Vatsalihasten hypertrofia ja tiede = epic win

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
tossa perinteisessä sit-upissakin voi aika helpolla olla rikkomatta itteensä, kun yrittää ensisijaisesti napata hampaat nivusiinsa, eikä napaa reisiin. eli että se ranka köyristyy alusta alkaen, eikä alaselkä jää "suoraksi". sillai se momenttikin vähenee. tietenkin kun massu väsyy, ne lonkankoukistajat ottaa enempi osaa siihen touhuun ja alaselkä alkaa suoristuun. sillon lopetetaan se sarja tai jatketaan sitä rutistuksina siten, että vain ylä- ja keskiselkä nousee maasta. ei niitä lonkankoukistajia mitenkään mollata, tarpeellista kamaa. ne vaan tuppaa olemaan ylikireet hyvin monilla ja sitä kautta aiheuttaan kaikenlaisia ryhtivikoja. mä mm. teetän kaikki sit-upit, jos niitä ohjelmaan laitan tuen kanssa. nousutekniikka merkkaa enemmän sit.
 
Yks mikä itseä ihmetyttää on juuri lonkankoukistajien mollaus, imo on hyvä että nekin saa hittiä esim jalannostot , jalannostot roikkuen yms... Ainakin montaa lajia ajatellen missä potkitaan on suhteellisen suotavaa että lonkankoukistajissa olis jerkkua ja kestoa .

Onko oikea tapa treenata niitä semmoinen että lannerankaan syntyy erittäin suuri rasitus?

Olen samaa mieltä. Esimerkiksi pikajuoksussa lonkankoukistajien voima on tärkeätä.

Ongelma syntyy usein väärästä rekrytointijärjestyksestä, sekä ns. synergistisestä dominanssista. Eli väärät lihakset tekevät jonkun funktion mitä joku toinen lihas ei tee.
Pakara on hyvä esimerkki, liian heikot ja/tai inhibitoituneet pakarat aiheuttavat takareisien ja alaselän liikarasitusta koska ne tekevät lantionojennusta.

Sama on jo normaalissa kävelyssä. Jos pieni pakaralihas ei jaksa heilauttaa reisiluuta kävelysyklissä niin psoas tekee sen.

Sorry OT

E: Samaa mieltä kuin jto. Itse en sit-uppeja yleensä laita ohjelmiin ellen itse ole valvomassa kun niitä tehdään. Ja silloinkin tulee käytettyä harvoin niitä.

Joskus käytän psoaksen aktivointiharjoittelua ennen kyykkyä. Monta kertaa se on parantanut kyykyn voimantuottoa. Se on hölmöä mollata jotain lihasryhmää koska kaikki ne ovat tarpeellisia.
Lonkankoukistajatkin kiinnityvät lannerangaan, joten ovat tuiki tarpeellisia stabiloinnissa.
 
Nyt on syytä miettiä mitä kirjoittaa. Leuat eivät ole iso liike? Kerro toinen yläkropan liike joka rekrytoi yhtä paljon lihasmassaa? Eivätkä lisäpainot lisää mitenkään eksentristä kuormitusta. Ainoastaan kuormaa. Kuminauhat vetävät painovoimaa nopeammin alas, kiekot eivät.

Tutkimustietoa on hyvä lukea, mutta sieltä pitää pystyä erottelemaan hyödylliset joukosta.
Ja siirtää tietoa käytäntöön korrektisti.
Kun käytännössä alat voimaurheilijoita valmentamaan niin nuo sillat ja lankut sun muut häviää treeniohjelmista aika nopeasti koska ne eivät ole yksinkertaisesti tarpeellisia harjoitteita.


E: Ja lihassoluista, jokaisessa kehon lihaksessa vaihtelee nopeiden ja hitaiden määrä. Nopeimpia (lihassolujakauman mukaan) ovat esim, ojentajat, takareidet, ja kallon takaosassa oleva splenius capitis.

Kannattaa lukea esimerkiksi Vladimir Zatsiorskyn Science & Practice in Strength Training jos haluaa tietää tarkemmin asiasta.

