Vertaus Napoleonin ryöstöretkiin on kyllä jo käsitteen venyttämistä aika äärimmilleen, mutta ymmärrän pointin. Itse olen kuitenkin koko ajan puhunut rauhan ja järjestäytyneen yhteiskunnan oloissa tapahtuvasta politiikasta. Se on toki totta, että mitään tarkkaa rajaa ei voida vetää "tavallisen" politiikan ja erilaisten väkivaltaan perustuvan pakottamisen muotojen välille, vaan kyse on enemmänkin aste-erosta.
Sen sijaan siinä mielessä vertaus ryöstämiseen ei oikein osu kohteeseen, että ryöstäminen on jo määritelmänsä mukaan väärin. Kun taas tämä keskustelu koskee nimen omaan sitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Jos lähtökohtaisesti päätetään, että kaikki tulonsiirrot ovat ryöstämistä ja siten väärin, niin koko keskustelu on silloin turha. Pååtta näyttäisi olevan ainakin melkein tätä mieltä, mutta mitään varsinaista argumenttia tämän rinnastuksen puolesta en ole hänen tai muidenkaan kirjoituksista (täällä tai kirjallisuudessa) löytänyt. Korostan vielä, että en ole sitä mieltä, että mikä tahansa tulonjako on oikeudenmukainen, vaikka siihen olisi päädytty rauhanomaisen politiikan keinoin.
Sitäpaitsi täällä verotus nimenomaan suosii suurituloisia.