Suomalaisten älykkyys

[palmu]

mensan testissä 141 16w. opettaja "pakotti" testiin, mutta en mensaan päässyt.
voisi mennä parin vuoden päästä uudestaan. ja naiset eivät pärjää jossain (loogisen ajattelun) testeissä keskimäärin yhtähyvin kuin miehet. mutta sitten oli joku toinen testi jossa naiset hakkaavat miehet 6-0

 

[Hullu inkkari]

naiset eivät pärjää spatiaalista päättelykykyä vaativissa tehtävissä niin hyvin kuin miehet. taitaa olla tunneälytesti jossa naiset parempia kuin miehet? tästä jälkimmäisestä asiasta en ole lainkaan varma, arvailen vain.

 

[reenailija]

Mun ÄÖ on 0. :D

 

[Weeboom]

Kyllä on turhanpäiväinen keskustelunaihe joo. Aika yllättävä toi tulos kyl jos Suomi oikeesti noin huonosti pärjää. No ei kai sille mitään voi.

 

[AGR]

Mä olen tyhmä, mutta mieluusti olisin vieläkin tyhmempi. Elämä olisi helpompaa.

 

[palmu]

mistä tuo mahtaa johtua että miehet ovat spatiaalisesti (siis tilanhahmottamisessa yms.) kyvykkäämpiä kuin naiset? olisiko joku juttu vielä ollut että miehet näkevät pidemmälle paremmin kuin naiset? ja naiset leveämmälle. taisi olla että miehen piti nähdä saalis kaukaa ja naisen piti nähdä ympäristö "avarammin" lasta suojellakseen.

 

[lej]

Kyllä on turhanpäiväinen keskustelunaihe joo. Aika yllättävä toi tulos kyl jos Suomi oikeesti noin huonosti pärjää. No ei kai sille mitään voi.

Niin, siis kai tuo oli vitsi. Miten niin huonosti?

 

[Weeboom]

Niin, siis kai tuo oli vitsi. Miten niin huonosti?

Huonommin ku Ruotsi tietenki? Oletko vähän yksinkertainen?

 

[WhiteExorcist]

Jokin testihän se pitää olla,jotta älykkyys saataisiin testattua.Mensan testi on jokaiselle tasapuolinen,joten sitä voidaan pitää hyvänä mittarina älykkyydelle.

Kohta tänne alkaa yksi ja toinen kirjoittaa miten on mensassa ja taas pakkiksesta paljastuu uusi puoli,olemme kaikki saatanan vahvoja ja helvetin älykkäitä...näin vain internetissä..meni jo offiksi..prööt..sain 105 tieteenkuvalehden testistä vaikka yritin.

Edit:wohhooohh 400postia!!..

 

[Niriste]

Paksuja juttuja ja muuta

Näitä juttuja on joskus aiemminkin ollut suomalaisten niin tai näin vähäisestä älykkyydestä. :curs: Ja sitten varmaan pitäisi eläytyä tilanteeseen, kokea jonkinlaista alemmuudentuntoa tai myötähäpeää asiasta. :jahas: Ja tietenkin asia pitäisi korjata tilaamalla uutta verta jostain Välimeren toiselta puolelta. Ja lässyn lää niitä juttuja. Mutta katsokaa, mitä tämä niin ja näin tyhmä kansa on saanut aikaiseksi tänne pohjoisnavan tuntumaan. Olo Ruotsin ja Venäjän välissä ei ole aina ollut kovin helppoa, mutta kaikesta painolastista huolimatta täällä on toimiva yhteiskunta ja infrastruktuuri. Tyhmätkö tällaista saavat aikaan, kysyn vaan?

 

[Omskakas]

Jokin testihän se pitää olla,jotta älykkyys saataisiin testattua.Mensan testi on jokaiselle tasapuolinen,joten sitä voidaan pitää hyvänä mittarina älykkyydelle.

Hohhoijjakkaa....

Mensan testi on vertailukelpoinen vain mensan testien kanssa. Se, korreloiko se jonkin abstraktin asian nimeltä "älykkyys" kanssa, jäänee sen määrättäväksi, kuka termin määrittää.

Testiälykkyys ei ole mikään muuttumaton ihmisen ominaisuus. Esimerkiksi harjoittelemalla älykkyystestejä voi omaa testitulostaan parantaa. Se, korreloiko testiälykkyys esimerkiksi elämässä menestymisen kanssa, on myöskin kyseenalaista. Arvatkaapa muuten, mikä oli maailman parhaiden shakinpelaajien keskimääräinen älykkyysosamäärä (Hakkarainen ym. "Tutkiva oppiminen..." teoksen mukaan)?

Spoiler

100

 

[hoplaa90]

mun älyykkyys osamäärä on sama kuin kengän numeroni

 

[WhiteExorcist]

Hohhoijjakkaa....

Mensan testi on vertailukelpoinen vain mensan testien kanssa. Se, korreloiko se jonkin abstraktin asian nimeltä "älykkyys" kanssa, jäänee sen määrättäväksi, kuka termin määrittää.

Testiälykkyys ei ole mikään muuttumaton ihmisen ominaisuus. Esimerkiksi harjoittelemalla älykkyystestejä voi omaa testitulostaan parantaa. Se, korreloiko testiälykkyys esimerkiksi elämässä menestymisen kanssa, on myöskin kyseenalaista. Arvatkaapa muuten, mikä oli maailman parhaiden shakinpelaajien keskimääräinen älykkyysosamäärä (Hakkarainen ym. "Tutkiva oppiminen..." teoksen mukaan)?

Spoiler

100

Tee ite parempi! ;) Kyllä sillä Mensan testillä selviää se "älykkyys" ;)

 

[palmu]

juuri "se" älykkyys, siis kyllähän yksi kaverikin kiskoo kymppejä lukiossa kaikista aineista, mutta ihmissuhteet ja muut eivät mene niin hyvin. ja loppujen lopuksi se on maalaisjärki joka ratkaisee:kippis1:

 

[anticatabolic]

Hohhoijjakkaa....

Mensan testi on vertailukelpoinen vain mensan testien kanssa. Se, korreloiko se jonkin abstraktin asian nimeltä "älykkyys" kanssa, jäänee sen määrättäväksi, kuka termin määrittää.

Testiälykkyys ei ole mikään muuttumaton ihmisen ominaisuus. Esimerkiksi harjoittelemalla älykkyystestejä voi omaa testitulostaan parantaa. Se, korreloiko testiälykkyys esimerkiksi elämässä menestymisen kanssa, on myöskin kyseenalaista. Arvatkaapa muuten, mikä oli maailman parhaiden shakinpelaajien keskimääräinen älykkyysosamäärä (Hakkarainen ym. "Tutkiva oppiminen..." teoksen mukaan)?

Spoiler

100

samaa kirjaa kahlaan itse läpi psykanlaitoksen pääsykokeisiin ja siinä on kyllä helvetin hyvin kerrottu miksi ihmisen älykkyys ei ole samalla tavalla mitattavissa kuin ihmisen hemoglobiiniarvot.

Suurin osa tämän päivän älykkyystesteistä perustuvat thurstonen seitsemään jo neljäkymmentä luvulla jakamaan eri älykkyystekijään 1.kielellinen ymmärrys 2. kielellinen sujuvuus 3. numeerinen kyk 4. avaruudellinen hahmottaminen 5.muisti 6. päättely ja 7. havaitsemisen nopeus.

Kaikki älykkyystestit edustavat enemmän oppimisen tuloksia kuin sitä, miten ihmiset oppivat uusia asioita. Nämä testit siis mittaavat enemmän sitä kuinka ihminen on oppinut vaadittavia kykyjä koulussa, sillä nämä testit mittaavat kouluoppimisen tavoin asiayhteydestä irrotetuja abstrakteja tehtäviä. Tämän takia ihmisen täytyy tänäpäivänä saada n 10% parempi tulos kuin 20-vuotta sitten saavuttaakseen keskimääräisen älykkyyden tason. Pahimmillaan ollaan metsässä jos ajatellaan tämän olevan jostain poikkeuksellisesta geneettisestä toiminnasta johtuvaksi tai lahjakkuudesta johtuvaksi, ja esimerkiksi kulttuurilla ja oppimisympäristöllä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Esimerkki omskakasin jo mainitsemasta "tutkivasta oppimisessa" mainitusta amerikkalaisesta älykkyystestistä 1920-luvulta. 1. Crisco is a: patent medicine, disinfectant, toothpaste, food product 2. christy matherson is famous as a: writer, artist, baseball player, comedian.

Älykkyys on uusimpien teorioiden mukaan kehittyvä ominaisuus, jota voidaan harjoittaa olosuhteissa, joissa luodaan valmiudet asiantuntemukselle ja tehtävässä vaadittaville tiedonkäsittelytaidoille. Ympäristöllä on ratkaiseva osa tässä ihmisten älyllisessä kehityksessä. Myös oppimisen säätelytaidot ovat tärkeitä. Jos uskot, että olet matemaattisesti lahjaton, todennäköisesti et edes pyri kehittämään ratkaisumalleja matemaattisiin tehtäviin, vetäydyt vastuusta, opettaja ei edellytä sinulta samanlaisia taitoja ja näin ollen olet matemaattisesti tyhmä. Tarkoittaako tämä siis sitä että et voi oppia matematiikkaa?

Menestyminen älykkyystestissä ei tarkoita sitä että olisit älykkäämpi yhtään missään muussa asiayhteydessä kuin kyseisessä älykkyystestissä. Menestyminen älykkyystestissä ei tarkoita sitä että nopea ratkaisu olisi älykäs ja paras ratkaisu vrt. raketinsuunnittelu. Alykkyystestissä menestyminen ei tarkoita sitä että älykkyytesi ei voi laskea tai nousta esim. kielellisten tai spatiaalisten ominaisuuksien harjoittelulla tai harjoittelematta jättämisellä ja ettei joku testissä huonommin menestynyt voisi menestyä sinua paremmin esim. kahden vuoden päästä. Ja kaikki teoriat älykkyyden pysyvyydestä ja perinnöllisyydestä ovat itseasiassa teorioita ihmisen koulutettavuudesta.

Kannattaa nyt vähän miettiä toimiiko ne aivot samalla tavalla kuin maksa josta voi mitata niitä arvoja.

edit ei ollut pelkästään omskakasille reply vaan ihan yleisesti

 

[Turandot]

Suomalaisten kohdalla voisin kuvitella, että ainakin lähellä olevat ja kauaskantoiset 1860-luvun nälkävuodet sekä ehkä myös sodanaikainen aliravitsemus vaikuttavat tuloksiin. Jos älykkyys on päässyt laskemaan huonon ravitsemuksen seurauksena, niin voiko se korjaantua yhden sukupolven aikana? Tarkoitan, että periytyykö aliravitsemuksesta johtuva äo:n lasku vai onko se vain yhden sukupolven ongelma. Luulisi kuitenkin, että tarvitaan useamman sukupolven nälkiintyminen ennen kuin perimä muuttuu.

 

[Hippa]

Tässä taas jokaisessa älykkyyskeskustelussa esittämäni kysymys:

Mitä on älykkyys?

Seuraavassa vastauksia kysymykseeni:

yleensä älykkyystesteissä pyritään selvittämään loogista havainnollistamiskykyä eli mikä kuvio tai numero tulee seuraavaksi.

älykkyyttä on varmasti muidenkin mielestä montaa erilaista, esim kyky soveltaa on iso älykkyyden mittari mielestäni.

Älykkyyden määrittely on vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Nykytiedon valossa älykkyys voidaan määritellä oppimisen ja sopeutumisen kykynä. Älykkyys ilmenee taitona soveltaa opittua nopeasti, sopeutua uusiin tilanteisiin sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä. Älykkyys on myös nähty kykynä hahmottaa erilaisia suhteita tai taitona käyttää omia yksittäisiä kykyjään. Myös sosiaaliset taidot ovat osa älykkyyden kokonaisuutta.

Tällaisissa tilanteissa musta ihan hyvä älykkyyden määritelmä on se, että älykkyys on se mitä (tässä) mitataan. Ns. yleisen älykkyyden määritelmää on pyritty saamaan aikaan jokseenkin monta vuotta, konsensuksen siinä kuitenkaan löytymättä (joka ei siis välttämättä ole yhtään huono asia). Tuollainen löyhempi määritelmä, joka määrittää älykkyyden joustavaksi toiminnaksi omassa elinympäristössään (tai ympäristön muokkaamisen tai vaihtamisen sellaiseksi jossa se on mahdollista), on mun mielestä suhteellisen lähellä totuutta. Mittaaminen onkin sitten vähän hankalampaa.

Hippa tuossa kyseli, että mitä on älykkyys. Sternbergin kolmijakoteoria kuvaa mielestäni aika hyvin älykkyyttää kokonaisuutena, ei pelkästään hyvänä loogisena päättelykykynä. Älykkyysjaetaan analyyttisen, luovaan ja käytännölliseen älykkyyteen. Gardnerin moniälykkyysmalli on myös kattava mutta se kuvaa enemmän lahjakkuutta.

älykäs ihminen selviää hyvin tilanteista, joihin viisas ihminen ei edes joudu.

Oisko tommosta?

Ihminen omaa kiteytynyttä ja juostavaa älyykkyyttä. Kiteytynyt älykkyys on tiedon muistiin kiteyttämistä ja se on kulttuurista riippuva ominaisuus. Kiteytynyt säilyy kokemuksen ja tiedon karttuessa, toisin kuin juokseva (joustava) älykkyys, joka on huipussaan noin 20 vuoden iässä ja määritellään älykkyyden perusvoimaksi ts. yleiseksi älykkyydeksi. Tämä ominaisuus vaikuttaa ihmisen kykyyn järkeillä ja tehdä nopeita johtopäätöksiä. Vaikka juokseva älykkyys on riippumaton ulkoisista tekijöistä, liittyy se kuitenkin kiteytyneeseen ja niitä on teknisesti vaikea erottaa toisistaan.

Suurin osa tämän päivän älykkyystesteistä perustuvat thurstonen seitsemään jo neljäkymmentä luvulla jakamaan eri älykkyystekijään 1.kielellinen ymmärrys 2. kielellinen sujuvuus 3. numeerinen kyk 4. avaruudellinen hahmottaminen 5.muisti 6. päättely ja 7. havaitsemisen nopeus.

Älykkyys on uusimpien teorioiden mukaan kehittyvä ominaisuus, jota voidaan harjoittaa olosuhteissa, joissa luodaan valmiudet asiantuntemukselle ja tehtävässä vaadittaville tiedonkäsittelytaidoille. Ympäristöllä on ratkaiseva osa tässä ihmisten älyllisessä kehityksessä. Myös oppimisen säätelytaidot ovat tärkeitä. Jos uskot, että olet matemaattisesti lahjaton, todennäköisesti et edes pyri kehittämään ratkaisumalleja matemaattisiin tehtäviin, vetäydyt vastuusta, opettaja ei edellytä sinulta samanlaisia taitoja ja näin ollen olet matemaattisesti tyhmä. Tarkoittaako tämä siis sitä että et voi oppia matematiikkaa?

Menestyminen älykkyystestissä ei tarkoita sitä että olisit älykkäämpi yhtään missään muussa asiayhteydessä kuin kyseisessä älykkyystestissä. Menestyminen älykkyystestissä ei tarkoita sitä että nopea ratkaisu olisi älykäs ja paras ratkaisu vrt. raketinsuunnittelu. Alykkyystestissä menestyminen ei tarkoita sitä että älykkyytesi ei voi laskea tai nousta esim. kielellisten tai spatiaalisten ominaisuuksien harjoittelulla tai harjoittelematta jättämisellä ja ettei joku testissä huonommin menestynyt voisi menestyä sinua paremmin esim. kahden vuoden päästä. Ja kaikki teoriat älykkyyden pysyvyydestä ja perinnöllisyydestä ovat itseasiassa teorioita ihmisen koulutettavuudesta.

Kannattaa nyt vähän miettiä toimiiko ne aivot samalla tavalla kuin maksa josta voi mitata niitä arvoja.

edit ei ollut pelkästään omskakasille reply vaan ihan yleisesti

Noni. Vastauksia on monenlaisia, tämän threadin sisältä löytyneitä vastauksia. Ovat aika lailla erilaisia. Näiden lisäksi on vielä lukuisia muita määritteitä.

Mikä niistä on sitten se oikea?

 

[lej]

Näitä juttuja on joskus aiemminkin ollut suomalaisten niin tai näin vähäisestä älykkyydestä. :curs: Ja sitten varmaan pitäisi eläytyä tilanteeseen, kokea jonkinlaista alemmuudentuntoa tai myötähäpeää asiasta. :jahas: Ja tietenkin asia pitäisi korjata tilaamalla uutta verta jostain Välimeren toiselta puolelta. Ja lässyn lää niitä juttuja. Mutta katsokaa, mitä tämä niin ja näin tyhmä kansa on saanut aikaiseksi tänne pohjoisnavan tuntumaan. Olo Ruotsin ja Venäjän välissä ei ole aina ollut kovin helppoa, mutta kaikesta painolastista huolimatta täällä on toimiva yhteiskunta ja infrastruktuuri. Tyhmätkö tällaista saavat aikaan, kysyn vaan?

Huonommin ku Ruotsi tietenki? Oletko vähän yksinkertainen?

Suomalaisten kohdalla voisin kuvitella, että ainakin lähellä olevat ja kauaskantoiset 1860-luvun nälkävuodet sekä ehkä myös sodanaikainen aliravitsemus vaikuttavat tuloksiin. Jos älykkyys on päässyt laskemaan huonon ravitsemuksen seurauksena, niin voiko se korjaantua yhden sukupolven aikana? Tarkoitan, että periytyykö aliravitsemuksesta johtuva äo:n lasku vai onko se vain yhden sukupolven ongelma. Luulisi kuitenkin, että tarvitaan useamman sukupolven nälkiintyminen ennen kuin perimä muuttuu.

Mutta eihän Suomi menestynyt tuossa tutkimuksessa yhtään huonommin kuin mikään muukaan maa. Tutkimushan osoitti, että Eurooppalaiset on kaikki yhtä fiksuja. Periaatteessa kaikkien top 20:n erot mahtuu melkein virhemarginaaliin, jos sitä älykkyyttä edes voidaan luotetettavasti mitata, kuten täällä on monta kertaa kritisoitukin.

Tutkimus ei mitenkään osoita suomalaisten olevan tyhmiä, vaikka miten sitä lukisi.

Jos tuollaisessa tutkimuksessa on parin yksikön heitot, niin se ei merkkaa yhtään mitään. Sitä paitsi normaalihan älykkyys oli jotain 85-vähän yli sata, sadan ollessa keskiarvo. Vaihteluvälikin on noin suuri jo ihan sen takia, että älykkyyden mittaaminen nyt on mitä on.

 

[nco]

Näin käsitän asian itse. Myös luovuus ja viisaus on hyvä tuoda esille älykkyydestä puhuttaessa, koska ne korreloivat älykkyyden kanssa.

Viisaus on tietoa ja elämänkokemusta.
Älykkyys on olemassaolevan tiedon tehokasta soveltamista ongelmanratkaisussa.
Luovuus on uuden tiedon luontia ja uusien ratkaisumallien löytämistä.

 

[anticatabolic]

Noni. Vastauksia on monenlaisia, tämän threadin sisältä löytyneitä vastauksia. Ovat aika lailla erilaisia. Näiden lisäksi on vielä lukuisia muita määritteitä.

Mikä niistä on sitten se oikea?

Noissa oli kaikissa oikeaa tietoa mutta kannattaa nyt huomata että osa noista erittelee vain yksittäisiä älykkyyden osa-alueita ja jotkut yleistä älykkyyden teoriaa.

Erkjetter: tiedonluomisteoria ns. tiedonsoveltaminen eri tilanteisiin. Käsitteistä tapauksiin. Asiantuntijuudelle ominaista.

AllIn: Oppimisen ja sopeutumisen kyky eli yksilölliset ominaisuudet. Tiedon hankintaa tarkastellaan mitä ihminen on oppinut ja tuota ns sopeutumista tilanteissa jossa esim. aika on rajoitettu. Tarkastelee ihmisen sen hetkisiä ominaisuuksia ja kykyjä eikä niitä oppimisen menetelmiä ja ympäristöjä missä nämä taidot ovat opittu tai minkälaista ulkoista tukea ihminen tarvitsee oppiakseen vaikka raketinkeksimistä.

Emelianenko: Osallistuminen. Tarkastelee tuon edellämainitun puutteita. Dynaaminen oppiminen ihminen tarvitsee rakentavia ympäristöjä oppiakseen ja niiden kanssa pitää olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Vygotsky: Kulttuuripsykologian peruslait tiivistettynä: ihminen pystyy suorittamaan korkeampia toimintoja ulkoisten tukirakenteiden avulla kuin ilman ja ulkoista tukea vähennetään asteittain kunnes ihminen pystyy suorittamaan tehtävän itsenäisesti.

Reijo: paukautti aika vahvan älykkyysteorian joka on vallitseva. Kuvaa älykkyyden peruskategoriat todella vahvasti.

quiz: Tuohon ei kyllä voi sanoa yhtään mitään.

J_mp: ottaa esiin metakognitiiviset taidot eli toiminnan suunnittelun ja toteutuksen. esim. tajunta siitä minkälaista vastausta vaaditaan nopeaa vai hidasta ja millä tavalla se olisi hyvä ratkaista nopeasti tai hitaasti.

Kaikki noista ovat jollakin tavalla oikeita mutta kokonaisvaltaisen kuvan saattamiseksi älykkyyden toiminnassa ei riitä joku kouluopetuksen kanssa korreloiva äo-testi jolla pyritään saavuttamaan ainoastaan tiettyjä yhteiskunnallisia resursseja jonkun tietyn erityisen ryhmän haltuun. Pitää myös katsoa miten tuota älykkyyttä voi kehittää jokaisen saavutettaviin eikä valjastaa siitä mitään darwinin luonnonvalinnan välinettä ja eristää näin oppimisen ja älyn kehittämisen ulkopuolelle joukkoa ihmisiä.