Lihassolujakin on uusimman tiedon mukaan yli 40 erilaista.

E2: Tuossa ei muuten ole logiikkaa, käytät yhtä tutkimusta tukemaan väitettä että joku lankku aktivoi vatsaa paremmin kuin takakyykky mutta sitten leuanvetojen tehokkuus on mielipideasia?

Anatomian näkökulma mukaan niin leuoista tulee yhtäkkiä aika pirun iso liike. Niinkuin Charles Poliquin sanoo, leuat ovat yläkropan kyykky.

Olet oikeasssa. Mutta niin olen minäkin. Tästäkin asiasta on turha alkaa vängätä (ajanpuutteen, ei kiinnostuksen) takia. Tutkimuksia on paljon ja ammattilaisvalmentajien mielipiteitä on paljon. En yritäkkään väittää, että versioni ja teoriani ovat aukottomat. Olen itsekin samaa mieltä, että treeniohjelma lähtee kyykyistä ja maastavedoista, ja pienemmät hinkuttimet tulevat vasta sitten yksilökohtaisten tarpeiden mukaan perässä. Aloituspostissa en puhu voimaurheilijoista. Tosin samoilla liikkeillähän voimaa ja massaa kasvatetaan, sarjojen ja taukojen pituudet vain vaihtelevat.

Lihassolujen määrä vaihtelee varmasti eri lähteiden mukaan, ja lisääntyy/vähentyy, kun tiede ehtii tutkia niitä lisää. Vaikka tiedettä käytetäänkin hyväksi, voit asiat silti pitää yksinkertaisena. Mitä järkeä on lähteä erittelemään 40 erilaista lihassolua ja niiden funktiot, jos lähes 100 % yleisen tutkimustiedon mukaan koostuu muutamasta tyypistä (siis yhdessä lihaksessa). Toki näille on varmasti olemassa eri alatyyppejä, mutta menee vähän turhan vaikeaksi. Mun oli joka tapauksessa tarkoitus kirjoittaa lihassoluista ja EMG:stä enemmän, mutta vasta myöhemmin kun saan enemmän tekstiä kasaan koko kroppaa ajatellen.

Ja kyllähän mietin paljonkin mitä kirjoitan, enkä missään nimessä väitä, etteivätkö leuanvedot olisi yksi tehokkaimista liikkeistä. Vaikka se rekrytoisikin kaikki lihassolut mitä mun ja vielä treenikaverinkin kropasta löytyy, niin se ei silti ole mun mielestä iso liike, vaikka Poliquin niin sanoisikin. Mutta hemmetin tehokas se on, enkä vähättele sen merkitystä. Saatte toki käännyttää, ja tarpeeksi hyvillä perusteluilla voin harkita mielipiteideni säätöä.

Tuota suosittelemaasi kirjaa en ole lukenut, mutta täytyy korjata asia ja etsiä se jostain.

E: Jahas, täällä tapahtuu vaikka mitä. Kiva että saadaan tänne Fuhrer, jto ja muut mahdolliset gurut keskustelemaan asiasta. Sit-upeista nopeasti sen verran, että kyllä, rankaan kohdistuu kovaa voimaa, mutta terveillä sen pitäisi kestää - jos tekniikka on kunnossa! Mun on nyt pakko valitettavasti lähteä loppupäiväksi töihin ja koulutukseen, mutta palaan asiaan n. 10 tunnin kuluttua…
 
Kyllä sut vielä käännytetään ;)
Itse luokittelen liikkeet 7-portaisen järjestelmän mukaan.
Mitä enemmän hermoston aktiivisuutta ja koordinaatiota se vaatii, sitä korkeammalla se on.
Vertaa hauiskääntö scott vs. dipit renkailla.

Leuanveto rekrytoi niin paljon lihasmassaa, käytännössä koko yläkropan, että se on aivan must-liike yläkropalle.
Katsoo esimerkiksi voimistelijoita ja kiipeilijöitä. Olkapäät ja selkä ovat erittäin näyttäviä, puhumattakaan voimantuotosta.


Hyvä ketju kyllä, pidetään keskustelu asiallisena niin tämä poikii monelle paljon hyödyllistä tietoa.
 
juu mä liityn tohon leuanvetojen kaikkivoipaisuuden inkvisitioliikkeeseen kans ;) toisaalta jos isoja liikkeitä on ainoastaan rive+työntö, tempaus, kyykky ja veto (ACH, ovatko nuokaan edes...ehkä iso liike on kristinusko?) , olkoon leuat sitten vaan melko iso. tyydyn siihen mieluusti.
 
Ja lisäksi vielä vatsarutistuksista;

Jenkeissä on työturvallisuuden ylärajana lannerankaan kohdistuva toistuva momentti about 370nm. Yksi sit-up tekee lannerankaan enemmän momenttia kuin tuo. Siitä sitten laskemaan matikkaa kuinka terveellinen liike on kyseessä. Varsinkin lisäpainoilla.

Ei ole nyt lähdekirjaa tässä kun se on lainassa, mutta yksi sit-up tuotti torqueta muistaakseni jotain 430nm luokkaa.

En halua kyseenalaistaa itse aihetta, koska tietotaito on kaukana teistä, mutta tähän on kommentoitava senverran, että suomalaisilla rakennustyömailla on max nostorajana 25kg. Eli mitään yli 25kg painavaa tavaraa ei saa nostaa työturvallisuuden takia. Tasote ym säkit vaihtui 40kilosta 25kg tämän takia, joten työturvallisuuksien kannalta on aika vaikee argumentoida mitään saliharjoitukseen/lihaksenkasvatukseen liittyen. :peace:
 
joo tostahan on se vanha klassinen piirroskin olemassa, mitä näkee useissa valmennuskirjoissa. jos nostaa 50kg alaselkä suorana, välilevyihin kohdistuu 250kg rasitusta. jos taas alaselkä on köyryssä, rasitus on 750kg. ei se nyt ihan noin mee, mutta kertoo jotain oikeista työ- ja nostoasennoista.
 
En halua kyseenalaistaa itse aihetta, koska tietotaito on kaukana teistä, mutta tähän on kommentoitava senverran, että suomalaisilla rakennustyömailla on max nostorajana 25kg. Eli mitään yli 25kg painavaa tavaraa ei saa nostaa työturvallisuuden takia. Tasote ym säkit vaihtui 40kilosta 25kg tämän takia, joten työturvallisuuksien kannalta on aika vaikee argumentoida mitään saliharjoitukseen/lihaksenkasvatukseen liittyen. :peace:

Kyse oli momentista joka syntyy lannerankaan, ei suoranaisesti kuormasta.

Terve (ja oikeassa asennossa oleva) lanneranka kestää yli 15 000 Newtonia, mutta jo n.10% tuosta riittää aiheuttamaan vammoja.

Istumaannousu aiheuttaa lannerankaan enemmän momenttia mitä pidetään turvallisena toistuvaan kuormitukseen.

Selvensikö?

Rutistuksista vielä hauska EMG-tutkimus. Yleensä luullaan että jalat koukussa aktivoi enemmän vatsaa, mutta asia on toisinpäin. Jalat kun on koukussa niin psoas joutuu jännittymään kovempaa tuottaakseen saman voiman. Eli jalat koukussa = lonkankoukistajat aktivoituvat enemmän.
 
Istumaannousu aiheuttaa lannerankaan enemmän momenttia mitä pidetään turvallisena toistuvaan kuormitukseen.

Mutta voidaanhan tällä myös ajatella, että 200kg maastaveto aiheuttaa varmasti enemmän vääntöä johonkinpäin kroppaa, kun tuo turvallisena pidetty 25kg?

Ja nyt sitten ei tosiaan mitään herneitä sieraimiin, halusin vaan tuoda sivullisena toisenlaisen pointin tähän. Tieto vaatii muutaman typerämmän ihmisen näkemyksen vahvistaakseen pointtinsa. Ja ymmärrän kyllä hyvinkin mitä tarkoitat, enkä tosiaan tiedä mihin, mistä ja paljonko vääntöä esim tuo 200kg maastaveto aiheuttaa, mutta luultavasti paljon ja johonkin.

Mielelläni ja innoissani luen näitä teidän juttuja, mutta tykkään myös vähän kyseenalaistaa omalla tietämättömyydelläni ja sillä miten tämmönen peruspentti näkee asiat, jotta olisin taas astetta viisaampi.
 
Mutta voidaanhan tällä myös ajatella, että 200kg maastaveto aiheuttaa varmasti enemmän vääntöä johonkinpäin kroppaa, kun tuo turvallisena pidetty 25kg?

Ja nyt sitten ei tosiaan mitään herneitä sieraimiin, halusin vaan tuoda sivullisena toisenlaisen pointin tähän. Tieto vaatii muutaman typerämmän ihmisen näkemyksen vahvistaakseen pointtinsa. Ja ymmärrän kyllä hyvinkin mitä tarkoitat, enkä tosiaan tiedä mihin, mistä ja paljonko vääntöä esim tuo 200kg maastaveto aiheuttaa, mutta luultavasti paljon ja johonkin.

Mielelläni ja innoissani luen näitä teidän juttuja, mutta tykkään myös vähän kyseenalaistaa omalla tietämättömyydelläni ja sillä miten tämmönen peruspentti näkee asiat, jotta olisin taas astetta viisaampi.

Avainsana onkin lannerangan kuormituksessa nikamien asento. Niinkuin yllä kirjoitin niin hyvässä asennossa oleva ranka kestää tolkuttomasti kuormaa.

Siitä tulee nämä jutut että joku 300kg kyykkääjä pamautti välilevyt sitoessaan kengännauhoja.

Istumaannousussa on vaikea pitää asento optimaalisena. Ja jos asento on huono, ja toistoja tehdään vaikkapa kolme sataa, niin rasitus on aika hirmuinen.
Siksi niiden ohjelmoinnissa pitää olla tarkkana kenelle niitä laittaa.

Hyvä se on tuoda näkökulmia keskusteluun, joutuu aina miettimään eri kantilta asioita ja se kehittää omaakin näkemystä asioihin.
Kannattaa lisäksi muistaa että työturvallisuus on toistuvan rasituksen raja. EIkä sillä ole mitään tekemistä voimaharjoittelun kanssa.
Harva raksajätkä miettii reisiluiden artikulaatiota acetabulumissa kannellessaan laastisäkkejä.

Ja kuormitusmekaniikka on tärkeää, mieti selän asentoa suhteessa painovoimaan/akseliin kun vertaat maastavetoa ja istumaannousua.
Toisessa toimii fleksorit, toisessa ekstensorit. Kun pakarat ja takareidet toimivat lantionojennuksessa niin selkä on huomattavasti paremmin tuettuna kuin täydessä fleksioliikkeesä.

Siksi liikkeet joissa posterior chain (selkä, takareidet, pakarat) on agonisti (vaikuttaja), eikä antagonisti (vastavaikuttaja), ovat mielestäni paljon turvallisempia toteuttaa suurillakin kuormilla.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Tyypin I lihassolutyypit ovat ominaisuuksiltaan mm. aerobisia, "väsymystä" kestäviä ja supistumisnopeudeltaan hitaita. Parhaiten näitä lihassoluja ärsytetään pitkillä sarjoilla. Esim. soleus lihaksen lihassolujakaumaa hallitsee tyypin I lihassolut ja soleus vastaa parhaiten pitkien sarjojen tuomaan ärsytykseen, toistojen ollessa 15-20. Pitkissä sarjoissa nopet lihassolut väsyvät jolloin hitaat lihassolut aktivoituvat myös. Parhaiten nopeat lihassolut aktivoituvat räjähtäviin ja suhteellisen lyhyisiin sarjoihin.

Jos nyt en ihan väärin muista, niin positiivisen vaiheen nopeudella ei kauheasti väliä ollut. PAITSI!: Räjähtävämpi positiivinen -> isompi vastus. Bodarin kannattaisi enemmän kiinnittää huomiota negatiivisen vaiheen kontrollointiin, kuin positiivisen vaiheen nopeuteen.

Tässä käsityksessä minäkin olen ollut. Ja jos hypertrofiaa hakee niin eikö kuitenkin II tyypin solujen ärsytys olisi optimaalisinta niiden koon ollessa suurempi kuin I tyypin? Eli tuona toisena päivänä ei ainakaan noin pitkää sarjaa kuin 20 toistolla tekisi? Etenkin, jos tuo jakauma on tosiaan tuollainen noiden solujen välillä, niin eikö silloin kannattaisi mieluummin välttää aerobisen ärsykkeen antamista ja koittaa panostaa ainoastaan II tyypin solujen stimuloimiseen. Sikälimikäli hatarilla fysiologian tiedoillani tiedän niin hermotuksen muuttuessa myös lihassolujen tyyppi muuttuu --> treenillä voidaan vaikuttaa jakaumaan ja siis myös sitäkautta lisätä lihaksen kokoa.

edit. sikahidas.

ps. En ole ihan varma onko tuolla EMG -mittauksella sinänsä aktivaation kannalta arvoa absoluuttisesti. Edelleen hatarilla fysiologian tiedoillani olen elellyt uskomuksessa, että yksi motorinen hermo hermottaa vain yhdentyyppisiä lihassyitä...

Kyllä, lihassolujen jakaumaan pystytään vaikuttamaan. Harmi vaan, että II-tyypin lihassoluja on vaikeampi rekrytä kuin I-tyypin.

Jos ymmärsin oikein kaikki lihassolutyypit saavat kyytiä pitkissä sarjoissa.
Kun olen tehnyt superpitkiä sarjoja vatsalihas puristuksessa olen huomannut ilmiön jota ei oikeastaan esiinny muissa lihasryhmissä eli pitkiin sarjoihin totutetut vatsalihakset pystyvät poistamaan maitohappoja ja sarjaa voi jatkaa lähes loputtomasti.

Itsellä tulee 60-70 toiston jälkeen polte ja kipu vatsalihaksiin mutta kun se on ohi niin jossain 1100-1300 toiston kohdalla on lähes pakko lopettaa kun kyynärpäät puutuvat ja reidet alkavat vetää kramppiin, vatsalihakset sen sijaan voisivat vielä vain jatkaa.

Muistaakseni ei ole väliä onko sarja pitkä vai lyhyt, kunhan se on loppuun asti viety, niin kaikki lihassolutyypit kyllä aktivoituvat. Pitkillä sarjoilla usein saadaan vietyä kyllä sarja enemmän loppuun, ainakin ilman erikoistekniikoita/apuja.
 
Ihan vain mielenkiinnosta Fuhrer ja jto, mitä vatsalihasliikkeitä laittaisitte ohjelmaan? Ja millaisilla sarja/toistomäärillä? Varmaan olette mielipiteenne jo jossakin kertonutkin, mutta sopisi hyvin myös tähän yhteyteen.
 
Voihan niitä perinteisiä rutistuksiakin tehdä. Ite teen niitä aina keskivartalo (vatsat+kyljet) "lukossa" (jännitettyinä). Samoin kiertoja ym.
 
Ihan vain mielenkiinnosta Fuhrer ja jto, mitä vatsalihasliikkeitä laittaisitte ohjelmaan? Ja millaisilla sarja/toistomäärillä? Varmaan olette mielipiteenne jo jossakin kertonutkin, mutta sopisi hyvin myös tähän yhteyteen.

Tämä kiinnostaisi muakin.
 
Ihan vain mielenkiinnosta Fuhrer ja jto, mitä vatsalihasliikkeitä laittaisitte ohjelmaan? Ja millaisilla sarja/toistomäärillä? Varmaan olette mielipiteenne jo jossakin kertonutkin, mutta sopisi hyvin myös tähän yhteyteen.

Tähän mäkin osaan vastata, että se riippuu täysin siitä, mitä niiltä vatsoilta haluat. Rannalle six-päkki, voimaa vahvistamaan kyykkyä vai mitä. Kaikki noi ei ihan kulje käsikädessä.
 
Tähän mäkin osaan vastata, että se riippuu täysin siitä, mitä niiltä vatsoilta haluat. Rannalle six-päkki, voimaa vahvistamaan kyykkyä vai mitä. Kaikki noi ei ihan kulje käsikädessä.

Rantapäxki ainakin onnistuu ihan alhasella rasvaprosentilla.
 
Varmasti voimailijoilla ja ehkä painonnostajilla on urheilijoista vahvin keskivartalo, mutta ei se voima ennenkään ole merkannut suoraa yhteyttä lihaskokoon, varsinkaan tälläisen "poikkeuksellisen" lihaksen kanssa, joka käytännössä työskentelee koko ajan, ja perusliikkeet vaativat lähinnä staattista työtä vatsoilta.

Eli voimaa saa sinne mahaan kyykyillä ja mavella, mutta pattia jos haluaa niin jotain muuta lisäksi. Rasvat vaikuttavat vatsojen näkymiseen eniten, mutta kyllähän isot palikat voivat väkyä valaankin rasvoissa :)

Olisi myös kiva tietää miten todella raskaat omallapainolla tehtävät keskivartalo liikkeet kuten Dragon Flag rasittavat erilihaksia.
 
Niinkuin olen useasti kirjoittanut niin kaikki ne parhaat liikkeet joilla keho tehdään muutenkin vahvaksi ovat parhaita vatsaliikkeitä.

Olen edelleen samaa mieltä.
Mitä enemmän tutkimustietoa tulee vastaan sitä vakuuttuneempi olen siitä.

Toki, jotkut lajit vaativat erityishuomiota joissain tilanteissa. Se onkin sitten toinen tarina.

"Core" kuitenkin käsittää kolmisenkymmentä lihasta, pelkkien vatsojen korostaminen keskivartalon toiminnassa on sama kuin rakentaisi taloa pelkällä vasaralla.

Latsitkin näyttelevät tärkeää osaa selkärangan toiminnassa.

Usein "heikko" keskivartalo on synkronisoinnin puutetta. Väärät lihakset jännittyvät väärään aikaan, ja se aiheuttaa paljon ongelmia, esimerkiksi selkäkipua.
 
Ei niitä yleensä alkulämmittelyksi hinkata suuria määriä, ellei 50 ja lankut päälle ole sitten jotenkin ihmeellistä. pakkiis tuossa jo vähän valoittikin syytä, eli vatsojen pitää todellakin kestää. Siinä ei auta hienot palikat tai jumalattomat maksimit jossain taljarutistuksessa jos ne vatsat eivät kestä pitempää rasitusta.

Kun kävin lukkopainissa, meinasi menna välillä hermot niihin jumalattoman pitkiin vatsalihasorgioihin alkulämmittelyiden yhteydessä. Senkin ajan olisi voinut käyttää painimiseen. Ja eiköhän esim. meikäläisen vatsat kestä pidempiaikaistakin rasitusta.
 
Kun kävin lukkopainissa, meinasi menna välillä hermot niihin jumalattoman pitkiin vatsalihasorgioihin alkulämmittelyiden yhteydessä. Senkin ajan olisi voinut käyttää painimiseen. Ja eiköhän esim. meikäläisen vatsat kestä pidempiaikaistakin rasitusta.

Lukkopainista ei ole hajuakaan, mitään mattolajeja kun en harrasta. Me tehdään aika maltillisesti alkuun vatsoja ja jos enemmän tehdään niin ne tulee aina lopussa kunnon rääkkinä. Ei niitä tosiaan läheskään joka kerta tehdä, koska tekniikkaan menee kuitenkin suurin osa ajasta. Tuollainen viiden minuutin nonstop vatsasetti, missä tehdään rutistuksia, nostoja ja lankkuvariaatioita sekaisin on aika kiva.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom