Suomalaisten älykkyys

PunttiOskari sanoi:
No ei kai nyt "tavallinen kansa" noin yksioikoista ole, että älykästä ihmistä pidettäisiin kaikinpuolin hyvänä ihmisenä. Itse en ole ainakaan kovin usein moisiin käsityksiin törmännyt. Älykkyys on yksi ihmisen ominaisuus muiden joukossa, joka tosin korreloi voimakkaasti vaikkapa taloudellisen menestyksen kanssa, ainakin vapaammissa yhteiskunnissa.

Taloudellinen menestyminen on kiinni paljon muistakin tekijöistä kuin vain älystä. Ne menestyy yleensä taloudellisesti hyvin, joilla on taustalla taloudellista menestymistä. Se, että köyhät yleensä pysyy köyhänä ja rikkaat rikkaana ei ole selitettävissä älyllä. Ei varakkuus kuitenkaan geneettisesti periydy.

Mielestäni älykkyystesteistä on hyötyä tutkittaessa suurempia ihmisryhmiä. Vaikkapa USA:n armeijan älykkyystesteissä mustat saavat ja ovat aina saaneet selvästi heikompia tuloksia kuin valkoiset. Tämä tarjoaa varsin luontevan selityksen sille, miksi mustien tulot keskimäärin ovat selvästi valkoisten alapuolella. Älykkyystesteillä on siis kyky antaa luontevia selitys tällekin ilmiölle; ei tarvitse aina etsiä syitä mistään "rasistisista piilorakenteista" sun muista vasemmistolaisten keksimistä salaliitoista.

Yhtä luonteva selitys on se, että älykkyys kehittyäkseen vaatii virikkeitä. USA:ssa ihonvärillä on yhteys varakkuuteen. Mustat on usein köyhiä. Köyhyyteen liittyy paljon erilaisia ongelmia. Niistä ongelmista voi aiheutua se, ettei menestyminen älykkyystesteissä ole kovinkaan hyvää tasoa.

Ps. Yksi hyvä esimerkki rikkaasta ja tyhmästä on Paris Hilton.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Hippa sanoi:
En vain pidä älykkyystestejä luotettavana mittarina sille käsitykselle, mikä älykkyydestä on arkitiedossa.
Ne ovat luotettavinta tietoa mitä meillä on asiasta käytettävissä.

Jos uutisissa kerrottaisiin huomenna, että joku paha suuryritys on dumpannut pohjaveteen kemikaalia, jonka on havaittut laskevan lasten älykkyysosamäärää kymmenellä pisteellä, mutta mitään muita vaikutuksia ei ole huomattu, sivuuttaisitko asian olankohautuksella, koska eihän ÄO mittaa mitään oikeaa älykkyyttä?

Jos joutuisit sydänleikkaukseen, vaikuttaisiko tieto siitä, että toisen kirurgin ÄO on 71 ja toisen 130 valintaasi millään tavoin? Tai itse asiassa, luuletko että onnistuisit löytämään Suomen lääkiksistä ainuttakaan opiskelijaa, jonka ÄO on 71? Yllättyisitkö suuresti, jos löytäisit 71:n pisteen henkilöitä helpommin joistakin muista ammateista tai oppilaitoksista, ja kaikkein helpoiten niiden ihmisten joukosta, jotka eivät tee työtä tai opiskele ollenkaan? Eivätkö nämä ÄO-keskiarvot eri ammattiryhmistä ollenkaan vastaa sitä käsitystä, "mitä älykkyydestä on arkitiedossa"?

Älykkyys ei tietenkään ole ihmisarvon mitta. Monet älyköt ovat täysin sietämättömiä tyyppejä, ja oikeassa elämässä älykkyydellä on paljon vähemmän merkitystä kuin esim. sosiaalisella luonteella tai miellyttävällä ulkonäöllä. Mutta älykkyys on silti ihan todellinen piirre ja sitä voidaan mitata kohtuullisen luotettavasti.
 
Hippa sanoi:
Ps. Yksi hyvä esimerkki rikkaasta ja tyhmästä on Paris Hilton.

Tää on hyvä.. Ai, älykkyyttä ei pysty mittaamaan kunnolla testeillä ja sitä on vaikeata todeta, mutta telkusta katsomalla kuka tahansa voi helpolla todeta kuka televisiossa esiintyvistä henkilöistä ei ole älykäs.. Kyllä toi telkku on vaan ihmeellinen kapistus..:D Kuka lähettää noille älykkyystestien tekijöille mailia ja sanoo, että lopettakaa tollasten tyhmien juttujen tutkiminen ja kattokaa telkkua? Vapaaehtoisia?:jahas:

Ja sori Hippa, jos ymmärsin jotain väärin. Se ei ole mitään uutta. Jos muuttaisin Ruotsiin niin suomalaisten ja ruotsalaisten sijoitukset vaihtaisivat keskenään paikkoja tuossa tutkimuksessa, johon ekalla sivulla viitataan...:D
 
Hippa sanoi:
Ps. Yksi hyvä esimerkki rikkaasta ja tyhmästä on Paris Hilton.

Tonnista vetoo että Paris ei itse asiassa todennäköisesti ole kovinkaan tyhmä. Hän on poispilattu, itseensä kietoutunut ja välinpitämätön lelli-narkkis. Hänen kasvoiltaan paistava tylsä katse ei mielestäni kieli niinkään älyllisestä jälkeenjääneisyydestä kuin totaalisesta kyllästymisestä. Maailmalla ei ole mitään uutta tarjottavaa, ei mitään uutta koettavaa, huumeet kuitenkin turruttaa kivasti. She is like totally spoiled and soooo-o totally bored.

Tämä postaus sisältää leikkimielisen älykkyystestin :eek: . Jos hoksaat sen, olet todennäköisesti älyllistä kärkikastia ja/mutta muiden ihmisten silmissä täysin sietämätön pälli.:hyper:
 
Hippa sanoi:
Taloudellinen menestyminen on kiinni paljon muistakin tekijöistä kuin vain älystä. Ne menestyy yleensä taloudellisesti hyvin, joilla on taustalla taloudellista menestymistä. Se, että köyhät yleensä pysyy köyhänä ja rikkaat rikkaana ei ole selitettävissä älyllä. Ei varakkuus kuitenkaan geneettisesti periydy.

Mitä sä nyt yrität sanoa? Eli sun mielestä älykkyys (eli se ÄO-testin tulos, johon tästä eteenpäin viittaan älykkyytenä) ei kykene selittämään taloudellista menestystä, vaan kaikki selittyy lähtötilanteella? Sen myönnän, että hyvät lähtökohdat toki helpottavat ja varsinkin todellisia superrikkaita tulee helpommin jo valmiiksi rikkaiden sukujen vesoista. Tämäkin tietysti herättää kysymyksen, että miksi sitä rahaa on sille suvulle kertynyt, varsinkin jos oletetaan älykkyys periytyväksi ominaisuudeksi... Mutta ei siitä sen enempää.

