- Liittynyt
- 17.11.2007
- Viestejä
- 338
Täältä ( http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=461) löytyy tietoa ja linkkejä joistakin tutkimuksista omega 6/3 suhteeseen liittyen.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ei puhuttu laihduttamisesta, mutta silti tuossa ei ole järkeä. Rasvan korvaaminen sokerilla ja lisäaineilla jotta saadaan vähemmän kaloreita on tyhmää. Järkevämpää on pienentää annoskokoa.
Täältä ( http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=461) löytyy tietoa ja linkkejä joistakin tutkimuksista omega 6/3 suhteeseen liittyen.
Mutta entäs jos tuotteesta on poistettu pelkkä rasva, mitään lisäämättä, varsinkaan sokeria? Esim. AIDOT kevytjogurtit, eivätkä nämä danoneactimel-shaisset. Jotkut kevyttuotteet on huijausta, jotkut taas ei, mielestäni tuo, etenkin karppaajien, harrastama kevyt-viha on typerää yleistämistä.
...niinpä, mutta toisaalta hän on myös perehtynyt tämän takia asiaan perusteellisesti. Se on ihme juttu kun keksitään jotakin hyvää esim. omega 3, niin homma pitää vetää överiksi ja kaiken pitää liittyä juuri näihin omega kolmosiin. Oli kyseessä sitten happo emästasapaino, nikamien manipulointi tai jooga, niin kaikki vaivat paranee näillä tai kaikkien vaivojen takana on näiden puute.Kiitoksia! Nuo lopussa mainitut artikkelit täytyykin lisätä luettavien juttujen listalle. Tolosen tulkintaan täytyy suhtautua jälleen terveellä kriittisyydellä, sillä hänen mielestään suurinpiirtein jokainen maailman sairaus johtuu joko omega-3:n tai karnosiinin puutteesta Pitikin sattua, että hänellä on molempia myynnissä...
Musta ne on edelleenkin turhia vaikkei lisäaineita olisikaan. Tulee automaattisesti syötyä enemmän kun ei ole rasvaa tuomassa kylläisyyden tunnetta, jos ei heti niin hetken päästä ainakin. VHH:lle siirtyessäni tulee nälkä vain 3 kertaa päivässä eikä makeanhimoa tai napostelutarvetta ole niinkuin ennen... Meillä mies ei karppaa muttaa rasvaa lisäsi huimasti ruokaan ja kummasti on kiloja lähtenyt eikä takas oo tullu, hän pärjää nykyään 2 aterialla päivässä.
Ei puhuttu laihduttamisesta, mutta silti tuossa ei ole järkeä. Rasvan korvaaminen sokerilla ja lisäaineilla jotta saadaan vähemmän kaloreita on tyhmää. Järkevämpää on pienentää annoskokoa.
Puhut täyttä potaskaa. Aina olen valinnut esim. jogurtista sen rasvattoman/vähärasvaisen vaihtoehdon, eikä ole minkäänlaista ongelmaa hallita syömistä, makeanhimoa tai napostelutarvetta. Tyypillinen karppimamman vastaus, kaikella kunnioituksella. On se niin huvittavaa, karppaajat haukkuu toisia ruokatottumuksia noudattavat rasvakammoisiksi elitisteiksi, ja vaahtoavat miten väärässä he ovat, mutta silti lähes jok'ikinen heiltä tuleva vasta-argumentti tai väite on aivan yhtä typerä siinä mielessä, että se lyttää kaiken muun, ja hehkuttaa miten ihanaa elämästä tuleekaan kun syö pelkkää silavaa, kermaa ja turkkilaista jogurttia.
Jos joku elää paremmin karppiruokavaliolla, fine, sehän on vaan hienoa, mutta toi vaahtoaminen on aivan käsittämättömän rasittavaa, sillä kaikille kyseinen malli ei vaan sovi.
Tuo on kyllä totta että ihmiset ovat erilaisia ja jos ongelmia ei ole niin ei mitään tarttekaan muuttaa. Itsellä taas oli suuria ongelmia makeanhimon ja napostelutarpeen kanssa + paljon muita ongelmia jotka paranivat VHH:n myötä ja siksi VHH sopii mulle hyvin. Mutta en tosiaan ymmärrä kun kaikki luulevat että karppaajat syövät vain silavaa, kermaa ja turkkilaista jogurttia! Mun ruokavalio koostuu vihanneksista, pähkinöistä, lihasta, kalasta, kananmunista ja täysrasvasista maitotuotteista. Vihanneksia yritän syödä vähintään puoli kiloa päivässä. Ja syön myös vähän perunaa!
Itsellä taas oli suuria ongelmia makeanhimon ja napostelutarpeen kanssa + paljon muita ongelmia jotka paranivat VHH:n myötä ja siksi VHH sopii mulle hyvin.
Mutta entäs jos tuotteesta on poistettu pelkkä rasva, mitään lisäämättä, varsinkaan sokeria? Esim. AIDOT kevytjogurtit, eivätkä nämä danoneactimel-shaisset. Jotkut kevyttuotteet on huijausta, jotkut taas ei, mielestäni tuo, etenkin karppaajien, harrastama kevyt-viha on typerää yleistämistä.
Voi ne tehdät molemmatkin, syödä vähemmän JA kevyempää. Ja jos laihdutus olisi noin helppoa, niin eipä meitä enemmistöä tarvitsisi neuvoa kuin tiputtamaan annoskoko vaikka 90% entisestä kunnes BMI on ihannepainossa, ja jatkamaan sitten 95% entisestä annoskoosta.
Toisessa viestissä puhuit kylläisyyden tunteesta. Erään VTT:n selvityksen mukaan rasva toisi kylläisyyttä vähiten ja proteiini eniten. Sama paperi kertoo myös, että henkinen puoli vaikuttaa merkittävästi ruokahaluun. Pikavilkaisulla ei selvinnyt onko asiasta todella tehty sokkotutkimuksia s.e. olisi annettu kaurapuuron lisänä gelatiinissa pillerein jotain makroravinnetta ja kysytty sitten tuntuuko kylläiseltä. Luja usko vaikuttanee merkittävästi, ja epäilen että mikä tahansa syy uskoa painonpudotuksen onnistumiseen lisää onnistumisen todennäköisyyttä.
Lisäaineet ovat luku erikseen. Ennemmin minä -- jos maku on sama -- otan kolani aspartaamilla kuin sokerilla. Lisäaineista aina joskus joku tutkimus osoittaa jotain mahdollista haittaa. Sokerin haitat sen sijaan tunnetaan selvästi. "Luonnonmukaisuus" ei ole minulle arvo.
...niinpä, mutta toisaalta hän on myös perehtynyt tämän takia asiaan perusteellisesti. Se on ihme juttu kun keksitään jotakin hyvää esim. omega 3, niin homma pitää vetää överiksi ja kaiken pitää liittyä juuri näihin omega kolmosiin. Oli kyseessä sitten happo emästasapaino, nikamien manipulointi tai jooga, niin kaikki vaivat paranee näillä tai kaikkien vaivojen takana on näiden puute.
Sopivana rasvan osuutena pidetään nykyisin 35–40 prosenttia energiansaannista. Käytännössä rasvan saanti on luonnostaan suurin piirtein tämän suuruista, kun rasvaa käytetään normaaliin tapaan pyrkimättä sen rajoittamiseen tai lisäämiseen.
Toisaalta korkeasta eliniästään tunnetut japanilaiset selviävät hyvin ruokavaliolla, jossa rasvasta saadaan vain noin 25 prosenttia päivittäisestä energiasta. Vähähiilihydraattisissa ruokavalioissa rasvan määrä on yleensä mainittua 35–40 prosenttia suurempaakin. Niin runsaan rasvan saannin pitkäaikaisvaikutuksista ei ole kuitenkaan varmuutta. Kohtuus rasvankäytössä on siis turvallisinta.
Usein puhutaan siitä, että länsimaisissa ruokavalioissa omega-6- ja omega-3-rasvojen saanti on vääristynyt. Näin onkin. Suhteen korjaamisessa käytetään joskus kuitenkin keinoja, joiden vaikutuksia ei ole harkittu loppuun saakka. Jos suhdetta pyritään korjaamaan välttämällä täysin omega-6-rasvoihin kuuluvaa linolihappoa, kuten monesti näkee ehdotettavan, se johtaa hyvin todennäköisesti sydäntaudin ja dementian riskin lisääntymiseen.
Omega-6-rasvojen tiukan rajoittamisen sijaan olen sillä kannalla, että länsimaissa yleistä omega-6/omega-3-suhdetta on yleensä turvallisinta korjata pääasiallisesti siten, että lisätään omega-3-rasvojen saantia. On siis suositeltavaa käyttää hieman pellavansiemenöljyä ja syödä saksanpähkinöitä ja rasvaista kalaa, jotta omega-3-rasvoja saadaan runsaammin.
Aiemmin näytti selvältä, että eläinrasvat ja niiden runsaasti sisältämät tyydyttyneet rasvat ovat haitallisia sydämelle ja verenkiertoelimistölle. Nykyään tämä käsitys on kuitenkin hieman murentunut, sillä asia ei ole ollenkaan niin selvä kuin aiemmin ajateltiin.
Kaikkein haitallisimpia rasvoja ovat transrasvat, joita on osittain kovetetuissa kasvirasvoissa. Niitä syntyy kun elintarviketeollisuudessa keinotekoisesti kovetetaan rasvoja. Aiemmin transrasvoja oli myös suomalaisissa margariineissa, mutta Suomessa margariiniteollisuus muutti valmistusprosessejaan 1990-luvun alussa siten, että niitä ei enää jääkaappimargariineissa ole. Usein keskusteluissa hyökätäänkin margariinin käyttöä vastaan tukeutumalla yhdysvaltalaisiin artikkeleihin. Tällainen ei ole asianmukaista, koska yhdysvaltalaisissa margariineissa on yhä yleisesti transrasvoja. Silti suomalaistenkaan margariinien käyttö ei ole ihanteellinen tapa pitää huolta rasvahappojen saannista. Rasvojen laatu kärsii aina vähän, kun niitä prosessoidaan elintarviketeollisuudessa.
Voita voidaan haluttaessa käyttää ruoanlaitossa satunnaisesti. Säännöllisesti sitä käytettäessä tyydyttyneen rasvan saanti kasvaa helposti liian suureksi – saadaanhan tyydyttyneitä rasvoja jo esimerkiksi maitotuotteista ja lihasta. Esimerkiksi uusimmat tutkimustiedot huomioon ottavissa ranskalaisissa rasvasuosituksissa katsotaan, että tyydyttyneiden rasvahappojen saanti tulisi rajoittaa 12 prosenttiin energiansaannista. Kysymys ei ole tyydyttyneiden rasvojen absoluuttisesta pahuudesta vaan rasvahappojen saannin oikeasta suhteesta!
Voisiko "karppimamma"-sanassa olla totuuden siementä? Itselläni makeanhimo meni ohi jossain yläasteen ja lukion välimaastossa. Ei karkki pahaa minusta ole, mutta vararenkaani on kyllä varsin puhtaasti rasvalla ja suolalla rakennettu. EHKÄ sokeri-rasva -suhde (yli)syömisessä todella vaihtelee ihmisillä, ja vähäisen otokseni perusteella naisilla painotus on useammin sokerissa. Kai tätä voisi testatakin, ja ehkä selvittää korreloiko se joidenkin hormonien suhteen tms.
Tuosta karppauksesta - itsekin kuulun siihen ryhmään, jolle VHH sopisi ruokavalioksi mutta en myöskään ymmärrä sitä karppien partaäijän, kermojen ja silavan syönnin hehkutusta. Itsekään en välttele näitä tuotteita mutta minusta kohtuus kaikessa auttaisi monessakin asiassa. Lisäksi itse riskiryhmään kuuluvana mietityttää kolesteroliarvot ja sisäelinten ympärillä olevat rasvat. Että mikä se olisi sitten järkevin ratkaisu omalla kohdalla.
Olisikohan 'järkikarppi' oikea nimitys tälle suuntaukselle? Suhtaudun kaikkein kielteisimmin (sen hervottoman kuohukerman kittaamisen ohella) vhh -ideologian mukaiseen aterioiden väliinjättämiseen -siis syödään kahdesti tai kolmesti päivässä. Jossain sitä on perusteltu milloin "massu väsyy kun aina syä" -periaatteella, milloin "luolamiähetki söi vaan kerran kuussa"- periaatteella. Tottahan siinä läski lähtee kun ei niillä parilla aterialla rajattomasti ruokaa voi kiskoa, etenkään kun rasva rajoittaa ruokahalua jo entisestään. Jos joku sellaisesta onnensa löytää niin ei siinä mitään pahaa ole, mutta itse pidän käytäntöä treenaavan ihmisen (tai ainakin treenaavan itseni) kannalta bullshittinä. Proteiinin saanti ei ole tasaista ja aterioiden sijoittelu ennen ja jälkeen treenin käy vähän hankalaksi.
Itse olen tuon vähähiilarisen ruokavalion suhteen hävyttömästi noppinut rusinat pullasta. Syön viidesti päivässä. Syön rasvaa kohtuuden rajoissa. En ole nähnyt onnen Eldoradon avautuvan silmieni edessä, mutta nyt pyörii mielessä muutkin kuin pullat ja karkit.
Aikaisemmin tässä ketjussa mainitsin Juhana Harjun blogin. Nyt hän on kirjoittanut varsin hyvän yleiskatsauksen liittyen erilaisiin rasvoihin. Kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti tsekata. Muutamia hyviä poimintoja:
No kyllähän rasva+proteiini on ylivertainen vrt. hiilarit+proteiini. Voit kokeilla samaa syömällä vaikka ison pihvin vs. lautasellisen kaurapuuroa. Vaikka kalorimäärät olisivat samat, niin pihvillä jaksaa pidempään ennen näläntunnetta.
Valtaosa väestöstä "laihduttaa" lopettamalla rasvan syönnin ja näännyttämällä itseään syömällä pelkästään jotain puuroa ja kevyttuotteita. Sitten illalla nälkä vie voiton ja on sorrutaan syömään herkkuja. Liikuntaa ei tietenkään jaksa harrastaa kun koko ajan väsyttää. Minusta järkevintä on pienentää annoskokoa, heittää kaikki kevytruuat ja käsitellyt valmisruuat roskiin ja alkaa syömään oikeaa ruokaa. - -
No kyllähän rasva+proteiini on ylivertainen vrt. hiilarit+proteiini. Voit kokeilla samaa syömällä vaikka ison pihvin vs. lautasellisen kaurapuuroa. Vaikka kalorimäärät olisivat samat, niin pihvillä jaksaa pidempään ennen näläntunnetta.