Pahe:
Maaginen kofeiini - City.fi
Selvitys jokapäiväisestä huumeestamme.
Väsyttääkö? Ota 1,3,7-trimetyyliksantiinia. Se on voimakas keskushermostostimulantti, joka poistaa väsymyksen tunteen. Työterveyslaitoksen kemikaaliluettelon mukaan 1,3,7-trimetyyliksantiini on varastoitava hyvin suljettuna, erillään elintarvikkeista ja eläinravinnosta. Eläinkokeiden perusteella se saattaa vahingoittaa ihmisen lisääntymistä. Jos ainetta on vahingossa nielty, täytyy antaa aktiivihiiltä, oksennuttaa ja toimittaa lääkärin hoitoon.
Perusmuodossaan 1,3,7-trimetyyliksantiini on valkoista, hajutonta, kitkerän makuista kiteistä jauhetta. Sitä tuotetaan eniten Kolumbiassa ja Brasiliassa.
Se tunnetaan myös nimellä kofeiini.
Olemme koukussa
Kofeiinin tärkein lähde, kahvi, on Koskenkorvaakin kirkkaammin suomalaisten kansallisjuoma. Se vapautui sota-ajan säännöstelystä viimeisenä elintarvikkeena vuonna 1954, ja korvikeajan tappioita otetaan vieläkin urakalla takaisin. Vuonna 2003 kulutimme paahdettua kahvia maailmanennätysmäärän, lähes 10 kiloa henkeä kohti.
Jos suomalaisten nauttiman kahvin sisältämä kofeiinimäärä jaetaan tasan yli 14-vuotiaille kansalaisille, joista 88 prosenttia juo kahvia, päiväannokseksi tulee 590 milligrammaa - noin kuusi kahvikupillista. Keskiarvoksi se on huima määrä, sillä kansainväliset annossuositukset ovat 300-400 milligramman luokkaa. Kahvin lisäksi kofeiinia tulee teestä, kaakaosta ja virvoitusjuomista.
"Arviolta 350 mg:n päivittäinen kofeiiniannos eli noin kolme kupillista suodatinkahvia tuottaa fyysisen riippuvuuden. Käytön lopettaminen aiheuttaa vieroitusoireita. Käytön edetessä kofeiinin sietokyky kehittyy, jolloin käyttäjän on kasvatettava annosta tietyn vaikutuksen saamiseksi", sanoo A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Aino Majava.
"On vaikea arvioida, millaista olisi, jos suomalaiset eivät joisi kahvia. Muutos ei ehkä olisi suuri, sillä vakituiskäyttäjillä kofeiinin piristävä vaikutus ei välttämättä ole kovin merkittävä, vaan kahvia juodaan tavan vuoksi - tai vieroitusoireiden välttämiseksi. Tilannetta voi halutessaan verrata huumeriippuvaiseen, joka käyttää ainetta ylläpitääkseen arkista toimintakykyään."
Tutkijat Suzette Evans ja Roland Griffiths totesivat vuonna 1998, että kofeiini aiheuttaa vieroitusoireita jo 100 milligramman annoksina. Riippuvuus kehittyi kolmessa päivässä ja paheni käytön jatkuessa.
Tyypillisin vieroitusoire on sitkeä päänsärky, joka helpottuu kofeiiniannoksella. Kofeiinin puute aiheuttaa myös väsymystä, mielialan laskua ja ärtyisyyttä.
Oy Suomi Ab:n polttoaine
Kofeiini imeytyy lähes täydellisesti 45 minuutin kuluessa nauttimisesta, ja puolet siitä on jäljellä elimistössä vielä 3–6 tunnin kuluttua. Suomalaisen keskivertokulutuksella tämä tarkoittaa, että jos päivän kahvit hörppii tasaisesti aamu- ja iltakahdeksan välillä, elimistössä on vielä seuraavanakin aamuna yhtä espressokupillista vastaava määrä kofeiinia. Ja sitten juodaankin jo aamukahvit.
Kansalaisten valtaosa on siis kemiallisesti kiihdytettynä koko aikuisikänsä, ympäri vuorokauden. Parhaimmat ylittävät Maailman antidopingtoimiston WADA:n entisen dopingrajan, joka vastasi noin 600-800 milligramman kofeiiniannosta.
"Mieltymystä kahvinjuontiin on joskus selitetty protestanttisella työetiikalla: kahvin piristävä vaikutus liitetään tuottavuuteen ja tehokkuuteen", Aino Majava sanoo.
Työterveyslaitoksen tiedotuslehdessä annetaan vinkkejä vuorotyössä jaksamiseen. "Kofeiinin käyttö lienee yksi yleisimpiä keinoja ylläpitää vireyttä työssä", kirjoittaa Mikael Sallinen. "Tehokkain tapa on ottaa koko yön kofeiiniannos (150-400 mg) työvuoron alussa. Kun kofeiinia käytetään keinona vähentää väsymystä työssä, sen käyttöä muutoin tulisi rajoittaa, koska keskushermoston herkkyys sen vireyttävälle vaikutukselle saattaa runsaan käytön seurauksena vähentyä."
Kofeiini voi myös heikentää työtehoa ja keskittymiskykyä, koska se poistaa nestettä elimistöstä. Jo kahden prosentin nestevajaus vaikuttaa negatiivisesti keskittymiskykyyn.
Häissä ja hautajaisissa
Kahvi on kiinteä - vaikkakin nestemäinen - osa suomalaista elämää: juomien tumma kuningatar kuuluu erottamattomasti arkeen ja juhlaan. Jos häissä tai hautajaisissa vodkapullon korkki naksahtaisikin vasta papin poistuttua porstuaan, porisee kahvi alta aikayksikön siellä, missä kansa kokoontuu.
Klubihuumeiden käyttöä kauhistelevat mummot ryystävät seurakuntatalolla keskushermostostimulanttia kädet täristen, sillä kofeiinilla on tärkeä small talk -funktio: muiden keskushermostoa kiihottavien aineiden tapaan se lisää puheliaisuutta ja sosiaalisuutta.
"Kahvin juonti on kulttuurisesti hyväksyttyä ja se nivoutuu osaksi sosiaalista kanssakäymistä. Toisin kuin alkoholia, sitä on ollut sopivaa tarjota myös arkena", A-klinikkasäätiön Aino Majava sanoo.
Kahvinhimo voi liittyä myös geeneihin. Tutkijat Kenneth Kendler ja Carol Prescott tiivistävät havaintonsa: "Kofeiini on addiktiivinen psykoaktiivinen aine. Perinnölliset tekijät vaikuttavat huomattavasti yksilöllisiin eroihin kofeiinin käytössä, huumaavassa vaikutuksessa, toleranssissa ja vieroitusoireissa."
Vaaratonta vai ei?
Jos rikosuutisessa kerrotaan jollakin nautintoaineella olleen osuutta asiaan, kyseessä ei yleensä ole kahvi: juhlamokkajatkoilla jaellaan perin harvoin spontaaneja lähetteitä plastiikkakirurgian poliklinikalle. Pitäisikö kenenkään siis huolestua siitä, että kultakatriinan erikoistarjous vetää väkeä kuin amfetamiinin alennusmyynti?
Ainakaan sosiaali- ja terveysministeriö tai Stakes eivät näytä murehtivan kahvin kulutusta: siinä missä laitosten www-sivustoilta löytyy satoja dokumentteja alkoholista ja tupakasta, hakusana "kofeiini" tuottaa pyöreät nolla tulosta ja "kahvi" esiintyy vain seminaariohjelmien taukoaktiviteettina.
Eniten vaaraa kofeiini aiheuttaa raskaana oleville naisille. EU:n mukaan yli 300 mg vuorokaudessa voi olla sikiölle vahingollista. Kofeiini myös poistaa kalsiumia elimistöstä ja kasvattaa siten osteoporoosin riskiä.
Kofeiinin vaikutusmekanismeilla on yhtäläisyyksiä laittomiin huumausaineisiin. Käyttäjälle kokemus voi olla samantyyppinen, ja kofeiinia löytyykin lähes aina ekstaasitableteista ja katuamfetamiinin, kokaiinin ja heroiinin seasta - toki terveellisimpänä ainesosana.
Kofeiinin runsas käyttö on selvästi yhteydessä depressioon ja muihin psyykkisiin ongelmiin. Kun kalifornialaisessa psykiatrisessa sairaalassa kokeiltiin osittaista kofeiinikieltoa vuonna 1991, päällekarkaukset vähenivät 25-30 % ja omaisuusvahingot 50 %.
Vuonna 1979 eräällä toisella psykiatrisella osastolla siirryttiin kolmeksi viikoksi kofeiinittomaan kahviin. Suljetun osaston potilaiden ahdistuneisuus, ärtyisyys ja vihamielisyys vähenivät huomattavasti.
Suljetun osaston nimeltä Suomi olisi ehkä hyvä kokeilla joskus samaa. Moni tosin poistaisi aamiaispöydästä ennemmin päivälehden ja paahtoleivät, puolisosta puhumattakaan. Kofeiiniton kahvi kun kuulostaa yhtä perverssiltä kuin alkoholiton olut.
Tämän artikkelin kirjoittamiseen on käytetty 4 300 mg kofeiinia.
Näin väsymys väistyy
Aivosolut erittävät toimiessaan adenosiinia, joka on elimistössä yleinen yhdiste. Se sitoutuu valvetilaa sääteleviin hermosoluihin ja vaikuttaa niin, että mitä kauemmin on oltu hereillä, sitä enemmän alkaa väsyttää.
Kofeiini estää adenosiinin luonnollisen toiminnan aivoissa. Koska kofeiinimolekyyli muistuttaa rakenteeltaan adenosiinia, se pystyy syrjäyttämään tämän ja sitoutumaan itse solujen reseptoreihin. Adenosiinin vaikutuksen estyessä väsymyksen tunne poistuu.
Kun aivotoiminta alkaakin nyt äkkiä nopeutua, elimistö olettaa, että kyseessä on jonkinlainen hätätila, ja erittää ”taisteluhormonia”, adrenaliinia. Jännitystila kasvaa, sydämen syke tihenee, verenpaine nousee ja pupillit laajenevat. Verenkierto keskittyy lihaksiin ja pintaverenkierto heikkenee.
Vaikutus koetaan piristävänä, sillä aineenvaihdunta vilkastuu väliaikaisesti. Tarmokkuus ja usein myös lämmöntunne lisääntyvät, hengitystiheys kasvaa, veren rasvahappopitoisuus nousee ja vatsahapon sekä virtsan eritys kiihtyy.
Nam, nam!
Kofeiinittoman kahvin osuus maailmanmarkkinoista on noin 10 prosenttia. ”Decaf” on suosittua erityisesti Yhdysvalloissa. Suomessa alan markkinajohtajan Pauligin valikoimiin ei kuulu kofeiinittomia kahveja olemattoman kysynnän vuoksi.
Kofeiinitonta kahvia tuotetaan poistamalla kofeiini teollisesti. Prosessi on kuitenkin kallis ja heikentää olennaisesti kahvin makua.
Kesäkuussa brasilialaiset tutkijat tekivät läpimurron löytämällä luonnostaan kofeiinittoman version maailman yleisimmästä kahvipensaslajikkeesta Arabicasta. Kahvipensaita voidaan myös jalostaa geneettisesti niin, että niissä on vähemmän kofeiinia.
Hyvästi läski?
Kofeiini on yleinen ainesosa erilaisissa selluliitin vähentämiseen tarkoitetuissa voiteissa ja geeleissä. Sen ajatellaan ulkoisesti käytettynä hajottavan ihonalaisia rasvakertymiä. Tehoa ei kuitenkaan ole osoitettu kiistattomasti, ja vertailua vaikeuttaa, että tuotteissa käytetään eri määriä kofeiinia hyvin erilaisissa voidepohjissa.
Kofeiinia löytyy myös joistain silmänympärysvoiteista, joissa sen tarkoituksena on vähentää silmänalusten tummuutta. Kofeiini supistaa ihon pieniä verisuonia ja poistaa turvotusta piristämällä paikallisesti nestekiertoa.