Suuri rasvakeskustelu!

Tuskin valmisruuissa on ravintoarvoissa mitään vikaa, mutta vilkaiseppa kuinka paljon säilöntäaineita ne sisältää.
Tai no sisältäähän noi aika paljon energiiaa 100 grammaa kohden myös.

Esim. Saarioisten lihaperunasoselaatikko ei näytä sisältävän yhtään säilöntäaineita. (WWW-sivun mukaan, ei ole nyt käsillä itse tuote.) Ja entä sitten jos sisältäisikin, mitä haittaa?

Tulee mieleen erään kaverin luona käyty keskustelu n. vuonna 2000. "Voi ei, tässä on E330:stä", aloitti rouva. Mies kovin pahoitteli, sanoi ettei ollut huomannut kun osti omenamehua. Kysyin mitä se E330 on. Oli kuulemma ainetta nimeltä sitruunahappo. Nettiä ei ollut, mutta hain kohdan sitruuna tietosanakirjasta -- sen mukaan jopa 10% sitruunamehusta voi olla sitruunahappoa. Sitten hain krebsin kierto -hakusanan, onneksi muistin tuon biologiasta, ja näytin että joka ainoa solu ihmisessä(kin) sisältää sitruunahappoa. Se on soluhengityksen perusta.

Tämä tuskin auttoi mitään. Eiköhän perheessä edelleen vältetä lisäaineita.

Energiasisällöstä ensimmäisenä tulee mieleen koko. Minulle em. laatikon 350 gr pakkaus on sopiva viemään nälän. Se voi tietysti jättää isomman nälkäiseksi tai olla vähän liikaa pienemmälle. Itselle ei ole helppoa syödä 350 gr laatikosta 300 gr annosta.

Annoksen energiamääräksi tulee n. 500 kcal. Ei se hirveän isolta kuulosta, vaikka vähemmänkin voisi olla.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mitä nyt Finellin sivuilta katoin, niin mun kaurapuuroannoksella (ohjeen mukaan veteen tehty 150 kcal) ei kovin isoa pihviä söisi. Naudanlihapihvi paistettu taisi sisältää 199 kcal/100 grammaa.
Ei ole puuron voittanutta aamupalaa
http://www.raisio.com/www/page/elovena_elovena

Mullahan ei ole mitään karppausta vastaan vain vääristelty argumentointi ahdistaa.

Ei se kalorimäärä ole kaikki, rasva hidastaa proteiinin sulamista ja täten se pihvi antaa energiaa pidempään kuin kaurapuuro.

Tuo itsensä nälkiinnyttäminen ja sitä seuraava mässytys on kai laihdutuksen perusvirhe numero yksi. Ainakin minulle noin ensimmäisenä neuvottiin lisäämään välipaloja päivään. On se nyt ehkä vähän auttanutkin.

Valmisruokien suhteen arvioin Saarioisilla olevan ammattilaisia ja itse olen amatööri... Karrikoitua mutta totuutta enemmän kuin vähän. Olen joskus rasvamääriä katsonut, ja todennut että itse tehdessäni käytän enemmän rasvaa. Sitäpaitsi ruuanlaitto keljuttaa. Ja valmisruuissa sama juttu kuin lisäaineissa: odotan selostusta siitä mikä on vikana, en näe "itse tehdyssä" sen enempää arvoa sinänsä kuin "luonnonmukaisuudessa". (Olen muuten pienenä syönyt oikeasti itse tehtyä ruokaa, possu teurastettiin ja palasteltiin keittiön pöydällä.)

Valmisruuat ovat täynnä nopeita hiilareita ja suolaa. Noita ei suosittele syömään Pekka Puskakaan. Ei niitä valmisruokia tehdä terveysruuaksi, vaan mahdollisimman halvoiksi tehdä, jotta jää katetta. Toi perunasoselaatikko on käytännössä pelkkää perunaa joka on maustettu suolalla ja jollain jätelihalla. Eikä siinä ole edes kasviksia!
 
Söin monta vuotta aamupalaksi ison annoksen kaurapuuroa rasvattomaan maitoon tehtynä ilman sokeria ja omenanpaloilla. Tunnissa tuli nälkä. Aamupalaksi en ole kokeillut pihviä syödä, mutta kyllä se nälän vie paremmin kuin kaurapuuro! Ei edes raejuusto aamuisin kaurapuuron kanssa auttanut... Nykyään syön aamuisin mantelileivän joka vie nälän noin 5 tunniksi.
 
Subjektiivinen näläntunteen kokeminen voi olla ihmiselle itselleen iso juttu mutta yleisenä argumenttina melko huono. Se kun tahtoo olla pitkälle myös tottumiskysymys. Itse vedän tällä hetkellä aamupalaksi ison kulhon kaurapuuroa, johon laitan sekaan raejuustoa, pellavansiemenrouhetta ja lesitiinirakeita/voisilmää. Nälkä pysyy poissa tarvittaessa 4-5h. VHH:lla olen vetänyt aamulla mm. turkkilaista jogurttia, heraprotskua, pellavansiemenrouhetta ja nälkä on kutakuinkin samaan aikaan. Mitä yhteistä? Olen tottunut syömään töissä klo 12-13 maissa ja silloin on nälkä. Joskus minulla oli myös helvetillinen nälkä klo 15-16 välillä ja vetelin jotain välipalaa mutta testimielessä vierotin itseni siitä eroon. Enää ei ole, tadaa!

...mutta nää on just näitä subjektiivisia kokemuksia :)
 
Silti ymmärrän kyllä jos on tottunut syömään useampia kertoja, etenkin jos liikkuu muutenkin kuin salilla. Mun mielestä ei taas tulisi syödä "väkisin", koska usealla kevytaktiivisella karppaajalla ateriarytmi menee siihen kolmeen ku ei vaa nälätä. Kutsutaan tätä sitten vaikka "fiiliskarppaukseksi". Joillakin atkinsuskovaisilla ym. liikaan rasvan kanssa lotraamiseen innostuneilla liian tiheä ateriarytmi jopa haittaa painonpudotusta (edellyttäen että se on päämäärä), koska rasvan energiatiheyttä ei hahmoteta ja sitä kiskotaan pimeitä määriä useita kertoja vuorokaudessa - ehkä väkisinkin, kun oppaissa sanotaan, että pitää syödä monta kertaa päivässä vähän kerrallaan.

Treenaavan ihmisen kannalta se (se= ateriatiheyden vähentäminen) ei todellakaan ole mitään bullshittiä, jos kyse on yleisesti bodauksesta/voimailusta ja painoa pitää saada samaan aikaan alas. Se on ihan normaalia kun aivot pyörivät ketoneilla. Vähäisen ateriarytmin sopeuttaminen treeniin vaatii taas lähinnä alkeellista ymmärrystä lihasten voimantuotosta ja energiataloudesta.

Jep, mun tilanne kulkee eri suuntaan kun painoa pitäisi hiljalleen nostaa eikä laskea (akateeminen megapunkero?). Siksi useammin ruokaa jotta kalorikiintiö täyttyy.
Tuo nälkäkysymys on kyllä hupaisa, sillä tosiaan nälkä ei tule näkysälle lainkaan siinä määrin missä ennen, vaikka aterian annoskoko on ehkä jopa pienempi kuin ennen. Näköjään vähähiilihydraattinen ruokavalio voi toimia hyvinkin erilaisina variaatioina.

Raahan korteni kekoon tuohon puuro vs. pihvi aamiaisella -juttuun: aiemmin söin rahkaa ja puuroa aamupalaksi ja nälkä pysyi tunnin poissa. Nyt kouluun mennään kana/kinkkumunakkaalla, juustolla, öljyllä ja ripauksella leseitä (äiti käski syyä kuitua) tai turkkilaisella jugurtilla ja rahkalla. Nälkä pysyy poissa n. 4 h. Munakkaalla pidempäänkin. Kalorimäärät ovat kaikissa aamiaisissa käytännössä samat.
 
^
Onkohan nyt kinkku-juusto munakkaassa saman verran kaloreita kuin puuro+rahka kombossa? Osa kirjoittajista sanoo ettei kaloreilla ole väliä. Sitten samassa viestissä vedotaan siihen, että on samat kalorit, mutta erilainen täyttävyys.
No mä jaksan hyvin sillä puurolla luonaaseen asti. Yksilöitähän tässä ollaan ja näläntunne on subjektiivista, kuten Paletaani mainitsikin.
 
Olisikohan 'järkikarppi' oikea nimitys tälle suuntaukselle? Suhtaudun kaikkein kielteisimmin (sen hervottoman kuohukerman kittaamisen ohella) vhh -ideologian mukaiseen aterioiden väliinjättämiseen -siis syödään kahdesti tai kolmesti päivässä. Jossain sitä on perusteltu milloin "massu väsyy kun aina syä" -periaatteella, milloin "luolamiähetki söi vaan kerran kuussa"- periaatteella. Tottahan siinä läski lähtee kun ei niillä parilla aterialla rajattomasti ruokaa voi kiskoa, etenkään kun rasva rajoittaa ruokahalua jo entisestään. Jos joku sellaisesta onnensa löytää niin ei siinä mitään pahaa ole, mutta itse pidän käytäntöä treenaavan ihmisen (tai ainakin treenaavan itseni) kannalta bullshittinä. Proteiinin saanti ei ole tasaista ja aterioiden sijoittelu ennen ja jälkeen treenin käy vähän hankalaksi.

Itse olen tuon vähähiilarisen ruokavalion suhteen hävyttömästi noppinut rusinat pullasta. Syön viidesti päivässä. Syön rasvaa kohtuuden rajoissa. En ole nähnyt onnen Eldoradon avautuvan silmieni edessä, mutta nyt pyörii mielessä muutkin kuin pullat ja karkit.

Tuo proteiinin tasainen saanti on mainosmiesten puhetta.

Lisäksi hampaat tykkäävät kun syö kolme kertaa hillarintonta vastaan jopa kahdeksan hiilaripommia päivässä.
 
^Tää liityy jotenkin aiheeseen?
Mun mielestä Heikkilän sanoissa on paljonkin järkeä.
 
Näihin rasva-asioihin liittyen voisin kysyä seuraavaa asiaa.

Eli itse olen huomannut, että viljat ei sovi mulle lainkaan. Kokeilinkin viljatonta ruokavaliota viisi päivää ja kyllä heti ensimmäisenä päivänä huomasi eron. Tosi hyvä olo kaikin puolin. Rasvat ja hiilarit heitti häränpyllyä tässä kokeilemassani ruokavaliossa, eli energia otettiin pääosin rasvasta. Hiilarit oli jotain 80-90 g päivässä. Nyt kuitenkin palasin vanhaan. Tarkoitus olikin vain kokeilla, mutta mietin nyt sitten että mitä jatkossa. Pystyisiköhän elämään jotakin välimuotoa, että hiilareita kuitenkin jonkun verran, mutta silti rasvaa melko reippaasti. Vai mennäänkö sillä sitten esim. kehonkoostumuksen, veriarvojen tms. kannalta täysin metsään?

Eli jos tämä mun kokeiluruokavalio näytti tältä 2348 kcal, hh 90g, r 157g ja p 114g.
Ja sitten jonkinlainen välimuoto: 2345 kcal, hh 158g, r 129g ja p 107g.

Olen 27-vuotias nainen (177 cm, öbaut 62 kg). Treenaan salilla 4 kertaa viikossa. Siihen päälle kerran viikossa tunti uintia. Lisäksi kävelen työmatkat (n. 50 min per päivä). Viikossa pidän yhden totaalilepopäivän. Mitkä olisi tällaiselle munkaltaiselle ihmiselle ideaalit hh/r/p -grammamäärät? En nyt mitään dieettiä halua vedellä, mutta olisihan se hienoa jos rasvaa takapuolesta lähtisi. Ainakaan sitä ei saa lisää tulla. Pääasiallinen tavoite on saada lihasta.
 
Caicu: Ei oikeastaan auta ku kokeilla mikä energiajako sopii parhaiten. Mulle paras hiilarimäärä on n. 50 g päivässä, proteiinia syön alle 100 g ja loput tuleekin sitten rasvasta (varmasti yli 200 g). Ite oon huomannu että jos syö enemmän hiilareita ku 50 g ni tulee makeanhimo takas ja treenittöminä päivinä saatan syödä vielä vähemmän hiilareita. Mulla hiilarit tulee lähinnä vihanneksista ja pienestä määrästä perunaa, viljaa en mäkään kestä.
 
Niin se taitaa tosiaan olla, että kokeilemalla selviää.

Oli kyllä ihan utopistinen olo tuon mun viiden päivän kokeilun aikana, kun ei turvottanut iltaisin maha lainkaan, ja treenit kulki tosi hyvin. Se rasvan määrä vaan hirvittää. Mutta voinko ajatella niin, että jos kaikin puolin tuntuu hyvältä, niin tykkäisivätkö sitten verisuonetkin tuosta ruokavaliosta...? Tietty sillähän se selviäisi, että kävisi aika ajoin kolesterolit mittauttamassa, mutta toisaalta semmoinen vahtaaminen saattaa stressata ihan turhaan.
 
Meikäläinen kuuluu siihen kategoriaan, jolle toi vähähiilarinen ja runsasrasvainen ruokavalio ei sovi, kokeiltu on. Etenkin yllätyin siitä, miten huonosti nälkä pysyi loitolla, verrattuna niihin, joille kyseinen ruokavalio sopii. Pahin asia oli kuitenkin ruokavaliota seuranneet oireet, eli vatsanväänteet, jatkuva närästys happamine röyhtäisyineen, sekä ihon kunnon huonontuminen, ja hilseily. Käytin kyseistä ruokavaliota siis muutaman viimeisen vatsaonteloläskin poistamiseen, ja positiivista oli toki se, että ne viimeiset sitkeät fläsät paloi pois erittäin tehokkaasti.

Sopivaan kuntoon päästyäni vaihdoin takaisin runsaasti hiilaria&proteiinia, sekä kohtuullisesti rasvaa sisältävälle ruokavaliolle, ja hyvin pyyhkii.
 
Meikäläinen kuuluu siihen kategoriaan, jolle toi vähähiilarinen ja runsasrasvainen ruokavalio ei sovi, kokeiltu on. Etenkin yllätyin siitä, miten huonosti nälkä pysyi loitolla, verrattuna niihin, joille kyseinen ruokavalio sopii. Pahin asia oli kuitenkin ruokavaliota seuranneet oireet, eli vatsanväänteet, jatkuva närästys happamine röyhtäisyineen, sekä ihon kunnon huonontuminen, ja hilseily. Käytin kyseistä ruokavaliota siis muutaman viimeisen vatsaonteloläskin poistamiseen, ja positiivista oli toki se, että ne viimeiset sitkeät fläsät paloi pois erittäin tehokkaasti.

Sopivaan kuntoon päästyäni vaihdoin takaisin runsaasti hiilaria&proteiinia, sekä kohtuullisesti rasvaa sisältävälle ruokavaliolle, ja hyvin pyyhkii.

Mulla loppu närästys kuin seinään lopetettuani leivän ja perunan mussutuksen...ja vatsan väänteetkin loppui.
Nyt kun olen flunssassa(enkä ole välittänyt mitä suuhun laitan ja syönyt mm.leipää) on närästys palannut ja vatsassa kiertää jatkuvasti.
 
Eli sulla tilanne on muhun verrattuna päinvastainen. Tätä nimenomaan hain, että kaikille on se oma sopiva ruokavalio, yhtä absoluuttista totuuden torvea ei ole.
 
Kas, kukaan ei ole vielä pakkiksella hoksannut mainostaa uusinta MOTtia: kolesterolipommi. Tulipa katsottua eilen ja päällimmäisenä jäi mieleen, että kovasti on yritystä mutta suurin osa argumenteista menee kohteestaan pahasti ohi ja loput vetelevät todella karkeita yksinkertaistuksia. Mukana on myös ah, niin ihanaa pelon, epävarmuuden ja -luottamuksen lietsontaa. Se taisikin olla ohjelman tarkoitus, ainakaan minä en muuta keksinyt. Oli siellä tosin muutama hyväkin pointti seassa.

Tarkempia mietteitä:

1. Minä en ymmärrä, miksi tuota Tuohimaan ja Järvilehdon vasa vasorum-hypoteesia hehkutetaan näissä tietyissä piireissä niin helvetisti. Onhan siinä toki pari professoritasoista miestä, jotka kirjoittavat kriittiseen sävyyn vallitsevasta konsensuksesta. Jee. Mutta mitä jos sitä kritiikkiä suunnattaisiin myös sinne toiseen suuntaan?

Ensinnäkin paperi on julkaistu Medical Hypothesis-nimisessä pilipalilehdessä. Se on ollut jo vuosia kaikenlaisten hörhöjen, kuten rokotevastaisten änkyröiden ja "AIDS-skeptikoiden" suosiossa. Se ei nimittäin julkaise mitään alkuperäistutkimuksia, vaan ainoastaan (nimensä mukaisesti) erilaisia hypoteeseja. Idea voi olla kuinka hullu tahansa, kunhan se kirjoitetaan spekuloivaan sävyyn ja tueksi esitetään edes etäisesti relevantteja lähdeviittauksia. No mikä tuossa lehdessä sitten eniten mättää? Se, ettei se ole vertaisarvioitu. Toisin sanoen, päätoimittaja päättää mielivaltaisesti julkaistavat jutut ilman että niitä tarkastellaan kriittisesti tiedeyhteisön toimesta. Homma on mennyt jopa siihen pisteeseen, että MH:n kustantaja Elsevier on antanut lehdelle ukaasin laittaa julkaisuprosessi uusiksi tai muuten koko roska lopetetaan (Lisälukemista).

Toisekseen, entä sitten jos tietyt ateroskleroottiset leesiot saisivatkin alkunsa vasa vasorum-suonissa suurten verisuonten sijaan? Ovathan nekin verisuonia ja samat endoteelidysfunktiot ja lipoproteiinit pääsevät vaikuttamaan niissä. Ei tuo minusta kovin mullistavalta kuulosta.

Jos aihe oikeasti kiinnostaa, suosittelen seuraamaan sellaisia julkaisuja kuin Atherosclerosis ja ATVB. Niiden sisällysluettelot saa tilattua sähköpostiinsa ilmaiseksi aina julkaisun yhteydessä. Näissä julkaistaan myös erilaisia katsausartikkeleita ja uusia hypoteeseja mutta sillä erotuksella, että niissä on huomattavasti enemmän faktaa taustalla. Esimerkkinä vaikkapa tämä.

2. Ihmettelen kovasti, miksi tuosta pelkästä LDL-kolesterolista on tehty sellainen olkiukko, jonka kimppuun käydään kaikin mahdollisin keinoin. Toki jossakin becel-mainoksessa todetaan yksinkertaisesti, että "liika kolesteroli kertyy verisuonten seinämiin" mutta se on televisiomainos - ei tarkka lääketieteellinen kuvaus ateroskleroosin etiologiasta.

Tarkkaan ottaen, lääketieteessä painotetaan sitä että korkea LDL-pitoisuus on ateroskleroosin riskitekijä. Se ei suinkaan ole ainoa syy, eikä kaikkea huomiota saa keskittää siihen. Aina on otettava huomioon myös mahdollinen ylipaino, ikä, sukupuoli, elämäntavat, ylipaino, sukurasite jne jne. Arvioinnissa käytetään apuna minun tässäkin ketjussa useampaan kertaan mainitsemaani Score-taulukkoa. Sekin kuitenkin antaa lopulta vain arvion riskistä. Kenellekään ihmiselle ei koskaan voida sanoa varmuudella, että tämä tulee kuolemaan 5v sisällä sydäninfarktiin.

Myös tuossa paljon parjatussa käypä hoito-suosituksessa painotetaan ruokavalion, liikunnan ja muiden elämäntapamuutosten merkitystä. Lääkehoidosta todetaan seuraavaa:

Lääkehoito tulee kyseeseen silloin, kun kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla päästä hoitotavoitteisiin.
Jos minä olisin Iso Paha Lääkefirma, valitsisin kätyrini vähän paremmin.

3. Moneen otteeseen on todettu, että jopa 600 000 suomalaista syö statiineja. Ohhoh, onpa iso luku. Ja se kertoo meille, että... ööh... tuota... Niin, eihän se oikeastaan kerro muuta kuin että 600 000 suomalaista syö statiineja.

Jos tuota hoidon laajuutta haluttaisiin kritisoida, haluaisin nähdä tarkkemman erittelyn tuosta luvusta: kuinka moni on diabeetikoita (diabetes ja dyslipidemiat ovat aika huono yhdistelmä)? Monellako on verenpainetta ja ylipainoa? Kuinka moni tupakoi? Kenellä näistä on suvussa ateroskleroosia? Kuinka moni on epäonnistunut elämäntapamuutoksissa? Minkä ikäisiä nämä ihmiset ovat? Onko kyse sekundääri- vai primääripreventiosta?

Kertokaa minulle nämä tarkennukset niin mietitään sitten, kuinka paljon noita lääkkeitä määrätään liikaa.

4. MOTissa viitattiin muistaakseni kahteen tutkimukseen, joiden kerrottiin tukevan statiinien hyötyjä. Tuossa yllä viittaamassani käypä hoito-suosituksessa löytyy lisää. Suomessa lääkitys perustuu mainittujen AFCAPS/TexCAPS- ja 4S-tutkimusten lisäksi mm seuraaviin:

WOSCOPS
ASCOT
CARE
HPS
LIPID

Miksiköhän nämä jätettiin mainitsematta? Eikö löytynytkään jotain korruptoitunutta tilastotieteilijää, joka mitätöisi kaikki tulokset? Eniten tuossa MOTissa vitutti se, että lääkehoidon perusteet saatiin kirsikanpoiminnalla näyttämään äärimmäisen huterilta, ikään kuin asiasta olisivat päättäneet idiootit. Näin ei kuitenkaan ole, vaan statiineja on käytetty jo vuodesta -87 alkaen ja niillä on todella saatu hyötyjä aikaan.

5. Sitten päästään mieliaiheeseeni: kytkökset. Tällaisissa yhteyksissä on hyvin helppoa saada joku ihminen näyttämään epäluotettavalta kun luodaan mielikuva siitä, että hän on jollakin tavalla kytköksissä pahuuteen. Tässä tapauksessa lääkefirmoihin. Tämä on kuitenkin suurelta osin halpamaista syyttelyä vailla mitään todellista pohjaa. En nyt siis sano, etteikö puolueellisia lääkäreitä olisi olemassa - päinvastoin; tiedän että heitä on. Sanon vain sitä, että jos oikeasti aletaan syyttämään jotain yksityishenkilöä korruptiosta, syytösten tulisi olla hyvin spesifejä ja niiden tueksi tulee olla jämäkkää todistusaineistoa.

MOT tuo esille käypä hoito-suositusten laatijoiden kytkökset lääketeollisuuteen, mutta ei määrittele niitä sen tarkemmin. Todetaan vain jotain tyyliin "ovat saaneet luentopalkkioita". Tämä ei vielä todellakaan tarkoita sitä, että kyseiset henkilöt olisivat automaattisesti lääkkeiden kritiikittömiä puolestapuhujia. Nuo luentopalkkiot voivat aivan hyvin viitata esim. siihen että jossain lääkäripäivillä kyseinen proffa voi olla kertomassa erilaisten kliinisten seurantojen tuloksista. He voivat vertailla eri tutkimusasetelmia, valmisteita ja tuloksia. Johtopäätökset voivat olla täysin neutraaleja, mutta koska kyseinen tilaisuus on lääkefirman järjestämä ja proffa käyttää siihen omaa aikaansa, totta helvetissä siitä pitää saada myös jonkinlainen palkkio. Ohjelmassa mainitut proffat ovat tehneet pitkän uran lääkäreinä ja tutkijoina, joten he ovat kysyttyä tavaraa erilaisissa tilaisuuksissa. Joku niissä on oltava puhumassa joten miksi ei sellainen joka on aiheeseen perehtynyt useiden vuosikymmenten aikana?

Nojoo, täytyy täydennellä jos/kun tulee lisää asioita mieleen. Tärkeimpänä pointtina minulla kai oli se, että jos ollaan kriittisiä yhteen suuntaan niin ollaan myös sinne toiseen. Asiat eivät todellakaan ole niin yksinkertaisia, kuin MOT antaa ymmärtää.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom