Vastailen vielä tähän viestiin, vaikka vaarana onkin, että menee molempien puolelta jankkaamiseksi.
Taidan olla tästä ennenkin huomauttanut, mutta tämä perusoikeuksien lista on kyllä sellaisenaan aivan riittämätön. Luultavasti haluaisit lukea siihen mukaan ainakin koskemattomuuden, eli myös lievemmän kuin hengenvaaarallisen väkivallan pitäisi olla kiellettyä.
Sinä ilmeisesti libertarismin perinteen mukaisesti ymmärrät nuo oikeudet negatiivisesti, eli siten, että ne tarkoittavat vain sitä, että muut eivät saa teoillaan aktiivisesti estää yksilön oikeuksien toteutumista. Eli esimerkiksi oikeus elämään tarkoittaa, että ketään ei saa tappaa, mutta se ei velvoita auttamaan hengenvaarassa olevia, mikäli siitä koituisi auttajalle kustannuksia. Itse ajattelen, että ihmisillä on myös positiivisia oikeuksia, jotka velvoittavat toiset kohtuulisilla kustannuksilla aktiivisesti auttamaan näiden oikeuksien toteutumisessa (tai tarkemmin sanottuna aidon mahdollisuuden takaamisessa niiden toteutumiselle). Ajattelen myös, että ihmisten oikeudet eivät rajoitu noihin mainitsemiisi (+ koskemattomuuteen), vaan jokaisella ihmisellä on lähtökohtaisesti oikeus hyvään elämään. Yhteiskunta pitäisikin rakentaa siten, että se antaa mahdollisimman monelle tai mielellään kaikille aidon mahdollisuuden hyvään elämään. Tämä edellyttää usein tulonsiirtoja.
Tuo koskemattomuus kyllä sisältyy implisiittisesti tuohon oikeuteen omaan ruumiiseensa.
Se, että nykyisin on velvoite auttamaan hengenvaarassa olevia on käytännössä aivan turha ellei ihmistä aidosti kiinnosta mennä jeesaamaan jotakuta tai, että sitä valvotaan herkeämättä, se siis kuollut kirjain. Näen myös, että mahdollisuutta hyvään elämään lähinnä rajoitetaan valtion toimesta.
Hyvin lyhyesti sanottuna progressiivinen verotus mahdollistaa riittävän verotulon saamisen ilman, että pienituloisimpia tarvitsee verottaa hengiltä. Verotus ei tälle keskustelulle relevantissa mielessä ole omistusoikeuden loukkaus, koska veronmaksajalle ei missään vaiheessa ole edes syntynyt omistusoikeutta siihen osaan tuloistaan, joka kuuluu verottajalle. Verot ovat osa tulonjakoa koskevia yhteiskunnan sääntöjä, ja nämä säännöt määrittelevät, mitä kukin omistaa. Et siis omista sitä osaa tuloistasi, jonka verottaja vie, vaan ainoastaa verojen jälkeen jäävän omaisuutesi. Sanon vielä kerran, että verotuksen vertaaminen varastamiseen perustuu virheelliseen oletukseen, että tietty tulonjako (nollaveroaste) olisi jotenkin etuoikeutettu tai "luonnollinen".
Käytönnössä tulonjako viittaa siihen, että valtio antaisi ihmisille rahaa tietyn määrän, näin ei ole. Se ottaa tiettyjen lakien mukaan, joko hyvällä pahalla ihmiseltä rahaa. Jos minä kieltäydyn maksamasta veroja, niin joudun linnaan, jos käytän väkivaltaa puolustaessani omaisuutta, minut saatetaan tappaa.
Omistusoikeus on syntynyt siinä vaiheessa kun kaksi ihmistä on päättänyt vaihtaa työtä rahaan. Valtio vetää tuosta välistä itselleen, eli varastaa. Tuon varkauden voisi hyväksyä, jos ihmiset saisivat tietyn määrän vastinetta veroilleen, eli maanpuolustus, poliisi ja oikeuslaitos. Nämä ovat ne mitkä minä ainakin haluan yhteiskunnan toteuttavan, muun saa itse hoitaa. Kyse ei siis ole nollaveroista, vaan tasavertaisesta kohtelusta, ja progressiivinen verotus ei ole sitä.
Muutenkin minusta tuloveron voisi lakkauttaa kokonaan. Verotetaan vain välillisillä veroilla. Pystyt siten valitsemaan itse mitä veroja haluat maksaa. USA:ssa ei ollut liittovaltion tuloveroa kuin vasta 1900-luvun alussa ja ymmärtääkseni se on edelleen perustuslain vastainen. Mitä ihmettä kysyy joku? Koska tulovero tarkoittaa sitä, että valtio ottaa osan työsi hedelmistä väkisin. Teet osan työajastasi orjatyötä valtiolle ilman korvausta
Varmasti ei ole sellaista a priori argumenttia, joka täysin neutraalista lähtökohdasta osoittaisi jonkun tietyn tulonjakoperiaatteen muita paremmaksi. Sen sijaan sen olen mielestäni osoittanut, että libertaristi ei voi käyttää omistusoikeuden loukkaamattomuutta perusteluna suosimalleen tulonjaolle. Ja näin siis siksi, että omistusoikeus syntyy vasta tulonjakoa koskevien sääntöjen tuloksena. Eli omistusoikeus koskee vasta tilannetta tulonsiirtojen jälkeen. Jos libertaristi haluaa argumentoida tulonsiirtoja vastaan, tämä pitää tehdä jollakin muulla perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa nimen omaan seurauksista puhumista, mitä libertaristit ovat perinteisesti yrittäneet välttää - ymmärrettävästi, koska kovin moni tuskin pitää libertarismin todennäköisiä seurauksia toivottavina. Väittäisinkin, että suuri osa libertarismin viehätyksestä perustuu juuri mainitsemani kaltaisiin virheargumentteihin.
En edes käydä tuota omistusoikeuden loukkaamattomuutta perusteena tasaverolle (jota siis ajan) vaan ihan puhtaasti tasavertaisuutta.
Voidaan puhua seurauksistakin: Progressiivinen verotus saa ihmiset kuvittelemaan, että joulupukki on olemassa kun verorasitus kohdistuu vain kaikken rikkaimpiin ja näin ollen tarjoaa näennäisiä ilmaisia lounaita kun ihmiset äänestävät itselleen jatkuvasti lisää etuja rikkaiden kustannuksella.
Progressiivinen verotus luo loismentaliteettia, joka ilmenee loistavasti Arhinmäessä ja muissa VL:n politiikoissa, rikkaiden rooli on maksaa.
Kun enemmistöä mukaileva politiikka voidaan maksattaa pienen vähemmistön kukkarosta johtaa tämä valtion budjetin jatkuvaan kasvuun. Sitten kriisissä pieni veropohja romahtaa äkkiä altapois kun rikkaat kärsivät suuria tappiota ja tulonmenetyksiä, jolloin äkkiä valtion onkin alettava velkaantumaan kuin viimeistä päivää tai leikattava budjettia rajusti, mikä ei taas käy, koska tavis ei tunne vielä verorasituksen nousua eikä halua sitä.
Palautesilmukka saavutusten ja etujen välillä katkeaa ja tekee ihmistä vaativia, hemmoteltuja loisia.
Onneksi se neuvottelu on kuitenkin käytännössä onnistunut täällä sen verran hyvin, että aseilla ei ole tarvinnut näitä kiistoja ratkaista vuoden 1918 jälkeen.
Mitäs sitten kun ei onnistu ja katseletkin kohta piipun päätä. Minä voin kuolla vapauksieni puolesta, pystytkö sinä uhraamaan itsesi jonkun pummin vuoksi?