jassoo7
🖕🏻
- Liittynyt
- 26.9.2008
- Viestejä
- 2 722
Tähän minäkin olen päätelmissäni tullut ja oikeasti älä ikinä epäile ettenkö arvostaisi osaamistasi siitä meidän väännöt ei ole olleet kiinni. Mutta miksi tehon ja työn termejä ei käytetä oikeasti MISSÄÄN biomekaniikan teksteissä? Varsinkin itse olen lukenut englanniksi ja kuten sanoin siinä kielessä on niin selkeät termit noille asioille että pyöreästi 100 vuotta ei olla vaan voitu välttyä niiltä.Kyllä tässä on ihan selvä termipohjainenkin ongelma. Aina kun mietitään lihaksen tuottamaa voimaa, ei tarkoiteta välttämättä voimaa niin kuin fysiikka sen määrittää. Katsos kun jos penkkaaja laskee sen 100 kg rintaan vaikka kolmessa sekunnissa tai sitten kuudessa sekunnissa, niin jälkimmäiseen suoritukseen tarvitaan kansankielellä enemmän voimaa, vaikka fysikaalinen kappaleeseen kohdistuva voima on sama. Se johtuu siitä, että jälkimmäisessä lihaksella on oltava enemmän voimapotentiaalia pystyäkseen jarruttamaan liikettä kauemmin. Siksi on hyvä miettiä mitä toinen oikeasti tarkoittaa, eikä vain jäädä kiinni siihen termiin.
Mutta jos nyt mietitään tätä eksentristä voimaa ihan fysiikalla, niin tässä vähän mietittävää:
Jotta kappale saadaan liikkeelle, pitää siihen kohdistaa suurempi voima kuin mikä pitää sitä paikallaan. Tässä tapauksessa vaikka 100 kg * 9.81 m/s^2 + X. Kun kappale on saavuttanut tietyn nopeuden, sen pitämiseksi liikkeessä tasanopeudella, siihen pitää kohdistaa tasan vastavoiman suuruinen voima, eli 981 N. Tarkoittaa sitä, että jos tanko nousee tasanopeutta tai laskee tasanopeutta, niin siihen kohdistuu sama voima, mikä on tässä tapauksessa se 981 N. Eli kun tankoa aletaan laskea alaspäin, siihen kohdistetaan hyvin lyhyen hetken aikaa pienempi voima kuin 981 N, jolloin tanko lähtee liikkeelle alaspäin. Sen jälkeen voimaa lisätään siihen 981 N asti, jolloin tanko jatkaa tasanopeutta alaspäin.
Jos olisi niin, että eksentrisessä vaiheessa ei voida tuottaa enemmän voimaa kuin konsentrisessa, niin ihminen ei voisi hallita yhtään penkkimaksimiaan suurempaa kuormaa, vaan se tulisi jatkuvasti kiihtyen rintaan asti. Käytäntö osoittaa, että sadan kilon penkkaaja pystyy kyllä jarruttamaan aivan helposti 110 kg siihen pisteeseen, että tangon liikenopeus alaspäin ei kasva. Ja tämä esimerkki on hyvin varovainen. Todellisuudessa hallittava kuorma on monesti vieläkin suurempi. Se tarkoittaa sitä, että penkkaaja kohdistaa silloin tankoon 1079 N suuruisen voiman. Eli voimantuotto eksentrisessä vaiheessa on tällöin suurempi kuin mitä penkkaaja pystyy konsentrisesti tuottamaan.
Ja nimen omaan tuolla teoria tutkimuspuolella.