Vatsalihasten hypertrofia ja tiede = epic win

[Azurik]

Liikeanalyysi ja anatomia lihasten suhteen on työn ja opiskelun kannalta jo liianki tuttua mutta tuo ei oikeestaan vastaa mun kysymykseen kun "väittämällä" että "suorissa vatsalihaksissa lihaksen paikallinen hypertrofia on mahdollista".. Eli en saanut vastausta mun kysymykseen :D

 

[Archey]

Liikeanalyysi ja anatomia lihasten suhteen on työn ja opiskelun kannalta jo liianki tuttua mutta tuo ei oikeestaan vastaa mun kysymykseen kun "väittämällä" että "suorissa vatsalihaksissa lihaksen paikallinen hypertrofia on mahdollista".. Eli en saanut vastausta mun kysymykseen :D

Ei ole merkitystä onko supistus tahdonalainen vai ei, jos erillinen osa voi krampata voi myös sen tahdonalainen supistaminen erikseen olla mahdollista.

Joskus vamma aiheuttaa lihaksen kehittymisen epäsuhtaiseksi vastakkaisen puolen samaan lihakseen nähden kun esim. oikea olkapää on jotenkin vioittunut ja sen liikerata rajoittunut voi seurauksena olla olkalihasten lisäksi eri muotoiset leveät selkälihakset, rintalihakset tai epäkkäät eri puolilla kehoa.
Olkapään rajoittuneen liikeradan vuoksi ei toisen puolen lihaksia voida treenata kaikissa/samoissa kulmissa, joten toisella puolella rinnan, leveän selkälihaksen tai epäkkäiden ylä tai alaosa voi jäädä pienemmäksi. Vahingoittuneen olkapään puolella paremmin kehittynyt (ylä tai ala-)osa voi silti olla jopa suurempi kuin oikein toimivan puolen lihaksistossa, koska niitä on treenattu jatkuvasti suppeammalla liikeradalla.

 

[risumies]

Azurik: -Kannattaa joskus ottaa ja kokeilla miten homma käytännössä toimii luetun lisäksi. Vaikka suoravatsalihas onkin vain yksi lihas ja supistuu kyllä kokonaan aina kun se töihin laitetaan, se supistus ei kuitenkaan ole välttämättä yhtä voimakas koko matkaltaan. Ero voi olla myös eri harjoituksia vaihtelemalla siinä venytyksen määrässä ja/tai lihaksen voimantuoton kulmassa. Sama koskee myös niitä rintalihaksia, vaikkei nyt niistä tässä yhteydessä puhutakkaan, väärä ketju, vaikkei sitä välttämättä heti uskoiskaan...

Kokeile nyt vaikkapa seuraavaa, mene penkille selälleen ja nosta jalkasi osoittamaan suoraan ylös. Nosta tuosta asennosta jalkoja (+lantiota) suoraan kohti kattoa, niin korkealle kuin pystyt, mielellään jopa hieman etuviistoon. Missä kohtaa rasitus tuntuu? Tee uusi testi ja tee vaikkapa normirutistusta jalat penkillä lonkka 90 asteen kulmassa. tee lyhyttä liikettä siten, että ainoastaa hartiat irtoaa alustasta. Missä kohtaa rasitus tuntuu?

Jos mikäli sikäli et tunne eroa siinä, mihin rasitus kohdistuu, olet mutantti. Tai muutoin merkillinen sälli

 

[Azurik]

Azurik: -Kannattaa joskus ottaa ja kokeilla miten homma käytännössä toimii luetun lisäksi. Vaikka suoravatsalihas onkin vain yksi lihas ja supistuu kyllä kokonaan aina kun se töihin laitetaan, se supistus ei kuitenkaan ole välttämättä yhtä voimakas koko matkaltaan. Ero voi olla myös eri harjoituksia vaihtelemalla siinä venytyksen määrässä ja/tai lihaksen voimantuoton kulmassa. Sama koskee myös niitä rintalihaksia, vaikkei nyt niistä tässä yhteydessä puhutakkaan, väärä ketju, vaikkei sitä välttämättä heti uskoiskaan...

Kokeile nyt vaikkapa seuraavaa, mene penkille selälleen ja nosta jalkasi osoittamaan suoraan ylös. Nosta tuosta asennosta jalkoja (+lantiota) suoraan kohti kattoa, niin korkealle kuin pystyt, mielellään jopa hieman etuviistoon. Missä kohtaa rasitus tuntuu? Tee uusi testi ja tee vaikkapa normirutistusta jalat penkillä lonkka 90 asteen kulmassa. tee lyhyttä liikettä siten, että ainoastaa hartiat irtoaa alustasta. Missä kohtaa rasitus tuntuu?

Jos mikäli sikäli et tunne eroa siinä, mihin rasitus kohdistuu, olet mutantti. Tai muutoin merkillinen sälli

Tuosta mainitsin jo ensimmäisessä postissa, tuntuman löytäminen ei vältämättä ole sama asia kuin lihaksen paikallinen hypertrofia. Niin pitkään empiiriseen tutkimukseen mulla ei riitä kiinnostus että tekisin vain esim. mainitsemaasi ensimmäistä liikettä ja mittailisin, että kasvaako suorien vatsalihasten alaosa. Kysymys kuuluukin että tarkoittaako liikkeen aiheuttama tuntuma jossain tietyssä osassa lihasta sitä, että se osa lihaksesta kasvaa enemmän kokoa kuin osa jossa tuntuma on pienempi. Ilman muuta tiedän/löydän tuntuman eri liikkeissä mutta.....

Mulla on sellanen kutina että monella on se käsitys että suoria vatsalihaksia voisi paikallisesti kasvattaa koska alavatsan osa päkistä tulee luonnollisesti vaikeammin näkyville rasvan kerääntyessä pääosin alavatsan alueelle (etenkin miehillä) jonka jälkeen aletaan tekemään "alavatsaa kehittäviä" liikkeitä ja ajan mittaa kun rasvaprosentti pienenee dieetin aikana, luullaan että se alavatsa on saatu kasvamaan niillä liikkeillä? Tuntuu että vastaukset tähän asti on tullut mututuntumalla..

Joskus vamma aiheuttaa lihaksen kehittymisen epäsuhtaiseksi vastakkaisen puolen samaan lihakseen nähden kun esim. oikea olkapää on jotenkin vioittunut ja sen liikerata rajoittunut voi seurauksena olla olkalihasten lisäksi eri muotoiset leveät selkälihakset, rintalihakset tai epäkkäät eri puolilla kehoa.
Olkapään rajoittuneen liikeradan vuoksi ei toisen puolen lihaksia voida treenata kaikissa/samoissa kulmissa, joten toisella puolella rinnan, leveän selkälihaksen tai epäkkäiden ylä tai alaosa voi jäädä pienemmäksi. Vahingoittuneen olkapään puolella paremmin kehittynyt (ylä tai ala-)osa voi silti olla jopa suurempi kuin oikein toimivan puolen lihaksistossa, koska niitä on treenattu jatkuvasti suppeammalla liikeradalla.

Tuon esimerkin perusteella jos tekisin vaikka hauiskääntöä vain n. 90 astetta viemättä liikettä kyynärnivelen liikelaajudella loppuun asti, ylä- tai alaosa kasvaisi kokoa enemmän? Tuntuu siltä että nämä esimerkit perustuu olettamuksiin. Lihas kuitenkin supistuu kokonaan, se kuinka voimakkaasti se supistuu on taas eri asia mutta eihän se nyt supistu esim. vain yläosasta. Lihaksen osittaiseen supistamiseen pitää jo olla aika mutantti tai merkillinen sälli Tuntuma on tietty aina asia erikseen.

Tarkoitus ei ole siis aiheuttaa väittelyä tästä aiheesta vaan saada jotakin painavampaa perustelua ja/tai tekstiä tukemaan edellämainittuja kommentteja. Esitän siis kysymyksen uudelleen: Tarkoittaako liikkeen aiheuttama tuntuma jossain tietyssä osassa lihasta sitä, että se osa lihaksesta kasvaa enemmän kokoa harjoituksen tuloksena kuin osa jossa tuntuma on pienempi?

 

[risumies]

Azurik: -No nyt menee kyllä jo jankkaamiseksi... Miksi ihmeessä se lihas EI kasvaisi paremmin siitä osastaan, jossa harjoituksen tuntuma on parempi kuin osasta, jossa tuntumaa ei juuri edes ole? Jos kerta olet tutstunut lihasten toimintaan enempikin, niin ei tuon pitäisi olla mitenkään ihmetyksen aihe, vaan pikemminkin itsestäänselvyys jo ihan sillä perustein, mihin se lihaksen kasvattaminen perustuu.

 

[Archey]

Tuon esimerkin perusteella jos tekisin vaikka hauiskääntöä vain n. 90 astetta viemättä liikettä kyynärnivelen liikelaajudella loppuun asti, ylä- tai alaosa kasvaisi kokoa enemmän? Tuntuu siltä että nämä esimerkit perustuu olettamuksiin. Lihas kuitenkin supistuu kokonaan, se kuinka voimakkaasti se supistuu on taas eri asia mutta eihän se nyt supistu esim. vain yläosasta. Lihaksen osittaiseen supistamiseen pitää jo olla aika mutantti tai merkillinen sälli Tuntuma on tietty aina asia erikseen.

Tarkoitus ei ole siis aiheuttaa väittelyä tästä aiheesta vaan saada jotakin painavampaa perustelua ja/tai tekstiä tukemaan edellämainittuja kommentteja. Esitän siis kysymyksen uudelleen: Tarkoittaako liikkeen aiheuttama tuntuma jossain tietyssä osassa lihasta sitä, että se osa lihaksesta kasvaa enemmän kokoa harjoituksen tuloksena kuin osa jossa tuntuma on pienempi?

Hauiksen (biceps brachii) tapauksessa olkavarren ulkosivulla olevaa osaa sanotaan hauislihaksen pitkäksi pääksi ja sisempää kainalonpuolella olevaa lyhyeksi pääksi.

Aloittelijakin tietaa että hauislihaksella on muutakin tehtävää kuin koukistaa kättä, se myös kiertää kyynärvartta ulospäin.
Kun lihasta käytetään normaalilla vastaotteella lihas kehittää vähitellen korkeutta, mutta jos käsi on kierretty ns. hammer asentoon pitkäpää saa enemmän harjoitusta ja lihas kasvaa enemmän edestakatsottuna sivusuuntaan.

Myös olkapään asento vaikuttaa kehitetäänkö hauiksen pitkää vai lyhyttä päätä.
Jopa normaali vastaoteleuanveto verrattuna leveään myötäote leuanvetoon rakentaa hauislihaksen paksuutta eri suuntaan, muutos vielä korostuu käytettäessä apinaotetta, eli peukalo samalla puolella tankoa kuin muut sormet saa lihasta aikaseksi enemmän hauiksen pitkään päähän/ulkosyrjään.

Useimmiten kun puhutaan lihaksen harjoittamisesta eri kulmissa, ei ole kyse siitä treenataanko kyseistä lihasta täydellä tai vajaalla liikeradalla.
Hauiksenkin tapauksessa on parempi puhua siitä miten kyynärvarsi on liikkeessä kiertyneenä tai missä asennossa olkapää on muuhun kehoon verrattuna.

Lihaksen työskentelytapaan, muotoon ja kehittymiseen vaikuttaa aina se miten sen kiinnityskohtien lähellä olevien lihasryhmien kulmat ja työskentelytavat vaihtelevat.

 

[Azurik]

Azurik: -No nyt menee kyllä jo jankkaamiseksi... Miksi ihmeessä se lihas EI kasvaisi paremmin siitä osastaan, jossa harjoituksen tuntuma on parempi kuin osasta, jossa tuntumaa ei juuri edes ole? Jos kerta olet tutstunut lihasten toimintaan enempikin, niin ei tuon pitäisi olla mitenkään ihmetyksen aihe, vaan pikemminkin itsestäänselvyys jo ihan sillä perustein, mihin se lihaksen kasvattaminen perustuu.

Syy miksi avasin keskutelua tähän aiheeseen olikin kyseenalaistaminen koska ainakin itselläni fysiologian perusopintojen alkuvaiheessa tuli vastaan se, että osaa lihaksesta ei voida harjoittaa vaan lihas supistuu aina "yhtä paljon joka puolelta". Archey antoi postillaan jo osviittaa siihen miten ympäröivien/tukilihasten työ jne vaikuttaa tähän. Tämän takia olen ihmetellyt sitä että miksi niin siis ajatellaan jos lähtökohta onkin se ettei se ole mahdollista? Siksi pyysin perusteluita ja tarkenpaa tekstiä ja mainitsin etten halua tehdä asiasta väittelyä. Veikkaan että ainut keneltä saisin selkeen vastauksen mun kysymykseen on joku joka kouluttaa anatomiaa ja fysiologiaa ja tietää siitä enemmän kuin me muut yhteensä.

 

[Timo Kettunen]

Syy miksi avasin keskutelua tähän aiheeseen olikin kyseenalaistaminen koska ainakin itselläni fysiologian perusopintojen alkuvaiheessa tuli vastaan se, että osaa lihaksesta ei voida harjoittaa vaan lihas supistuu aina "yhtä paljon joka puolelta". Archey antoi postillaan jo osviittaa siihen miten ympäröivien/tukilihasten työ jne vaikuttaa tähän. Tämän takia olen ihmetellyt sitä että miksi niin siis ajatellaan jos lähtökohta onkin se ettei se ole mahdollista? Siksi pyysin perusteluita ja tarkenpaa tekstiä ja mainitsin etten halua tehdä asiasta väittelyä. Veikkaan että ainut keneltä saisin selkeen vastauksen mun kysymykseen on joku joka kouluttaa anatomiaa ja fysiologiaa ja tietää siitä enemmän kuin me muut yhteensä.

Epäkäslihas taitaa olla (ainoa) poikkeus, joka voi olla supistunut muutenkin kuin yhtä paljon joka puolelta. Ehkäpä ei ole kyse siitä että voiko lihas supistua eri osista (mielestäni ei), vaan siitä että ylipätään koko lihaksen kaikki lihassolut eivät supistu tietyllä hetkellä, koska siellä on hermotusta reservissä. Ja kun otetaan tuntumaa lihaksen eri osiin, rekrytoidaankin uusia säikeitä sinne pullistumaan ja supistumaan samassa tahdissa muiden säikeiden kanssa.

 

[Archey]

Epäkäslihas ei ole ainoa lihas joka on lähes jokaisella ja varsinkin voimailijoilla epäsuhtaisesti kehittynyt eli keski- ja alaosassa ei ole juuri mitään, vaan myös melkein kaikissa muissakin lihaksissa esiintyy sama ilmiö emme vain osaa diagnisoida niitä samalla tavalla, koska se mitä luulemme normaaliksi onkin epänormaalia kehitystä, kuitenkin esim. noin 90 % voimailijoista omistaa alapainotteisen rintalihaksiston(ylä/keskiosa kehittymätön).


Olen varma että eläin(mukaan lukien ihminen) ei voisi edes liikkua niin monipuolisesti kuin se nyt on mahdollista, jollei lihaksilla pystyisi liikuttamaan raajoja ja torsoa portaattomasti eri suuntiin vain nivelkulmien rajoittaessa likeratoja.

Jos lihas voisi supistua vain kokonaan tai ei ollenkaan liikkuisimme pitkälti kuin vain vähän paremmin nivelletyt robotit.


Harvinaisen hyvin treenattu rinnan yläosa (Franco Columbu)

 

[Azurik]

Jos lihas voisi supistua vain kokonaan tai ei ollenkaan liikkuisimme pitkälti kuin vain vähän paremmin nivelletyt robotit.

Nyt ei ollutkaan kyse siitä supistuuko lihas aina täydellä teholla vaan siitä että _koko_ lihas supistuu eikä vain osa siitä, yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Tuosta rintalihaksen kehityksestä, on silti käytännössä mahdotonta tehdä rintalihasliikkeitä joissa yläosa ei aktivoidu ollenkaan = koko lihas supistuu, sama pätee suoriin vatsalihaksiin, on käytännössä mahdotonta aktivoida _ainoastaan_ lihasten alaosa tai yläosa. Sen mainitsemasi krampin aikana, osat jotka eivät olleet kipeät eivät varmaankaan olleet täysin levossa.

Tuo Timon postaus avasi jo huomattavasti enemmän kun on kyse solutason toiminnasta ja aktivoinnista lihaksen osassa. Tuo siis selittää sen hypertrofiakysymyksen. Olen siis ymmärtänyt väärin kyseisen asian ja tämä oli selitys mitä kaipasin ymmärtääkseni asian. Kyse oli siis alunperinkin siitä että nuo meni mun mielestä ristiin ja ollaan puhuttu ehkäpä vähän eri asiasta samalla nimellä. My bad!

 

[Timo Kettunen]

Epäkäslihas ei ole ainoa lihas joka on lähes jokaisella ja varsinkin voimailijoilla epäsuhtaisesti kehittynyt eli keski- ja alaosassa ei ole juuri mitään, vaan myös melkein kaikissa muissakin lihaksissa esiintyy sama ilmiö emme vain osaa diagnisoida niitä samalla tavalla, koska se mitä luulemme normaaliksi onkin epänormaalia kehitystä, kuitenkin esim. noin 90 % voimailijoista omistaa alapainotteisen rintalihaksiston(ylä/keskiosa kehittymätön).


Olen varma että eläin(mukaan lukien ihminen) ei voisi edes liikkua niin monipuolisesti kuin se nyt on mahdollista, jollei lihaksilla pystyisi liikuttamaan raajoja ja torsoa portaattomasti eri suuntiin vain nivelkulmien rajoittaessa likeratoja.

Jos lihas voisi supistua vain kokonaan tai ei ollenkaan liikkuisimme pitkälti kuin vain vähän paremmin nivelletyt robotit.


Harvinaisen hyvin treenattu rinnan yläosa (Franco Columbu)

Eihän se rintalihaksen yläosan kehittymättömyys edelleenkään pois sulje sitä, että lihaksen sen osan säikeet ovat vain "lepotilassa", ja ne aktivoituvat sieltä eloon mukaan kun treenin kohdistaa siihen osastoon. Silti kaikki rekrytoidut motoriset yksiköt supistavat lihassoluja yhtäaikaa. Columbulla on geenit kohdillaan, siksi se yläosa näkyy sieltä. Tiedän monta isoa tyyppiä jotka hinkkaavat sitä vinopenaa, mutta ei se yläosa vaan sieltä poksahda esiin kun lihaksen muoto ei ole siihen suuntaan suotuisa. Tai sitten eivät tee oikein, eivätkä saa sitä aktivaatiota sinne oikealle alueelle.

Tää on kyllä taas sellainen asia josta me voidaan vääntää ja kääntää, mut tehdään se vasta joulun jälkeen ;)

 

[Azurik]

Columbulla on geenit kohdillaan, siksi se yläosa näkyy sieltä.

Ja kuvasta päätellen lääkitys ;D

 

[jhulmi]

Hyvä ketju! Vatsalihasten kuten muiden lihasryhmien harjoitteluun liittyen ei ole vain oikeita vastauksia!

Osittain tämän innoittamana Jyväskylän yliopiston tutkijanörttien Wikiliikkuja-blogissamme kirjoittamani vatsalihasharjoittelun trilogian osa II näki juuri päivänvalon!

http://wikiliikkuja.wordpress.com/2012/01/18/vatsalihakset-rantakuntoon-osa-ii/

Lukekaahan!