Verorahojen tuhlaus

[ibnz]

Tsekkaa Kenneth Arrow'n ns. impossibility theorem, siitä selviää että jos halutaan päätöksentekojärjestelmä, joka on
1) pareto-yksimielinen
2) universaali (kaikkien preferenssit otettava huomioon)
3) IIA-riippumattomia, eli independence of irrelevant alternatives. Jos A > B ja B > C, A > B vaikka C tekisi mitä, eli ikäänkuin sisäänrakennettu loogisuus.
4) ei diktaattoria

Tulos: ei ole mahdollinen, tai toisin: jotta kolme ylintä toimisivat, yhden ja vain yhden täytyy toimia diktaattorina.
Johdantona siihen, että päätökset joukoissa tehdään aina epätäydellisessä maailmassa ja osan toiveet jäävät toteuttamatta (kunnon kompromissiin ei ole kukaan tyytyväinen ;) )
Nyt mennään keskim. äänestäjän mukaan, keskituloisen ja kiihtyvällä tahdilla ikääntyvän äänestäjän.

EDIT: Niin siis mikrotalousteorian mukaan kun teoriaan lykätään epävarmuus ja epätäydellisyys (varsin realistista), tulee tilausta hyvinvoinnin (welfare) mallintamiselle ja normatiiviselle taloustieteelle.

 

[SIC-]

On se kumma juttu, että muualla maailmassa Pohjoismaista sosiaaliturvajärjestelmää hämmästellään edelleen hienoksi, mutta täällä pikkuporvarit itkevät verotulojensa perään ja peräänkuuluttavat jotain absurdia "vapaahtoisen auttamisen systeemiä" joka ei ole toiminut ennenkään.

Liittyy siksi, että sieltä "oikealta" alkoi tulla taas historiallisten tosiasioiden vastaista kamaa. Turha hehkuttaa jonkun keksineen neliskanttisen pyörän (vapaaehtoisen auttamisen systeemi), kun sellainen on jo joskus käytössä eikä se toiminut. Mutta "hei, kattokaa mitä me täällä kokoomusnuorten kesäseminaarissa keksittiin, pyörä mikä ei ole pyöreä..." Ja here we go again.

No voisithan sinä perustaa liberaalissa yhteiskunnassa hyväntekeväisyysjärjestön joka keräisi ihmisiltä rahaa köyhiä varten. Luulisi että kaikki vasemmistolaiset antaisivat onnellisina puolet tuloistaan sinulle.

 

[SIC-]

Vertaus Napoleonin ryöstöretkiin on kyllä jo käsitteen venyttämistä aika äärimmilleen, mutta ymmärrän pointin. Itse olen kuitenkin koko ajan puhunut rauhan ja järjestäytyneen yhteiskunnan oloissa tapahtuvasta politiikasta. Se on toki totta, että mitään tarkkaa rajaa ei voida vetää "tavallisen" politiikan ja erilaisten väkivaltaan perustuvan pakottamisen muotojen välille, vaan kyse on enemmänkin aste-erosta.

Sen sijaan siinä mielessä vertaus ryöstämiseen ei oikein osu kohteeseen, että ryöstäminen on jo määritelmänsä mukaan väärin. Kun taas tämä keskustelu koskee nimen omaan sitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Jos lähtökohtaisesti päätetään, että kaikki tulonsiirrot ovat ryöstämistä ja siten väärin, niin koko keskustelu on silloin turha. Pååtta näyttäisi olevan ainakin melkein tätä mieltä, mutta mitään varsinaista argumenttia tämän rinnastuksen puolesta en ole hänen tai muidenkaan kirjoituksista (täällä tai kirjallisuudessa) löytänyt. Korostan vielä, että en ole sitä mieltä, että mikä tahansa tulonjako on oikeudenmukainen, vaikka siihen olisi päädytty rauhanomaisen politiikan keinoin.

Otin esille sen, että omistussuhteet määritellään yhteiskunnan poliittisesti sovituissa säännöissä ainoastaan sen takia, että libertaristit usein näyttävät ajattelevan, että omistaminen ja vapaus käyttää omaisuuttaan millä tahansa tavalla ovat jotenkin luonnollisia ja loukkaamattomia perusoikeuksia, jotka asettavat reunaehtoja sille, mitä sääntöjä yhteiskunnassa voidaan oikeutetusti ottaa käyttöön . Mutta kuten sanoin, mitään kunnollista argumenttia tämän väitteen tueksi ei oikein tunnu löytyvän. Ilmeisesti ajatellaan sen olevan jotenkin itsestään selvä, mitä se minusta ei ole.

Entäpä ihmisten jo omistama omaisuus? Mietippä jotain vanhaa ja varakasta sukua jolla on valtavasti omaisuutta. Eikös valtio voisi määritellä senkin omistussuhteet uusiksi? Jos vaikka 50 miljoonasta verotettaisiin se 40 miljoonaa pois niin eihän se haittaisi yhtään. Tuohan on aivan logiikkasi mukaista kerta yhteiskunta on päättää tulonjaosta. Laitetaan vaikka veroprosentti yli sadan kuten Ruotsissa aikoinaan jos on liian rikas.

Etkö oikeasti ole sitä mieltä että tuo boldattu kohta on jotenkin väärin? Että ei pitäisi lähteä siitä liikkeelle että kenenkään vapauksia ei turhaan rajoitettaisi? Onko vapaus sinulle jotenkin niin merkitsemätön asia että valtion hyöty ajaa sen ohi aina? Entäpä jos joku rikas haluaisi muuttaa maasta omaisuutensa kanssa?

Lisäksi tähän argumenttiin liittyy vielä sellainenkin ongelma, että siinä oikeastaan oletetaan se väite, joka nimen omaan on kiistan kohteena libertaristien ja "vasemmistolaisten" välillä. Libertarismin olennainen väite on, että vapaaehtoisiin transaktioihin ihmisten välillä ei saa puuttua mitenkään, kun taas vastapuoli sallii tämän. Tässä asetelmassa on selvää, että libertarismi ei voi perustella kantaansa yksinkertaisesti väittämällä, että hän on oikeassa ja vasuri väärässä. Minä sen sijaan olen perustellut yhteiskunnan oikeutta puuttua vapaaehtoisiin sopimuksiin sillä, että näin saavutetaan etuja, joita ei muuten voitaisi saavuttaa. Näitä ovat köyhäinhuolto ja muut yhteiskunnan toiminnot, jotka edellyttävät julkista rahoitusta. Eli omassa perustelussani vetoan sellaisiin kannattamani säännön seurauksiin, jotka pitäisi pystyä tunnistamaan hyviksi riippumatta siitä, millainen ennakkoasenne meillä on kyseistä sääntöä kohtaan.

Käytännössä kaikki julkisen puolen toiminnot voi hoitaa myös yksityinen puoli. Myös köyhäinhoidon. Tässähän kiistellään vapaudesta ja yksilön oikeuksista vs. valtio ja "suurempi hyvä".

Kuten sivis jo totesikin, niin väitteet siitä, että sosiaaliturva muka olisi tuhoisaa lähimmäisenrakkaudelle ja ties mille, ovat aika heikkoja, ellei niiden tueksi pysty esittämään mitään kunnollista perustelua.

Sosiaaliturvan avulla on ulkoistettu lähimmäisenrakkaus.

 

[Ankara Aatu]

Entäpä ihmisten jo omistama omaisuus? Mietippä jotain vanhaa ja varakasta sukua jolla on valtavasti omaisuutta. Eikös valtio voisi määritellä senkin omistussuhteet uusiksi? Jos vaikka 50 miljoonasta verotettaisiin se 40 miljoonaa pois niin eihän se haittaisi yhtään. Tuohan on aivan logiikkasi mukaista kerta yhteiskunta on päättää tulonjaosta. Laitetaan vaikka veroprosentti yli sadan kuten Ruotsissa aikoinaan jos on liian rikas.

Etkö oikeasti ole sitä mieltä että tuo boldattu kohta on jotenkin väärin? Että ei pitäisi lähteä siitä liikkeelle että kenenkään vapauksia ei turhaan rajoitettaisi? Onko vapaus sinulle jotenkin niin merkitsemätön asia että valtion hyöty ajaa sen ohi aina? Entäpä jos joku rikas haluaisi muuttaa maasta omaisuutensa kanssa?

On sellaisiakin olosuhteita, joissa sallisin tuollaisen, mutta niiden olosuhteiden pitäisi sitten olla todella äärimmäisiä. Tällaistahan on tapahtunutkin mm. monissa entisissä siirtomaissa, joissa itsenäistymisen jälkeen paikallinen väestö on riistänyt enemmän tai vähemmän poliittisen johdon suostumuksella entisten siirtomaaherrojen maaomaisuuden. Tulokset ovat vaihdelleet, ja aika usein on menty perseelleen.

Vapaus ei ole minulle suinkaan mitenkään merkityksetön asia. Tässä kontekstissa pitää ymmärtää, että se vapaus, jota olen rajoittamassa on todella äärimmäinen, eikä ole voimassa missään järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Siis vapaus käyttää omaisuuttaan ja toisilta saamaansa omaisuutta täysimääräisesti ilman mitään valtion väliintuloa verojen muodossa. Eli kun Pååtta esitti, että verottaminen muuta tarkoitusta kuin yövartijavaltion ylläpitämistä varten on aina lähtökohtaisesti moraalisesti väärin, niin tämän kiistämiseksi otin esille sen, että on asioita jotka menevät tällaisen äärimmäisen taloudellisen vapauden edelle.

Käytännössä kaikki julkisen puolen toiminnot voi hoitaa myös yksityinen puoli. Myös köyhäinhoidon. Tässähän kiistellään vapaudesta ja yksilön oikeuksista vs. valtio ja "suurempi hyvä".



Sosiaaliturvan avulla on ulkoistettu lähimmäisenrakkaus.

Näiltä väitteiltä puuttuu edelleen historialliset tai muut perustelut. Ja minun mielestäni tässä kiistellään enemmänkin siitä, mitkä oikeudet ovat tärkeimpiä - täysin rajoittamaton taloudellinen vapaus vai kaikkien oikeus hyvän elämän mahdollisuuteen.

 

[pååtta]

En tiedä etkö ymmärrä pointtia vai etkö halua ymmärtää. Tuo mainitsemasi "vapaaehtoisen auttamisen systeemi" ei toiminut tuolloin, koska kaikilla vaivaisilla ei ollut ketään huoltajaa (perhettä) tai he (perhe) eivät halunneet (tai voineet) auttaa.

Pikku hiljaa alkoi kehittyä käsitys siitä, että ehkä vammaisuus, sairaus tai se ettei vaivaisella ole ketään huoltajaa ole syy sille, että ihmisen pitäisi joutua elämään almuilla tai kuolemaan. Jo aikalaiset ymmärsivät, ettei tuollainen absurdi vapaaehtoiseen auttamiseen perustuva järjestelmä toimi kaikkien osalta. Tällöin sosiaaliturvajärjestelmä alkoi pikkuhiljaa kehittyä mm. köyhäinhoitojärjestelmän muodossa. Kun kansakunta vaurastui, voitiin sosiaaliturvajärjestelmästä muodostaa entistä kattavampi ja lopulta saatiin aikaiseksi hyvinvointivaltio, jonka rahoitus voitiin kerätä juustohöyläämällä ihmisten tuloista siivu, jotta kenenkään elämä ei ollut muotoa "kerää almuja tai kuole".

On se kumma juttu, että muualla maailmassa Pohjoismaista sosiaaliturvajärjestelmää hämmästellään edelleen hienoksi, mutta täällä pikkuporvarit itkevät verotulojensa perään ja peräänkuuluttavat jotain absurdia "vapaahtoisen auttamisen systeemiä" joka ei ole toiminut ennenkään.

Liittyy siksi, että sieltä "oikealta" alkoi tulla taas historiallisten tosiasioiden vastaista kamaa. Turha hehkuttaa jonkun keksineen neliskanttisen pyörän (vapaaehtoisen auttamisen systeemi), kun sellainen on jo joskus käytössä eikä se toiminut. Mutta "hei, kattokaa mitä me täällä kokoomusnuorten kesäseminaarissa keksittiin, pyörä mikä ei ole pyöreä..." Ja here we go again.

No ehkäpä 1800-luvun pula-ajan Suomesta kannettu esimerkki ei juurikaan kerro miten asiat olisivat jos nyt 2000-luvulla tiputettaisiin tulonsiirrot pois pelistä. Voi yhtähyvin argumentoida, että hyvinvointivaltio ei toimisi 1800-luvun tuottavuudella. Toisaalta jos ihan hyvin voisi kuvitella, että vapaaehtoisen auttamisen muodot olisivat kehittyneet ja olisivat nykyään melkoisen kattavat, jos sosiaaliturvaa ei koskaan olisi perustettu.

 

[pååtta]

Eli kun Pååtta esitti, että verottaminen muuta tarkoitusta kuin yövartijavaltion ylläpitämistä varten on aina lähtökohtaisesti moraalisesti väärin, niin tämän kiistämiseksi otin esille sen, että on asioita jotka menevät tällaisen äärimmäisen taloudellisen vapauden edelle.

Kommentoin vielä tähän, kun tuossa ilmenee hyvin maailmankuvien ero. Käytännössä voidaan sanoa, että on varsin jaloa auttaa jotakuta köyhää hädässä, mutta entä jos teet sen ottamalla toisen omaisuutta vastoin tämän tahtoa, eli pelaat Robin Hoodia, niin en pidä tätä enää kovin ylevänä. Eli vaikka kuinka jalo tavoite, niin se ei oikeuta ryöstämistä. Entä jos joku ryöstäisi sinut ja antaisi rahat Afrikan köyhille? Nostasitko silloin syytteen vai antaisitko asian olla? Vaikka sinulta vietäisiin vaikka puolet palkastasi.

 

[Ankara Aatu]

Kommentoin vielä tähän, kun tuossa ilmenee hyvin maailmankuvien ero. Käytännössä voidaan sanoa, että on varsin jaloa auttaa jotakuta köyhää hädässä, mutta entä jos teet sen ottamalla toisen omaisuutta vastoin tämän tahtoa, eli pelaat Robin Hoodia, niin en pidä tätä enää kovin ylevänä. Eli vaikka kuinka jalo tavoite, niin se ei oikeuta ryöstämistä. Entä jos joku ryöstäisi sinut ja antaisi rahat Afrikan köyhille? Nostasitko silloin syytteen vai antaisitko asian olla? Vaikka sinulta vietäisiin vaikka puolet palkastasi.

Lain vastainen ryöstö on aivan eri asia kuin demokraattisessa maassa lain mukaan tapahtuva tulonsiirto. Lakikin voi toki olla huono tai jopa moraaliton (verotus ei sitä minun mielestäni ole), mutta lain rikkominen on aina lähtökohtaisesti väärin, vaikka tarkoitus olisi hyvä. Tietysti tästäkin on poikkeuksia, jos lait ovat todella hirveät, mutta "normaalissa" tapauksessa lakeja pitää noudattaa.

Robin Hoodin legendassa olosuhteet ja valtaapitävien toiminta kuvataan sellaiseksi, että ryöstäminen minun mielestäni näissä kuvitteellisissa olosuhteissa voisi jo olla hyväksyttävää.

 

[pååtta]

Lain vastainen ryöstö on aivan eri asia kuin demokraattisessa maassa lain mukaan tapahtuva tulonsiirto. Lakikin voi toki olla huono tai jopa moraaliton (verotus ei sitä minun mielestäni ole), mutta lain rikkominen on aina lähtökohtaisesti väärin, vaikka tarkoitus olisi hyvä. Tietysti tästäkin on poikkeuksia, jos lait ovat todella hirveät, mutta "normaalissa" tapauksessa lakeja pitää noudattaa.

Robin Hoodin legendassa olosuhteet ja valtaapitävien toiminta kuvataan sellaiseksi, että ryöstäminen minun mielestäni näissä kuvitteellisissa olosuhteissa voisi jo olla hyväksyttävää.

Mikä fundamentaalinen ero siinä on? Ai kun se on laki ja yhteisesti päätetty eduskunnassa. En itse näe mitään eroa tuossa. Kadulla ryöstäjä on vain asemies ja verottaja käyttää lopulta armeijaa tai muuta väkivaltakoneiston osaa. Mutta jos jätetään nuo saivartelut sikseen, niin pohjiltaan kyse on siitä, että henkilöltä otetaan vastoin tahtoa omaisuutta ja annetaan se toiselle.

 

[Ankara Aatu]

Mikä fundamentaalinen ero siinä on? Ai kun se on laki ja yhteisesti päätetty eduskunnassa. En itse näe mitään eroa tuossa. Kadulla ryöstäjä on vain asemies ja verottaja käyttää lopulta armeijaa tai muuta väkivaltakoneiston osaa. Mutta jos jätetään nuo saivartelut sikseen, niin pohjiltaan kyse on siitä, että henkilöltä otetaan vastoin tahtoa omaisuutta ja annetaan se toiselle.

No varmaan olet itsekin sitä mieltä, että lakeja pitää noudattaa, vaikka ne eivät omasta mielestäsi olisi täysin oikeudenmukaisia. Jos siis oletetaan, että ne eivät ole aivan törkeällä tavalla väärin. Tämä siitä syystä, että muuten ihmisten yhteiselosta ei tulisi yhtään mitään, kun jokainen tekisi niinkuin omasta mielestä on oikein. Eli koko järjestäytyneen yhteiskunnan idea on, että sovitaan jotkut yhteiset säännöt, joita noudatetaan, vaikka ne kaikilta osin eivät itseä miellyttäisikään. Jos jotain yhteiskuntasopimusteoriaa halutaan soveltaa tämän oikeuttamiseksi (itse en pidä tällaista teoretisointia kovin hedelmällisenä), niin voidaan sanoa, että asumalla demokraattisessa maassa ja nauttimalla sen turvallisuudesta ja järjestyksen tuomista eduista, samalla sitoudut noudattamaan sen demokraattisesti päätettyjä lakeja, vaikka ne omasta mielestäsi olisivatkin huonoja.

Tämä ei toki tarkoita, ettei voitaisi väitellä siitä, minkälaisia lakien pitäisi olla. Tietenkään kaikki demokraattisesti päätetyt säännöt eivät ole keskenään yhtä hyviä. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että valtion käyttämät pakkokeinot eivät mitenkään erota verotusta muista yhteiskunnan säännöistä, eikä siten tee siitä ryöstämistä. Ymmärrän kyllä sinun kantasi, että se on ryöstämistä, koska sinut pakotetaan antamaan omaisuuttasi pois, vaikka mitään moraalista velvollisuutta tällaiseen ei ole. Mutta minun mielestäni taas tällainen velvollisuus on, ja se perustuu siihen, että jokaisella on oikeus mahdollisuuteen hyvään elämään.

Tässä on tosiaan tultu aika lailla sille pohjatasolle, jolla mielipiteemme eroavat, ja jolla kumpikaan ei enää oikein pysty vetoamaan perustavampiin periaatteisiin. Näyttää siltä, että me vaan ollaan eri mieltä siitä, mitkä ovat ihmisten perustavanlaatuiset oikeudet ja velvollisuudet.

 

[Sft]

No varmaan olet itsekin sitä mieltä, että lakeja pitää noudattaa, vaikka ne eivät omasta mielestäsi olisi täysin oikeudenmukaisia.

Miksi? Itse en esimerkiksi kiljun valmistusta pidä mitenkään tuomittavana, vaikka se on laitonta, enkä paheksu jos joku valmistaa kiljua. En ymmärrä kantaasi.

 

[pååtta]

Toisaalta jos nyt ajattelee, että kaikilla on oikeus olla kuolematta nälkään, niin miksei sitten poisteta nälänhätää koko maailmasta? Jos kerran autetaan joitakin ihmisiä, niin eikö ole melkoisen moraalitonta jättää jotkin kuolemaan toiseen maahan? Sama logiikan näen siinä, että miksi otetaan pakolaisia. Jos kerran otetaan vain muutama sata kappaletta, niin eikö ole aika moraalitonta jättää loput 500 miljoonaa makaamaan nälkäkuoleman partaalle? Mitähän suomalaisetkin hyvinvointivaltion kannattajat diggaisivat, jos päätettäisiin, että Suomi ottaa 2 miljoonaa pakolaista, koska se on moraalisesti oikein. En usko, että muutamaa idaria lukuunottamatta kukaan olisi onnessaan. Thorskaan tuskin juhlisi, taino ei sitä kyllä tiedä.

 

[pååtta]

No varmaan olet itsekin sitä mieltä, että lakeja pitää noudattaa, vaikka ne eivät omasta mielestäsi olisi täysin oikeudenmukaisia.

Teoriassa tunnen suurta houkutusta olla noudattamatta jotakin mielestäni moraalitonta lakia. Kuinka ihmisen voi pakottaa noudattamaan lakeja? Oliko se Kant, joka sanoi, että koeta toimia siten, että toiminnastasi voisi johtaa yleisen säännön, en muista.

Monet varmaan tietävät Peter Schiffin ja tännekin on pastettu tämän oikeaan osuneita finanssikriisi ennustuksia. Schiffin faija Irwin Schiff on taas tunnettu siitä, että hän istunut linnassa ties kuinka kauan kun on kieltäytynyt maksamasta liittovaltion tuloveroa.

 

[sivis]

No ehkäpä 1800-luvun pula-ajan Suomesta kannettu esimerkki ei juurikaan kerro miten asiat olisivat jos nyt 2000-luvulla tiputettaisiin tulonsiirrot pois pelistä. Voi yhtähyvin argumentoida, että hyvinvointivaltio ei toimisi 1800-luvun tuottavuudella. Toisaalta jos ihan hyvin voisi kuvitella, että vapaaehtoisen auttamisen muodot olisivat kehittyneet ja olisivat nykyään melkoisen kattavat, jos sosiaaliturvaa ei koskaan olisi perustettu.

Toi voisi olla jonkun tutkimuksen hypoteesi, mutta ei se mikään perustelu ole.

Toisaalta jos nyt ajattelee, että kaikilla on oikeus olla kuolematta nälkään, niin miksei sitten poisteta nälänhätää koko maailmasta? Jos kerran autetaan joitakin ihmisiä, niin eikö ole melkoisen moraalitonta jättää jotkin kuolemaan toiseen maahan? Sama logiikan näen siinä, että miksi otetaan pakolaisia. Jos kerran otetaan vain muutama sata kappaletta, niin eikö ole aika moraalitonta jättää loput 500 miljoonaa makaamaan nälkäkuoleman partaalle? Mitähän suomalaisetkin hyvinvointivaltion kannattajat diggaisivat, jos päätettäisiin, että Suomi ottaa 2 miljoonaa pakolaista, koska se on moraalisesti oikein. En usko, että muutamaa idaria lukuunottamatta kukaan olisi onnessaan. Thorskaan tuskin juhlisi, taino ei sitä kyllä tiedä.

Toi on ihan validi kysymys. Vuonna 2004 nälänhädän ja aliravitsemuksen poistamiseen maailmasta olisi kulunut 19 miljardia dollaria. Samana vuonna lemmikkieläinten ruokaan käytettiin 17 miljardia dollaria (Eurooppa ja Yhdysvallat).

Nykyisin pelkästään jenkeissä lemmikkieläinten ruokaan menee tuo 17 mrd. dollaria.

Estimated 2009 Sales within the U.S. Market

For 2009, it estimated that $45.4 billion will be spent on our pets in the U.S.

Breakdown:
Food $17.4 billion
Supplies/OTC Medicine $10.2 billion
Vet Care $12.2 billion
Live animal purchases $2.2 billion
Pet Services: grooming & boarding $3.4 billion

 

[Naene]

Teoriassa tunnen suurta houkutusta olla noudattamatta jotakin mielestäni moraalitonta lakia. Kuinka ihmisen voi pakottaa noudattamaan lakeja? Oliko se Kant, joka sanoi, että koeta toimia siten, että toiminnastasi voisi johtaa yleisen säännön, en muista.

Monet varmaan tietävät Peter Schiffin ja tännekin on pastettu tämän oikeaan osuneita finanssikriisi ennustuksia. Schiffin faija Irwin Schiff on taas tunnettu siitä, että hän istunut linnassa ties kuinka kauan kun on kieltäytynyt maksamasta liittovaltion tuloveroa.

Mikäs Etelä-Amerikan maa se nyt olikaan joka sääti lain äskettäin ettei suihkussa saa laulaa. Se ei ole laki jos minulta kysytään. Säätämällä lakeja joita ei kuitenkaan noudateta päästään jokseenkin epähaluttuun tilaan.

Suomessa tällaisia arbitraarisia lakeja ei onneksi tuosta vaan pääse syntymään.

 

[George Costanza]

Mikäs Etelä-Amerikan maa se nyt olikaan joka sääti lain äskettäin ettei suihkussa saa laulaa. Se ei ole laki jos minulta kysytään. Säätämällä lakeja joita ei kuitenkaan noudateta päästään jokseenkin epähaluttuun tilaan.

Suomessa tällaisia arbitraarisia lakeja ei onneksi tuosta vaan pääse syntymään.

Suomessa ei synny "älyttömiä" lakeja, mutta asiat joita kansanedustajat ajavat (lakialoitteet) tuntuvat olevan melkoisessa ristiriidassa vaalilupauksiin nähden ja siihen millaiseksi paikaksi valtapuolueet haluavat Suomea puheittensa perusteella rakentaa. Kaikenlaiset polkupyöräilijöiden kypäräpakot ja kauppojen sunnuntaiaukioloajoista kinastelut ovat jostain kumman syystä ne kiireellisimmät asiat mihin halutaan muutosta. Suomi todella olisi maailman hyvinvoivin maa jos ne oikeasti olisivat meidän pahimmat ongelmat. Kukaan ei voi väittää, että esimerkiksi vanhustenhuolto toimisi mallikkaasti - miksi vanhuksista huolehtiminen on kuitenkin enemmistölle päättäjiä vähemmän tärkeää kuin esim. mainittu kauppojen sunnuntaiaukioloaika? Fiksusti rakennetussa päätöksentekomallissa unohdettaisiin moiset sunnuntaihöpinät ja hoidettaisiin ensin oikeasti tärkeät asiat kuntoon ja jos aikaa jää, keskityttäisiin hienosäätöön, jota sunnuntaikauppakysymys aikuisten oikeasti on.

Suomalainen demokratia on nähdäkseni ollut tietynlaisessa pattitilanteessa siitä lähtien kun lopetettiin veljeily itänaapurin kanssa. Kansanedustajat ovat leppoisassa suojatyöpaikassaan vain tyytyneet siihen tosiasiaan, että kaikkien yhteisen hyvinvoinnin rakentaminen järkevällä tavalla ei toimi ja oleellisinta on vain keskittyä kasvattamaan puolueen kannatusta ja näin varmistamaan oma työpaikka, kun heidät on kuitenkin pitkälti palkattu tehtävään muun muassa hankkimaan meille kansalaisille työpaikkoja.

Ymmärrän hyvin sen, että esim. Jyrki Katainen ei oikeasti voi antaa rahaa joka sektorille, koska sitä rahaa on vain x määrä jaettavaksi. Mielestäni voisimmekin lopettaa keskittymisen Kataisen elvytys- ynnä muuhun politiikkaan ja keskittyä potkimaan normikansanedustajat tekemään järkeviä ratkaisuja, koska Suomi ei ole lähelläkään niin hyvinvoiva maa kuin tilastot antavat ymmärtää. Yleisradion ja kumppaneiden tutkiva journalismi paljastaa tämän tästä erikoisempia epäkohtia yhteiskunnassa, joista päättäjät ovat hyvin tietoisia, mutta eivät tee asialle mitään koska me kansalaiset emme vaadi sitä heiltä. Me olemme heidän työnantajansa ja tuolla palkalla ja meidän rahoilla kuuluu saada tulosta aikaan - tuloshan on tietysti tässä tilanteessa kaikkien yhteistä hyvinvointia! Minun hyvinvointini ainakin kasvaa jos saan tietää, että kukaan ei vietä öitänsä sadan metrin päässä sillan alla kahdenkymmenen asteen pakkasessa.

 

[rullaverho]

Sellaiset yhteiskunnat on aika vittumaisia, joissa köyhistä köyhimmillä ei ole mitään. Siinä kun tuppaa käymään niin, että kyseiset yksilöt eivät tyydy vallitsevaan tilanteeseen, vaikka heille hienoilla teorioilla selitettäisiin että katsoppas kun loppujen lopuksi tämä on sinun ja vanhempiesi syytä (tosin useissa yhteiskunnissa asia ei aivan näin ole). Ja tästä kaikesta luonnollisesti seuraa terä- sekä ampuma-asein tehtyjä omavaltaisia tulonsiirtoja.

Suomessa ongelmana ei ole sosiaaliturvan suuruus, vaan muun julkisen sektorin koko ja tehottomuus. Kyllä sieltä karsittavaa löytyy. Itse en ensimmäisenä koskisi sosiaaliturvaan, mutta arvo- sekä priorisointikysymyksiähän nämä ovat.

 

[George Costanza]

Suomessa ongelmana ei ole sosiaaliturvan suuruus, vaan muun julkisen sektorin koko ja tehottomuus. Kyllä sieltä karsittavaa löytyy. Itse en ensimmäisenä koskisi sosiaaliturvaan, mutta arvo- sekä priorisointikysymyksiähän nämä ovat.

Kukaan tervejärkinen voi tuskin perustellusti väittää, etteikö sosiaaliturvan logiikassa ole jotain mätää. Suomalainen sosiaaliturva on eittämättä ylpeyden aihe suomalaisuudelle ja ehdoton hyvinvointiyhteiskunnan merkki. Kovin valitettavaa on kaikkien kannalta se, että olemme ajautuneet turhan lukuisiin tilanteisiin, joissa ei kannusteta menemään töihin. Himassa loisimisesta maksetaan Suomessa palkkaa - palkka ei ole häävi, mutta liian usein turha kannuste olla välittämättä omasta elämästä ja muusta yhteiskunnasta siinä samalla.

Uskon, että seuraavan vuosikymmenen aikana sosiaaliturvan varassa elävien nuorten aikuisten määrä tulee entisestään kasvamaan. Kaikki lieveilmiöt (päihteet, sairaudet jne.) huomioon ottaen kustannus tästä on yhteiskunnalle pitkässä juoksussa valtava. Tapahtuneessa ei juuri ole muita kuin kärsijöitä - paluu normaaliin elämään on aina suuremman kynnyksen takana, mitä kauemmin nuori tyytyy himassa loisimiseen, pidemmän päälle vain todella pieni prosentti ihmisistä oikeasti nauttii elämästä, jossa ei ole muuta kuin omaa aikaa hyvin pienillä tuloilla. Yhteiskunta luonnollisesti kärsii siitä, että joudumme antamaan tulonsiirtoja, sekä huomaamme, että terveiden työssäkäyvien joukko pienenee.

Tässä yhteydessä en missään nimessä puhu nuorista väliinputoajista, joille ei mm. tässä taloustilanteessa löydy töitä, vaan puhun nimenomaan heistä, jotka tyydyttäytyvät siihen helppouteen johon suomalainen sosiaaliturva antaa köyttä. Työvoimatoimistojen turhaakin turhemmat työllistämiskoulutukset ovat sitten omiaan antamaan monelle sellaisen käsityksen, ettei ole järkeä edes yrittää pärjätä tässä yhteiskunnassa.

 

[Spud]

Teiden suolaus. On sille tarvetta jääkeleillä, mutta pitääkö kesälläkin suolata Helsingissä asfalttikatuja (päätie) hiekkaa sitomaan? Nyt viime viikolla suolaa viljeltiin turhaan plussakeleillä kun vettä satoi, vaikkei edes ollut uhkaa yöpakkasista.

 

[Jami2003]

Onkos verorahojen tuhlausta 7 vuoden eduskuntatyöskentelyn jälkeen saatava eläke jota ex -kansanedustajat saa ?

Kyllähän se tietenkin normaalia työtätekevää kansaa harmittaa kun näyttää siltä että hyvä jos pääsee 65 vuotiaana eläkkeelle, mutta toisaalta kansanedustajat tekevät ilmeisen raskasta työtä (esim Kanki-Kaikkosellakin niin monta kuukausipalkka virkaa ettei edes kaikkia muista) joten voihan se ehkä olla oikeutettua päästä eläkkeelle jo seitsemän vuoden jälkeen....

 

[pååtta]

Tämä nyt ei liity aiheeseen kuin mutkan kautta, mutta silti wtf?

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/arkistot/rikos/2009/10/986617

Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) on MTV3:n tietojen mukaan saanut uhkasakon, koska hän ei ole suostunut vastaamaan poliisin kysymyksiin.

Eikö Suomessa muka ole oikeutta vaieta kuulusteluissa?

ei nähtävästi

Kasvin ei epäillä syyllistyneen rikokseen, eikä hän esiinny Helsingin Sanomain jutussa. Koska Kasvia kuultiin todistajana, hänellä olisi velvollisuus vastata poliisin kysymyksiin.