- Liittynyt
- 26.7.2003
- Viestejä
- 17 036
F=ma ja graafi pitää molemmat paikkansa eikä sodi toisiaan vastaan.
Nuo käyrän voimat on mitattu kokein. Niitä ei ole pelkän teorian mukaan piirretty.
Biomekaniikka + fysiikka ja niiden variaatiot
- Keskustelun aloittaja jassoo7
- Aloitettu
F=ma ja graafi pitää molemmat paikkansa eikä sodi toisiaan vastaan.
Nuo käyrän voimat on mitattu kokein. Niitä ei ole pelkän teorian mukaan piirretty.
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
jassoo7
🖕🏻
- Liittynyt
- 26.9.2008
- Viestejä
- 2 722
En tiedä luitko sinä? Nuo sivut jotka linkkasin.
jassoo7
🖕🏻
- Liittynyt
- 26.9.2008
- Viestejä
- 2 722
Lue nuo tutkijoiden tekstit ensin mitä he sanovat. Jos et ole vielä lukenut?
- Liittynyt
- 28.10.2003
- Viestejä
- 276
Olen ne lukenut. Eikö niissä sanota, että lihaksen kyky tuottaa voimaa riippuu siitä, kuinka nopeasti sen pitää supistua/suoristua? Eli eikö tuossa puhuta voiman ja kiihtyvyyden suhteesta?
- Jos lihas supistuu, niin mitä nopeammin se supistuu, niin sitä vähemmän se tuottaa voimaa, koska sen supistumisnopeus ei riitä.
- Jos taas lihas venyy, niin mitä nopeammin se venyy, niin sitä enemmän se tuottaa voimaa, vähän kuin kumilanka. Toki kumilankaan ei kannata takertua, koska lihas ja kumilanka on aika eri asia. Toki tämä ei tarkoita sitä, että kun koukistan kättä, niin ojentaja pistää täysillä vastaan pidentyessään. Sitä lihasta pitää jännittää, rento lihas ei tee työtä...
Jos mietit vaikka evoluution kannalta, niin tukisiko evoluutio tuon teorian mukaista lihaksen kehitystä?
Jos hyppään ilmaan, voimmalla F, jolloin lihakset väsyy ja tuottavat vähemmän voimaa kun maahan pudotessa. Pystynkö noilla väsyneemmillä lihaksilla, jotka tuottaa vähemmän voimaa, pysäyttämään alaspäin kohdistuvan voiman, eli käytännössä liikkeen? Koska jos pystyn tuottamaan voimaan hypätessä enemmän, kun lihakset supistuu, kuin maahanpudotessa, kun ne "venyy", niin eikö tuon liikkeen pysäyttämisen pitäisi olla mahdotona? Varsinkin, jos hyppään vaikka 20cm korokkeelta mahdollisimman korkealle, enkä ota "iskua vastaan" suorin jaloin?
OIetko itse lukenut nuo tekstit? Eikö siinä sanota, että tuo perustuu kokeisiin/testeihin/mittauksiin (experiments)? Onko siis todellisuus virheellinen?
Viimeksi muokattu:
jassoo7
🖕🏻
- Liittynyt
- 26.9.2008
- Viestejä
- 2 722
Epäilen kyllä että esim juuri sinulla voisi olla niin hyvä lihaksen hermostollinen herkkyys ja ylivertainen kyky signaloida lihaksiasi että tuo yksin omaan sinun kohdallasi voisi olla mahdollista.
Jos tosiaan kykenet koko matkan tuottamaan kyseisen määrän voimaa maksimaalisesti 1kg painoon niin kyllä.Samoihin fysiikan lakeihin se hävittäjänkin äänivallin rikkominen perustuu.
beginner
VIP
- Liittynyt
- 3.7.2002
- Viestejä
- 10 674
Minäpä suomennan nuo tekstit tässä ajankuluksi, muutkin kuin korostetut. Käännös kursiivilla, omat kommenttini normifontilla.
Lihaksessa vielä yksi jännityksen muodostamiseen vaikuttava tekijä on myofilamenttien lyhenemisnopeus. Lyhenemisnopeus on nopeus, jolla myofilamentit liukuvat toistensa suhteen muodostaessaan ja uudelleenmuodostaessaan poikkisiltoja. Konsentrisen tai eksentrisen supistuksen nopeus vaikuttaa lihaksen kykyyn (!) tuottaa voimaa - tämä tunnetaan voima-nopeussuhteena. (Tässä aika lailla sanotaan se mitä on jankutettu.)
Eristetyillä lihaksilla tehtyihin kokeisiin perustuen voima-nopeussuhde indikoi, että lihassupistuksen nopeus on nostetun kuorman funktio. Kliinisestä näkökulmasta suhde voidaan ilmaista muuttujat käännettyinä; tuotettu voima on lihassupistusnopeuden funktio. Konsentrisessa lihassupistuksessa lihaksen voimantuotto kasvaa liukuelementtien nopeuden pienentyessä. (Tähän mennessä kirjoitetun perusteella ymmärrän tulkintasi. Kirjoittaja ei silti esitä, että kuorma vakioituna hitaalla nostolla tuotettaisiin enemmän voimaa kuin nopealla. Tämä nähdään seuraavassa.) Isometrisessä supistuksessa liukuelementtien nopeus on nolla ja voimantuotto potentiaalisesti (voimapotentiaali, josta ollaan puhuttu) suurempi kuin konsentrisessa supistuksessa. Eksentrisessä supistuksessa potentiaalinen voima kasvaa liukuelementtien nopeuden kasvaessa ja sitten tasaantuu. Nettovaikutus on, että voimantuottopotentiaali on suurin eksentrisessä supistuksessa (huolimatta nopeudesta) ja pienin konsentrisessa supistuksessa (huolimatta nopeudesta). Tätä suhdetta ei nähdä ainoastaan tutkimusolosuhteissa eristetyillä...
Tuolla mainitaan voimantuottopotentiaali niin usein, että et voi vain sivuuttaa sitä.Eikös ne ole siellä alleviivattu? Ja myös heti perään sanotaan tämä voidaan myös kääntää toisin päin. Jätin sen tarkoituksella tuosta alleviivaamatta katsoakseni että luitko koko tekstin.
Lue ihan pikkuisen eteenpäin.kiitos.
Tottahan toki. Kuvaaja ei kuitenkaan nähdäkseni sovi submaksimaalisten suoritusten kuvaamiseen, vaan kuten on monta kertaa sanottu, kuvaa lihaksen kykyä tuottaa voimaa eri liukuelementtinopeuksilla. Tällöin puhutaan maksimaalisista suorituksista. Haluaisit varmaan kolmanneksi muuttujaksi kuorman, jotta voitaisiin esim. kuvata käytännön voimantuottoa eri liikenopeuksilla kun kuorma vakioidaan? Esim. nostetaan 100kg yhdessä, kahdessa tai kolmessa sekunnissa. Se ei 2D-kuvaajalla ihan onnistu, mutta täällä on kyllä ymmärretty, että mitä nopeammin vakioitu kuorma nostetaan, sitä enemmän voimaa tarvitaan.
- Liittynyt
- 28.10.2003
- Viestejä
- 276
Vaikka kykyni olisikin ylivertainen signaloida lihaksiani ja penkkitulokseni olisi edes lähellä tuota 200kg, niin valitettavasti käsieni pituus ei riittäisi äänivallin rikkomiseen. Kuten mainitsin, niin tuolloin vaadittaisiin yli 39 metrin nostomatka. Mutta F = ma pitää paikkansa...Epäilen kyllä että esim juuri sinulla voisi olla niin hyvä lihaksen hermostollinen herkkyys ja ylivertainen kyky signaloida lihaksiasi että tuo yksin omaan sinun kohdallasi voisi olla mahdollista.
Samoihin fysiikan lakeihin se hävittäjänkin äänivallin rikkominen perustuu.
En oo nähny ikinä turhempaa väittelyä varmaan Pakkiksen historiassa, ja se on jo paljon sanottu. 22 sivua ja vieläki mietityttää, mihin tässä pyritään/miksi. Tai siis... siellähän ne motiivit alotuksessa lukee, mut jotenki käsittämätöntä ajanhaaskausta, & ylianalysointia. Ei siinä, ehkä netti on tehty juuri tätä varten, ja sitä elämäkin on. Ajanhaaskausta 
. Oon kyllä shokissa, että näin monta sivua saitte tästä. Tästä, joka näennäisesti ei oo edenny vuodessa mihkään :D.
. Oon kyllä shokissa, että näin monta sivua saitte tästä. Tästä, joka näennäisesti ei oo edenny vuodessa mihkään :D.jassoo7
🖕🏻
- Liittynyt
- 26.9.2008
- Viestejä
- 2 722
Kiitos kun käänsit tekstin mietin jo aikaisemmin itsekin sitä mutta ajattelin että jos se on jollekin ongelma lukea lontoota niin saa sen kääntämisen hoitaa jokainen itse.
(Tähän mennessä kirjoitetun perusteella ymmärrän tulkintasi. Kirjoittaja ei silti esitä, että kuorma vakioituna hitaalla nostolla tuotettaisiin enemmän voimaa kuin nopealla. Tämä nähdään seuraavassa.) Isometrisessä supistuksessa liukuelementtien nopeus on nolla ja voimantuotto potentiaalisesti (voimapotentiaali, josta ollaan puhuttu) suurempi kuin konsentrisessa supistuksessa. Eksentrisessä supistuksessa potentiaalinen voima kasvaa liukuelementtien nopeuden kasvaessa ja sitten tasaantuu. Nettovaikutus on, että voimantuottopotentiaali on suurin eksentrisessä supistuksessa (huolimatta nopeudesta) ja pienin konsentrisessa supistuksessa (huolimatta nopeudesta).
Powerhousu. (Sivu tai kaksi taaksepäin)
Fysiikan mukaan on ihan selvää, että jos voima on yhtä suuri kuin tukivoima, pysyy kappale paikallaan. Jos alhaalta tuleva "tukivoima" on suurempi kuin ylhäältä tuleva voima, on voiman vektori ylöspäin, eli kappale liikkuu ylöspäin. Jos tämä kyseinen tukivoima on pienempi kuin ylhäältä tuleva voima, on voiman vektori alaspäin ja kappale liikkuu alaspäin. Tämän mukaan siis jos kappale liikkuu alaspäin, on siihen kohdistuvan tukivoiman oltava aina pienempi kuin silloin jos kappaleen halutaan liikkuvan ylöspäin. Siinä olet ihan oikeassa.
Nettovoima. Kymmeniä kertoja olen sanonut että jos parametrejä muutetaan tuloskin muuttuu.
Noo nyt kun luit ja käänsit sen alustuksen (kiitos siitä
en vittuile.) katso graafi ja siihen liitetty teksti! (Ja nyt @jyrä Kts konsentrisen maksimi nopeus voima suhde! Graafiin liitetyn tekstin mukaan! NO FORCE IS PRODUCED! Ja kerro milloin on tilanne että lihasta ei ole kuormattu?)Jos penkki tulos maksimi kuormalla siirtyy konsentrisesta isometriseen, graafin mukaan tuotat enemmän voimaa kun eksentrisen suunnan liikenopeus kasvaa. Ja kuorma ei graafin eikä kirjoittajan mukaan kasva!
Ja tässä suomalaisten tekemä graafi samasta asiasta ja katso siellä isometrisesta eksentriseen liikesuuntaan vaihtuvan nopeus voimantuoton nousu.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 28.10.2003
- Viestejä
- 276
Varmistan vain sen, että olemme samaa mieltä seuraavasta, eli että tuo graafi kuvaa lihaksen hetkellistä voimantuottoa? Jos olet vetänyt rekkaa perässäsi 100 metriä ylämäkeen ja kun voimat loppuu ja rekka alkaa vetämään sinua alas, niin sinulla ei ole käytössä enemmän voimaa, kuin silloin kun lähdin vetämään rekkaa.
Mutta jos ajattelet tuota penkkimaksimia, niin kun voimat loppuu, niin tuleeko tanko pommilla alas vai pystyykö sen tangon suhteellisen hallitusti laskemaan rinnalle? Ja kun ne voimat on loppunut, niin ja tanko lähtee alaspäin, niin sitä hetkeä on aivan turha verrata siihen, kun punnerrus aloitettiin. Kun voimat loppuu, niin lihas tuottaa vähemmän voimaa kuin alussa. Sama koskee pätee kädenvääntöön, se lihas väsyy suorituksen aikana, jolloin voiman tuotto pienenee.
Mutta jos lihas ei toimisi noin, niin sehän tarkoittaisi sitä, että kun voimat loppuu ja alkaa eksentrinen vaihe, niin mentäisiin "pommilla" pohjaan. Koska kun voimat loppuu, niin lihaksen voimantuotto on jo pienempi, mutta jotenkin se pienemmällä "kapasiteetilla" joka vähenee koko ajan pystyy monesti laskemaan painon hallitusti alas.
Mutta miten sinun mielestäsi tuo käyrä menisi? Jos voisit piirtää oman ehdotuksen, niin ehkä selviäisi ollaanko lopulta kovin eri mieltä asiasta.
- Liittynyt
- 6.7.2006
- Viestejä
- 4 928
Kohta alkaa taas eläimet muuttua uunissa toisiksi eläimiksi, ja ympyrä on valmis.
- Liittynyt
- 5.3.2021
- Viestejä
- 5 470
Millon ensimmäinen Kozel suhahtaa auki tässä ketjussa? TSUP!
