Talon lämmitysjärjestelmät

[Jarrukenkä]

Ulkona 20 astetta pakkasta ja lattiaan menee +38 asteista vettä. Poistoilmalämpöpumppu Nilan VP18C/EK9. Sisälämpötila +22,5 astetta

 

[teri]

Talo rakennettu -81. Onko kellään kokemusta kaukolämpö + ilmalämpö. Olen nimittäin aika kusessa ollut näillä keleillä tämän systeemin kanssa. Päivällä hyvä, mutta yöllä kun pakkanen kiristyy, niin sisällä jopa +30 astetta.

Näitä kahta säätönuppia voi säätää lämmönjakohuoneessa. Vasen säätää lämpötilaa ja oikealla pitäisi saada sisälämpötila pysymään vakiona ulkoilmasta riippumatta.


tämä on ilmankiertoon säätöyksikkö. Tänään vaihdoin tuon kierron kesäasetukselle. Katsotaan mitä käy. Ainakin vähemmän hönkii ilmaa lattiasta. Tosin en tiedä meneekö poistuva ilma suoraan harakoille...
Oikeanpuoleiset ovat poistoilman säätimiä. Eli keskimmäinen offille, kun sytyttää takkaa...

 

[vilho_kanuuna]

Talo rakennettu -81. Onko kellään kokemusta kaukolämpö + ilmalämpö. Olen nimittäin aika kusessa ollut näillä keleillä tämän systeemin kanssa. Päivällä hyvä, mutta yöllä kun pakkanen kiristyy, niin sisällä jopa +30 astetta.

Näitä kahta säätönuppia voi säätää lämmönjakohuoneessa. Vasen säätää lämpötilaa ja oikealla pitäisi saada sisälämpötila pysymään vakiona ulkoilmasta riippumatta.


tämä on ilmankiertoon säätöyksikkö. Tänään vaihdoin tuon kierron kesäasetukselle. Katsotaan mitä käy. Ainakin vähemmän hönkii ilmaa lattiasta. Tosin en tiedä meneekö poistuva ilma suoraan harakoille...
Oikeanpuoleiset ovat poistoilman säätimiä. Eli keskimmäinen offille, kun sytyttää takkaa...

Voisko tossa keskimmäisessä kuvassa se oikeanpuoloinen olla ns. käyrän säätö ja yläpuolella sitten kuva miten käyrä menee milläkin asetuksella?

 

[teri]

Voisko tossa keskimmäisessä kuvassa se oikeanpuoloinen olla ns. käyrän säätö ja yläpuolella sitten kuva miten käyrä menee milläkin asetuksella?

Näinhän se on teoriassa. Tai suuntaa-antavasti. Mutta oikea käyrä löytyy ohjeen mukaan vain kokeilemalla. Siihen vaikuttaa kierron pituus yms yms.

 

[Huppe]

Vittu toi on ku ukrainalaisen ydinvoimalan ohjaustaulu, samalta vuodeltakin! :D

 

[jonkka]

Eristysmäärät alkavat olla jo niin älyttömiä että lämmitystarve on todella vähäinen. Kun lämmitystarve on vähäinen, lattialämmitetyn lattian pintalämpötilaa ei tarvitse nostaa läheskään niin korkealle kuin esimerkiksi 10v vanhassa talossa halutun sisälämpötilan saavuttamiseksi. Jos lattian lämpötila nostetaan vanhemmista taloista totuttuihin lukemiin, eli jalalle mukavan tuntuiseksi, nousee sisälämpötila epämukavan ja -terveellisen korkeaksi.

Ihan en tuota kyllä osta. Jos yhtään lämpöhäviöitä ei olisi, niin talon sisälämpötila olisi vakio eli sekä sisäilma että seinät ja lattiat olisivat kaikki samanlämpöisiä. Todellisessa tilanteessa seinä sen verran kylmempi kuin mitä siitä energiaa pihalle valuu ja lattia taas vastaavasti lämpimämpi, koska vuotoihin menetetty energia korvataan sitä lämmittämällä. Ainoa tilanne, jossa lattia on sisäilmaa kylmempi on jos kesällä käytetään viilennystä lattialämmityspiirissä.

Ja jos sekä lattia että sisäilma ovat molemmat noin +21 asteisia, sekö on jalalle epämiellyttävä lämpötila?

Ensi vuonna kansalaisten rahoja ulosmitataan ideologisiin tarkoituksiin taas hieman enemmän ja määräykset kiristyvät entisestään

Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaatimukset (eli eristepaksuudet ja ikkunoiden U-arvot) eivät kasva mutta siirrytään ns. kokonaistarkasteluun. Eli enää ei voi yhtä heikkoa osuuttaa kompensoida toista lisäämällä ja lisäksi lämmitysjärjestelmä tulee vaikuttamaan tähän kokonaisuuteen. Sähkö- ja öljylämmitys katsotaan epätoivotuiksi ja siksi niihin on ehdotettu sellaisia kertoimia, että niitä ei ole enää järkeä uusiin taloihin laittaa, mistä etujärjestöt on älähtäneet.

 

[Procrastination]

Ihan en tuota kyllä osta. Jos yhtään lämpöhäviöitä ei olisi, niin talon sisälämpötila olisi vakio eli sekä sisäilma että seinät ja lattiat olisivat kaikki samanlämpöisiä.

Ja jos sekä lattia että sisäilma ovat molemmat noin +21 asteisia, sekö on jalalle epämiellyttävä lämpötila?

Toki lämpöhäviöitä edelleen on, ja ilman muuta lattian lämpötila on edelleen yli huonelämpötilan.

Nyt kuitenkin lämmöntarpeen varsin roimasti laskiessa, tulee sitä lattian lämpötilaa laskea jotta ylilämpö vältetään. Kun vanhassa talossa lattia on jossain 30C kieppeillä pakkasilmoilla huonelämmön ollessa 21C, onkin se uudessa esim. 25C. Ero on riittävä tuhotakseen merkittävän osan lattialämmön mukavuustekijästä. Lattia ei vaan kertakaikkiaan enää tunnu lämpimältä jalkaan. Mainitsemasi 21C tuntuisi jo suorastaan kylmältä. Erityisen hyvin tämä pätee "kylmiin" lattiamateriaaleihin kuten laatta, laminaatti yms.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaatimukset (eli eristepaksuudet ja ikkunoiden U-arvot) eivät kasva mutta siirrytään ns. kokonaistarkasteluun. Eli enää ei voi yhtä heikkoa osuuttaa kompensoida toista lisäämällä ja lisäksi lämmitysjärjestelmä tulee vaikuttamaan tähän kokonaisuuteen. Sähkö- ja öljylämmitys katsotaan epätoivotuiksi ja siksi niihin on ehdotettu sellaisia kertoimia, että niitä ei ole enää järkeä uusiin taloihin laittaa, mistä etujärjestöt on älähtäneet.

Lämmöntarve kun on saatu alas säätämällä eristyspaksuudet älyttömäksi, onkin aika säätää ainoiksi sallituiksi lämmönlähteiksi ja -jakotavoiksi kalleimmat mahdolliset. Loogista...

 

[vilho_kanuuna]

Toki lämpöhäviöitä edelleen on, ja ilman muuta lattian lämpötila on edelleen yli huonelämpötilan.

Nyt kuitenkin lämmöntarpeen varsin roimasti laskiessa, tulee sitä lattian lämpötilaa laskea jotta ylilämpö vältetään. Kun vanhassa talossa lattia on jossain 30C kieppeillä pakkasilmoilla huonelämmön ollessa 21C, onkin se uudessa esim. 25C. Ero on riittävä tuhotakseen merkittävän osan lattialämmön mukavuustekijästä. Lattia ei vaan kertakaikkiaan enää tunnu lämpimältä jalkaan. Mainitsemasi 21C tuntuisi jo suorastaan kylmältä. Erityisen hyvin tämä pätee "kylmiin" lattiamateriaaleihin kuten laatta, laminaatti yms.



Lämmöntarve kun on saatu alas säätämällä eristyspaksuudet älyttömäksi, onkin aika säätää ainoiksi sallituiksi lämmönlähteiksi ja -jakotavoiksi kalleimmat mahdolliset. Loogista...

Ei nyt välttämättä liity suoraan asiaan mutta tuli mieleen.

Passiivitaloissa ilmoitetaan aina lämmitykseen menneen energian määrä. Kuinka paljon passiivitaloissa on lämmöntuotosta tulee esim. niistä viidentäkymmenestä 50w halogeenista? Yritin netistä etsiä passiivitalojen käyttösähkönkulutusta, mutta ei löytynyt.

 

[cryscythe]

Ei nyt välttämättä liity suoraan asiaan mutta tuli mieleen.

Passiivitaloissa ilmoitetaan aina lämmitykseen menneen energian määrä. Kuinka paljon passiivitaloissa on lämmöntuotosta tulee esim. niistä viidentäkymmenestä 50w halogeenista? Yritin netistä etsiä passiivitalojen käyttösähkönkulutusta, mutta ei löytynyt.

50W halogeeni tuottaa lämpöä ainakin 45W edestä. 50kpl vastaa 2kW kattolämmitystä. Kyllähän nämä ja muutkin kodinkoneet huomioidaan kun suunnitellaan passiivitalon lämmitystarvetta.

Mä olen funtsannut samaa hommaa sähkölämityksen kannalta.. Jos tuotat talon lämmön sähköllä, eikös se ole ihan sama tuottaako sen halogeenit katossa, ainavalmis kiuas, television paneeli, vai vastus kattilassa. Sähkölämmittäjä voi huoletta lämmitellä halogeeneilla kun maalämpöpihtailijalla on aina huono omatunto kun on valot jääneet päälle työpäivän ajaksi. Vaikka joku tila tuottaa ylilämpöä, nykyaikainen tehokas LTO levittää lämmön kohtuu hyötysuhteella koko taloon...

Itse luin jutun uudiskohteesta, jossa oli pilottihankkeena käytetty uutta "superälykästä" talonohjausjärjestelmää siten, että se aina tunnisti ne tilat missä talossa oleskellaan ja piti niiden lämpötilan tarkasti haluttuna. Käyttämättömiä tiloja automatiikka piti viileinä. Talossa oli käytössä sähkölämmitys jolla tilojen lämpötila saatiin muutettua nopeastikin halutuksi. Jutussa oli vieläpä maininta että tällä systeemillä päästiin jopa 45% säästöön tavalliseen sähkölämmitykseen verrattuna.. ..pahus vaan kun hukkasin jutun enkä muista missä lehdessä juttu oli..

 

[LoftYokel]

Näkiskö joku miten lämmintä vettä menee yläkerran lattialämmitykseen, mikäli sellainen on jossain nykymääräysten kaltaisessa talossa? Ajattelin sitä, että paljonko sitä yläkerran lattiaa on oikeasti tarvetta lämmittää, kun se lämpö kuitenkin nousee ylöspäin...

 

[DÄNI]

Talo rakennettu -81. Onko kellään kokemusta kaukolämpö + ilmalämpö. Olen nimittäin aika kusessa ollut näillä keleillä tämän systeemin kanssa. Päivällä hyvä, mutta yöllä kun pakkanen kiristyy, niin sisällä jopa +30 astetta.

Näitä kahta säätönuppia voi säätää lämmönjakohuoneessa. Vasen säätää lämpötilaa ja oikealla pitäisi saada sisälämpötila pysymään vakiona ulkoilmasta riippumatta.

Siis oikealla valitaan käyrä ja vasemmalla siirretään käyrää ylös tai alaspäin "ns. suuntaissiirto". Eli tuolla vasurilla, säädetään juurikin sitä. että lämpötila pysyy sisällä vakiona. vaikka ulkolämpötila muuttuu.

 

[cryscythe]

Näkiskö joku miten lämmintä vettä menee yläkerran lattialämmitykseen, mikäli sellainen on jossain nykymääräysten kaltaisessa talossa? Ajattelin sitä, että paljonko sitä yläkerran lattiaa on oikeasti tarvetta lämmittää, kun se lämpö kuitenkin nousee ylöspäin...

Onhan välipohjassa eristeet, joten kyllähän se vastustaa. Yläkerrassa lämpökarkaa katon kautta, alakerrassa lattian kautta. Usen yläkerrassa enemmän ikkunoita, mitkä vaikuttaa suuresti lämmitystarpeeseen.

 

[LoftYokel]

Onhan välipohjassa eristeet, joten kyllähän se vastustaa. Yläkerrassa lämpökarkaa katon kautta, alakerrassa lattian kautta. Usen yläkerrassa enemmän ikkunoita, mitkä vaikuttaa suuresti lämmitystarpeeseen.

Tarkennettaan sen verran, että olohuone on auki ylös asti ja portaitten kautta pääsee myös hyvin lämpö ylös kiertämään, ja mikäpä ettei ilmanvaihtokin sitä jaa ylös, eli onko tällaisessa tapauksessa kuinka paljon oletettavasti lämmitystarvetta erikseen yläkertaa varten?

 

[D.Yates]

Yläkerrasta se lämpö kuitenkin enimmäkseen karkaa. Toki kun lämpöeroa alkaa olla reilummin, niin olkkarissa ja portaikossa käy viima, mutta ei sekään kovin mukavaa ole.
Eli on yläkerrassa lämmitystarvetta ja yleensä sinne menee ihan yhtä lämmintä vettä kuin muuallekin kun samassa kierrossa ovat. Eri piirien virtausmäärät on toivottavasti suunnittelija oikein mitoittanut.

 

[LoftYokel]

Yläkerrasta se lämpö kuitenkin enimmäkseen karkaa. Toki kun lämpöeroa alkaa olla reilummin, niin olkkarissa ja portaikossa käy viima, mutta ei sekään kovin mukavaa ole.
Eli on yläkerrassa lämmitystarvetta ja yleensä sinne menee ihan yhtä lämmintä vettä kuin muuallekin kun samassa kierrossa ovat. Eri piirien virtausmäärät on toivottavasti suunnittelija oikein mitoittanut.

Onko sitä lämpötilaeroa noin paljon oikeasti? Ilmanvaihto kuitenkin imee ja puskee ristiinrastiin tuota ilmaa koko ajan.

Eli pitäisikin siis kysyä, että onko ylä- ja alakerran lattioiden virtausmäärissä kuinka paljon eroa. Siispä, montako prosenttia (esimerkiksi) ylhäällä on pienempi kierto?

Käväisi vaan mielessä tuo, että jos nykyeristeillä tehdyn talon lattia on liian kylmä jalalle, niin eikös se lisäisi alakerrassa lämmitystarvetta, kun ylhäällä ei lämmitetä. Eli onko kylmien lattioiden ongelma siis perua liiallisesta yläkerran lämmittämisestä...? Yläkerran lattioiden "kylmyyttä" tuo ei tietenkään ratkaise, mutta sinne ehkä harvemmin laattaa laitetaan (jos se on se kaikista ongelmallisin niin saisi alhaalla laattaa lämmitellä kunnolla) ja onhan se puolen talon lämpimät lattiat parempi kuin koko talon kylmät lattiat.

 

[vilho_kanuuna]

50W halogeeni tuottaa lämpöä ainakin 45W edestä. 50kpl vastaa 2kW kattolämmitystä. Kyllähän nämä ja muutkin kodinkoneet huomioidaan kun suunnitellaan passiivitalon lämmitystarvetta.

Mä olen funtsannut samaa hommaa sähkölämityksen kannalta.. Jos tuotat talon lämmön sähköllä, eikös se ole ihan sama tuottaako sen halogeenit katossa, ainavalmis kiuas, television paneeli, vai vastus kattilassa. Sähkölämmittäjä voi huoletta lämmitellä halogeeneilla kun maalämpöpihtailijalla on aina huono omatunto kun on valot jääneet päälle työpäivän ajaksi. Vaikka joku tila tuottaa ylilämpöä, nykyaikainen tehokas LTO levittää lämmön kohtuu hyötysuhteella koko taloon...

Itse luin jutun uudiskohteesta, jossa oli pilottihankkeena käytetty uutta "superälykästä" talonohjausjärjestelmää siten, että se aina tunnisti ne tilat missä talossa oleskellaan ja piti niiden lämpötilan tarkasti haluttuna. Käyttämättömiä tiloja automatiikka piti viileinä. Talossa oli käytössä sähkölämmitys jolla tilojen lämpötila saatiin muutettua nopeastikin halutuksi. Jutussa oli vieläpä maininta että tällä systeemillä päästiin jopa 45% säästöön tavalliseen sähkölämmitykseen verrattuna.. ..pahus vaan kun hukkasin jutun enkä muista missä lehdessä juttu oli..

Ei tosiaan kannata sähkölämmittäjän vaihtaa halogeenejä ledeiksi - tai no kesällä sen lampun lämpö on melko turhaa. Ihmettelen lähinnnä sitä miten passiivitaloja hehkutettaessa kerrotaan vain ja ainoastaan lämmitykseen kuluva energia? Mielestäni tämä on olennainen seikka talon lämmityskustannuksia laskettaessa.

Maalämmittäjän taas ei kannata kauheasti halogeeneillä lämmittää koska tämä lämmitysmuoto on noin 3 kertaa kalliimpaa. Toisaalta maalämmitäjä pystyy käyttösähkönkulutusta alentamalla alentamalla myös sähkön kokonaiskulutusta. Sähkölämmittäjällä vastus vaan vaihtuu katosta kattilaan kun vaihtaa ledit halogeenin tilalle.

 

[andyvan]

Tarkennettaan sen verran, että olohuone on auki ylös asti ja portaitten kautta pääsee myös hyvin lämpö ylös kiertämään, ja mikäpä ettei ilmanvaihtokin sitä jaa ylös, eli onko tällaisessa tapauksessa kuinka paljon oletettavasti lämmitystarvetta erikseen yläkertaa varten?

Minulla on vastaavanlainen talo. 1,5 kerroksinen, olohuone ylös asti auki. Yläkerrassa on lämmönlähteenä ainastaan ILP, ja sekin olisi kannattanut asentaa alas, koska yläkerrassa on arviolta pari astetta lämpimämpää kuin alakerrassa. Toisaalta ILP sekoittaa ilmaa ja varmaan puhaltaa lämmintä ilmaa yläkerran huoneisiin, että ei se ehkä täysin turha siellä ole. Olen välillä sammuttanut yläkerran pumpun ja eipä sitä eroa lämpötilassa tunnu huomaavan onko pumppu päällä vai ei. Yläkerrassa on pähkinäparketti ja ei tunnu mitenkään kylmälle.

Olohuoneessa on toinen ILP (siis alakerrassa) ja takka. Alakerran lattioissa on lattialämmityskaapelit. Procrastinationin mainitsema lattioiden kylmyys tulee esiin alakerrassa, kun pumput ja takka tuottaa sen verran lämpöä että lattiaa ei kauheasti tarvitse lämmittää. Olohuoneen laattaattian pintalämpö on tällä hetkellä 21-22 C ja sellainen n. 26 C laattalattia vasta tuntuu mukavan lämpimältä. Parketti tuntuu ihan mukavalle, kun tällä hetkellä pinta-lämpö on 23 C. Pintalämmöt mittasin thermolaserilla.

Tässä vähän tilastoja vilho kanuunalle suorasta sähkölämmityksestä kuukausittain vuodelta 2010:
2600
2425
1751
994
691
599
450
468
773
1105
1636
2249

yht. 15741 kWh

-Vettä kului viime vuonna n. 75 m3
-sähkösaunaa käytetään talvisin 1-2 krt viikossa
-takkapuita menee pakkaskeleillä pesällinen päivittäin (talvessa n. 4-5 pinokuutiota)
-seinissä 20 mm paneeli+tuul.rako+runkoleijona+150+50 mm villaa ja yläpohjassa n. 400 mm puhallusvillaa
-pohjassa taitaa olla vain 10 cm styroksia
-sisälämpötila 20-21 C alakerrassa, ylhäällä vähän enemmän
-ilmanvaihtokone iloxair 99, ristivirtaus
-talo valmistunut 2009

 

[Ripee]

Ei tosiaan kannata sähkölämmittäjän vaihtaa halogeenejä ledeiksi - tai no kesällä sen lampun lämpö on melko turhaa. Ihmettelen lähinnnä sitä miten passiivitaloja hehkutettaessa kerrotaan vain ja ainoastaan lämmitykseen kuluva energia? Mielestäni tämä on olennainen seikka talon lämmityskustannuksia laskettaessa.

Maalämmittäjän taas ei kannata kauheasti halogeeneillä lämmittää koska tämä lämmitysmuoto on noin 3 kertaa kalliimpaa. Toisaalta maalämmitäjä pystyy käyttösähkönkulutusta alentamalla alentamalla myös sähkön kokonaiskulutusta. Sähkölämmittäjällä vastus vaan vaihtuu katosta kattilaan kun vaihtaa ledit halogeenin tilalle.

Noi on noita "harhakäsityksiä";)
Toki optimi olosuhteissa voidaan päästä tuohon 3kertoimeen maalämmöllä ja jopa ylikin näillä uudemmilla malleilla.

 

[Ripee]

Minulla on vastaavanlainen talo. 1,5 kerroksinen, olohuone ylös asti auki. Yläkerrassa on lämmönlähteenä ainastaan ILP, ja sekin olisi kannattanut asentaa alas, koska yläkerrassa on arviolta pari astetta lämpimämpää kuin alakerrassa. Toisaalta ILP sekoittaa ilmaa ja varmaan puhaltaa lämmintä ilmaa yläkerran huoneisiin, että ei se ehkä täysin turha siellä ole. Olen välillä sammuttanut yläkerran pumpun ja eipä sitä eroa lämpötilassa tunnu huomaavan onko pumppu päällä vai ei. Yläkerrassa on pähkinäparketti ja ei tunnu mitenkään kylmälle.

Olohuoneessa on toinen ILP (siis alakerrassa) ja takka. Alakerran lattioissa on lattialämmityskaapelit. Procrastinationin mainitsema lattioiden kylmyys tulee esiin alakerrassa, kun pumput ja takka tuottaa sen verran lämpöä että lattiaa ei kauheasti tarvitse lämmittää. Olohuoneen laattaattian pintalämpö on tällä hetkellä 21-22 C ja sellainen n. 26 C laattalattia vasta tuntuu mukavan lämpimältä. Parketti tuntuu ihan mukavalle, kun tällä hetkellä pinta-lämpö on 23 C. Pintalämmöt mittasin thermolaserilla.

Tässä vähän tilastoja vilho kanuunalle suorasta sähkölämmityksestä kuukausittain vuodelta 2010:
2600
2425
1751
994
691
599
450
468
773
1105
1636
2249

yht. 15741 kWh

-Vettä kului viime vuonna n. 75 m3
-sähkösaunaa käytetään talvisin 1-2 krt viikossa
-takkapuita menee pakkaskeleillä pesällinen päivittäin (talvessa n. 4-5 pinokuutiota)
-seinissä 20 mm paneeli+tuul.rako+runkoleijona+150+50 mm villaa ja yläpohjassa n. 400 mm puhallusvillaa
-pohjassa taitaa olla vain 10 cm styroksia
-sisälämpötila 20-21 C alakerrassa, ylhäällä vähän enemmän
-ilmanvaihtokone iloxair 99, ristivirtaus
-talo valmistunut 2009

Jos spekuloidaan, että tuosta 15741kWh olisi käyttösähköä tuo 5741kWh!
Tuo määrä käyttösähköä menee nykypäivän koneellistettussa okt helpostin;)
Lämmitykseen menisi tässä tapauksessa 10000kWh, eli tästä osuudesta voisi maalämmöllä hyvissä olosuhteissa uudehkolla koneella ja oikealla mitoituksella puristaa pois jopa 6000-7000kWh!
Eli puhutaan noin 600-700€ säästöistä per vuosi
Vanhemmilla laitteilla voi säästöt olla alle puolet tuosta määrästä:jahas:

 

[vilho_kanuuna]

Minulla on vastaavanlainen talo. 1,5 kerroksinen, olohuone ylös asti auki. Yläkerrassa on lämmönlähteenä ainastaan ILP, ja sekin olisi kannattanut asentaa alas, koska yläkerrassa on arviolta pari astetta lämpimämpää kuin alakerrassa. Toisaalta ILP sekoittaa ilmaa ja varmaan puhaltaa lämmintä ilmaa yläkerran huoneisiin, että ei se ehkä täysin turha siellä ole. Olen välillä sammuttanut yläkerran pumpun ja eipä sitä eroa lämpötilassa tunnu huomaavan onko pumppu päällä vai ei. Yläkerrassa on pähkinäparketti ja ei tunnu mitenkään kylmälle.

Olohuoneessa on toinen ILP (siis alakerrassa) ja takka. Alakerran lattioissa on lattialämmityskaapelit. Procrastinationin mainitsema lattioiden kylmyys tulee esiin alakerrassa, kun pumput ja takka tuottaa sen verran lämpöä että lattiaa ei kauheasti tarvitse lämmittää. Olohuoneen laattaattian pintalämpö on tällä hetkellä 21-22 C ja sellainen n. 26 C laattalattia vasta tuntuu mukavan lämpimältä. Parketti tuntuu ihan mukavalle, kun tällä hetkellä pinta-lämpö on 23 C. Pintalämmöt mittasin thermolaserilla.

Tässä vähän tilastoja vilho kanuunalle suorasta sähkölämmityksestä kuukausittain vuodelta 2010:
2600
2425
1751
994
691
599
450
468
773
1105
1636
2249

yht. 15741 kWh

-Vettä kului viime vuonna n. 75 m3
-sähkösaunaa käytetään talvisin 1-2 krt viikossa
-takkapuita menee pakkaskeleillä pesällinen päivittäin (talvessa n. 4-5 pinokuutiota)
-seinissä 20 mm paneeli+tuul.rako+runkoleijona+150+50 mm villaa ja yläpohjassa n. 400 mm puhallusvillaa
-pohjassa taitaa olla vain 10 cm styroksia
-sisälämpötila 20-21 C alakerrassa, ylhäällä vähän enemmän
-ilmanvaihtokone iloxair 99, ristivirtaus
-talo valmistunut 2009

Kiitoksia andyvanille tiedoista. Ei nyt yhtäkkiä näytä kovin pahalta, vaikka palaahan tuossa puutakin. Voistko vielä vielä kertoa talon neliöt ja sijaintipaikan? Käyttösähköä uskon menevän vähemmän kuin Ripeen veikkaama n. 480 kwh/kk. Heinäkuussa alin kulutus 450 kwh ja siinä on kuitenkin käyttöveden ja märkätilojen lämmitys. Oliko muuten kesällä ilpit viilennyskäytössä, vaikka ei ne ilmeisesti pahemmin viilennyskäytössä kuluta.