Suomalaisten älykkyys

[Bloo]

koska se mittaa vaan sun kykyäs järjestelä niitä viivoja ja kolmioita; ei mitään "älykkyyttä". Mee kotias kasvamaan

Se mittaa loogista päättelykykyä joka taitaa tietääkseni olla yksi klassisen "älykkyyden" osioita.

Jos henkilö ei osaa ratkaista 1,2,3,? tapaista lukujonoa niin kyllä se minusta osoittaa jo yleistä tyhmyyttä kuin pelkkää kykyä järjestää numeroita/viivoja/kolmioita/karvaisia jakeja.

Yleistä älykkyyttä on mahdoton mitata ja sen luulisi kaikkien tietävän, mutta sen eri aspekteja pystytään vertailemaan. Näitä testejä vain haukutaan sen takia koska ne nimetään "älykkyystesteiksi", vaikka ne mittaavat vain tiettyä osa-aluetta ihmisen aivotoiminnasta.

Eipä nuo testit hirmu paljoa ihmiseltä vaadi, eikä niistä ole mitään käytännön hyötyäkään ihmiselle joka pärjää normaalisti elämässä, mutta näin oletuksena voisin heittää että tiettyjä yhteyksiä loogisella päättelykyvyllä ja tällä "yleisellä" älykkyydellä on


(ja parasta on huomata mitenkä tahalleen käytetty ylimielinen asenne vaikuttaa ihmisiin ;) )

 

[lej]

Mitä se kertoo ihmisten älykkyydestä, että joku jaksaa tästäkin aiheesta jauhaa viestikaupalla?

 

[emelianenko]

Eihän korrelaatiota päätellä, se joko on tai ei ole. ;) Selvitettäväksi jää ainoastaan onko se virheellinen, ja tätä tilastotutkimus yrittää ratkoa. Vanhanen&co. ovat kuitenkin päteviä ihmisiä, ja heidän työtään ei voida noin vain lakaista maton alle.

Huoh... Tätä keskustelua kun ei nyt käyty tällä tasolla. No, jos "tilastotutkimus" nyt sanoisi, että näiden em. tekijöiden välillä on tilastollisesti merkitsevä korrelaatio, niin mitä sitten? Lisäksi yllä kuvattu perustelu ei oikein minulle riitä vakuuttamaan tieteellisen tiedon paikkansapitävyyttä...

 

[Arvid]

Ryhmiä vertailevan älykkyystutkimuksen kritiikki perustuu tosiaan nykyisin lähinnä "kulttuuriharhaan", sillä älykkyyden perinnöllisyyden katsotaan olevan melko vakuuttavasti osoitettu. Ongelmana on se, että täytyisi osoittaa tämä "kulttuurillinen ero", mitä ei ole vielä tehty. Millainen on tämä "tietynlainen kulttuuri", joka parantaa loogista ajattelua? Miksi alkuperäiskansojen ÄO-ka:t eroavat merkittävästi toisistaan? Miksi kulttuuriharhasta ei puhuta, kun mainitaan itä-aasialaisten valkoisia suurempi ÄO-ka? Mitä yhteistä meidän kulttuurillamme on itä-aasian köyhimpienkin alueiden kanssa mitä afrikasta puuttuu? Miten tämä ero tarkkaan ottaen vaikuttaa älykkyystutkimusten tuloksiin?

Tuohon on vaikea ottaa kantaa, kun en ole alan tutkimukseen perehtynyt. Oma uskomukseni on, että testeissä menestymistä auttaa matemaattinen tausta. Euroopassa ja Itä-Aasiassa koululaiset oppivat keskimäärin paljon enemmän matemaattista ajattelutapaa, kuin enemmän käytännön töissä jo pienestä pitäen pidetyt lapset. Itä-Aasian köyhien maiden testitulokset ovatkin tässä mielessä mielenkiintoisia. Löytyykö sieltä kansa, jolla ÄO-ka on korkea, vaikka koulutukseen ei panosteta?

Moni avoin kysymys kertoo mielestäni hyvin tutkimuksen kohteen vaikeasta mitattavuudesta ja moniulotteisuudesta. Siitä tähän mennessä tehdyt tilastolliset päätelmät ovat melko mustavalkoisia (pun intended).

ÄO-ka:n yhteys bruttokansantuotteeseen on nähty parempina edellytyksinä hankkia tietoa ja sitä kautta tukea talouskavua, ts. nimenomaan väestön koulutettavuutena - ÄO:n ja koulutettavuuden suhdehan on selvitetty yksilöitä tutkimalla. Se, että sekä älykkyystestitulokset että koulutustaso korreloivat kansantalouden kanssa, ei tarkoita että älykkyystestitulokset olisivat sama asia kuin koulutustaso. Älykkyys mahdollistaa koulutuksen, joka mahdollistaa talouskasvun.

En sentään usko, että köyhissä maissa ihmiset jätetään kouluttamatta siksi, että heillä on liian matala ÄO. Taloudella, älykkyydellä ja koulutuksella on selvästi paljonkin tekemistä keskenään, mutta mielestäni niistä tähän mennessä tehdyt päätelmät ovat turhan yksioikoisia.

Miksi samassa koulutusjärjestelmässä elävät mustat menestyvät huonommin älykkyystesteissä kuin valkoiset? (Anteeksi jatkuva mustien käyttö "huonona" esimerkkinä.) Koulutusjärjestelmä ei varmasti selitä keskimääräisen ÄO:n eroja kokonaan tai edes suurimmaksi osaksi. Jos haluat viedä argumenttia pidemmälle, sinun on kyllä etsittävä viitettä. Itse en jaksa.

Tuohan taitaa olla yksi klassinen väännön aihe tälläkin foorumilla :D. En ole kuullut tutkimuksesta, jossa pystyttäisiin rajaamaan ainoaksi selittäväksi muuttujaksi ihonväri. Viitteistä ei hajuakaan. ;)

En ole kieltämässä, etteikö eroja jonkinlaisessa älykkyydessä kansojen ja rotujen välillä voisi esiintyä. Todennäköisempää on, että esiintyy. Itse en vain usko älykkyysosamäärään niin vahvasti ihmisen geneettisenä ominaisuutena, mihin näiden tutkimusten lähtökohdat viittaavat.

Kyllä on melko yksinkertainen tutkimus poikinut tännekin monenlaista pohdintaa. Mm. suomalaisten junttius on jo tullut selitettyä 99 ÄO-keskiarvolla.:lol2:

 

[Allah]

Ihminen on todella tyhmä, jos ei osaa ratkaista tällaista lukujonoa: 1, 1, 2, 3, 5,...?

Eli kaipa lukujonot ja viivat testaavat ainakin jonkinlaista älykkyyttä.

 

[lej]

Ai älykkäät ihmiset jauhaa vaan älykkäistä jutuista?Eikö myös älykkäillä ihmisillä voi olla välillä tarve tappaa aikaa jauhamalla paskaa?

Älykkäillä on myös huumorin ja sarkasmin tajua.

 

[Lupus]

Huoh... Tätä keskustelua kun ei nyt käyty tällä tasolla. No, jos "tilastotutkimus" nyt sanoisi, että näiden em. tekijöiden välillä on tilastollisesti merkitsevä korrelaatio, niin mitä sitten? Lisäksi yllä kuvattu perustelu ei oikein minulle riitä vakuuttamaan tieteellisen tiedon paikkansapitävyyttä...

Tuo kommentti olikin lähinnä Arvidille korrelaation olemuksesta. Lisäksi halusin tuoda esille sitä näkökulmaa (joka itsevarmoissa nettikeskusteluissa usein unohtuu ;)), että ko. ihmiset ovat todellakin alojensa asiantuntijoita ja tekevät tiedettä asianmukaisin metodein. Jos heidän tuloksiaan halutaan kritisoida, tulisi se tehdä esittämällä perusteltuja näkemyksiä, eikä tyylillä "tuo ei varmaan pidä paikkaansa, tämä on uskottavampaa, tuo on syrjivää, nuo eivät ole minkään arvoisia".

Joka tapausessa perustelu oli seuraavinaan siinä perässä, joskin se oli hieman sekavasti: Älykkyystestit eivät mittaa koulutusta, vaan (jossain määrin) koulutettavuutta. Sen, että älykkyyden ja bruttokansantuotteen välillä on merkitsevä ja merkittävä korrelaatio, ei tarvitse kertoa mitään muuta kuin että korrelaatio on. Toki havaintoa voidaan käyttää pohjana tehtäessä kaikenlaisia arvioita tiettyjen alueiden mahdollisuuksista tai oletetusta kehityksestä, mutta tämä vaatisi luonnollisesti lisäselvityksiä.

 

[Primitive82]

Tuo kommentti olikin lähinnä Arvidille korrelaation olemuksesta. Lisäksi halusin tuoda esille sitä näkökulmaa (joka itsevarmoissa nettikeskusteluissa usein unohtuu ;)), että ko. ihmiset ovat todellakin alojensa asiantuntijoita ja tekevät tiedettä asianmukaisin metodein. Jos heidän tuloksiaan halutaan kritisoida, tulisi se tehdä esittämällä perusteltuja näkemyksiä, eikä tyylillä "tuo ei varmaan pidä paikkaansa, tämä on uskottavampaa, tuo on syrjivää, nuo eivät ole minkään arvoisia".

Tuo on erittäin totta. Liian usein näkee tällaisien tutkimusten kritisoijina henkilöitä, jotka eivät a) tiedä aiheesta mitään b) pidä tutkimuksen tuloksista. Sellaisten kanssa on erittäin ikävää väitellä.

Tuo älykkyyden ja rodun välinen korrelaatio voi hyvinkin pitää paikkansa, mutta itse en usko, että sen perusteella voidaan tuomita jokin tietty rotu täysin potentiaalittomaksi saavuttamaan älykkäämpien kansojen tasoja.
Se on yleisesti hyväksytty fakta, että ravinto vaikuttaa suuresti lasten aivojen kehitykseen ja sitä kautta myös älykkyyteen. Esimerkiksi nekin somalit, jotka osallistuivat täällä Suomessa suomalaisten ja somalien väliseen ÄO-kilpailuun, olivat todennäköisesti saaneet sikiö- ja lapsuusaikanaan huonompaa ravintoa kuin suomalaiset kilpailijansa. Pidän siis erittäin mahdollisena, että tällä hetkellä tyhmien kansojen geeneissä piilee kyllä tämä ällykkyyskin, mutta se odottaa vain aktivoitumistaan oikeanlaisten elintasojen myötä. Sama asia kuin esimerkiksi pituuden suhteen, joka sekin lisääntyy tai vähenee lähes suorassa suhteessa ravinnon ja yleisesti elämän laadun mukaan. Tietysti on olemassa jokaisen rodun välillä normaalia geneettistä hajontaa, mutta keskimääräisesti tarkasteltuna tilanne olisi luultavasti sama joka rodun kohdalla.

Tietysti tuo olettamus voi olla väärä, mutta moni asia puhuu sen puolesta.
Onhan eurooppalaistenkin älykkyys noussut ravinnon paranemisen myötä, enkä näe syytä miksei samaa voisi tapahtua myös muilla kansoilla. Voisin kuvitella, että jos suomalainen äiti ja afrikkalainen äiti laitettaisiin molemmat syömään heinää, niin kummankin lapsesta tulisi yhtä vajaita.

Aasian maissa joissa älykkyys on korkea, syödään paljon kalaa. Kalalla on tunnetusti suotuisa vaikutus aivojen kehitykseen. Erään kyseenalaisen tohtorin (joka on lääkäriliitostakin erottu) esittämän tutkimuksen mukaan äidin raskaana ollessaan nauttima kalaöljy lisää lasten älykkyyttä jopa merkittävästi. Tätä tutkimustulosta pidän täysin mahdollisena.

 

[modified]

Esimerkiksi luovuudessa Aasialaiset ovat reilusti eurooppalaisia jäljessä. Miksiköhän siellä harrastetaan niin paljon teollisuusvakoilua?

 

[anticatabolic]

Tuohon ensimmäiseen väitteeseen haluaisin kuulla tarkemmat perustelut. Miksi älykkyystestien abstraktien tehtävien osaaminen olisi pääasiassa oppimisen tulosta? Käsittääkseni yleisen näkemyksen mukaan älykkyystesteillä pystytään mittaamaan pysyvää kykyä, ei opittua taitoa. Entä eikö asia ole myös toisinpäin: älykkyysosamäärä korreloi oppimisen kanssa, joten älykkäät ihmiset oppivat paremmin tarvittavia taitoja älykkyystesteistä suoriutumiseen?


Flynn-efektin syitähän on etsitty vuosia, eikä selvyyteen ole päästy. Kyseessä on kuitenkin selvä ympäristövaikutus - ÄO nousee elintason noustessa, eikä kukaan käsittääkseni muuta väitäkään. Esimerkiksi samaan aikaan kun keskimääräinen ÄO on noussut 1930-luvulta lähtien on brittien aivojen koon havaittu kasvaneen, joka johtuu todennäköisesti elintason mukana parantuneesta ravinnosta. Oppimisympäristö vaikuttaa varmasti, mutta toisaalta taas joidenkin mielestä opetuksen taso on nimenomaan heikentynyt 60-luvulta lähtien, ja tämä on hidastanut keskimääräisen ÄO:n nousua (Lynn 1990).

Se, että älykkyyden kehittyminen vaatii sopivaa ympäristöä on itsestään selvää. Mutta kun ympäristö täyttää tietyt kriteerit, onko perimän vai ympäristön vaikutus suurempi?

Älykkyystesteissä menestymisen yhteydestä opinnoissa/työelämässä menestymiseen olenkin jo maininnut. Mitä mainitsemaasi raketinsuunnitteluun tulee, ÄO:n ja koulutusmenestyksen USA:n armeijan ydinasespesialistina korrelaatio on peräti 0,88 (Ree ja Earles 1990).

Voisitko vielä selventää tuota viimeistä heittoa? En suoraan sanottuna käsittänyt sitä alkuunkaan.



Kun sinulla tuntuu olevan tietoa asiasta, niin voisitko valaista vähän nykyistä "humanistista" käsitystä älykkyydestä. Itse olen hieman tutustunut asiaan ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Eikö geenejä pidetä merkittävänä tekijänä (miksi?) vai eikö älykkyyden määriteltävyyteen uskota enää lainkaan? Eikö "yleisälykkyys" ole luonnonvalinnan väline - myös modernissa yhteiskunnassa menestymisessä?

.

Älykkyystesteillä ei voi mitata mitään pysyvää kykyä vaan juurikin opittuja taitoja. Yleinen näkemyksesi asiasta on ollut kyllä helvetin hyvin markkinoitu länsimaisessa yhteiskunnassa, ja sillä varmasti selitetään tyhmemmän kansanosan sijoittumista alemmas vielä jatkossakin. Tuo sinun testeillä mitattu äo:si joka mitataan 100 keskiarvolla väestöstä listaa muutaman älykkyyden faktorin ja mittaa niiden sen hetkisen tason mutta kertooko se mitään itse oppimisesta? Ei. Kannattaisi miettiä sitä millä tavalla ympäristön tuki parhaalla tavalla kehittää ihmistä. Geenit eivät aktivoi itse itseänsä, vaan sen tekee ympäristö antamalla hakuvihjeen tai ihminen itse palauttaessaan jonkun tietoedustuksen mieleensä. Vaikka tekoälytutkimus, kognitiivinen tutkimus jne. ovat kehittyneet huimaa vauhtia niin minkätakia nämä älykkyystestit ovat mitanneet samalla tavalla näitä taitoja jo 80-vuotta testiperinteen ohjaamana ja osiot eivät juuri alkuperäisestä muuttuneet?

Tossa jo esitit mutun kumpi ohjaa enemmän älykkyyttä perimä vai ympäristö.
Mites itse ihminen? Hänkö ei ole missään mielessä aktiivinen tuossa prosessissa.
Esim. yksi älykkyyteen vaikuttava tekijä on oppimiseen oppiminen eli minkälaisia ratkaisumalleja ihmisellä itsellään on, osaako hän säädellä omaa oppimistaan ja vastavuoroisesti pystyykö ympäristö tukemaan häntä omien oppimistaitojen kehittämisessä kulloinkin vaadittavaan tilanteeseen. Tai kokeeko ihminen virtausta esim. matematiikan opiskeluun vai kiinnostaako häntä ollenkaan. Tossa sinun tavassasi saattaa tämä ajattelu johtaa siihen että opettajan käsitykset siirtyvät ihmiseen itseensä ja hän ei koe mielekkääksi kyseisen aineen opiskelusta koska hänellä ei ole matikkapäätä
eikä hän yksinkertaisesti ole vastuussa omasta oppimisestaan. Kun ihminen uskoo olevansa paska hän ei opi mutta onko tämä ihminen sitä oikeasti vai onko hän keskihajonnan mukaan noin 10% keskimääräistä alempana ja näin matemaattisesti tai kielellisesti tyhmä? Ei, ole mutta tämä sinun markkinoimasi geenimalli varmistaa sen että, tästä ihmisestä tulee tyhmä kun hän ei yksinkertaisesti edes yritä lahjakas esim. matemaattisesti ollakaan. Yhteenvetona
ihminen pystyy myös itse vaikuttamaan omaan oppimiseen ja ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa nousemaan oppimisessa ylöspäin. Korrelaatio saavuttamaan älykkäämpää toimintaa.

Miksihän tuo geneettisen älykkyyden huippu sijoittuu noin kahdenkymmenen vuoden ikään? Ja laskee mitä pitemmälle mennään kohti hautaa? johtuisiko ehkä siitä että tämä peruskoulu ammattikoulu ja siirtymä sieltä jollekin erityistieteenalalle tai työelämään sijoittuu tuohon väliin. Aktiivinen kouluympäristö vaatii juuri noissa äotesteissä mitattavia ominaisuuksia ja tuo korrelaatio ei edusta geneettistä huippua vaan koulutuksellista huippua ja tästä se korrelaatio syntyy. Sama juttu kun tossa brittien nousseessa älykkyydessä. Onkos se nyt siitä sapuskasta kiinni ja kantautuuko ne vaikutukset sitten yli vuosisatojen?

Tuo sinun esittämäsi geenimalli edustaa teollisuusyhteiskunnan jäänteitä siinä että ihminen siirtymät yhteiskuntaluokasta toiseen ovat olleet mahdottomia. Tällöin ihmisen sijoittuminen yhteiskunnassa perustellaan tyhmyydellä tai huonommilla geeneillä. psykometrinen älykkyysteoria suosii juuri näitä abstrakteja ongelmanratkaisuita siitä syystä että niitä vaaditaan kouluopetuksessa ja niillä mitataan ns. yhteiskuntakelpoisuutta koulujärjestelmään sopeutumista ja jatkokoulutus mahdollisuuksia. Näin voidaan rajata korkeakouluopinnot vain jonkun tietyn älyllisen eliitin mahdollisuuksiksi.

Ja raketinkeksijäkö käsittelee erilaisia ratkaisumalleja kuin mitä tuossa testissä mitataan? Matemaattiseen ongelmanratkaisuun aika hyvä korrelaatio mutta pystytkö suoraan sanomaan että vain 10% voi tulla raketinkeksijöitä? tämän älykkyysgeenin ansiosta? Vai voidaanko ihmistä jopa itseään aktivoida tai passivoida opettelemaan/opettelematta jättämään?

ihmisen ajattelua eivät geenit rajoita, neuropsykologiset rajoitukset kuten aivovauriot kylläkin.

Ja minkä takia heti on humanistista ajattelua kun esitetään malli missä sinä tai kuka tahansa muu ei ole jotain toista parempi? Minkä takia pitää aina löytää selitys omalle tai jonkun muun paremmuudelle, jolloin itse olet se synnynnäinen voittaja? Mä vaan oon niin hyvä et muut on paskempia.

 

[Lupus]

Oma uskomukseni on, että testeissä menestymistä auttaa matemaattinen tausta. --
Itä-Aasian köyhien maiden testitulokset ovatkin tässä mielessä mielenkiintoisia. Löytyykö sieltä kansa, jolla ÄO-ka on korkea, vaikka koulutukseen ei panosteta?

Matemaattiseen ajatteluun oppiminen vaikuttaa varmasti, siitä ei ole epäilystä, mutta kuinka paljon? Mistä johtuvat samasta "matemaattisesta taustasta" tulevien etnisten ryhmien selvät erot (jopa yhden keskihajonnan verran)? Vaikka oppimisympäristöt mitä luultavimmin suurentavat ryhmien välisiä eroja, ei nykytiedon valossa näitä eroja voida selittää pelkällä harjaantumisella. Tästä päästäänkin taas kysymykseen älykkyyden periytymisestä ja ryhmien välisten erojen pysyvyydestä.

Säännöllisten mittausjärjestelmien luominen ja tulosten saaminen omaan käyttöön ei ole helppoa köyhillä alueilla. En jaksa kaivella kovin tarkasti, mutta esimerkiksi maatalousvaltaisessa manner-Kiinassa alueella, jossa keskimääräiset tulot olivat 5% Yhdysvaltain keskitulosta, kiinalaislasten keskimääräiseksi ÄO:ksi saatiin 101 samanikäisten yhdysvaltalaisten keskiarvon ollessa 100 (Seligman 1992). Ero on merkittävä, sillä tulotaso vaikuttaa jonkin verran keskimääräiseen ÄO:hon (mm. Flynn-efekti). Lisäksi etelä-aasialaisten alkuperäiskansojen ÄO on huomattavan korkea huolimatta usein huonoista oloista: 50-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan maorit ylsivät keskiarvoon 93, joka on korkeampi kuin tämän päivän Yhdysvaltain mustien keskiarvo (anteeksi jälleen). IQ and the Wealth of the Nations:sta tai Lynnin uusimmasta julkaisusta saattaisi löytyä lisää tietoa.

En ole kuullut tutkimuksesta, jossa pystyttäisiin rajaamaan ainoaksi selittäväksi muuttujaksi ihonväri. Viitteistä ei hajuakaan. ;) --

Itse en vain usko älykkyysosamäärään niin vahvasti ihmisen geneettisenä ominaisuutena, mihin näiden tutkimusten lähtökohdat viittaavat.

Rodut - tai korrektisti geneettiset klusterit - eivät ole pelkkiä ihonväriryhmiä, vaan geenit vaikuttavat luonnollisesti koko ihmisen fenotyyppiin. Mikä perimän vaikutuksessa myös aivojen rakenteeseen ja tätä kautta henkisiin ominaisuuksiin on niin vaikea hyväksyä?

Näyttöä siitä, että mustien ja valkoisten väliset erot eivät selity kulttuurilla, varallisuustasolla tai yhteiskunnallisella asemalla ja että ne ovat pysyviä, on paljon, joskin kritiikkiäkin esitetään asian epäkorrektiuden vuoksi runsaasti, vaihtelevalla menestyksellä. Asiaa käsittelee paljon esimerkiksi "Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin". En jaksa referoida siitä kymmeniä sivuja, mutta nykytiedon valossa on oletettava, että erot johtuvat perimästä.

Älykkyysosamäärän geneettinen luonne taas on puhdasta matematiikkaa, varsinkin kun puhutaan tarkasti mitattavasta ÄO:sta, mitä se sitten lieneekin. Kuten olen maininnut, kaksostutkimuksen perusteella perimä vaikuttaa selvästi enemmän.

 

[anticatabolic]

Ihan ystävällisessä ja keskustelevassa hengessä, niin kenen mielestä älykkyyden peruskategoriat, sinun? Ja miten tämä nyt on vallitseva teoria? Pitkään jatkunut tutkimus ei kai tee teoriasta vallitsevaa.


Mensan testit eivät todellakaan ole "tasapuolisia", joka tulikin jo todettua. Lisäksi niille, jotka lukevat Lonka, Hakkarainen jne, niin tsemppiä lukemiseen. Tosin huomioisin lukiessani, että kirjalla on missio. Lonka, Hakkarainen ym. ovat kehittäneet mielestään käänteentekevän oppimispsykologisen näkemyksen (joka ei sitten oikeasti ehkä olekaan kovin uusi tai kummallinen näkemys oppimispsykologian alalla), jota he suhteellisen aggressiivisesti yrittävät markkinoida. Ihan mielenkiintoisia ajatuksia se kirja herättää, mutta väitteisiin kannattaa suhtautua varauksella ja muistaa, että näkemyksellä on myös kritiikkinsä.

Niin kyllä tuolta psykologian historiasta taas tuon kirjan mukaan, löytyy aika perustavanlaatuisia tutkimuksia esim. Kulttuuripsykologia ja Vygotsky, nuo sternbergin älykkyysteoriat jne.mutta tässä olisi ollut hyvä vähän sinunkin esittää sitä kritiikkiä eikä vain todeta että joku tuonkin voi argumentoida suohon. Laajempi ja kattavampi se on kuin esim. spearmanin teoria. Nyt odottaisin jotain käänteentekevää kritiikkiä sinulta joka ilmeisesti jollain ehkä korkeammallakin tasolla olet alaan perehtynyt.

Tuosta kirjasta sen verran että tuo tutkivan oppimisen kirja ei hirveästi erotu kehittelemään juuri mitään uutta aika vahvasti se pohjaa jo vanhaan. Koulukirja se on ja tarpeellinen siinäkin että se esittelee vanhan psykologian tutkimuksen aika tiiviisti ja on hyvä kokoelma tiedonhankinta näkökulman ja osallistumisnäkökulman historiaa. Oppikirjana siis hyvä muuten en osaa sanoa pitäisi ehkä olla hieman laajempaa kokemusta alalta.

 

[Arvid]

Mikä perimän vaikutuksessa myös aivojen rakenteeseen ja tätä kautta henkisiin ominaisuuksiin on niin vaikea hyväksyä?

Kirjoitin näköjään yhtä monitulkinnallisesti kuin korrelaation löytämisestä :D. Kyllähän me olemme ympäristön muokkaama geeniemme ilmentymä kaikin osin. Tarkoitin lähinnä tutkimusten tapaa ottaa kansallisuus ja älykkyysosamäärä irralleen monista muista tekijöistä ja yrittää selittää liian paljon näin pienellä yhdenmukaisuudella.

Tuo on erittäin totta. Liian usein näkee tällaisien tutkimusten kritisoijina henkilöitä, jotka eivät a) tiedä aiheesta mitään b) pidä tutkimuksen tuloksista. Sellaisten kanssa on erittäin ikävää väitellä.

Tuosta alkuperäisestä aiheesta vielä sanoisin, että mielestäni tutkimus voi hyvinkin pitää paikkansa. En näkisi sitä mitenkään mahdottomana, että olemme tyhmempiä kuin esim. ruotsalaiset tai saksalaiset. Saksalaisia pidetään yleisestikin ottaen fiksuna kansana, joten voi olla hyvinkin mahdollista, että he pärjäävät myös noissa testeissä esim. meitä suomalaisia paremmin. Keskiverto ulkomaalainen pitää tietääkseni suomalaisia ihmisiä melko juntteina.

Edit: Vai ilmentyykö tämä sosiaalinen älykkyys naisilla kiljumisena? Kuka rääkyy ja kiljuu koviten, niinkuin kanat tai lehmät, on sosiaalisesti älykkäin.

Suosittelen uraa tutkijana eugeniikan parissa! :lol2:

 

[Lupus]

Sanotaan nyt alkuun, etten minä todellakaan markkinoi mitään näkemystä, yritän vain löytää rakennuspalikoita maailmankuvalleni, ja että tieteestä puhuttaessa ei tulisi ottaa lainkaan huomioon tulosten eettisiä, yhteiskunnallisia tai mitään muitakaan seurauksia, vaan nähdä tieto sellaisena kuin se on. Haluaisin lisäksi kunnon perusteluja, vaikka siitä kehumastasi pääsykoekirjasta, enkä olettamuksista johdettuja päätelmiä.

Älykkyystesteillä ei voi mitata mitään pysyvää kykyä vaan juurikin opittuja taitoja.

-- listaa muutaman älykkyyden faktorin ja mittaa niiden sen hetkisen tason mutta kertooko se mitään itse oppimisesta? Ei.

Väität siis, että älykkyystestit eivät kerro oppimiskyvystä vaan jo opituista asioista? Miksi juuri näin? Haluaisin edelleen kuulla eksakteja perusteluja. Olen jo mielestäni osoittanut, miten älykkyystutkimuksen kannattajien mukaan ÄO:lla voidaan keskimäärin kertoa paljonkin henkilön oppimisesta.

Kannattaisi miettiä sitä millä tavalla ympäristön tuki parhaalla tavalla kehittää ihmistä. Geenit eivät aktivoi itse itseänsä, vaan sen tekee ympäristö antamalla hakuvihjeen tai ihminen itse palauttaessaan jonkun tietoedustuksen mieleensä.

Olet aivan oikeassa, mutta kysehän onkin siitä, kuinka rajallinen tämä ympäristön mahdollistama kehityskyky on. Missä vaiheessa perimän "raja" tulee vastaan siitä huolimatta, että ympäristö olisikin paras mahdollinen?

Tossa jo esitit mutun kumpi ohjaa enemmän älykkyyttä perimä vai ympäristö.
Mites itse ihminen? Hänkö ei ole missään mielessä aktiivinen tuossa prosessissa.
Esim. yksi älykkyyteen vaikuttava tekijä on oppimiseen oppiminen --.

Mielestäni kyseessä ei ole mutu, jos tarkoitit viittausta Ahmavaaran laskelmaan perimän vaikutuksesta. Sen kaksoistutkimusaineisto oli kuitenkin varsin laaja ja laskelmat on suoritettu normaalilla tilastomatematiikalla.

Miten oppimiseen oppiminen vaikuttaa ratkaisevasti älykkyystestaukseen, jos pysytään, kunnes toisin todistetaan, yleisessä näkemyksessä siitä, että älykkyystestit eivät mittaa pääasiassa opittuja taitoja? Ratkaisumallien löytäminen (esim. testien harjoittelu) toki nostaa älykkyystestin tulosta jonkin verran, mutta pelkkä tehokas oppiminen ei hyödytä testissä millään lailla.

Kun ihminen uskoo olevansa paska hän ei opi mutta onko tämä ihminen sitä oikeasti vai onko hän keskihajonnan mukaan noin 10% keskimääräistä alempana ja näin matemaattisesti tai kielellisesti tyhmä? Ei, ole mutta tämä sinun markkinoimasi geenimalli varmistaa sen että, tästä ihmisestä tulee tyhmä kun hän ei yksinkertaisesti edes yritä lahjakas esim. matemaattisesti ollakaan.

Höps, testien tuloksista masentuminen ei varmasti selitä testien ennustuskykyä. Olen kyllä kiinnostunut näkemään viitteitä, jossa näin väitetään. Testien tarkoituksena nyt ei ole rohkaista ihmisiä vaan kertoa heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan, tuolla samalla perusteella voisi vastustaa esimerkiksi eriarvoistavia koulukokeita.

Miksihän tuo geneettisen älykkyyden huippu sijoittuu noin kahdenkymmenen vuoden ikään? Ja laskee mitä pitemmälle mennään kohti hautaa? johtuisiko ehkä siitä että tämä peruskoulu ammattikoulu ja siirtymä sieltä jollekin erityistieteenalalle tai työelämään sijoittuu tuohon väliin. Aktiivinen kouluympäristö vaatii juuri noissa äotesteissä mitattavia ominaisuuksia ja tuo korrelaatio ei edusta geneettistä huippua vaan koulutuksellista huippua ja tästä se korrelaatio syntyy. Sama juttu kun tossa brittien nousseessa älykkyydessä. Onkos se nyt siitä sapuskasta kiinni ja kantautuuko ne vaikutukset sitten yli vuosisatojen?

Koulun harjaannuttava vaikutus nostaa älykkyystestin tulosta varmasti jonkin verran, mutta se on vain yksi tekijä. Merkittävämpiä tekijöitä ovat luultavasti "välittömän muistin" (tarkoittaakohan tuo nyt sitten sensorista vai lyhytkestoista muistia) heikkeneminen (parhaimmillaan 20-34 vuoden iässä) (Ahmavaara 2001) ja kognitiivisten toimintojen hidastuminen aikarajoitteisissa testeissä. Mielestäni nämä kaikki seikat huomioonottaen on itse asiassa merkille pantavaa, ettei ÄO laske keskimäärin tuon enempää. *köhperimäköh*

Flynn-efektin syistä ei siis ole varmuutta. Ravinto on yksi tekijä, parantunut koulutus toinen. Varmaa on se, että se toimii vain tietyillä alueilla. Ratkaise arvoitus ja tulet kuuluisaksi.

Ja raketinkeksijäkö käsittelee erilaisia ratkaisumalleja kuin mitä tuossa testissä mitataan? Matemaattiseen ongelmanratkaisuun aika hyvä korrelaatio mutta pystytkö suoraan sanomaan että vain 10% voi tulla raketinkeksijöitä? tämän älykkyysgeenin ansiosta? Vai voidaanko ihmistä jopa itseään aktivoida tai passivoida opettelemaan/opettelematta jättämään?

En osaa sanoa juuri raketinkeksijöiden käyttämistä ratkaisumalleista, mutta ÄO nyt joka tapauksessa ennustaa kykyä löytää ne sopivat mallit, sitä paremmin mitä monimutkaisemmista onglemista on kysymys. On tosiaan aika julmasti sanottavissa, että kaikista ei voi kouluttaa rakettiinsinöörejä. Tiettyjen ammattien voidaan todeta edellyttävän keskimäärin tiettyä "vähimmäisälykkyyttä", joten voitaisiin raketinkeksijöiksi (todennäköisesti) kykenevien karkea osuus väestöstä laskea normitetusta normaalijakaumasta. "Unequal but fair."

Tuo "älykkyysgeeni" on aika turha olkiukko. Tiedät kai itsekin, että älykkyys on polymeerinen ominaisuus. Ja ihmistä voidaan aktivoida opettelemaan, mutta kaikki eivät silti opi - tai pikemminkin ymmärrä - kaikkia asioita.

Ja minkä takia heti on humanistista ajattelua kun esitetään malli missä sinä tai kuka tahansa muu ei ole jotain toista parempi? Minkä takia pitää aina löytää selitys omalle tai jonkun muun paremmuudelle, jolloin itse olet se synnynnäinen voittaja?

No kun ihmiset ovaterilaisia, ts. eriarvoisia eri haasteista selviämiseen. Tämän lapsikin ymmärtää. Tämän kieltäminen sen perusteella, että se jotenkin mystisesti vaikuttaisi ihmisarvoon tai jakoon voittajiin ja luusereihin, on juuri sitä, mitä heitossani tarkoitin Pyhää Yhteistä Ihmisyyttä syleilevällä humanismilla.

Miksi syytä erilaiseen menestymiseen ei saisi löytää? Eikö tämä estä tehokkaasti tämän: :wall:

 

[jantunen7]

Ihan ymmärrettävä ja hyväksyttävä tulos, vai onko nuo samanlaista huuhaata kuin Tatu Vanhasen ja co:n tutkimukset?

 

[MKS]

Ihan ymmärrettävä ja hyväksyttävä tulos, vai onko nuo samanlaista huuhaata kuin Tatu Vanhasen ja co:n tutkimukset?

Mikä tekee Vanhasen tutkimuksista huuhaa-tutkimuksia? Väärä lopputulos kenties?

Ok, en ole erityisemmin tutustunut kyseiseen tutkimukseen ja siinä mahdollisesti oleviin virheisiin, mutta tuntuu, että vähintään joka toinen tutkimusta kritisoiva henkilö lähtee liikkeelle siitä oletusarvosta, että lopputulos ei voi olla oikea, sillä eihän valkoinen mies voi olla mustaa viisaampi.

Minusta tuossa ei ole mitään epäselvää. On tehty tutkimus "älykkyystestillä" ja saatu ero ÄO:ssa afrikkalaisten ja eurooppalaisten välillä. Onko siinä mitään väärää? Jos on, niin silloin vikaa löytyy varmaan myös olympialaisista, joissa tuloksena on, että afrikkalainen juoksee nopeammin kuin eurooppalainen. Vielä rautalangasta: tehdään yksinkertainen tutkimus, jonka lopputuloksena saadaan, että toisilla on korkeampi ÄO-lukema kuin toisilla. Tuo tutkimus sinällään ei ota vielä kantaa siihen, ovatko afrikkalaiset tyhmempiä kuin eurooppalaiset. Ainoastaan se kertoo, että älykkyysosamääräsä on eroa.

Lisäksi halusin tuoda esille sitä näkökulmaa (joka itsevarmoissa nettikeskusteluissa usein unohtuu ), että ko. ihmiset ovat todellakin alojensa asiantuntijoita ja tekevät tiedettä asianmukaisin metodein. Jos heidän tuloksiaan halutaan kritisoida, tulisi se tehdä esittämällä perusteltuja näkemyksiä, eikä tyylillä "tuo ei varmaan pidä paikkaansa, tämä on uskottavampaa, tuo on syrjivää, nuo eivät ole minkään arvoisia".

^ Tämä pätee myös lainaamaani jantusen lausuntoon

 

[massa]

Ketä kiinnostaa Mensan jäsenyys kun on olemassa Giga Society http://giga.iqsociety.org/ johon kuuluu tällä hetkellä 6 jäsentä. Täällä http://www.sigmasociety.com/sigma_teste/sigma_teste_suomi.asp taas Sigman älykkyystesti suomeksi. Huom! Ei sisällä yhtäkään kuviota tai lukujonoa. Sigma VI:een ja Giga Societyyn pääseminen vaatii, että on alykkäämpi kuin 99.9999999% väestöstä.

 

[anticatabolic]

Sanotaan nyt alkuun, etten minä todellakaan markkinoi mitään näkemystä, yritän vain löytää rakennuspalikoita maailmankuvalleni, ja että tieteestä puhuttaessa ei tulisi ottaa lainkaan huomioon tulosten eettisiä, yhteiskunnallisia tai mitään muitakaan seurauksia, vaan nähdä tieto sellaisena kuin se on. Haluaisin lisäksi kunnon perusteluja, vaikka siitä kehumastasi pääsykoekirjasta, enkä olettamuksista johdettuja päätelmiä.



Väität siis, että älykkyystestit eivät kerro oppimiskyvystä vaan jo opituista asioista? Miksi juuri näin? Haluaisin edelleen kuulla eksakteja perusteluja. Olen jo mielestäni osoittanut, miten älykkyystutkimuksen kannattajien mukaan ÄO:lla voidaan keskimäärin kertoa paljonkin henkilön oppimisesta.



Olet aivan oikeassa, mutta kysehän onkin siitä, kuinka rajallinen tämä ympäristön mahdollistama kehityskyky on. Missä vaiheessa perimän "raja" tulee vastaan siitä huolimatta, että ympäristö olisikin paras mahdollinen?



Mielestäni kyseessä ei ole mutu, jos tarkoitit viittausta Ahmavaaran laskelmaan perimän vaikutuksesta. Sen kaksoistutkimusaineisto oli kuitenkin varsin laaja ja laskelmat on suoritettu normaalilla tilastomatematiikalla.

Miten oppimiseen oppiminen vaikuttaa ratkaisevasti älykkyystestaukseen, jos pysytään, kunnes toisin todistetaan, yleisessä näkemyksessä siitä, että älykkyystestit eivät mittaa pääasiassa opittuja taitoja? Ratkaisumallien löytäminen (esim. testien harjoittelu) toki nostaa älykkyystestin tulosta jonkin verran, mutta pelkkä tehokas oppiminen ei hyödytä testissä millään lailla.



Höps, testien tuloksista masentuminen ei varmasti selitä testien ennustuskykyä. Olen kyllä kiinnostunut näkemään viitteitä, jossa näin väitetään. Testien tarkoituksena nyt ei ole rohkaista ihmisiä vaan kertoa heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan, tuolla samalla perusteella voisi vastustaa esimerkiksi eriarvoistavia koulukokeita.



Koulun harjaannuttava vaikutus nostaa älykkyystestin tulosta varmasti jonkin verran, mutta se on vain yksi tekijä. Merkittävämpiä tekijöitä ovat luultavasti "välittömän muistin" (tarkoittaakohan tuo nyt sitten sensorista vai lyhytkestoista muistia) heikkeneminen (parhaimmillaan 20-34 vuoden iässä) (Ahmavaara 2001) ja kognitiivisten toimintojen hidastuminen aikarajoitteisissa testeissä. Mielestäni nämä kaikki seikat huomioonottaen on itse asiassa merkille pantavaa, ettei ÄO laske keskimäärin tuon enempää. *köhperimäköh*

Flynn-efektin syistä ei siis ole varmuutta. Ravinto on yksi tekijä, parantunut koulutus toinen. Varmaa on se, että se toimii vain tietyillä alueilla. Ratkaise arvoitus ja tulet kuuluisaksi.



En osaa sanoa juuri raketinkeksijöiden käyttämistä ratkaisumalleista, mutta ÄO nyt joka tapauksessa ennustaa kykyä löytää ne sopivat mallit, sitä paremmin mitä monimutkaisemmista onglemista on kysymys. On tosiaan aika julmasti sanottavissa, että kaikista ei voi kouluttaa rakettiinsinöörejä. Tiettyjen ammattien voidaan todeta edellyttävän keskimäärin tiettyä "vähimmäisälykkyyttä", joten voitaisiin raketinkeksijöiksi (todennäköisesti) kykenevien karkea osuus väestöstä laskea normitetusta normaalijakaumasta. "Unequal but fair."

Tuo "älykkyysgeeni" on aika turha olkiukko. Tiedät kai itsekin, että älykkyys on polymeerinen ominaisuus. Ja ihmistä voidaan aktivoida opettelemaan, mutta kaikki eivät silti opi - tai pikemminkin ymmärrä - kaikkia asioita.



No kun ihmiset ovaterilaisia, ts. eriarvoisia eri haasteista selviämiseen. Tämän lapsikin ymmärtää. Tämän kieltäminen sen perusteella, että se jotenkin mystisesti vaikuttaisi ihmisarvoon tai jakoon voittajiin ja luusereihin, on juuri sitä, mitä heitossani tarkoitin Pyhää Yhteistä Ihmisyyttä syleilevällä humanismilla.

Miksi syytä erilaiseen menestymiseen ei saisi löytää? Eikö tämä estä tehokkaasti tämän: :wall:

Tyrmätäämpä ensimmäisenä se mitä tässä tarkastellaan. Kun tarkastellaan ihmisen tiedollista toimintaa, tiedonkäyttöä, tiedonsäätelykykyjä, metakognitiivisia taitoja, sitä tarkastellaan silloin psykologian kautta. Sitä ei tarkastella biologian kautta koska biologia ei tutki ihmisen käyttäytymistä. Kuten jo aikaisemmin esitettyä sinun mielestä geenit mittaavat menestystä, kyvykkyyttä, älykkyyttä, ujoutta, poliittista suuntautumista, itsekkyyttä, homoseksuaalisuutta jne. Nuo ovat kaikki ilmiöitä joita on pyritty ratkaisevasti selittämään geenejen avulla ja joissa ollaan menty pahasti metsään koska nämä ominaisuudet voidaan selittää vain tarkastelemalla ihmisen omaa toimintaa ja ympäristöjä. Monimutkaiset älykkäät toiminnat eivät periydy samallatavoin kuin pituus tai kasvon piirteet tai hiustenväri. Niiden toiminta on myös ihmisestä riippuvaista kun tarkastellaan psyykkisiä toimintoja.

Edelleenkin sillä voidaan mitata oppimisen tasoa mutta se ei kerro mitään muuta kuin älykkyysfaktorien tulokset sillä hetkellä. Sepä ei anna minkäänlaista tietoa ihmisen oppimiskyvystä, sillä ei ole siirtovaikutusta mihinkään muuhun ongelman ratkaisuun, kuin itse älykkyystesteihin ja esim. matemaattisiin ratkaisutehtäviin. Onko sinun mielestäsi nopea ratkaisu aina paras? Näitä ratkaisun menetelmiä ei kukaan mittaa ko testissä ja nopein ratkaisu ei ole välttämättä älykkäin. Mitä jos johonkin ongelmaan on olemassa useampi oikea vastaus kuin yksi? Älykkyystesti ei mittaa sitä. Ja kaksi viimeistä ovat tälle raketinkeksijälle tärkeämpiä kuin tehdä nopea ratkaisu ja jossa olisi vain yksi oikea vastaus punnitsematta vaihtoehtoja. Tietokone ratkoo älykkyystestit noin 39min 59 sek nopeammin täysin oikeilla vastauksilla joten on syytä miettiä minkälaista ongelman ratkaisua tuossa nyt haetaan. Ihmisälyn erityispiirteet eivät esiinny tietokoneella esim. soveltaminen.Onko ihmisen älykkyys näitä n+1 n+2 n+3 tai päättele neljäs kuvio jossa saattaa olla viisikin muuttujaa. Mikä on toinen ja neljäs kuvio ns kahden kuvan keskinen hahmottaminen, päättele lääkäri-potilas opettaja-oppilas ... kivi-eloton, jos mukana sanallinen jne. Syvempää ongelmanratkaisua nuo eivät tue eikä niillä ole mitään korrelaatiota opinnoissa menestymiseen tai valmistumiseen. Esim lääkiksen valintakoe on syväluotaava aineistokoe jossa myös tiedonluominen on otettu huomioon ja se ennustaa paremmin tulevaa oppimista kuin tämä äo-testi.

Tuota perimän rajaa ihmisellä ei tule valitettavasti ikinä vastaan ellei hän sairasta jonkin aivoalueen vauriota joka vaikuttaa kyseisiin ominaisuuksiin. Valtaosa Biologeista eivät ole läheskään niin innostuneita noista geenien merkityksistä älykkyyteen kuin sinä tai tämä kyseinen tilastogeenitutkija, koska eivät lähde ylittämään kahden tieteenalan rajaaitaa tuossa älykkyyden genetisoinnissa. Laitappas joku kehysteoria geenejen tai ravinnon merkityksestä ajatteluun ja älykkyyteen niin saadaan hieman vakuuttavampaa tietoa kuin tämä kaksoistutkimus ja äo-testi jossa on todettu keskihajonnallinen poikkeama tarkastelematta laajemmin ympäristöllisiä, kulttuurisia ja niihin sidottuja mahdollisia kehittyneempiä vaativampia ongelmanratkaisun muotoja ja miten ympäristö on niitä edellyttänyt. Ja tuo ei tarkoita sitä ettei tyhmä naapuri usassakaan voi niitä oppia.

masentumisesta testituloksista voidaan kertoa sen verran että jos ihminen reagoi niihin kehittämällä uusia tehokkaampia tapoja opiskella ja nostaa lukumääräänsä niin vaikutus on oikea. Silloin väärä jos ihminen kokee olevansa niin tyhmä ettei usko oppivansa ko asioita ollenkaan.


Ja tuossa meni pahasti metsään. Korrelaatio iän ja äo-testejen osalta on ilmeinen mutta tärkeimpänä ominaisuutena pitäisin edelleen testissä vaadittujen ominaisuuksien heikkenemistä vuosien ja taas vuosien mittaan ja ne voidaan oppia kyllä takaisin.(vaatiiko sudokun tekeminen poikkeuksellista älykkyyttä?) Tässä Dan Keatingin Älyllisen kehityksen systeemimalli.
1. Monimutkaisia älyllisiä toimintoja voi muodostua yksinkertaisten prosessien tuloksena kun a) prosessi toistuu b) järjestelmässä on palautusmekanismi.
2. Järjestelmässä on sisäisiä ja ulkoisia rajoitteita fysikaalisia rajoituksia ovat aivojen ja aistielinten toiminta ja ulkoisia rajoitteita fysikaalinen maailma, kulttuurikehityksessä muodostuneet tietorakenteet ja yhteisön vuorovaikutus ja koulutuskäytännöt.
3.Ihmisen älyllisen järjestelmän muutokselle on kaksi lähdettä a) ihmisen aktiivinen toiminta jonka tuotokset syötetään ulospäin takaisin kehitettäviksi ja b) ulkoiset tapahtumat ja muutokset toimintaympäristössä (esim. opettaja-oppilas vuorovaikutuksen muutos, organisaatioiden toiminnanmuutos tai tekniikan muutos). !!!!!!!!!

Aivot eivät ole mikään varasto tietoa vaan aivot rakentavat ja organisoivat jatkuvasti itseään. Aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristön tarjoamaan älykkään toiminnan ja ihmisen omien itsesäätelytaitojen ja vanhojen tietorakenteiden uudelleen muokkaamisella ihminen kehittää jatkuvasti älykästä toimintaansa. Jokainen voi oppia mutta vain jos tämä vuorovaikutus toimii, eikä ole häiriintynyt. Tässä tulee tarkastella siis vuorovaikutussuhdetta ja miltä osin se on häiriintynyt. Voiko ylempää teoriaa kuvata sillä tavalla että kohta 1) palautemekanismi ei toimikaan kun geenit eivät aivoissa aktivoidu, tiedon representaatio muistiedustukset, tiedon haku.

Vygotski kulttuuripsykologian lähikehityksenvyöhyke ja kult.psyk peruslait
1.oppiminen ja taidonhallinta ovat oppimisen tuloksia ei sen edellytyksiä
2. Kaikki monimutkaiset kulttuuriset taidot esiintyvät ensin ihmisten välisellä sosiaalisella tasolla ja sitten vasta ihmisen omalla psykologisella tasolla.
3. Ihminen pystyy ulkoisten tukirakenteiden avulla(käsitteelliset, sosiaaliset, emotionaaliset) varassa suorittamaan vaativampia tehtäviä kuin ilman niitä. Taidon kehittyessä ihminen pystyy asteittain vähentämään riippuvuuttaan tukirakenteista ja suorittamaan tehtävän itsenäisesti.

kun älykkyyttä voidaan kehittää ja se kehittyy yllä olevalla tavalla, olisiko fiksumpaa miettiä mitä mahdollisuuksia tuo avaa kenties mahdollisuuksia tarkoituksenmukaisen älykkään toiminnan oppimiselle? Voihan se olla shokki jos joku ei olekkaan nyt synnynnäisesti ylivertainen geneettisesti ja näin ollen omakuva romuttuisi mutta kun asetat noita geneettisiä rajoituksia oppimiselle ja älykkyydelle niin suljet mahdollisuuksia pois älykkyyden kehittämiseltä. Tämä voisi myös tarkoittaa sitä että joku enemmän matematiikkaa lukeva henkilö voisi ihan lukemalla ja harjoittelulla viedä sinulta vaikka opiskelupaikan tai paremmin opituilla itsesäätelytaidoilla(käyttää ajan fiksummin, omaa helpommat ratkaisumallit jne.) omata paremman testiälykkyyden.

Miksi syytä erilaiseen menestymiseen ei saisi löytää? Eikö tämä estä tehokkaasti tämän :wall:

Niitä syitä saat etsiä tekemästäsi työmäärästä ja sen laadusta sekä älykkään toiminnan ympäristöistä ennemmin kuin geeneistä tai ruuasta.

 

[AKV]

Mitä Lynnin "intohimoihin" tulee, hän ei suinkaan tehtaile huvikseen olettamuksia, vaan tekee yhteistyötä arvostettujen tutkijoiden, mm. kansantaloustieteilijöiden kanssa. Vanhanen todellakin osoitti, että kansan keskimääräinen ÄO selittää parhaiten kansojen erot henkeä kohti lasketussa ja reaalisessa bruttokansantuotteessa (Vanhanen 2000).

Mitä Vanhasen ja Lynnin "osoitukseen" tulee, niin tiedätkö termit a) korrelaatio (vs. kausaalisuhde) ja b) kehäpäätelmä? IQ and the Wealth of Nations on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä.

Se, että älykkyyden kehittyminen vaatii sopivaa ympäristöä on itsestään selvää. Mutta kun ympäristö täyttää tietyt kriteerit, onko perimän vai ympäristön vaikutus suurempi? Ahmavaaran mukaan vuonna 2001 saatavilla olleen kaksoistutkimusaineiston perusteella perimän osuus on 95 % todennäköisyydellä 60-85 % (Ahmavaara 2001).

Ahmavaaran tulos lienee poikkeuksellinen, sikäli kun yleensä perimän osuus on tutkimuksissa sijoittunut välillä 50-70%?

Kun sinulla tuntuu olevan tietoa asiasta, niin voisitko valaista vähän nykyistä "humanistista" käsitystä älykkyydestä. Itse olen hieman tutustunut asiaan ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Eikö geenejä pidetä merkittävänä tekijänä (miksi?) vai eikö älykkyyden määriteltävyyteen uskota enää lainkaan? Eikö "yleisälykkyys" ole luonnonvalinnan väline - myös modernissa yhteiskunnassa menestymisessä?

Mielenkiintoista olisi myös kuulla "luonnontieteellinen" käsitys älykkyydestä. Sikäli kun älykkyystutkimus on psykologian alaa ja psykologia kun ei luonnontiede taida olla ...

 

[AKV]

Lisäksi etelä-aasialaisten alkuperäiskansojen ÄO on huomattavan korkea huolimatta usein huonoista oloista: 50-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan maorit ylsivät keskiarvoon 93, joka on korkeampi kuin tämän päivän Yhdysvaltain mustien keskiarvo (anteeksi jälleen).

Ongelma näiden tulosten vertailussa tulee tässä hyvin esille. IQ and the Wealthin tulokset ovat peräisin kovin hajanaisesta aineistosta, eri testeistä eri ajoilta. Tästä teos on käsittääkseni saanutkin kritiikkiä? On eri asia tuoda esiin standardoituja testejä, esim. USAn armeijan keräämää matskua, ja tehdä niistä johtopäätöksiä kuin yrittää haalia jonkin kehitysmaan hajanaisia testituloksia ja yrittää sitten esittää että sekä USAn että sen kehitysmaan testit olisivat vertailukelpoisia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations

"Vanhanen ja Lynn eivät tehneet omia ÄO mittauksia maittain, vaan käyttivat olemassa olevaa aineistoa siten, että puuttuva data korvattiin laskemalla keskiarvoja olemassa olevista tutkimuksista. Eri aineistona käytetyt mittaukset ovat siis hyvin erilaisia ja ne on tehty useiden vuosikymmenien aikana, joten niiden vertailukelpoisuus voidaan kyseenalaistaa. Esimerkiksi Salvadorin tulos 84 saatiin laskemalla keskiarvo sen kahden naapurimaan Guatemala (79) ja Kolumbian (88) tutkimuksista. Kiinan tulosta 109,4, joka oli saatu Shanghaissa tehdystä tutkimuksesta, laskettiin mielivaltaisesti 6 pistettä, koska tutkijat olettivat Kiinan maaseudun tulosten olevan alhaisempia. Ongelmia liittyi myös muihin yksittäisten maiden aineistoihin, jotka oli saatu yleistämällä jostain pientä ryhmästä kauan aikaa sitten tehty otos koko maata nykyään koskevaksi. Lisää epävarmuutta tutkimukseen aiheuttaa se, että ottaakseen huomioon Flynnin ilmiöön vaikutuksen eri aikoina tehtyihin tutkimuksiin, tutkijat kasvattivat vanhemipien tutkimuksien keskiarvoja mielivaltaiselta tuntuvilla määrillä.

Lisäksi IQ otannat, joita kirjan kirjoittajat käyttivät, olivat varsin pieniä, useimmin alle 100 henkilöä, joten aineiston tilastollinen merkitsevyys jää kyseenalaiseksi.

Vanhasen ja Lynnin tutkimus ei käynyt normaalin tieteellisen vertaisarviointiprosessin läpi. Tutkimuksen tilastollisia menetelmiä on kritisoitu kahdessa tieteellisessä aikakausilehdessä"

En tiedä sinusta, mutta minusta tämä kuulostaa aika pahalta.

Mikä perimän vaikutuksessa myös aivojen rakenteeseen ja tätä kautta henkisiin ominaisuuksiin on niin vaikea hyväksyä?

Ei mikään. Ellet sitten väitä, että "roduilla" on geneettisiä eroja älykkyydessä. Jos väität, niin näkisin mielelläni ne todisteet.

En jaksa referoida siitä kymmeniä sivuja, mutta nykytiedon valossa on oletettava, että erot johtuvat perimästä.

Kerro toki lyhyesti että mikä viittaa tähän.

Kerro myös, että ketkä evoluutiobiologit ovat samaa mieltä aiheesta.