Ensinnäkin, sä tarkastelet tätä asiaa aivan liikaa yksilön näkökulmasta. Se ei kuulu tilastotieteeseen. Ei yksi Paris Hilton (oletettavasti tyhmä, eli vähä-älyinen) heilauta tilastoja suuntaan taikka toiseen. Vastaavasti sun argumentin lähtökohtien tärkeydestä vois kumota vaikka Ollilan Jormalla, joka on sukunsa ensimmäinen korkeakoulutettu ja tiettävästi aika rikas. Tai väitätkö, että Mike Tysonin onnistuessa tuhlaamaan satojen miljoonien omaisuutensa oli kyse huonosta tuurista? Eikös siinä vaiheessa Rauta-Mikellä ollut aika hyvät lähtökohdat? Jos väittelisimme kasvokkain, niin pääni olisi jonkin verran yliopistolla tilastotieteitä lukeneena ja muutenkin räjähtänyt tuon Paris Hiltonin kohdalla. Anteeksi kaikille naisille, mutta on jokseenkin tyypillistä naisille "argumentoida" keskiarvoja vastaan yksittäistapauksilla.

Tarkastelkaamme siis ryhmänä ennemmin niitä, jotka ovat nousseet vaikka 40 vuoden ikään mennessä matala- tai keskituloisesta perheestä hyvätuloiseksi (esim. 5000 €/kk) ja niitä, jotka eivät (työttömyystuilla elävät tai alle 2000 €/kk tienaavat). Väitätkö todella, että älykkyydellä ei kyettäisi keskimäärin selittämään tätä nousua? Jos ei, niin millä sitten? Jollain mittauksien ulottumattomissa olevalla luonteenpiirteellä? Itselläni ei ole tähän tarjota tilastoja tai muutakaan faktaa, mutta tätähän tuolla "älykkyys on suurin taloudellista menestystä selittävä tekijä" -argumentilla tarkoitetaan. Ja itse olen samaa mieltä.

Toisin sanoen tietenkään mikään yksittäinen tekijä ei kykene selittämään kaikkien reilun viiden miljoonan suomalaisen taloudellisen hyvinvoinnin tilaa, mutta väitän älykkyyden, eli muistutuksena ÄO-testin tuloksen, olevan paras yksittäinen numeroilla mitattavissa oleva selittävä tekijä.
 
Mou sanoi:
Tarkastelkaamme siis ryhmänä ennemmin niitä, jotka ovat nousseet vaikka 40 vuoden ikään mennessä matala- tai keskituloisesta perheestä hyvätuloiseksi (esim. 5000 €/kk) ja niitä, jotka eivät (työttömyystuilla elävät tai alle 2000 €/kk tienaavat). Väitätkö todella, että älykkyydellä ei kyettäisi keskimäärin selittämään tätä nousua? Jos ei, niin millä sitten? Jollain mittauksien ulottumattomissa olevalla luonteenpiirteellä? Itselläni ei ole tähän tarjota tilastoja tai muutakaan faktaa, mutta tätähän tuolla "älykkyys on suurin taloudellista menestystä selittävä tekijä" -argumentilla tarkoitetaan. Ja itse olen samaa mieltä.

Toisin sanoen tietenkään mikään yksittäinen tekijä ei kykene selittämään kaikkien reilun viiden miljoonan suomalaisen taloudellisen hyvinvoinnin tilaa, mutta väitän älykkyyden, eli muistutuksena ÄO-testin tuloksen, olevan paras yksittäinen numeroilla mitattavissa oleva selittävä tekijä.

Täyttä asiaa. :worship: Pystyykö joku väittämään muuta? Mielenkiinnolla odottelen kommentteja...
 
Hippa sanoi:
Taloudellinen menestyminen on kiinni paljon muistakin tekijöistä kuin vain älystä. Ne menestyy yleensä taloudellisesti hyvin, joilla on taustalla taloudellista menestymistä. Se, että köyhät yleensä pysyy köyhänä ja rikkaat rikkaana ei ole selitettävissä älyllä. Ei varakkuus kuitenkaan geneettisesti periydy.
Kyllä varakkuus ja hyvä tulotaso on selitettävissä varsin hyvin älyllä. Älykkäät ihmiset pystyvät kouluttautumaan vaativampiin tehtäviin ja pystyvät suoriutumaan vaativammista tehtävistä paremmin. Ja lopuksi vaativammista tehtävistä maksetaan parempaa palkkaa. Ei tämä niin monimutkaista ole.

Ps. Yksi hyvä esimerkki rikkaasta ja tyhmästä on Paris Hilton.
Jaahas. Hienoa, että sentään sinä osaat sanoa kuka on älykäs ja kuka ei, jos ei erinäiset älykkyystestit siihen pysty :lol2:
 
Asiaa sivuten:

\doc\web\2000\01\adopiq.txt
Date sent: Mon, 07 Feb 2000 11:03:08 -0500
From: "J. P. Rushton" <rushton@julian.uwo.ca>
Subject: [h-bd] Trans-racial adoptions


Phil Rushton replies to Ken Hirsch who posted: -- What C. Loring Brace
wrote was that the question of whether the differencein intelligence
between blacks and whites is genetic _cannot_ be studied scientifically
until they are perfectly equal in society. That is what Holloway was
objecting to. Do you agree with Brace?

If we are going to rehash the same debate, we should clearly distinguish
between the question of whether the IQ difference is genetic and the
question of how this genetic difference came about. There is much more
evidence about the former question than the latter. Rushton's theories
are quite speculative, but Jensen's theories are concrete and more
readily testable.

REPLY:--
Here is the material on transracial adoptions from the Abridged edition
of my book Race, Evolution, and Behavior, which has now been depublished
by Transaction as a result of the brouhaha.
(http://www.nationalpost.com/home.asp?f=000131/191150; also see
Chronicles of Higher Education, January 13, 2000)
Anyone wanting a copy for a collectors item please send me your snail
mail address privately.

Trans-racial Adoption Studies

The best evidence for the genetic basis of race-IQ differences comes
from trans-racial adoption studies of Oriental children, Black children,
and Mixed-Race children. All these children have been adopted by White
parents at an early age and have grown up in middle-class White homes.

One well known trans-racial adoption study is Sandra Scarr's Minnesota
project. The adopting parents were all White and lived in good
middle-class homes. The adopted children were either White, Black, or
Mixed-Race (Black-White) babies. The children took IQ tests when they
were seven years old and again when they were 17.

In their initial report, the authors thought that their study proved
that a good home could raise the IQs of Black children. At age 7, their
IQ was 97, well above the Black average of 85 and almost equal to the
White average of 100. However, when the children were retested at age
17, the results told another story (reported in the 1992 issue of
Intelligence).

At age seven, Black, Mixed-Race, and White adopted children all had
higher IQ scores than average for their group. Growing up in a good home
helped all the children. Even so, the racial pattern was exactly as
predicted by genetic theory, not by culture theory. Black children
reared in these good homes had an average IQ of 97, but the Mixed-Race
children averaged an IQ of 109, and the White children an IQ of 112.

The evidence for genetic theory got stronger as the children grew
older. By age 17, the IQs of the adopted children moved closer to the
expected average for their race. At age 17 adopted White children had an
IQ of about 106, Mixed-Race adoptees an IQ of about 99, and adopted
Blacks had an IQ of about 89. IQ scores are not the only evidence in
this study. School grades, class ranks, and aptitude tests show the same
pattern.

When Sandra Scarr got the results of her follow-up study at age 17, she
changed her mind about the cause of why the Blacks and Whites differed.
She wrote, "those adoptees with two African American birth parents had
IQs that were not notably higher than the IQ scores of Black youngsters
reared in Black families." Growing up in a White middle-class home
produced little or no lasting increase in the IQs of Black children.

Some psychologists disagreed with her. They claimed "expectancy
effects," not genes, explained the pattern. They argued that the Black
and White children were not treated the same. Even if parents took good
care of their children, the schools, classmates, and society as a whole
discriminated against Black children and this hurt their IQs. Because
we expected Black children to do poorly in school, they lived up to our
low expectations.

Is there any way to decide between the genetic theory and the
expectancy theory? There is. A special analysis of the Scarr study
compared parents who believed that they had adopted a Black baby but,
really, had adopted a Mixed-Race (Black-White) child. The average IQ for
these Mixed-Race children was just about the same as for other
Mixed-Race children and above that for adopted Black children. This was
true even though the parents who adopted these Mixed-Race children
thought their babies really had two Black parents.

Chart 9 summarizes the results for Oriental children adopted into White
middle-class homes. Korean and Vietnamese babies from poor backgrounds,
many of whom were malnourished, were adopted by White American and
Belgian families. When they grew up, they excelled in school. The IQs of
the adopted Oriental children were 10 or more points higher than the
national average for the country they grew up in. Trans-racial adoption
does not increase or decrease IQ. The three-way pattern of race
differences in IQ remains.

(Insert Chart 9 on Following or Facing Page)

The Minnesota Transracial Adoption Study also showed that there are
race differences in personality. Black 17-year-olds were more active and
more disruptive than White 17-year-olds. Korean children raised in White
American families were quieter and less active than White children. The
results again show the three-way racial pattern.
 
Mou sanoi:
Tarkastelkaamme siis ryhmänä ennemmin niitä, jotka ovat nousseet vaikka 40 vuoden ikään mennessä matala- tai keskituloisesta perheestä hyvätuloiseksi (esim. 5000 €/kk) ja niitä, jotka eivät (työttömyystuilla elävät tai alle 2000 €/kk tienaavat). Väitätkö todella, että älykkyydellä ei kyettäisi keskimäärin selittämään tätä nousua? Jos ei, niin millä sitten? Jollain mittauksien ulottumattomissa olevalla luonteenpiirteellä? Itselläni ei ole tähän tarjota tilastoja tai muutakaan faktaa, mutta tätähän tuolla "älykkyys on suurin taloudellista menestystä selittävä tekijä" -argumentilla tarkoitetaan. Ja itse olen samaa mieltä.
Vaikka tästä nyt joillekin tulis mieleen koira ja kalikka, niin vastaan Hipan puolesta.:D

Eli mä voisin kyllä väittää, että älykkyydellä ei edes keskimäärin pystytä tota nousua selittään. Niitä mittauksien ulottumattomissa olevia luonteenpiirteitä kun jokaisella riittää. Nopeesti mieleen tulee nyt esim. ahkeruus ja riskinottokyky. Mitä yleensä taloudellisesti menestyäkseen tarvitsee. Ihan vaan esimerkkinä. Älykkyydelläkin voi joo olla jotain korrelaatiota tulotason kanssa, mutta tilastotieteitä lukeneena ymmärrät myös varmaan, että sitä ei voi a) ennalta päätellä b) sen voimakkuudesta ei voi paljoa sanoa. Riippuu varmasti myös melko paljon minkälaisista tehtävistä ja minkälaisesta älykkyydestä puhutaan. Sitä naistenlehtien lanseeraamaa sosiaalista humpuuki älykkyyttä ja Mensan kuviotestien mittaamaa loogisempaa älykkyyttä tarvitaan varmaan vähän erilailla erilaisissa tehtävissä.

Mou sanoi:
Toisin sanoen tietenkään mikään yksittäinen tekijä ei kykene selittämään kaikkien reilun viiden miljoonan suomalaisen taloudellisen hyvinvoinnin tilaa, mutta väitän älykkyyden, eli muistutuksena ÄO-testin tuloksen, olevan paras yksittäinen numeroilla mitattavissa oleva selittävä tekijä.
Voit olla oikeessa, että älykkyys(ÄO) on paras yksittäinen numeroilla mitattavissa oleva selittävä tekijä. Mitä sitten? Mitäs muita luonteenpiirteitä mitataan numeroilla? Ilman mitään tilastotutkimuksia ton sun logiikan mukaan mm. Mensan jäseninä vois olettaa olevan suhteessa enemmän niitä 5k€/kk tienaavia kun 2k€/kk tienaavia. Todellisuudessa aika kirjavaa sakkiahan sieltä kuitenkin löytyy.
 
PunttiOskari sanoi:
Kyllä varakkuus ja hyvä tulotaso on selitettävissä varsin hyvin älyllä. Älykkäät ihmiset pystyvät kouluttautumaan vaativampiin tehtäviin ja pystyvät suoriutumaan vaativammista tehtävistä paremmin. Ja lopuksi vaativammista tehtävistä maksetaan parempaa palkkaa. Ei tämä niin monimutkaista ole.

oletko niin älykäs että tiedät kaikkien älykkäiden himoavan mainetta ja mammonaa, minun asteella älykäs ymmärtää olla tavoittelematta noita.
mutta sanon että älykkyyttä on monenlaista, yhtä monenlaista kuin on miestä ja naistakin...
 
kalmukki sanoi:
Ne ovat luotettavinta tietoa mitä meillä on asiasta käytettävissä.

Jos uutisissa kerrottaisiin huomenna, että joku paha suuryritys on dumpannut pohjaveteen kemikaalia, jonka on havaittut laskevan lasten älykkyysosamäärää kymmenellä pisteellä, mutta mitään muita vaikutuksia ei ole huomattu, sivuuttaisitko asian olankohautuksella, koska eihän ÄO mittaa mitään oikeaa älykkyyttä?

Ei silti riittävän luotettavia.

Jos jotain tuollaista ois pohjaveteen joutunut, haluaisin tietää miten se vaikuttaa aivoihin, jos kerta tulos näkyy äo:n laskuna. Mä en pidä älykkyysosamäärän tulosta sellaisenaan yhtään minkään arvoisena. Haluan tietää miten se tulos on saatu. Sitten sille tulee joku merkitys.

Jos joutuisit sydänleikkaukseen, vaikuttaisiko tieto siitä, että toisen kirurgin ÄO on 71 ja toisen 130 valintaasi millään tavoin? Tai itse asiassa, luuletko että onnistuisit löytämään Suomen lääkiksistä ainuttakaan opiskelijaa, jonka ÄO on 71? Yllättyisitkö suuresti, jos löytäisit 71:n pisteen henkilöitä helpommin joistakin muista ammateista tai oppilaitoksista, ja kaikkein helpoiten niiden ihmisten joukosta, jotka eivät tee työtä tai opiskele ollenkaan? Eivätkö nämä ÄO-keskiarvot eri ammattiryhmistä ollenkaan vastaa sitä käsitystä, "mitä älykkyydestä on arkitiedossa"?

Jos joutuisin sydänleikkaukseen, mua kiinnostaisi äo:n sijasta ko. kirurgin onnistumisprosentti (tiedän, ettei Suomessa sellaisia ainakaan julki anneta) ja se, että millaiselta hän vaikuttaa eli onko huolellinen vai huolimaton tyyppi. Nuo on paljon oleellisempia tekijöitä leikkauksessa kuin jonkun äo-testin tulos.

Yllättyisin, jos 71 äo:n omaava henkilö löytyisi lääkiksestä, koska muistaakseni se alkaa olla jo älyllisen vammaisuuden rajalla oleva tulos.

Olen miettinyt sitä asiaa tässä, koska en siitä paremmin tiedä. Että mikä tekee älyllisesti vammaiseksi? Miksi älyllisesti vammainen ei selviä erilaisista asioista itse? Mistä se lähtee? Jos on tarpeeksi vammainen, ei edes pysty tekemään mitään testejä.

Jälleen kyllä herää noista kaikista testiviittauksista kysymys: millaisia testejä?

Älykkyys ei tietenkään ole ihmisarvon mitta. Monet älyköt ovat täysin sietämättömiä tyyppejä, ja oikeassa elämässä älykkyydellä on paljon vähemmän merkitystä kuin esim. sosiaalisella luonteella tai miellyttävällä ulkonäöllä. Mutta älykkyys on silti ihan todellinen piirre ja sitä voidaan mitata kohtuullisen luotettavasti.

Kyllä, äly on olemassa, mutta kysymykset kuuluu koko ajan. Mitä on älykkyys? Miten sitä voi mitata?

Luotettavasti voi tottakai mitata eri älykkyyden osa-alueita, mutta niitä ei missään nimessä pidä yleistää yhdeksi yleiseksi älykkyyden mittariksi tai ruveta eri testin tehneitä ihmisiä vertailemaan keskenään tai tekemään jotain yleistäviä päätelmiä.
 
alumiini sanoi:
Tää on hyvä.. Ai, älykkyyttä ei pysty mittaamaan kunnolla testeillä ja sitä on vaikeata todeta, mutta telkusta katsomalla kuka tahansa voi helpolla todeta kuka televisiossa esiintyvistä henkilöistä ei ole älykäs.. Kyllä toi telkku on vaan ihmeellinen kapistus..:D Kuka lähettää noille älykkyystestien tekijöille mailia ja sanoo, että lopettakaa tollasten tyhmien juttujen tutkiminen ja kattokaa telkkua? Vapaaehtoisia?:jahas:

Ja sori Hippa, jos ymmärsin jotain väärin. Se ei ole mitään uutta. Jos muuttaisin Ruotsiin niin suomalaisten ja ruotsalaisten sijoitukset vaihtaisivat keskenään paikkoja tuossa tutkimuksessa, johon ekalla sivulla viitataan...:D

Paris Hilton voi toki olla ihan huippuhyvä älykkyystesteissä, tottakai :) Mutta mun oma käsitys älykkyydestä ei perustu testituloksiin, ja mitä olen ko. neidin edesottamuksista lukenut ja nähnyt esiintymistä telkusta, olen tehnyt omia johtopäätöksiä, jotka perustuvat omaan käsitykseeni älykkyydestä. Totta on, ettei kenenkään henkilökohtaiset ajatukset jonkun älystä ole yhtään päteviä.

:)
 
Mou sanoi:
Mitä sä nyt yrität sanoa? Eli sun mielestä älykkyys (eli se ÄO-testin tulos, johon tästä eteenpäin viittaan älykkyytenä) ei kykene selittämään taloudellista menestystä, vaan kaikki selittyy lähtötilanteella?Sen myönnän, että hyvät lähtökohdat toki helpottavat ja varsinkin todellisia superrikkaita tulee helpommin jo valmiiksi rikkaiden sukujen vesoista. Tämäkin tietysti herättää kysymyksen, että miksi sitä rahaa on sille suvulle kertynyt, varsinkin jos oletetaan älykkyys periytyväksi ominaisuudeksi... Mutta ei siitä sen enempää.

Niin kuin joku tuossa ehtikin jo vastata, älykkyys YKSIN ei pysty selittämään taloudellista menestystä. Siihen vaikuttaa niin moni muu asia.

Aiemmin on voinut rikastua kovalla työllä. Nykyään se ei ole ihan niin simppeliä, kun vaaditaan kovasti koulutusta ja/tai rahallista pääomaa, jotta pääsee edes yrittämään rikastumista. Monet keksinnöt on jo keksitty ja liikeideat keksitty.

Älykkyyshän on periytyvää, mutta muistaakseni ihmisälystä noin 50% on periytyvää ja loput tulee sitten ympäristön vaikutuksesta. Ympäristö voi vaikuttaa myös älyä vähentävästi.

Ensinnäkin, sä tarkastelet tätä asiaa aivan liikaa yksilön näkökulmasta. Se ei kuulu tilastotieteeseen. Ei yksi Paris Hilton (oletettavasti tyhmä, eli vähä-älyinen) heilauta tilastoja suuntaan taikka toiseen. Vastaavasti sun argumentin lähtökohtien tärkeydestä vois kumota vaikka Ollilan Jormalla, joka on sukunsa ensimmäinen korkeakoulutettu ja tiettävästi aika rikas. Tai väitätkö, että Mike Tysonin onnistuessa tuhlaamaan satojen miljoonien omaisuutensa oli kyse huonosta tuurista? Eikös siinä vaiheessa Rauta-Mikellä ollut aika hyvät lähtökohdat? Jos väittelisimme kasvokkain, niin pääni olisi jonkin verran yliopistolla tilastotieteitä lukeneena ja muutenkin räjähtänyt tuon Paris Hiltonin kohdalla. Anteeksi kaikille naisille, mutta on jokseenkin tyypillistä naisille "argumentoida" keskiarvoja vastaan yksittäistapauksilla.

Se Paris Hilton heitto ei todellakaan ollut mikään argumentti, vaan ihan heitto. Samaa heittää Pink biisissään. Stupid girl :)

En kyllä ymmärrä tota Jorma Ollilla kommenttia, että mihin mun sanomaan sillä viittaat. Mike Tysoniin en sen enempi kommentoi, kun en herran tarinaa tunne, mutta olen yhä tiukasti sitä mieltä, että se ei ole YKSINOMAAN älystä kiinni tuleeko rikkaaksi ja menestyväksi tai menettääkö miljoonaomaisuutensa.

Tarkastelkaamme siis ryhmänä ennemmin niitä, jotka ovat nousseet vaikka 40 vuoden ikään mennessä matala- tai keskituloisesta perheestä hyvätuloiseksi (esim. 5000 €/kk) ja niitä, jotka eivät (työttömyystuilla elävät tai alle 2000 €/kk tienaavat). Väitätkö todella, että älykkyydellä ei kyettäisi keskimäärin selittämään tätä nousua? Jos ei, niin millä sitten? Jollain mittauksien ulottumattomissa olevalla luonteenpiirteellä? Itselläni ei ole tähän tarjota tilastoja tai muutakaan faktaa, mutta tätähän tuolla "älykkyys on suurin taloudellista menestystä selittävä tekijä" -argumentilla tarkoitetaan. Ja itse olen samaa mieltä.

Väitän. Esimerkiksi ihmisläheistä työtä tekevät ihmiset tienaavat melko huonosti, vaikka pohjalla olisikin monen mielestä hyvää älyä vaativa koulutus. Ei nämä ihmiset tule koskaan tienaamaan sen kummempia. Onko se sitten merkki siitä, että heiltä puuttuu älyä?

Rahalliseen menestymiseen elämässä vaaditaan ennen kaikkea kovaa työtä ja oikeanlaista uravalintaa. Pois tietenkin luetaan kaikki erikoisuudet (esim. JK Rowlingin tarina). Kumpikaan näistä tekijöistä ei edellytä älyä.

Tottakai älykkyydellä voi selittää vaikka mitä ja unohtaa ne muut luonteenpiirteet, koska mitään muuta luonteenpiirrettä ei niin paljon mitata kuin usein vielä tietynlaista älykkyyttä, eikä niistä muista luonteenpiirteistä.

Kulttuuriministerimme Tanja Karpela on opiskellut ammattikorkeakoulussa sosionomiksi ja tienaa tällä hetkellä aika muhevaa palkkaa ministerinä. Onko älykkyys hänet tuonut siihen asemaan, jossa nyt on? Tuskinpa. Kansanedustajaksi olisi tuskin päässyt ellei olisi entinen Miss Suomi, joten selittäisin hänen menestyksensä syyksi suurimmaksi osin julkisuuden.

Toisin sanoen tietenkään mikään yksittäinen tekijä ei kykene selittämään kaikkien reilun viiden miljoonan suomalaisen taloudellisen hyvinvoinnin tilaa, mutta väitän älykkyyden, eli muistutuksena ÄO-testin tuloksen, olevan paras yksittäinen numeroilla mitattavissa oleva selittävä tekijä.

Koska älykkyys on ainoa yksittäinen numeroilla mitattavissa oleva selittävä tekijä.

Suomen menestys on kiinni niin biljoonasta muusta tekijästä kuin sillä, että olisimme jotenkin poikkeuksellisen älykästä kansaa.
 
PunttiOskari sanoi:
Kyllä varakkuus ja hyvä tulotaso on selitettävissä varsin hyvin älyllä. Älykkäät ihmiset pystyvät kouluttautumaan vaativampiin tehtäviin ja pystyvät suoriutumaan vaativammista tehtävistä paremmin. Ja lopuksi vaativammista tehtävistä maksetaan parempaa palkkaa. Ei tämä niin monimutkaista ole.

--

Jaahas. Hienoa, että sentään sinä osaat sanoa kuka on älykäs ja kuka ei, jos ei erinäiset älykkyystestit siihen pysty :lol2:

Pyydän vilkaisemaan edellistä kommenttiani, josta löytyy molempiin kohtiin vastaus, ja lisään sen vielä, että ihmisläheistä työtä tekevien ihmisen palkoissa ei todellakaan näy työn vaativuus.
 
Hippa sanoi:
Jos jotain testataan, täytyy osata määrittää mitä se testaa. Jos testataan avaruudellista hahmottamista, testin nimi voisi olla avaruudellisen hahmottamisen testi sen sijaan, että se olisi vain yleisesti ottaen älykkyystesti.

Edelleenkään se, ettei älykkyyttä pystytä täysin tismalleen ja pilkulleen ja prikulleen määrittelemään kuten sinä haluaisit, poista sen olemassaoloa ja testien toimivuutta. Ei tieteessä pystytä kaikkea aina nanotarkkuudella määrittelemään, kuten ei esimerkiksi sähköä pystytty aikoinaan. Jos sinä mittaat sähkömittarilla sähkövirtaa, etkä sen hetkisen tietosi perusteella pysty määrittelemään mitä sähkövirta on, niin leimaatko tämän mittarin silloin täysin hyödyttömäksi, vaikka sen antamat tulokset olisivatkin yhdenmukaisia käytännön sovelluksissa? Myös kellojen hävittämistä kannattanee filosofiasi pohjalta harkita, sillä aikaa käsitteenä lienee kovin vaikea määritellä, joten sen mittaaminen on myöskin turhaa.

Yleisesti ottaen siis käy niin, että käytännön kanssa ristiriidassa olevat teoriat eivät elä kovin kauaa. Älykkyyden osalta tiedemiehet ovat kehitelleet erilaisia teorioita ja tulleet vuosien kuluessa siihen tulokseen, että tietynlainen testi näyttää korreloivan kohtuu hyvin ihmisen yleisen henkisen suorituskyvyn kanssa. Tätä sitten aletaan kutsumaan älykkyystestiksi, koska se kuulostaa useimpien mielestä järkevältä.

Tietysti voit ajatella, että miljoona paskakärpästä paskaa mutustaessaan eivät ymmärrä hyvän päälle, mutta nämä paskakärpäset jotka testejä tekevät, ovat asioihin perehtyneet meitä foorumilaisia HIUKAN enemmän. Tämän tiedon valossa en itse ilman minkäänlaista asiantuntemusta/tutkimuspohjaa lähtisi määrittelemään asiaa omien mieltymysteni mukaan.

Wikipediasta: Älykkyystestejä kehittänyt David Wechsler ymmärsi 1975 älykkyyden "yksilön kykynä ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja hänen resurssejaan vastata sen haasteisiin."

Hippa sanoi:
Minä kyllä haluaisin kumota yleisen älykkyyden käsitettä, koska sellaista ei ole.

Tee niin. Kumoa älykkyyden käsite omassa päässäsi ja kehitä vaikkapa oma mystisyystesti, jossa saat miljoona pistettä, mutta älä suotta tee ristiretkiä meidän vääräuskoisten luokse.

Hippa sanoi:
Yleisesti ottaen mielletään, että matemaattinen taito on yhtä kuin älykkyys. Tässäkin keskustelussa yksi ihminen sanoi, että fysiikan osaaminen kertoo älykkyydestä. Jos siitä tekisi kehäpäätelmän, siinä sanotaan samalla, että älykkyys on fysiikan osaamista.

Yleisesti ottaen fysiikkaa/matematiikkaa osaava ihminen saa älykkyystesteistä hyvät pisteet, jolloin häntä voidaan kutsua älykkääksi. Älykkyys voi siis ilmetä myös fysiikan osaamisena, kuten esimerkiksi Einsteinin kohdalla kävi. Fysiikan osaaminen vaatii tietysti muutakin kuin älykkyyttä.

Hippa sanoi:
Ainoa ikävä puoli niissä on se, että niitä kutsutaan älykkyystesteiksi ja hyvä tulos on tavallisen kansan silmissä merkki siitä, että hyvän tuloksen saanut ihminen on kaikin puolin erinomainen ja muita parempi yksilö......Pääpointti on kuitenkin siinä, että älykkyyttä pidetään sellaisena yleisenä ominaisuutena, joka tekee ihmisesta muita paremman.

Oletko tietoinen siitä, että kateellinen ihminen paisuttelee kateuden kohteensa ominaisuuksia ja pyrkii loppujen lopuksi kaikintavoin musertamaan kaiken siihen liittyvän? Minusta alkaa vaikuttaa nyt siltä, että keskustelen kateellisen ihmisen kanssa, joka ei pysty tarkastelemaan asiaa riittävän objektiivisesti. Jokainen ihminen tietysti itse määrittelee asioiden merkitykset ja tämä "kansan silmä" on tässä tapauksessa vain sinun ja ehkä joidenkin ystäviesi silmä. Minulle aikoinaan Teemu Selänne oli "kaikin puolin erinomainen ja muita parempi yksilö", sitä vielä aikaisemmin iskä. Tämä asian näkeminen riippuu tosiaan vain ihmisen omasta subjektiivisesta kokemuksestaan. Älykkyys, olkoon nyt mitä on, on arvostettu ominaisuus (monien muiden joukossa), mutta en itse näe sen tekevän ihmisestä kaikinpuolin parempaa oliota. Sinä voit tietysti ajatella toisin, jos se on mielestäsi hyvä juttu.

Hippa sanoi:
Sen voi ajatella noin, mutta omasta mielestäni asia ei ole noin yksinkertainen. Kuitenkaan tuo määritelmäsi, että älykkyys on sitä, mitä testit mittaavat, ei kerro mitä älykkyys on. Mitä testit mittaavat? Mitkä testit?

Lukemani perusteella en usko, että sinulle löytyy mieluisaa määritelmää älykkyydestä. On myös kaiketi älykästä välillä vain miettiä, liikoja kyselemättä. Joskus asiat aukenevat ajan kanssa itsestään.

Sitten täytyy vielä sanoa siitä sydänleikkauksesta. Sanoit toivovasi huolellista ja taitavaa lääkäriä. Sinulta ei kysytty unelmiesi lääkäriä, vaan annettiin kaksi vaihtoehtoa ÄO:n perusteella valittavaksi. Lisäksi harvoin missään kognitiivisia toimintoja mittaavassa testissä pärjää huolimaton ihminen.

Lisäksi itse toteat, että 70 pisteen tietämillä oleva ihminen lähentelee älyllistä vajavaisuutta. Kuitenkaan toisaalta et ole kiinnostunut siitä, leikkaako sinua 130 pisteen mies vaiko henkisen vajauksen rajamailla seilaileva veitsiniekka.

Mielipiteesi vaikuttavat melko ristiriitaisilta. Keskity ongelmiisi ja hoida ne, ennemmin kuin täällä taistelet tuulimyllyjä vastaan.
__________________


Mou sanoi:
Anteeksi kaikille naisille, mutta on jokseenkin tyypillistä naisille "argumentoida" keskiarvoja vastaan yksittäistapauksilla.

Erittäin tyypillistä. Täytyy sanoa, että juuri tänään väittelin erään naisihmisen kanssa ja eikös

vaan, niin tuo korttihan sieltä putkahti.
 
Hippa sanoi:
Niin kuin joku tuossa ehtikin jo vastata, älykkyys YKSIN ei pysty selittämään taloudellista menestystä. Siihen vaikuttaa niin moni muu asia.

Siksipä en niin väittänytkään. Kyllähän vaikka jääkiekolla voi tienata miljoonia, eikä se todellakaan vaadi ruudin keksimistä

Hippa sanoi:
En kyllä ymmärrä tota Jorma Ollilla kommenttia, että mihin mun sanomaan sillä viittaat. Mike Tysoniin en sen enempi kommentoi, kun en herran tarinaa tunne, mutta olen yhä tiukasti sitä mieltä, että se ei ole YKSINOMAAN älystä kiinni tuleeko rikkaaksi ja menestyväksi tai menettääkö miljoonaomaisuutensa.

Painotit lähtökohtien tärkeyttä, johon halusin esimerkiksi heittää Ollilan, jonka lähtökohdat eivät rahallisesti olleet kaksiset. Oletan kuitenkin, että tarkoitit lähtökohdilla taloudellisia seikkoja, etkä esim. rakastavaa perhettä tms. minkä merkitystä en toki väheksy. Sillä lailla mä vaan sen tulkitsin. Mutta yhtä lailla siis huonoa argumentointia mun osalta on nostaa yksittäistapaus Ollila tähän mukaan.

Hippa sanoi:
Väitän. Esimerkiksi ihmisläheistä työtä tekevät ihmiset tienaavat melko huonosti, vaikka pohjalla olisikin monen mielestä hyvää älyä vaativa koulutus. Ei nämä ihmiset tule koskaan tienaamaan sen kummempia. Onko se sitten merkki siitä, että heiltä puuttuu älyä?

Rahalliseen menestymiseen elämässä vaaditaan ennen kaikkea kovaa työtä ja oikeanlaista uravalintaa. Pois tietenkin luetaan kaikki erikoisuudet (esim. JK Rowlingin tarina). Kumpikaan näistä tekijöistä ei edellytä älyä.

Tuo uravalinta ja yleensäkin arvomaailma on kieltämättä yksi ratkaisevimmista tekijöistä. Ks. hieman lisäpohdintaa lopusta. Nää menee jo hieman liian vaikeiksi. Pitäisi määritellä menestys ja älykkyys jne. Milläs mittaat sitten esim. onnellisuutta menestyksen mittarina... Tämä siis retorisena kysymyksenä.

Hippa sanoi:
Kulttuuriministerimme Tanja Karpela on opiskellut ammattikorkeakoulussa sosionomiksi ja tienaa tällä hetkellä aika muhevaa palkkaa ministerinä. Onko älykkyys hänet tuonut siihen asemaan, jossa nyt on? Tuskinpa. Kansanedustajaksi olisi tuskin päässyt ellei olisi entinen Miss Suomi, joten selittäisin hänen menestyksensä syyksi suurimmaksi osin julkisuuden.

Tätäpä tarkoitin, kun viittasin Paris Hilton -heittoon. Suurten lukujen lait kumoavat nämä, eikä niitä pitäisi oikeastaan tuoda esille.

Hippa sanoi:
Suomen menestys on kiinni niin biljoonasta muusta tekijästä kuin sillä, että olisimme jotenkin poikkeuksellisen älykästä kansaa.

Ollaanko me nyt sitten maailman mittakaavassa jotenkin poikkeuksellisen menestyneitä? (Tähän taas pohdintaa siitä, miksi NIGERIALAISET ilmoittavat kyselyissä olevansa maailman onnellisin kansa ja missä meillä menee vikaan)

Tässä pitää muistaa myös tarkastelun kohteena oleva aikaväli. Moni merkittävä keksintö on lähtöisin Kiinasta ja siellä elettiin muutenkin tuossa reilut tuhat vuotta takaperin tietääkseni melko hulppeasti muihin verrattuna. Romahduksia nyt tulee kaikille kansakunnille. Tämä ei muutenkaan ollut oikeastaan mun väittämien kohteena, vaan se, että miten Suomen sisällä pärjätään.

training_addict sanoi:
Vaikka tästä nyt joillekin tulis mieleen koira ja kalikka, niin vastaan Hipan puolesta.:D

Eli mä voisin kyllä väittää, että älykkyydellä ei edes keskimäärin pystytä tota nousua selittään. Niitä mittauksien ulottumattomissa olevia luonteenpiirteitä kun jokaisella riittää. Nopeesti mieleen tulee nyt esim. ahkeruus ja riskinottokyky. Mitä yleensä taloudellisesti menestyäkseen tarvitsee. Ihan vaan esimerkkinä. Älykkyydelläkin voi joo olla jotain korrelaatiota tulotason kanssa, mutta tilastotieteitä lukeneena ymmärrät myös varmaan, että sitä ei voi a) ennalta päätellä b) sen voimakkuudesta ei voi paljoa sanoa. Riippuu varmasti myös melko paljon minkälaisista tehtävistä ja minkälaisesta älykkyydestä puhutaan. Sitä naistenlehtien lanseeraamaa sosiaalista humpuuki älykkyyttä ja Mensan kuviotestien mittaamaa loogisempaa älykkyyttä tarvitaan varmaan vähän erilailla erilaisissa tehtävissä.

Tähän on aika paha sanoa mitään muuta kuin että olemme hieman eri mieltä. Varsinkin, kun lähestytään yritysmaailman huippua. Tai että syntyykö ahkeruutta siitä, kun huomaa, että kovasti töitä tekemällä onnistuu, koska osaa myös kohdistaa sen energiansa oikeisiin asioihin, eikä siitä tule vain :wall: Kyllähän sen tukin saa katki myös sinnikkäästi kivellä hakkaamalla, mutta on se vaan helpompaa kunnon työkaluilla.

training_addict sanoi:
Voit olla oikeessa, että älykkyys(ÄO) on paras yksittäinen numeroilla mitattavissa oleva selittävä tekijä. Mitä sitten? Mitäs muita luonteenpiirteitä mitataan numeroilla? Ilman mitään tilastotutkimuksia ton sun logiikan mukaan mm. Mensan jäseninä vois olettaa olevan suhteessa enemmän niitä 5k€/kk tienaavia kun 2k€/kk tienaavia. Todellisuudessa aika kirjavaa sakkiahan sieltä kuitenkin löytyy.

Mniska sanoi:
minun asteella älykäs ymmärtää olla tavoittelematta noita.

Tähän taitanee löytyä vastaus tästä. Tai jotain. Hyvä pointti joka tapauksessa. Itseäni ei harmittaisi tienata paljoa, jos se tulee ikään kuin sivutuotteena itsestään niistä hommista, joita joskus tulen tekemään. Uhrausten tulee kuitenkin olla järkevässä mittakaavassa, eikä esim. kymmentä vuotta 70-tuntista työviikkoa. Nuohan ne kaikkein "tyhmimpiä" ovat.

Siksi toiseksi olen kuullut todettavan, että noin 130:n ÄO olisi kaikkein paras yritysmaailmassa menestymiselle, koska silloin tavallaan ajatellaan vielä keskivertojannun tavoin, mutta kovemmilla kierroksilla. Huippuälykkäät ehkä tykkäävät hakea virikkeitä muualta tms. Tai sitten yritysmaailman kihot eivät jostain syystä katso Mensaan liittymisen olevan vaivan arvoista, vaan hengaavat purjehdusklubillaan. Mensahan ei kuitenkaan ole poikkileikkaus kansan älymystöstä, vaan vapaaehtoinen järjestö.


Kai mä sitten olen jossain määrin natsi, mutta kyllä muistellessani niitä tyyppejä, jotka jo yläasteella takkusivat matematiikan kanssa saaden arvosanoja vitosen ja kutosen tietämillä, ennustan, että heillä tulee olemaan vaikeuksia päästä hyville tienesteille, vaikka kuinka painaisivat duunia ja ottaisivat riskejä. Oletuksena siis, että ÄO-testi korreloisi yläasteen matikan numeron kanssa jossain määrin. Siitä koko porukasta jäi kieltämättä myös laiskan oloinen kuva, mutta eipä kai se paljoa motivoi opiskelemaan, jos ei kuitenkaan tajua.

Toisaalta taas yliopistolla tapaa älykkään oloisia tyyppejä, jotka eivät kuitenkaan saa mitään aikaan opintojen suhteen ja dokaavat useita kertoja viikossa yhä neljäntenä opiskeluvuonnaan.

Tää menee liian vaikeaksi mulle. Mun mielipide on siis se, että fiksut tienaavat keskimäärin enemmän kuin tyhmät ja lopetan osaltani tähän, jos ei nyt polttavan tärkeitä kysymyksiä ilmaannu. Kellokin on jo paljon.

Järkevistä, viisaista, älykkäistä, tai miksi niitä nyt haluaakin kutsua, elämäntavoitteista keskusteleminen olisi oikeastaan oman ketjunsa arvoinen aihe.

edit. Pakko kommentoida vielä noita Hipan tekstejä. Oikeasti, ei täällä kukaan ole tuomitsemassa heikon tuloksen ÄO-testissä saanutta ikuiseen kurjuuteen, koska tämä yksilö voi todella olla helvetin kova tekemään töitä ja saada sitten joskus jotain aikaankin. Mutta todennäköisyydet ovat silti mielestäni heikommat. Tää maailma tarvitsee kai meitä numeronmurskaajia ja sun kaltaisia kaikista yksilöistä välittäviä ihmisiä.
 
Vittu miten hyvää tiedettä. Esim. hipan kysymykseen älykkyydestä kukaan teistä perinnöllisyys/ geenitutkijoista ei ole vastannut. Hyvä teidän on tehdä tiedettä äo-testeillä, jos te ette ole rajanneet aluetta mitä mitata. Laittakaapas vaikka jokaisesta äo-testin osasta mitä sillä mitataan ja kertokaa miten se liittyy niihin osiin mitä tulevassa ammatissa joutuu harjoittamaan tai millä tavalla se ennakoi tulevaa yhteiskunnallista asemaa?.? . Tulot eivät ole korreloiva tekijä eikä älykkyysosamäärä eikä koulunumero. ne eivät kerro edelleenkään muuta kuin tietyllä tavalla mitatun arvoon eikä sitä miten se on kehittynyt mutta ei sitä millä tavalla.

Itse olen kirjoittanut jo nuo älykkyyden teoriat tuonne mutta te vaan jatkatte
"se on sillä testillä mitattu se on sitä, ugandassa mitattiin ja kolumbiassa mitattiin ja eiks tää ny t oo ruuasta kii vai oliks siellä kylmempää ja niiden aivot kasvo" ilman mitään käsitystä mitä älykkyys on ja miten se kehittyy vai kehittyykö susilapselle? Eli vähän tarkempaa näkemystä. Kumotkaa ihmisen koulutettavuus ja tehkää se tarkastellessa koko ihmisen elin kaarta jotta huomaatte miten se ympäristö ja ihminen siinä vaikuttaa.

Älyllisen päättelyn perus ajatus on että todista kaikki muut teoriat vääriksi ennenkuin todistat omasi oikeaksi. Te vaan toistelette intuitiivisia käsityksiä ja tutkimuksia jossa ei tarkastella ihmisen kehitystä ja älyä kokonaisvaltaisesti vaan esim. eritavalla tehtyjä äo-testejä jotka mittaavat vielä rajattua osaa älykkäästä toiminnasta esim. kymmenen vuoden aikavälillä ja eri maissa eri testeillä, jotka todistettavasti omaavat tämän koulutuskorrelaation. Todistakaa nämä väittämät vääräksi esittämällä kattava kuvaus a) miksi nämä ympäristölliset vaikutukset eivät korreloi älykkyyteen(sosioekonomiset, opetukselliset,) vaan kyseinen geneettinen perimä/ ravinnon huono saanti siis mikä kertokaa lisää miten ne korreloivat paremmin? miten ilmenee aivorakenteessa geenien aktivoitumisessa jne esimerkkejä varhaiskasvatuksen älykkäästä toiminnasta ja peruskoulun älykkäästä toiminnasta, miten ilmenee? mistä syntynyt? minkälaiseen älykkyyten se on vaikuttanut?

katsot ala-asteen ensimmäisen luokan oppilaan paperia ja siellä on nelosia. peruskoulun lopussa sama paperi sisältää kanssa nelosia. oletko saanut tietoa välivaiheista mitä tämä oppilas on oppinut tai minkätakia ei ole oppinut? geenit, joilla voidaan ennustaa myös homous, pihiys ja anteliaisuus. ps. psykologinen käsite ei ole biologinen. psykologinen on älykkyys koska se ilmenee käytöksestä ja on dynaamista.

Näköjään täällä joka ikinen ihminen etsii totuutta hyödyn ja helpon selitettävyyden kautta. Miksi minä olisin paras ja mikä on yksinkertaisin ratkaisu? Vastatkaa noihin kysymyksiin ja olette ratkaissut enemmän kuin vanhanen ja lynn yhteensä .

Tasokasta tiedettä. Not. Kun geenien aktivaatio ja älykkyyden perinnöllisyys esim. lontoossa on niin ilmeinen, niin miksi lontoon koululaitoksen täytyisi niin paljon enemmän sitä älykkyyttä tukea?

kun se teoria on tullut tänne saadaan moni "humanistinen" maailman katsomus kumottua ja maailmasta ikuisesti oikeudenmukainen evoluution mukainen paikka.

Tuli paljon kysymystä, mutta vastatkaa noihin tehdäksenne tieteestä parempaa, ettei tule näitä sitä mitattiin ja sieltä ja ne sano et se on se ruoka mikä vaikutti päätelmiä ottamatta huomioon muita vaikuttavia seikkoja.
 
Hippa sanoi:
Jos joutuisin sydänleikkaukseen, mua kiinnostaisi (...) se, että millaiselta hän vaikuttaa eli onko huolellinen vai huolimaton tyyppi. Nuo on paljon oleellisempia tekijöitä leikkauksessa kuin jonkun äo-testin tulos.

Luotat siis omaan pintapuoliseen vaikutelmaasi kirurgin "huolellisuudesta" enemmän, kuin älykkyystestiin? No, juuri tätä minä tarkoitin, kun sanoin, että oikeassa elämässä sosiaaliset taidot ovat tärkeämpiä kuin älykkyys...

Hippa sanoi:
Mitä on älykkyys? Miten sitä voi mitata?

Kyllä sinä tiedät mitä on äly, koska sanoit itse että Paris Hiltonilta puuttu sitä. Me ihmiset teemme jatkuvasti oletuksia toisten älykkyydestä ja toimimme niiden mukaan (vrt. oma toimintasi kirurgitapauksessa). Sinullakin on käsityksiä muiden älystä, vaikka tiedät näistä ihmisistä hyvin vähän. On naurettavaa kritisoida älykkyystestejä epäluotettaviksi, kun joka päivä arvioimme muiden ihmisten älykkyyttä ulkonäön, aksentin, maneerien, iän, ammatin, varallisuuden ja muiden ennakkoluulojen perusteella. (Se joka väittää ettei tee näin, valehtelee. ÄO-vastustajatkin ajattelevat paradoksaalisesti, että vain tyhmät uskovat älykkyyden olevan mitattavissa. :D )

Fiilispohjainen arvio toisten älykkyydestä on kuitenkin virhealtis. Minä olen tuntenut tyyppejä, jotka vaikuttavat puhuessaan ja esitelmöidessään huippuälykkäiltä, mutta kun heidän sanomaansa alkaa myöhemmin miettiä, huomaa ettei siinä ollutkaan mitään tolkkua. Samaten jos he joutuvat ilmaisemaan itseään kirjallisesti, illuusio murtuu ja logiikan puute paljastuu.

Ehkä älykkyystestejä vastustaan niin kovalla vimmalla juuri sen takia, että muita ihmisiä voi hauskuuttaa, maanitella, uhkailla ja imarrella pitämään keskinkertaistakin älykkäänä, mutta kokeet ovat immuuneja sosiaalisille valehtelupeleille?

P.S. Näitä kansojen välisiä älykkyyseroja mittaavia tutkimuksia en erityisemmin puolustele, koska niissä on metodologisia ongelmia. Tosin en olisi yhtään yllättynyt, jos todelliset tulokset olisivat jotain sellaista kun mitä niissä väitetään. Mutta luotettava tutkimus aiheesta vaatisi suuren rahoituksen, jota ei ole tulossa, koska asia on poliittinen ruutitynnyri.
 
anticatabolic sanoi:
Älyllisen päättelyn perus ajatus on että todista kaikki muut teoriat vääriksi ennenkuin todistat omasi oikeaksi.

Eikä ole, jo siitäkin yksinkertaisesta syystä, että "muita teorioita" on aina loputtomasti.

P.S. Kannattaa kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen. Minä ja monet muut olemme havainneet sen käteväksi arkielämän älykkyystestiksi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom