N.O.Kummonen sanoi:
Pecmanin postittamasta ennätystilastosta.
Molempien lajien ennätykset (painonnoston vanhat enkat ja kuulantyöntö) näyttävät olleen tehtyjä 80-luvun lopulla. Jotain on siis silloin tapahtunut. Jotain jonka vuoksi painonnoston ennätystilastoja piti alkaa päivittämään uudelleen alusta ja jotain mikseivät kuula kaaret ole enää pidentyneet.
Niinpä, jotain tapahtui tuolloin, nimittäin inhimillisen suorituskyvyn ylärajat alkoivat tulla vastaan. Maailman lahjakkaimmat voimaurheilijat saavuttivat roinamaksiminsa, jonka jälkeen kehitys lakkasi.
Nyt kun tämä keskustelu meni taas "80-luvulla kaikki roinas ihan vitusti ja nyt ollaan puhtaampia"-linjoille niin ilmeisesti kaikille kävi jo selväksi, että aiempi väittämä tulostason kehityksestä kaikissa lajeissa ei pidä paikkaansa.
Varsinkaan näissä voimaa vaativissa lajeissa.
Siitäkin lienemme yhtä mieltä, että juuri painonnosto, kuulantyöntö ja voimanosto mittaavat/vaativat voimaa eniten ja näiden lajien parista löytyy vahvimmat urheilijat.
N.O.Kummonen sanoi:
Toiseksi, jos tarkastellaan lajin urheilijoiden tulosten kehitystä, niin eikö pitäisi tarkastella paljonko kehitystä on tapahtunut muutoksen jälkeen.
...
Jos muutos koskisi pelkkiä painoluokkia voitaisiin vertailua tehdä saman painoisten urheilijoiden välillä. Koska laji ei tee sitä edes itse (lajin muutoksesta johtuen) on mielestäni aiheetonta tehdä sitä tässä.
No liikkeet ovat edelleen samat ja tuomarointi, varusteet yms. käsittääkseni myös, joten eikö painonnostotulosten vertailu kerro hyvin sen minkä verran voimataso on kehittynyt?
Jos sinun ja monien muiden mielestä nykyiset pienemmät totaalit ovat vanhoja ennätyksiä kovemmat, siitä huolimatta että ne on tehty raskaammissa sarjoissa niin minua kovasti kiinnostaisi tietää tämän logiikan takana oleva matematiikka.
Eli kuinka monta prosenttia 80-luvun hc-oralturinabol-roinauksella saavutetuista painonnostotuloksista pitää vähentää, jotta niistä saadaan vertailukelpoisia tämän päivän "puhtaiden" huippujen tulosten kanssa?
Suomalaisethan ovat tunnetusti puhtaita, joten voidaanko hyvällä omallatunnolla lisätä Ville Tiisanojan kuulakaariin 2,5 metriä ja todeta hänen olevan kovempi työntäjä kuin roinaamalla epäsutkisti 23-metriä työntäneet Beyer, Timmerman ja Barnes?
Usassa Cantwell työntelee yli 22m , mutta tietty hänkin roinaa, tosin kevyemmin ja varovaisemmin kuin DDR:n pojat joten annetaan hällekin metrin verran tasoitusta, jotta kaikille tulee hyvä mieli.
En nyt haluaisi tästä roinaamisesta jauhaa tämän enempää, jottei tämäkin ketju joudu roinaosiolle pölyttymään sen mielenkiintoisen supertotaali-threadin kanssa. Tässähän kävi valitettavasti kuitenkin niin, että ensin jotkut väittivät kehitystä tapahtuneen lajissa kuin lajissa ja sitten kun faktat lyödään pöytään niin yhtäkkiä tulokset eivätkään ole vertailukelpoiset eri vuosikymmenien välillä, kun ennen roinattiin niin vitusti.
Tuo mitä sanottiin itäblokin nostajien mukaantulosta IPF:n pitää toki paikkansa. Se on nostanut luonnollisestikin voimanostotulosten tasoa jonkin verran. Painonnoston asemaa Bulgariassa, Venäjällä tai Kiinassa voimanosto ei silti varmasti tule ikinä syrjäyttämään vaan lahjakkaimmat menee edelleen painonnoston pariin tai sitten pukkaavat kuulaa. Noiden lajien arvostus on ihan eri tasolla enkä toisaalta ihmettele miksi.
Eli yhteenvetona:
Voimalajeissa on kutakuinkin saavutettu se taso mikä on saavutettavissa. Painonnostotuloksissa kehitystä ei enää tapahdu tai sitten se on hyvin marginaalista. Voimanostossa ennätykset voisi parantua vielä hieman, jos lahjakkaimmat voimaurheilijat itäblokista saataisiin lajin pariin. Muuten kuitenkin tapahtuva kehitys on lähinnä varusteiden ansiota.
Voimanostotulokset osoittavat siis yhä huonommin todellista maksimivoimaa.