Kyllä sut vielä käännytetään ;)
Itse luokittelen liikkeet 7-portaisen järjestelmän mukaan.
Mitä enemmän hermoston aktiivisuutta ja koordinaatiota se vaatii, sitä korkeammalla se on.
Vertaa hauiskääntö scott vs. dipit renkailla.
Leuanveto rekrytoi niin paljon lihasmassaa, käytännössä koko yläkropan, että se on aivan must-liike yläkropalle.
Katsoo esimerkiksi voimistelijoita ja kiipeilijöitä. Olkapäät ja selkä ovat erittäin näyttäviä, puhumattakaan voimantuotosta.
Hyvä ketju kyllä, pidetään keskustelu asiallisena niin tämä poikii monelle paljon hyödyllistä tietoa.
juu mä liityn tohon leuanvetojen kaikkivoipaisuuden inkvisitioliikkeeseen kans ;) toisaalta jos isoja liikkeitä on ainoastaan rive+työntö, tempaus, kyykky ja veto (ACH, ovatko nuokaan edes...ehkä iso liike on kristinusko?) , olkoon leuat sitten vaan melko iso. tyydyn siihen mieluusti.
Haha, nobody expects a chin-up inquisition! Tästä leuanvetojen kuninkuusmääritelmästä taisteltakoon vielä myöhemmin. Olen samaa mieltä, että pidetään keskustelu asiallisena, niin moni oikeasti hyötyy tästä. Vaikka täällä näköjään jo vängätäänkin lonkankoukistajista ja palojen syvyydestä
Oikeastaan parempi jos keskustelu rönsyää hieman alkuperäisestä aiheesta, koska itse ainakin tykkään omaksua ja lukea myös muiden mielipiteitä asiasta.
OT: Olin illan työfysiologian luennolla, jossa keskusteltiin muun muassa sykevaihtelujen analysoinnista ja stressimekanismien ja ylikunnon vaikutuksesta niihin. Äärimmäisen kiinnostavaa.
En halua kyseenalaistaa itse aihetta, koska tietotaito on kaukana teistä, mutta tähän on kommentoitava senverran, että suomalaisilla rakennustyömailla on max nostorajana 25kg. Eli mitään yli 25kg painavaa tavaraa ei saa nostaa työturvallisuuden takia. Tasote ym säkit vaihtui 40kilosta 25kg tämän takia, joten työturvallisuuksien kannalta on aika vaikee argumentoida mitään saliharjoitukseen/lihaksenkasvatukseen liittyen. :peace:
Semi OT: nämähän ovat vain suosituksia. Tarkalleen ottaen se taitaa mennä niin, että jos työmaalla on yli 40-vuotiaita (+20-vuotiaita) töissä, niin ei pitäisi joutua nostamaan yli 25 kilon kuormaa yli 12 x / h. Muuten se olis vielä tuo 40 kg. Ja kuten jto mainitsi ja Fuhrer tuossa alla kirjoittaa, ovat asennot vähän erilaisia työmaalla kuin salilla. Treenatessa pyritään pitämään ranka optimaalisessa asennossa, mutta duunissa Reiskat nostelee säkkejä miten sattuu, tuloksena lumbago ja/tai diskusprolapsi.
Avainsana onkin lannerangan kuormituksessa nikamien asento. Niinkuin yllä kirjoitin niin hyvässä asennossa oleva ranka kestää tolkuttomasti kuormaa.
Siitä tulee nämä jutut että joku 300kg kyykkääjä pamautti välilevyt sitoessaan kengännauhoja.
Istumaannousussa on vaikea pitää asento optimaalisena. Ja jos asento on huono, ja toistoja tehdään vaikkapa kolme sataa, niin rasitus on aika hirmuinen.
Siksi niiden ohjelmoinnissa pitää olla tarkkana kenelle niitä laittaa.
Hyvä se on tuoda näkökulmia keskusteluun, joutuu aina miettimään eri kantilta asioita ja se kehittää omaakin näkemystä asioihin.
Kannattaa lisäksi muistaa että työturvallisuus on toistuvan rasituksen raja. EIkä sillä ole mitään tekemistä voimaharjoittelun kanssa.
Harva raksajätkä miettii reisiluiden artikulaatiota acetabulumissa kannellessaan laastisäkkejä.
Ja kuormitusmekaniikka on tärkeää, mieti selän asentoa suhteessa painovoimaan/akseliin kun vertaat maastavetoa ja istumaannousua.
Toisessa toimii fleksorit, toisessa ekstensorit. Kun pakarat ja takareidet toimivat lantionojennuksessa niin selkä on huomattavasti paremmin tuettuna kuin täydessä fleksioliikkeesä.
Siksi liikkeet joissa posterior chain (selkä, takareidet, pakarat) on agonisti (vaikuttaja), eikä antagonisti (vastavaikuttaja), ovat mielestäni paljon turvallisempia toteuttaa suurillakin kuormilla.
Istumaannousut on mun mielestä vähän anti-human, kun siinä asennossa tosiaan aktivoituvat ne lonkankoukistajat, ja selkä voi taipua mutkalle. Tämä voi johtaa oikeasti selkäongelmiin, varsinkin jos kyseessä on verraten heikot vatsalihakset omaava aloittelija.
Kuormitustekniikka on nimen omaan todella tärkeää. Joku voi oikeasti kyykätä yli 300 kiloa puhtaalla tekniikalla, mutta sitten välilevyt soi kun nostaa kauppareissulla rahkakassia autoon. Selkärangan asento on avainasemassa, kun kuormituksta tarkastellaan.
Komppaan tuota sun viimeistä lausetta täysin, noin niin kuin yleisesti kehon vahvistamismielessä. Maastaveto on yksi parhaista liikkeistä posterior chainin vahvistamiseen, ja sen tulisikin kuulua joka ikisen treeniohjelmaan ainakin jossain muodossa.
Jos nyt en ihan väärin muista, niin positiivisen vaiheen nopeudella ei kauheasti väliä ollut. PAITSI!: Räjähtävämpi positiivinen -> isompi vastus. Bodarin kannattaisi enemmän kiinnittää huomiota negatiivisen vaiheen kontrollointiin, kuin positiivisen vaiheen nopeuteen.
Nimen omaan se negatiivinen vaihe oli räjähtävien(kin) suhteen tärkeämpi, ja siksi suositellaan tekemään myös plyometristä treeniä. Monet guruthan lisäilevät ohjelmiin näitä vauhtikyykkyjä ja muita ninjailuja juurikin tämän takia.
Kyllä, lihassolujen jakaumaan pystytään vaikuttamaan. Harmi vaan, että II-tyypin lihassoluja on vaikeampi rekrytä kuin I-tyypin.
Siihen lihassolujen rekrytoinnin optimointiinhan tällä sarjapituuksilla ja painojen määrällä juuri pyritäänkin. Jos teen tavallisen noston, niin tokihan siellä ajan myötä aktivoituu kaikenlaisia soluja. Nyt saattaa vain käydä niin, että siellä aktivoituneista soluista 5% on hitaita ja 5% nopeita. Jos teen oletuksen, että lihaksessa on x määrä nopeita/hitaita soluja, niin tokihan treeni kannattaa kohdistaa sitä jakaumaa ajatellen, että siitä saa kaiken hyödyn irti.
Niinkuin olen useasti kirjoittanut niin kaikki ne parhaat liikkeet joilla keho tehdään muutenkin vahvaksi ovat parhaita vatsaliikkeitä.
Olen edelleen samaa mieltä.
Mitä enemmän tutkimustietoa tulee vastaan sitä vakuuttuneempi olen siitä.
Toki, jotkut lajit vaativat erityishuomiota joissain tilanteissa. Se onkin sitten toinen tarina.
"Core" kuitenkin käsittää kolmisenkymmentä lihasta, pelkkien vatsojen korostaminen keskivartalon toiminnassa on sama kuin rakentaisi taloa pelkällä vasaralla.
Latsitkin näyttelevät tärkeää osaa selkärangan toiminnassa.
Usein "heikko" keskivartalo on synkronisoinnin puutetta. Väärät lihakset jännittyvät väärään aikaan, ja se aiheuttaa paljon ongelmia, esimerkiksi selkäkipua.
Core ei ole vatsalihakset, joten sille meidän pitää tehdä ihan oma threadi. Ja kaikki me olemme lähestulkoon sitä mieltä, että keho/vatsat/core tehdään vahvaksi isoilla liikkeillä - joihin se leuanveto ei muuten vielä kuulu ;) Tämän threadin tarkoitus ei alkujaan ollut korostaa vatsoja minkään toiminnassa, vaan kasvattaa niitä. Mutta jos tämä linja otetaan, niin onhan tuo lankkukin loistava yleisliike, sen kun ottaa myös reisiin, rintalihakseen, sahalihakseen, selän ojentajaan, suunnikkaaseen, epäkkääseen ja lonkankoukistajiin - mutta senhän sä jo tiesitkin ;)
Sisäistä mitään? Mikä helvetin tarve sulla on yrittää manipuloida ja aivopestä jokainen ottamaan sun sun kantas absoluuttisena totuutena :D
Puhutaanko me nyt täysin eri liikeistä?
Mielestäni lonkankoukistajat tulevat voimakkaasti mukaan vasta kun jalat lukitaan ja vatsalihasliike tehdään jalkojen avustuksella.
Samoin kun riipunassa nostetaan jalkoja ylös.
Puhtaassa vatsalihaspuristuksessa reisi on 90 asteen kulmassa vartaloon nähden eikä sanottavasti liiku, kun taas ylävartaloa tuodaan eteen ja ylös kohti jalkoja.
Ei tämä kokonaan sulje pois lonkan koukistajia, mutta niiden työmäärä on paljon pienempi kuin edellä mainituissa liikkeissä.
Ei kaikki ole mustavalkoista on myös harmaan sävyjä jos ymmärrät vihjeen.
Dragon flggia pidetään yleisesti aika raskaana liikkeenä jota harjoitellaan kunnes se onnistuu.
Totesin vain että pitkillä vatsalihassarjoilla voidaan kehittää niin paljon keskivartalon stabiloivaa ja -dynaamista voimaa että dragon flagit onnistuvat heti, ilman spesiaali harjoittelua.
Olen samaa mieltä sun kanssa, että kaikki (tai mikään) ei ole mustavalkoista. Puhutaanko tässä threadissa tosiaan nyt kaikki samoista liikkeistä. Sit-upeissa noi koukistajat aktivoituu aika paljonkin. Aktivoituu ne tosin vähän rutistuksissakin, mutta tätä saa jonkin verran neutraloitua painamalla selkää lattiaan.
Kyllähän nuo pitkät sarjat kehittävät varmasti jonkun verran voimaa, mutta ennen kaikkea kestävyyttä ja maitohaponsietokykyä. Noilla 1000+ sarjoillahan ei tosiaankan ole mitään tekemistä sen kanssa, että vatsat näkyvät/eivät näy. Kuten joku jo mainitsikin, rasvan määrä ja palojen koko ovat päivän sana sen suhteen. Tosin rasvaprosentti voi olla pienikin ilman että vatsat näkyvät. Ihminen voi olla ns. timmi, mutta silti ne palat eivät sieltä loista.
Ja noihin alkupään lihasaktiivisuuksiin: Näyttäisi nuo eniten aktivoivat liikkeet olevan ns. venyttäviä liikkeitä, kuten silta rectus abdominikselle. Venytys lisää lihasaktiivisuutta ja tämän takia se lihasaktiivisuus ei välttämättä kerro kaikkea liikkeen hyödyllisyydestä lihaskasvun kannalta. Ei niitä hauiksiakaan pelkällä venyttelyllä kasvateta. Saattaa siitä apua olla, mutta ei se yksin riitä.
Onhan se toisaalta näinkin. Mutta kuriositeettina, muistaakseni EMG-mittauksessa RA ei aktivoidu kävellessä käytännössä ollenkaan, vaikka sitä kuvittelisi että ne stabiloivat keskikehoa käppäilynkin aikana.
Yksi juttu muuten mistä en aloituspostauksessa maininnut, on erilaisesta treenistä palautuminen. Dynaamisesta treenistähän ihminen palautuu verraten nopsaan, mutta staattisesta treenistä palautumiseen menee paljon pidempään. Tämä kannattaa ottaa huomioon treenatessa.
