista, niin huh, huh! Kaipiaisen Kari olis kyllä jo sponssannu sulle salihousut, jos olisit legendaarisella Helsingin Gold'silla tuolleen treenannut..
 
Loistava ketju, antoi mukavasti aineksia juuri tässä ohjelmaa vaihtaessa. Suurkiitokset!
 
Miten ihan käytännön tasolla, eli vaikka nautittaisiin yhdessä hiilarit ja rasvat, niin eihän niiden imeytymisnopeus ole sama(vaikka rasva varmaan hh imeytymistä hidastaakin), eli ovat kuitenkin kropan käytettävissä eri aikaan vaikka yhdessä nautittaisiinkin?

En osaa vastata tuohon. Tutkimusasetelmassa koehenkilöt olivat olleet edeltävästi tietynlaisella ruokavaliolla muutamia päiviä metabolian tasaamiseksi. Ennen tutkimusta he olivat muistaakseni jonkin aikaa ravinnotta ja kuvausten aikana rasvahapot ja glukoosi annettiin suoraan laskimoon. Veren glukoosi oli tasattu tiettyyn vaihteluväliin. Imeytymistä ei siis tarvinnut tuossa asetelmassa miettiä lainkaan. Koeasetelma oli muutenkin siis kehitetty tyypin 2 sokeritaudin ja metabolisen oireyhtymän taustojen selvittelyyn, ei niinkään dieetin optimointiin. Kuvaukset oli alkujaan suunniteltu lihasten aineenvaihdunnan tutkimiseen ja idea rasvakudoksen tutkimisesta tuli vasta n. 10 vuotta kuvausten jälkeen. Teknisiä ongelmia aiheutti koehenkilöiden ihonalaisen rasvan ohuus/vähyys. Idea kuitenkin oli, että veren vapaiden rasvahappojen korkea pitoisuus lisäsi rasvakudoksessa myös sokerin uptakea. Toisaalta aiemmissa tutkimuksissa oli selvitetty, että vapaiden rasvahappojen korkea pitoisuus vähentää sokerin käyttöä lihaksissa. Kaikkiaan nettoefekti oli siis rasvakudoksen anabolian suuntaan, joka lienee tavoitteena lähinnä vain sumopainijoilla. Tulos oli tilastollisesti merkitsevä, eli p < 0,05 (niille, joita se kiinnostaa).
 
Fysiologista pohjaa tuolle rasvojen ja hiilareiden jakamiselle eri aterioille ei juurikaan ole, oli Berardi sitten mitä mieltä tahansa. Glykogeenin varastointikapasiteetti on erittäin tehokas estämään hiilihydraatin muuttumista läskiksi (de novo lipogeneesi). Tarvitaan hyvin suuria hiilihydraattimääriä (yli 500g päivässä), jonka jälkeen hapettumis -ja varastointikynnys ylittyy ja de novo lipogeneesi käynnistyy merkittävässä määrin (Acheson, 1988, Minehira, 2003).

Oikeastaan sama homma koskee noita absoluuttisina pidettyjä proteiinimääriä ja syömistiheyttä. Ruuansulatus mukautuu fyysisen aktiviteetin ja ruokailutapojen mukaan erittäin hyvin, eikä ole perusteltua väittää että pitäisi syödä esim. juuri kolmen tunnin välein. Kannattaa muistaa, että ruokasula viipyy keskimäärin mahalaukussa n.1-3h, ja ohutsuolessa n.7-9h. Tämän lisäksi eri ruoka-aineilla itsessään on ruuansulatusta säätelevä vaikutus monen maha-suolikanavan hormonin kautta. Jos aamulla vetää kaseiinia sisältävän juoman, siitä irtoaa aminohappoja vereen vielä iltapäivällä.

Nämä tietyt syöntivälit ja ”maksimiproteiinimäärät”, jonka elimistö muka pystyy käyttämään hyväkseen ovat vaihdelleet ihan lisäravinnevalmistajien intressien mukaan. Varsin yleinen luku on juuri tämä maaginen 30g, jonka saattoi varsinkin 90-luvulla bongata monesta mainoksesta. Ei ole vielä sattunut vastaan julkaisua, jossa suoranaisesti tuota maksimimäärää olisi tutkittu, ensimmäiset julkaisut on 1900-luvun alusta. Mutta kaikenkaikkiaan ruuasta saatu proteiini imeytyy varsin tehokkaasti, arviot vaihtelevat 85-90% välillä. Eli harvempikin syömistiheys toimii kyllä.

Suurempi syöntitiheys saattaa ehkäistä niitä repsahduksi varsinkin dieetillä, muttei siitä mitään syvällisempää magiaa tai metabolista etua ole löydetty. Uskaltaisin väittää nykytiedon perusteella, että ei ole mitään eroa syökö 4 vai 6 ateriaa päivässä, luultavasti kolmekin ateriaa riittäisi. Lähinnähän tuo on omasta tottumuksesta kiinni; se mikä sopii Hulkille ei välttämättä sovi Hämikselle. Informatiivista tekstiä kaikenkaikkiaan Hulkilta, kannattaa kuitenkin pitää pieni suodatin päällä kun noita Berardin ja t-nationin juttuja lueskelee :).
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Uskaltaisin väittää nykytiedon perusteella, että ei ole mitään eroa syökö 4 vai 6 ateriaa päivässä, luultavasti kolmekin ateriaa riittäisi. Lähinnähän tuo on omasta tottumuksesta kiinni; se mikä sopii Hulkille ei välttämättä sovi Hämikselle.

Eli uskallatko väittää kehonrakentajan voivan syödä dieetillä vain 3 tai 4 ateriaa, menettämättä lihasta..?

Informatiivista tekstiä kaikenkaikkiaan Hulkilta, kannattaa kuitenkin pitää pieni suodatin päällä kun noita Berardin ja t-nationin juttuja lueskelee :).

Kannattaa aina pitää suodatin päällä.
 
Eli uskallatko väittää kehonrakentajan voivan syödä dieetillä vain 3 tai 4 ateriaa, menettämättä lihasta..?
Jos sitä ruokamassaa on ohutsuolessa monta tuntia syömisen jälkeen niin mitä etua tuolla 7:llä aterialla mielestäsi on lihasten säilymiseen nähden? Onko tuolle tiheällle ateriavälille muuta perustelua kuin bodilegendat ja mutu? Itse en ainakaan ole kuullut muuta kuin sitä samaa paskaa siitä kuinka kaikki tekee näin ja näin on aina tehty.
 
ironteme sanoi:
Eli uskallatko väittää kehonrakentajan voivan syödä dieetillä vain 3 tai 4 ateriaa, menettämättä lihasta..?

Oletan, että olet kiinnostunut lähinnä proteiinin imeytymisestä eri ateriaväleillä ja tästä kuuluista kataboliapeikosta. Aikaisemmista tutkimuksista on tullut ristiriitaisia tuloksia, lähinnä riippuen tutkimushenkilöistä ja tutkimusasetelmista. Ainoa merkittävä ero on saatu aikaan tutkimuksessa, jossa verrattiin nyrkkeilijöitä jotka söivät 2 vs. 6 ateriaa. Tosin tuossa tutkimuksessa käytettiin sitten muistaakseni hyvin pieniä proteiinimääriä ja lisäksi ateriat oli nestemäisenä, joten tulosten soveltaminen arkielämään on aika vaikeaa. Ja lisäksi 2 vs. 6 ateriaa alkaa olemaan varsin hyvin kaukana jo esim. 3 (saati 4) vs. 6 ateriaa –tutkimusasetelmasta.

Jos nyt oletetaan, että syöt pääosin kiinteää ruokaa niin voitaisiin tehdä vaikka tällainen vertailu: Laitetaan päivittäiseksi proteiinimääräksi hatusta vaikka 200g. Kolmella aterialla tämä tarkoittaisi 67g:n annoksia, neljällä aterialla 50g:n annoksia ja kuuden aterian välillä tätä maagista ~30g:n annosta :). Isommalle aterialle käy yksinkertaisesti niin, että mahasuolikanavasta erittyvien hormonien vaikutuksesta ruokasula viipyy mahassa ja ohutsuolessa kauemmin, ja imeytyminen tehostuu. Tämä tapahtuu esimerkiksi ns. ileal brake -refleksin avulla, johon vaikuttavat mm. hiilihydraatit ja rasva. Ei liene kuitenkaan samaa jarrua mitä armeijan leivissä isojen poikien mukaan tarjoiltiin:). Eli niin kauan kuin ateriasta irtoaa rasvaa ja hiilihydraattia, niin kauan suolisto pitää huolen siitä että ravinteet imeytyvät mahdollisimman tehokkaasti. Sama koskee proteiinia, eli suoliston refleksiivinen toiminta pitää huolen siitä että mahdollisimman paljon ravinteita tulee talteen. Jos vedät ison pihvin, se jököttää mahassa ja ohutsuolessa kauemmin kuin pieni pihvi. Suuresta ateriasta ravinteita tullee verenkiertoon jopa 7-10 tunnin ajan, pienemmästä (tai nestemäisestä) nopeammin. Ateriakoon lisäksi ruuan rakenne vaikuttaa siihen imeytymiseen; kaseiinista hitaammin, herasta nopeammin jne jne.

Mitä suuremmista ruokamääristä puhutaan, sitä vaikeampi on kerralla vetää pakki täyteen. Eli periaatteessa mitä isompi kehonrakentaja on kyseessä, sitä isommista päivittäisistä määristä puhutaan. Se kuuden (tai useamman) aterian tiheys on luultavasti omittu isoilta pojilta, joiden on ihan käytännöllisistä syistä helpompi imailla useamman kerran päivässä. Jos kehonpaino nousee reilusti sadan kilon päälle, on yksinkertaisesti helpompaa syödä kuusi pientä ateriaa, kuin kolme jättiläisannosta. Fysiologisesti harvempi ateriaväli on siis täysin mahdollinen, mutta varsin epäkäytännöllinen :) Ja dieetillähän siihen tulee lisäksi se näläntunnetta poistava puoli, mutta mitään magiaa, kataboliapeikkoa tai metabolista etua siitä on turha etsiä, ainakaan tämän hetkinen tutkimustieto ei anna aihetta sellaista olettaa.

ironteme sanoi:
Kannattaa aina pitää suodatin päällä.

Berardilla on pääosin hyvää läppää ja teorialtaan tuo proteiini-hiilihydraattijaottelu toimii, siis jos luetaan fysiologian kirjaa kuin piru raamattua. Mutta kannattaa miettiä miksi näissä teoriossa ”unohdetaan” mainita esim. tuon de novo lipogeneesin rajoitukset. Osittain varmaan siksi, että pitää saada myytyä sitä Precision Nutrition –pakettia mahdollisimman paljon. Tai no jos tarkkoja ollaan, niin tuossa jaottelussa on muitakin teoreettisia aukkoja, jotka tekee sen muiltakin osin kyseenalaiseksi, mutta se on jo toinen satu se :).
 
Oletan, että olet kiinnostunut lähinnä proteiinin imeytymisestä eri ateriaväleillä ja tästä kuuluista kataboliapeikosta.

Proteiinien imeytymistä enemmän olen kiinnostunut ruokailutiheyden vaikutuksesta kehon omaan aineenvaihduntaan (vaikuttaako tiheämpi syöminen edullisesti perusaineenvaihduntaan?), ravintoiaineiden yleiseen imeytymiseen ( vrt. 1000kcal ateria, josa enemmän ruoka-aineita sekaisin, kuin 400-500 kcal ateriassa), sekä treenien ajoittamiseen vähillä aterioilla (3 tai alle /vrk).


Mitä suuremmista ruokamääristä puhutaan, sitä vaikeampi on kerralla vetää pakki täyteen. Eli periaatteessa mitä isompi kehonrakentaja on kyseessä, sitä isommista päivittäisistä määristä puhutaan. Se kuuden (tai useamman) aterian tiheys on luultavasti omittu isoilta pojilta, joiden on ihan käytännöllisistä syistä helpompi imailla useamman kerran päivässä. Jos kehonpaino nousee reilusti sadan kilon päälle, on yksinkertaisesti helpompaa syödä kuusi pientä ateriaa, kuin kolme jättiläisannosta. Fysiologisesti harvempi ateriaväli on siis täysin mahdollinen, mutta varsin epäkäytännöllinen :) Ja dieetillähän siihen tulee lisäksi se näläntunnetta poistava puoli, mutta mitään magiaa, kataboliapeikkoa tai metabolista etua siitä on turha etsiä, ainakaan tämän hetkinen tutkimustieto ei anna aihetta sellaista olettaa.

Itse kyllä lähdin dieetille yli 3000 kcal enegiamäärällä/päivä, vaikka en kovin painava olekaan. Eli on siis sama, syökö 3 x 1000kcal/päivä vai esim. 6 x 500kcal päivä? Vaikuttaako tiheämpi/harvempi syöminen tuon energiatasapainoon/ kataboliaan dieetillä, jossa usein treenataa jopa 2 x päivässä? Eikö nyt ainakin korkeahiilarisella dieetillä ole järkevää syödä usammin, jotta jaksaa treenata, jos tuo syömistiheys nyt ei sitten suoranaisesti kataboliaan vaikutakaan? Entäpä makrokoostumus. Onko syömistiheyteen mitään vaikutusta sillä, että käyttääkö ketogeenista/vähähiilarista tai korkeahiilarista dieettiä (esim. verensokeri)?



Berardilla on pääosin hyvää läppää ja teorialtaan tuo proteiini-hiilihydraattijaottelu toimii, siis jos luetaan fysiologian kirjaa kuin piru raamattua. Mutta kannattaa miettiä miksi näissä teoriossa ”unohdetaan” mainita esim. tuon de novo lipogeneesin rajoitukset. Osittain varmaan siksi, että pitää saada myytyä sitä Precision Nutrition –pakettia mahdollisimman paljon. Tai no jos tarkkoja ollaan, niin tuossa jaottelussa on muitakin teoreettisia aukkoja, jotka tekee sen muiltakin osin kyseenalaiseksi, mutta se on jo toinen satu se :).

Näin on. Tuntuu myös siltä, ettei ainakaan T-Magin puolella oikein ikinä vastata kyseenalaistaviin kysymyksiin. Tutkimustuloksia tuosta rasvan+hiilarin samanaikaisen nauttimisen lihottavasta vaikutuksesta ei oikein tunnu löytyvän.. ainakaan tuolta lähteestä (voinen olla laiska etsimään:nolo: )
 
Olen treenannut oikeastaan aina, liki kaksikymmentä vuotta :wanha: sangen DC-henkisesti. Bullworkerin venyttelyn jälkeen kun sain vinyylit autotalliin, mukana oli legendaarinen Yorkin ohjelma, josta katsoin muutamia perusliikkeitä ja tein muutaman sarjan niin monta toistoa kun lähtee muutaman kerran viikossa. Sitten piakkoin ostin Muscle & Fitnessin, jossa oli Mentzerin juttu, joka vaikutti heikolla tietotasollani perin järkevältä ja perustellulta lehden muiden bodareiden juttuihin nähden (silloin Mentzerin jutut oikeasti vielä olivatkin jokseenkin järkeviä). Siitä lähtien ohjelmani on pysynyt hyvin samankaltaisena:

Ma-ke-pe vuorotellen

Yläkroppatreeni
Punnerrusliike rinnalle 2 x 5-10
Vetoliike yläselälle 2 x 5-10
Punnerrusliike hartioille 1 x 5-10
Sivuvipunostoliike hartioille 1 x 5-10

Alakroppatreeni
Etureisipainotteinen moninivelliike 2 x 5-10
Takareisi-pakara-alaselkäliike 1 x 5-10
Pohjeliike 1 x 8-12
Vatsaliike 2 x 10-20

Liikkeet vaihtuvat alvariinsa (esim. tankopunnerrus edestä seisten -> käsipainopunnerrus istuen -> niskantakaapunnerrus seisten). Alkuaikoina treenasin myös hauiksia ja ojentajia, mutta pääasiallisesti lopetin v. 1993 tiedostaessani niiden vähintäänkin ylläpityvän epäsuorillakin liikkeillä (45 cm on säilynyt).

Muutamassa vuodessa ja ahkeralla syömisellä (liiankin) elopaino nousi 67 kg -> 97 kg ja voimat yli kolminkertaistuivat (esim. penkki 5x40 -> 5x130, kyykky 8x40 -> 8x140). Nyt ei ole merkittävää lisäkehitystä enää tullut vuosiin :jahas: , mutta olen treenannut samaan malliin, kun kyseisestä treenitavasta eniten pidän ja geeneilläni tässä vaiheessa uraa panos-tuotossuhde muillakin ohjelmilla ja nykyarvostukseni huomioon ottaen olisi vaatimaton.

http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=925587&postcount=3


Mike used different routines during his career. The one you mention, goes like this:

Day 1:

1. Upper legs & calves
2. Chest
3. Triceps

Day 2:

1. Lats, lower back and traps
2. Shoulders
3. Biceps

He called it his most productive routine. In an old copy of Muscle Builder/Power (1980), he wrote that he started this routine 4 times a week: Monday, Tuesday, Thursday and Friday - with the weekends off. After a while he and his training partners (including his brother Ray) noticed that they couldn′t recuperate enough, so they started adding 1-2 days off in between workouts. So now they trained on Monday, Wednesday and Friday - still with the weekends off - or even less frequently. Later he admitted that he had still been overtraining (training too frequently, with too much volume (number of sets and exercises)).

http://highintensity.net/Forums/ViewTopic.asp?topic_id=1172&start=0


Käsittääkseni Mike Mentzer teki tämän ohjelman yhteydessä vielä sitä rest/pause ykköset systeemiä 10s. palautuksilla.

(liha)pyörykkä taisi mainita toisen threadin yhdessä tästä.

Jännä juttu, että mies kutsuu tätä ohjelmaa tuottavimmaksi ohjelmakseen ja samoin tuota "rest/pausea ykkösillä" systeemiä ja suosittelee sitten aivan erilaisia ohjelmia myöhemmin.

Logiikkaa Mike Mentzer noudatti toki mutta se logiikka oli täysin väärä...

Suurin ongelma varmasti on Mentzerin jutuissa se, että mies alkoi lisäämään lepopäiviä jatkuvasti, johon kroppa reagoi luonnollisesti:

- Palautuminen hidastui, koska lihasten ei tarvinnut palautua nopeammin.

Eniten harvoin tehtävästä treenistä hyötyvät treenaajat, joilla on suotuisa lihasoluja jakauma:

- Lihassolujakaumassa nopeita lihassoluja suureksi osaksi.

Fred Hatfield on kirjoittanut lihassoluista artikkelin, jossa tämä asia tuotiin esille:

http://www.drsquat.com/articles/trainingsplit.html

Nykyään moni tietää, että kroppa reagoi sen mukaan, mihin se totutetaan.

Jos treenaat saman lihasryhmät kerran viikossa niin kroppa sopeutuu palautumaan hitaammin.

Jos treenaat saman lihasryhmät 3 viikossa niin kroppa sopeutuu palautumaan nopeammin.

http://digilander.libero.it/mikementzer/k83.jpg


Kaikesta päätellen Mike Mentzer:in loppuajan jutuissa oli järkeä ainoastaan geneettisesti lahjakkaille nopeita lihassoluja omaavilla treenaajille, että he voivat tosiasiassa kehittyä paremmin, kun treenaavat harvemmin.

Mike Mentzer:in alkuaikojen ohjelmat toimivat huomattavasti paremmin ns. keskivertogeeneillä varustetuilla.

Joskus muinoin lanseeratussa "hard gainer" ideassa on se ongelma, että sen mukaan:

"Ne jotka palautuvat hitaasti ovat hard gainereita ja eivät voi kasvattaa paljon lihasta, eivätkä kestä iso määrää harjoittelua"

Mutta omasta mielestäni se asia on juuri toisin päin niillä, joilla on palautuminen heikompaa lihassolujakauman takia.

Tälläiset "muutama sarja/kerran viikossa per lihasryhmä" ohjelmat vaatii erittäin hyvää genetiikkaa, että niillä voi kehittyä.


Hulkilla esim. ei ole siinä mielessä "paska genetiikka"(paitsi omien sanojensa mukaan), koska voimatasot ovat erittäin korkealla ja harvat sarjamäärät ovat tuntuneet toimivan.

Tosin Hulkin kirjoituksissa näkyy myös se, että tiettyyn rajaan asti vähäinen sarjamäärä toimii mutta käytännössä lihasten kasvun jatkuminen vaatii myös parempaa lihasten työkykyä eli isompaa sarjamääräisen volyymin lisäämistä:

Esimerkkinä Hulkilla oli: 2x6 -> 6x6 volyymin kasvatus.

Lihasten malli onkin sitten eri juttu jo...:).

Siinä mielessä pitäisin Hulkkia erittäin hyvillä lahjoilla varustettuna, Rautateemu totesikin kuvathreadissa, että HIT ei sovi suurelle osalle treenaajista, mikä on minunkin mielestäni totta.

edit: tää nyt meni :offtopic: linjalle...
 
Viimeksi muokattu:
ironteme sanoi:
Proteiinien imeytymistä enemmän olen kiinnostunut ruokailutiheyden vaikutuksesta kehon omaan aineenvaihduntaan (vaikuttaako tiheämpi syöminen edullisesti perusaineenvaihduntaan?), ravintoiaineiden yleiseen imeytymiseen ( vrt. 1000kcal ateria, josa enemmän ruoka-aineita sekaisin, kuin 400-500 kcal ateriassa), sekä treenien ajoittamiseen vähillä aterioilla (3 tai alle /vrk).


Kuten sanoin, mitään metabolista etua tiheämmällä ateriavälillä ei ole todettu. Dieetillä oleva kehonrakentaja on kyllä perusfysiologialtaan verrattavissa sohvaperunaan :). Maha ei tunnista kaloreita, vaan ruoka etenee ohutsuoleen järjestyksessä hiilihydraatit, proteiinit, rasvat.
 
Mites välipäivät Hulkilla? teetkö aerobista ei-dieettikaudellakin vai pidätkö kokonaisia lepopäiviä?
 
Kuten sanoin, mitään metabolista etua tiheämmällä ateriavälillä ei ole todettu. Dieetillä oleva kehonrakentaja on kyllä perusfysiologialtaan verrattavissa sohvaperunaan :). Maha ei tunnista kaloreita, vaan ruoka etenee ohutsuoleen järjestyksessä hiilihydraatit, proteiinit, rasvat.

Näitä vastauksiasi lueskellessa (myös aiemmat vastaukset) vain makroravinteiden määrällä siis tuntuisi olevan merkitystä.. ajoituksella ja niiden yhdistelemisellä siis ei ole suurta merkitystä? Tuohan tekee bodarinkin dieetistä sangen yksinkertaisen:), jos ei liiankin yksinkertaisen ( en voi välttyä:rolleyes: hymiöltä).
 
Kuten sanoin, mitään metabolista etua tiheämmällä ateriavälillä ei ole todettu.
Kuinkas olen sitten lukenut muutama vuosi sitten tutkimuksesta, jossa ylipainoisten koehenkilöiden paino saatiin laskuun yksinkertaisesti jakamalla päivän aikana nautittu ruoka useammalle aterialle?
teetkö aerobista ei-dieettikaudellakin vai pidätkö kokonaisia lepopäiviä?
Lol, en tee aerobista yleensä dieetilläkään. :D Nyt toki kisadieetillä teen jonkin verran lyhyitä intervallitreenejä lepopäivinä (ja joskus treenipäivinäkin, aamulla protskuhiilaridrinksun ja aamiaisen välissä).
 
J. Rossi sopivasti lyttäsikin suuren osan niistä fraaseista, joita jokikisellä bodyfoorumilla toitotetaan. Aina noita juttuja lukiessa onkin ollut sellainen tunne takaraivossa, että eihän tuossa ole mitään järkeä, että ihmisen pitäisi syödä 6 kertaa päivässä, eikä enempää kuin 30 g proteiinia kerralla. Siis se suolihan on useita metrejä pitkä, ja taatusti kaikki käyttökelpoinen imeytyy sieltä kehon käyttöön. Ihan sama millä aterioilla mitäkin vetää, kun ne menevät loppujen lopuksi kaikki sekaisin siellä suolessa.

Mitään sen kummempia kikkailuja ei minusta tarvita, kuin monipuolista ruokaa kalorimäärältään sopivasti, niin että riittävä proteiinin ja vitamiinien saanti on turvattu. Johan se käytäntökin sanelee, että se ruokamäärä tulee syötyä n. 4-5 eri aterialla päivän mittaan, sitä mukaan kun tulee nälkä ja töissä on järjestetty ruoka- ja kahvitauot.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom