Suuri rasvakeskustelu!

Fogelholm esitti tässä viikko pari sitten lehdessä mun mielestä järkevimmän näkökulman, joka liittyi nutrigenomiikkaan. Toisin sanoen, virallista ravitsemussuositusta ei oikeasti voi antaa, koska geneettiset erot ovat niin huomattavat. Siksi on aika retardia väitellä jostain prosenttien painotuksista.

Länsi-itä suunnassa suomalaistenkin geenit vaihtelevat huimasti.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Fogelholm esitti tässä viikko pari sitten lehdessä mun mielestä järkevimmän näkökulman, joka liittyi nutrigenomiikkaan. Toisin sanoen, virallista ravitsemussuositusta ei oikeasti voi antaa, koska geneettiset erot ovat niin huomattavat. Siksi on aika retardia väitellä jostain prosenttien painotuksista.

Länsi-itä suunnassa suomalaistenkin geenit vaihtelevat huimasti.

Näin. +
 
Joka tapauksessa sitä kuollaan. Valinta on siinä että syötkö jotakin vai et. Aina tulee joku ja sanoo että nyt kuolet kun tuon söit. Ja vaikkei söisi sitä ollenkaan vaan jotakin ihan muuta niin eipä vähällä selviä siitäkään. Kohtuuskin tappaa.
 
Fogelholm esitti tässä viikko pari sitten lehdessä mun mielestä järkevimmän näkökulman, joka liittyi nutrigenomiikkaan. Toisin sanoen, virallista ravitsemussuositusta ei oikeasti voi antaa, koska geneettiset erot ovat niin huomattavat. Siksi on aika retardia väitellä jostain prosenttien painotuksista.

Nutrigenomiikka on kyllä pirun mielenkiintoinen ja lupaava tieteenala. Jenkeissähän on olemassa jo firma, joka kauppaa geenitestiä jolla pitäisi pystyä arvioimaan sopiiko itselle vähärasvainen vaiko vähähiilarinen dieetti. Kovat on ainakin mainospuheet.
 
Mä taas oon sitä mieltä, että Heikkilä puhuu ihan järjettömät määrät skeidaa, mutta on myös joissain asioissa oikeilla jäljillä. Heikkilää ärsyttävimpiä on kuitenkin ne häntä sokeasti hehkuttavat karppimammat, jotka vaahtoavat aatesuunnastaan pahemmin kun jehovat omastaan.
 
Jep!! Heikkilä rulaa :) Tosin en mä senkään oppeja ihan orjallisesti noudata. Mutta se avasi kyllä mun silmiä muihinkin asioihin, kun luin "Ravinto ja Terveys"-kirjan.

Third-party-facepalm.jpg


Oot suhteellisen uus joten et ehkä tiedä tätä, mutta Geisha on pakkiksen oma pikku peikko. Vastaavia trollauksia löytyy joka ketjusta, joten parempi kun niihin ei tartu.

Teen itsekin kaikkeni, että en provosoidu noista iki-ihanista "Heikkilä rulaa!"-tuuletuksista. Tää ketju on kyllä pysynyt varsin asiallisena viime aikoina, varsinkin kun vertaa moneen muuhun paikkaan missä samaa keskustelua käydään. Toivon mukaan homma myös jatkuu samanlaisena.
 
Fogelholm esitti tässä viikko pari sitten lehdessä mun mielestä järkevimmän näkökulman, joka liittyi nutrigenomiikkaan. Toisin sanoen, virallista ravitsemussuositusta ei oikeasti voi antaa, koska geneettiset erot ovat niin huomattavat. Siksi on aika retardia väitellä jostain prosenttien painotuksista.

Länsi-itä suunnassa suomalaistenkin geenit vaihtelevat huimasti.

Olet oikeassa. USA laskee pari hassua prosenttiyksikköä, Ranska nostaa saman verran. Mitä väliä tällä on oikeasti meille maallikoille. Mulla ei ole mitään hajua edes 10 prosenttiyksikön tarkkuudella kuinka paljon ja millaista rasvaa olen syönyt tämän viikon aikana. Tämän vuoksi pitäisin jotain helppoa mallia (kuten lautasmalli) edelleen hyvänä ohjenuorana. Itse voisin kyllä syödä Fogelholmin koostaman mallin mukaan, oli nimittäin ylivoimaisesti vakuuttavin keskustelija kyseisessä ohjelmassa.
 
Jep. Ainoa ongelma näissä suosituksissa on, että ne vaikuttavat siihen mitä meille tarjoillaan laitosruokailuissa. Se taas pienentää valinnanvaraa. Aloin oikein miettimään käytännössä tätä geenien erilaisuutta coachatessani välillä kavereita. Mulla nousee paino kun ajattelinkin ruokaa (erityisesti hh sisältävää) ja kaverilla (jonka fenotyyppikin on erilainen, pidempi ja solakampi) ei taas tahdo tarttua kilot millään, vaikka hän on ammentanut roimasti lisäenergiaa oliiviöljystä ja maltosta. Vaikka kyseessä on vain jokapäiväisen elämän empiirinen asetelma, seuraamalla ympäristöä näkee erilaisten ihmisten kirjon. Toisaalta tämä myös on auttanut tunnistamaan itsessäni metabolisen oireyhtymän riskin, jota myös suvussa on. Lisäksi arvuuttelisin itselläni myös jonkinlaista a2a reseptorigeenin variaatiota, joka aiheuttaa ongelmia insuliinin toiminnan ja rasva-aineenvaihdunnan kanssa. Tavallaan se myös selittäisi, miksi yohimbiini toimii mulla kuin häkä. Olis hauskaa tehdä tollainen testi, minkä Paletaanikin linkitti aiemmin.

Usein kyllä tulee kadehdittua ihmisiä, jotka voivat vetää huoletta leipää, riisiä ja perunaa. Mulle ne ovat vain viikonloppujen ja satunnaisten hetkien+bulkkikauden herkkuja :(

Lohdutan itseäni tiedolla, että mikäli joskus saan jälkeläisiä, he todennäköisesti selviytyvät hyvin jääkaudesta. :D
 
Mä en jotenkin ymmärrä tota voin, kerman ja muiden kovien rasvojen hehkuttamista. Jos esimerkiks dieetillä niitä suositellaan käytettäväksi niin miksi vaikka kehonrakentajien kisadieetteihin ei moiset kuulu ollenkaan? No jokainenhan tietty saa syödä mitä rasvaa tykkää. Mulla voi ja kerma kuuluu todella harvoihin herkkuhetkiin vaikkapa leivonnaisten muodossa. Päivittäiset rasvat otan itse pellavansiemen- ja oliiviöljystä sekä kylmäpuristetusta rypsiöljystä.
 
Jep. Ainoa ongelma näissä suosituksissa on, että ne vaikuttavat siihen mitä meille tarjoillaan laitosruokailuissa. Se taas pienentää valinnanvaraa. Aloin oikein miettimään käytännössä tätä geenien erilaisuutta coachatessani välillä kavereita. Mulla nousee paino kun ajattelinkin ruokaa (erityisesti hh sisältävää) ja kaverilla (jonka fenotyyppikin on erilainen, pidempi ja solakampi) ei taas tahdo tarttua kilot millään, vaikka hän on ammentanut roimasti lisäenergiaa oliiviöljystä ja maltosta. ...

Hehe, tosta tulikin mieleen kun joskus luin insuliinista ja sen erityksestä.. Siinä todettiin muistaakseni, että insuliinia alkaa erittyä jo kun ihminen haistaa, näkee tai maistaa ruoan, ja varsinkin jos se on makeaa..
 
Mä en jotenkin ymmärrä tota voin, kerman ja muiden kovien rasvojen hehkuttamista. Jos esimerkiks dieetillä niitä suositellaan käytettäväksi niin miksi vaikka kehonrakentajien kisadieetteihin ei moiset kuulu ollenkaan? No jokainenhan tietty saa syödä mitä rasvaa tykkää. Mulla voi ja kerma kuuluu todella harvoihin herkkuhetkiin vaikkapa leivonnaisten muodossa. Päivittäiset rasvat otan itse pellavansiemen- ja oliiviöljystä sekä kylmäpuristetusta rypsiöljystä.

No en kyllä vetäisi mitään johtopäätöksiä ym. varsinkaan ammattilaiskehonrakentajien treeni-/ruokafilosofioista. Etenkin natuilla on hemmetin tärkeetä saada kolesterolia ja rasvoja dieetillä(normaalin hormonitoiminnan ylläpitämiseen), etenkin kun dietti kovenee loppua kohti.. Useimmat pro-boudarithan vetävät sitä riisi-kana-kasvis/vihannes settiä dieetilläkin, ja jotkut eivät käytä paistamiseenkaan rasvaa/öljyä..

Toi kovien rasvojen pelko nyt johtuu vaan tästä sydän/verisuonitautien pelosta, mikä on aika aiheetonta jos harrastaa säännöllisesti liikuntaa..
 
Minusta tärkeintä on, että päästäisiin eroon tuosta rasvakammosta. Kun kerran ei ole mitään todisteita, että tyydyttynyt rasva olisi haitallista, niin heitetään ne kevyttuotteet roskiin ja aletaan syömään oikeita ruokia.
 
Minusta tärkeintä on, että päästäisiin eroon tuosta rasvakammosta. Kun kerran ei ole mitään todisteita, että tyydyttynyt rasva olisi haitallista, niin heitetään ne kevyttuotteet roskiin ja aletaan syömään oikeita ruokia.

Kevyttuotteissa on vähemmän rasvaa. Jos laihduttamisesta puhutaan, niin ensisijaisesti vähemmän kaloreja == parempi vaihtoehto. Johtopäätös ei siis edes seuraa pohjatiedoista: pitäisi osoittaa, että tyydyttynyt rasva on tyydyttynyttä parempaa, tai että kevyttuotteista seuraa muita ongelmia.
 
Piti oikein katsoa A-talk toisenkin kerran, että mikä siinä Somppin haastattelussa teitä oikein ärsytti.

Ensimmäisellä kerralla en nähnyt ohjelmaa aivan alusta. Alussa oli kyllä kohta joka saattoi laukaista monelle ärsytysreaktion ko. henkilöä kohtaan. Tarkoitan kohtaa, jossa Fogelholmilla oli puheenvuoro ja Somppi töksäyttäen keskeytti hänen sanomisensa aivan alkumetreille omalla hätäisellä välikommentoinnillaan.
Tämä kohta jäi minulta ensikatselulla näkemättä. Eli mielipiteeni muodostui myöhemmän ajan kommenteista.
Somppi oli tyyliltään varsin ärhäkkä ja auktoriteetteja kumartamaton. Tämä varmasti aiheutti joillekin sympatioita Fogelholmia ja ehkä Puskaakin kohtaan.


Varsinaiset asiat joita hän toi esille olivat minun mielestä hyvinkin lääkärille sopivia aiheita.
Esim.
-Kliininen näyttö ruokavalion soveltuvuudesta potilaalle.
Tämä tuntuisi olevan hiukan hukassa nyky-yhteiskunnassa. Esim. Puskan jälleen esille tuoma näkemys, että suosituksia ei voi laatia joidenkin yksittäisten tapausten, tai tutkimusten ohjaamana tarkoittaa käytännössä seuraavaa:
Potilaan hakeuduttua lääkärin vastaanotolle vaivojensa vuoksi, saa lääkäriltä paksun nipun papereita eteensä, sekä tokaisun että näiden tutkimusten mukaan te ette voi olla sairas.


-Potilaan kuuleminen tärkeää.
Tämä on tärkeää, aivan liian paljon on lääkäreitä jotka ovat korviaan myöten täynnä käypähoito ja lääkevirmojen kouluttajien syytämiä oppeja, että kykenisivät kuulemaan potilaan näkemystä hoitojensa hyödystä. Kelan lääkärithän ovat suorastaan kuuluisia näistä kaukoparantamisistaan. Mutta klinikoilla työskentelevien lääkäreiden oleminen holhouksen alla jää helposti huomaamatta. Tähän on todettava, ettei tällainen keskusjohtoinen järjestelmä toiminut Neuvostoliitossa, eikä se toimi täälläkään.
Ainoa oikea systeemi on itsenäisesti ajatteleva tervejärkinen lääkäri, sekä hoitoon hakeutunut potilas, jotka keskenään päättävät kuinka vaivaa aletaan hoitamaan.


-Kykenee suosittelemaan potilaalle kalaöljyjen ja D-vitamiinin käyttöä. (kalaöljypuolella hänellä taitaa olla laajempikin rooli, kuin pelkkä suosittelija)
Olisikin ihmeellistä jos näitä ei lääkäri voisi suositella. Esim tuo ”vaarallinen” D-vitamiinikin on käsikauppalääkkeisiinkin verrattuna varsin harmitonta ainetta, joka näin tulisi vielä lääkärin kontrolloimana aloitettua.


-Toi esille Omega 6 / 3 suhteen ongelmallisuuden keskityttäessä rasvankäytössä kasviöljyihin.
Tähän näkökulmaan ei ole ilmeisesti koskaan tullut viralliselta taholta minkäänlaista kommenttia, eikä tullut nytkään. Aivan kuin tämä olisi epämieluinen paise muutoin niin täydellisessä juoksevien öljyjen rasvamaailmassa.
Esim. itseäni kiinnostaisi mm. syöpien, allergioiden, astman, mielenterveysongelmien … ym. mahdollinen korreloituminen omega 6 / 3 suhteen muutokseen, sekä monityydyttymättömien rasvahappojen kokonaismäärään. Omega 3 rasvahapoissa tulisi erikseen analysoida kasviperäiset ja eläinperäiset rasvahapot.
Jos vihdoinkin osattaisiin katsoa muutakin, kuin sitä ikiaikaista sydän ja verisuonitautia.


-Kykenee suosittelemaan ihmisille vähentämään ruokavalion hiilihydraattimääriä.
Tämä osoittaa vain, että ohi ”suurten epidemiologisten tutkimusten” tapahtuva lääkäri potilas suhde voi tuoda hoitoihin lisää vaihtoehtoja.


-Sitten se plakin kilisyttäminen.
Kuinka moni esimerkiksi tällä foorumilla on kuvitellut verisuonten tukkeumien olevan silkkaa kolesterolin ja verihyytymien massaa. Todellisuudessa tämäkin esimerkki sisälsi lähes pelkästään kalkkia, mm. kolesterolia oli vain 3%. Ennen vanhaan näitä kutsuttiinkin verisuonten kalkkeutumisiksi.
Tähän joku varmaan keksii vastata, että plakin muodostumisen aloittaa verisuonessa kolesteroli, johonka sitten tarrautuu kalkki. Mutta mikä sitten mahdollistaa kalkin kasvamisen esimerkin kokoiseksi möykyksi? Kuinka kolesterolin laskeminen voisi tämän kasautumisen pysäyttää?
Kolesterolin tehtävä on toimittaa soluille rakennusainetta. Jos esim. verisuonessa on pitkäaikainen tulehdus, tarvitaan vaurioiden korjaamiseen mm. kolesterolia. Onkin outoa lähteä lääkkeeksi estämään tätä prosessia, kun se ei poista eikä paranna itse pääsyylistä, eli tulehdusta.


-Kehon rasvahappokoostumus.
Monikaan television katselijoista ei tiedä että rasvalla on hyvin paljon muitakin käyttötarpeita elimistössä, kuin toimia vararenkaana vyötäröllä talven viimoja vastaan.
Jos solukalvojen rasvat yhtäkkisesti katoaisivat, olisi ko. hemmoa turha koittaa elvyttää.
Tällä samaisella kalvolla toimivat myöskin Omega 3 ja 6 rasvahapot, halliten mm. solun tulehdusreaktioita. Näiden monityydyttymättömien rasvahappojen huonona puolena on niiden reaktioherkkyys. Ne hapettuvat haitallisiksi hyvin herkästi.
Ei olekaan sattumaa, että keuhkosolujen tyydyttyneen rasvan osuus on 100 %. Muunlaiset rasvahapot hapettuisivat liian herkästi käyttökelvottomiksi.
Tokaisun tarkoitus oli ilmeisesti tuoda esille, että elimistö tarvitsee tyydyttynyttä rasvaa myöskin rakennusaineena, eli tuolla ”turhakkeella” on hyvin tärkeä merkitys elimistössä.
Jos Somppi olisi vielä maininnut että elimistö vaihtaa solukalvojen rasvahapponsa n. 3 kk:n välein, sekä tarvitsee niitä m. energian- ja hormonien tuotannossa, olisi tyydyttyneen rasvan jatkuva tarve ja tärkeys tullut selkeämmin esille.


Salmisen kysymys tutkimuksista, joissa todetaan maitorasvan olevan vaarallista.
Mielestäni kysymys oli paikallaan, sillä vuosien varrella juuri maitorasva oli nimetty kaikkein vaarallisimmaksi rasvaksi. Jos tästä olisi tutkimusnäyttöä, niin aivan varmasti se tutkimus olisi syöpynyt Puskan päähän pysyvästi. Koska tällaista tutkimusta ei ole Salminen löytänyt eikä Puskakaan sitä vuosien saatossa ole kyennyt nimeämään, olikin kysymyksen tarkoitus lähinnä osoittaa ettei ko. varoitus ole koskaan perustunut mihinkään tutkimukseen taikka havaintoon.


Puskasta vielä hivenen.
Hänen moneen kertaan esille tuomansa asia suositusten perustumisesta kansainväliseen suositukseen herättää kysymyksen, onko THL ainoastaan pirusti rahaa nielevä ohjeistusten suomentaja.
Tähän voin suoraan todeta, että on. THL:ssä seurataan kiltisti perässä mitä hyväveli amerikkalaiset vain ikinä keksivätkään. Omaa kansallista älyä sieltä on turha etsiä.
Salmisen toteamus näiden suosituksia väsäävien foorumien osallistujakunnasta oli varsin osuva.
 
Somppi oli tyyliltään varsin ärhäkkä ja auktoriteetteja kumartamaton. Tämä varmasti aiheutti joillekin sympatioita Fogelholmia ja ehkä Puskaakin kohtaan.

Somppi nosti kyllä esille hyviä aiheita mutta esittämistyyli ja väitteiden perustelu oli niin luokatonta, että hän sai itsensä näyttämään lähinnä jonkin herätysliikkeen kiihkomieliseltä saarnaajalta. Täytyy kuitenkin huomata, että vitutuksen kohoaminen keskustelun toista puolta kohtaan ei automaattisesti nosta sympatioita toisella puolella :)

Esim. Puskan jälleen esille tuoma näkemys, että suosituksia ei voi laatia joidenkin yksittäisten tapausten, tai tutkimusten ohjaamana tarkoittaa käytännössä seuraavaa:
Potilaan hakeuduttua lääkärin vastaanotolle vaivojensa vuoksi, saa lääkäriltä paksun nipun papereita eteensä, sekä tokaisun että näiden tutkimusten mukaan te ette voi olla sairas.

Ei, vaan tuollaisessa tapauksessa kyseessä on paska lääkäri. Jokaisella yksittäisellä tutkimuksella on omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Niistä vedettävät johtopäätökset on myös tulkittava oikeassa asiayhteydessä. Jos joku tutkimus näyttää tuloksia rotilla, sitä ei automaattisesti lähdetä soveltamaan ihmisiin. Jos taas joku tutkimus pätee yli 40-vuotiailla, sen tuloksia ei välttämättä voida heti yhdistää lapsiin.

Tästä syystä isoissa linjauksissa onkin aina pyrittävä tutkimaan kirjallisuutta kokonaisuutena.

-Potilaan kuuleminen tärkeää.
Tämä on tärkeää, aivan liian paljon on lääkäreitä jotka ovat korviaan myöten täynnä käypähoito ja lääkevirmojen kouluttajien syytämiä oppeja, että kykenisivät kuulemaan potilaan näkemystä hoitojensa hyödystä. Kelan lääkärithän ovat suorastaan kuuluisia näistä kaukoparantamisistaan. Mutta klinikoilla työskentelevien lääkäreiden oleminen holhouksen alla jää helposti huomaamatta. Tähän on todettava, ettei tällainen keskusjohtoinen järjestelmä toiminut Neuvostoliitossa, eikä se toimi täälläkään.
Ainoa oikea systeemi on itsenäisesti ajatteleva tervejärkinen lääkäri, sekä hoitoon hakeutunut potilas, jotka keskenään päättävät kuinka vaivaa aletaan hoitamaan.

Ei ole mitenkään mahdollista, että yksittäinen lääkäri on jatkuvasti selvillä niistä kymmenistä tuhansista tutkimuksista, joita tulee saataville päivittäin. Puhumattakaan siitä, että jokainen osaisi tehdä automaattisesti oikeita ratkaisuja pelkän oman perehtyneisyytensä perusteella. Tästä syystä on välttämätöntä, että tietyin väliajoin kerätään asiantuntijaryhmien voimin näitä yleisiä suosituksia, joissa otetaan huomioon niin tutkimusnäyttö kuin käytännön kokemuksetkin.

Ja nyt kun tuolle Neuvostoliitto-linjalle lähdetään niin kerrotkos, missä tuollainen unelmajärjestelmä on voimassa ja kuinka se siellä toimii?

-Kykenee suosittelemaan potilaalle kalaöljyjen ja D-vitamiinin käyttöä.

Samaa mieltä. Tosin olen aivan varma, että noita osaa suositella jo suurin osa alan lääkäreistä.

-Toi esille Omega 6 / 3 suhteen ongelmallisuuden keskityttäessä rasvankäytössä kasviöljyihin.

Jep, tämä onkin erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä pointti. Sulla on tähän varmaan jotain päteviä tutkimusviitteitä?

-Kykenee suosittelemaan ihmisille vähentämään ruokavalion hiilihydraattimääriä.
Tämä osoittaa vain, että ohi ”suurten epidemiologisten tutkimusten” tapahtuva lääkäri potilas suhde voi tuoda hoitoihin lisää vaihtoehtoja.

Jeps.

-Sitten se plakin kilisyttäminen.
Kuinka moni esimerkiksi tällä foorumilla on kuvitellut verisuonten tukkeumien olevan silkkaa kolesterolin ja verihyytymien massaa.

En tiedä. Kuinkahan moni kuvittelee, ettei kolesterolilla ole mitään merkitystä? Molemmat ovat jokatapauksessa väärässä.

Todellisuudessa tämäkin esimerkki sisälsi lähes pelkästään kalkkia, mm. kolesterolia oli vain 3%. Ennen vanhaan näitä kutsuttiinkin verisuonten kalkkeutumisiksi.

Kutsutaan vieläkin. Ateroskleroosilla ei taida olla mitään vakiintunutta suomenkielistä nimeä mutta yleisesti kai puhutaan edelleen valtimotaudista, valtimonkovettumataudista ja valtimoiden kalkkeutumisesta. Jossakin yhteyksissä mainittu valtimonrasvoittumistauti on minusta aika harvinainen.

Tähän joku varmaan keksii vastata, että plakin muodostumisen aloittaa verisuonessa kolesteroli, johonka sitten tarrautuu kalkki. Mutta mikä sitten mahdollistaa kalkin kasvamisen esimerkin kokoiseksi möykyksi?

No se joku olisi väärässä jos noin menisi vastaamaan :) Kukaan asiaan perehtynyt lääkäri tai tutkija ei tosissaan väitä, että plakin muodostuminen olisi noin suoraviivaista. Kaikkihan saa alkunsa verisuonen endoteelin permeabiliteetin lisääntymisestä. Tähän voi olla syynä mm. minun tässäkin ketjussa aikaisemmin mainitsemani hankaus-stressi (vaikuttaa enimmäkseen esim. sydänläpissä), verenpaine, tulehdustekijät ja tupakointi. Nykyään tiedetään myös että rasvakudos on paitsi energiavarasto, myös merkittävä endokriinielin. Toisin sanoen se erittää monia hormoneja, kuten adiponektiini, millä on myös oma osuutensa verisuonten endoteelidysfunktiossa. Ei siis lainkaan ihme, että mm. metabolista oireyhtymää sairastavilla on korkea riski myös verisuonisairauksiin.

Kun verisuonen endoteeli ei ole kunnossa, sinne pääsee kertymään mm. kolesterolia. Sekään ei vielä ole ongelma, mikäli HDL ehtii kuljettaa sitä riittävän ajoissa pois. Jos tasapaino häiriintyy, LDL ehtii hapettua ja siitä ne ongelmat vasta alkavat.

Hapettuneita LDL-hiukkasia yritetään torjua mm. makrofagien avulla, jotka "syövät" niitä ja muuttuvat vaahtosoluiksi. Pikkuhiljaa tämä voi johtaa yhä etenevään tulehdusreaktioon ja myös kalkin kertymiseen:

atherosclerosis.jpg

Kalkin alkuperä on edelleen osittain hämärän peitossa mutta osa siitä lienee peräisin kuolleista soluista. Joistakin ateroskleroottisista leesioista on löydetty myös luuta, mikä johtunee siitä että tulehduksen houkuttelemat immuunipuolustuksen solut erittävät kasvutekijöitä, jotka saavat endoteelin kantasoluja erilaistumaan osteoblasteiksi. Osa kalkista on luultavasti peräisin myös näistä soluista, jotka pyrkivät erittämään ympärilleen samanlaista ympäristöä, kuin luussakin kuuluisi olla.

Mutta ku se kilisee.. :rolleyes: Tuollainen purkin heiluttelu oli kyllä kova sana 1800-luvulla mutta nykyään tiedetään vähän paremmin.

Väite "kolesteroli tukkii verisuonet" on kyllä ihan yhtä typerästi yleistävä lausahdus kuin "sokeri aiheuttaa sokeritaudin". Se ei siltikään poista sitä faktaa, että kohonnut kolesteroli on ateroskleroosin riskitekijä. Muiden joukossa.

Kuinka kolesterolin laskeminen voisi tämän kasautumisen pysäyttää?

Ei mitenkään. Kyse onkin siitä, että pyritään estämään koko prosessin käynnistyminen. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien sekundääripreventiossa mutta myös muilla potilailla, joilla on riskitekijät kohdillaan. Tosin, esimerkiksi statiinilääkityksellä voi olla myös anti-inflammatorisia vaikutuksia.

Kolesterolin tehtävä on toimittaa soluille rakennusainetta. Jos esim. verisuonessa on pitkäaikainen tulehdus, tarvitaan vaurioiden korjaamiseen mm. kolesterolia. Onkin outoa lähteä lääkkeeksi estämään tätä prosessia, kun se ei poista eikä paranna itse pääsyylistä, eli tulehdusta.

Kyllä siellä vaaditaan pikkuisen muitakin rakennusaineita kuin kolesterolia, joten ei se siitä ole kiinni. Ongelmana ei muutenkaan yleensä ole normaali kolesterolin kulku terveessä kudoksessa, vaan ylimääräisen kolesterolin pääsy epäkuntoiseen.

-Kehon rasvahappokoostumus.
...
Jos Somppi olisi vielä maininnut että elimistö vaihtaa solukalvojen rasvahapponsa n. 3 kk:n välein, sekä tarvitsee niitä m. energian- ja hormonien tuotannossa, olisi tyydyttyneen rasvan jatkuva tarve ja tärkeys tullut selkeämmin esille.

Keho ei myöskään ole tyhmä, vaan pystyy itse valmistamaan monia tarvitsemiaan tyydyttyneitä rasvoja jopa tyydyttymättömistä. Itse asiassa ainoat rasvahapot, joita elimistö EI pysty valmistamaan (ALA ja LA) ovat tyydyttymättömiä.

Salmisen kysymys tutkimuksista, joissa todetaan maitorasvan olevan vaarallista.
Mielestäni kysymys oli paikallaan, sillä vuosien varrella juuri maitorasva oli nimetty kaikkein vaarallisimmaksi rasvaksi.

Onko näin? Minusta eniten on varoiteltu jostain punaisen lihan iljettävästä ja kivikovasta rasvasta :) Noh, maitoa on minunkin mielestäni turha parjata - päinvastoin.

Puskasta vielä hivenen...

Katkeruus on käsin kosketeltavaa :D Näyttäisikö siis siltä, että ne todelliset ylisaatanat löytyvätkin Jenkeistä? Puska onkin enää pelkkä räsynukke ja aivoton suomennoskone.
 
Kevyttuotteissa on vähemmän rasvaa. Jos laihduttamisesta puhutaan, niin ensisijaisesti vähemmän kaloreja == parempi vaihtoehto. Johtopäätös ei siis edes seuraa pohjatiedoista: pitäisi osoittaa, että tyydyttynyt rasva on tyydyttynyttä parempaa, tai että kevyttuotteista seuraa muita ongelmia.

Ei puhuttu laihduttamisesta, mutta silti tuossa ei ole järkeä. Rasvan korvaaminen sokerilla ja lisäaineilla jotta saadaan vähemmän kaloreita on tyhmää. Järkevämpää on pienentää annoskokoa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom