Suomalaisten älykkyys

Mun mielesta ihan turha itkea etta "testit ei kerro oikeaa tulosta", muutenhan muutkin maat vois sanoa etta ne sais enemman pojoa erilaisissa testeissa. Eika taa edes mikaan uutinen oo, ennenkin on nahty samansuuntaisia tuloksia, mm. tassa yks

http://members.shaw.ca/delajara/NationalIQs.html

Kannattais mieluummin miettia mita silla suomalaisella alykkyydella ja suoraselkaisyydella on saatu aikaan; maa jossa on melko hyva elaa. Tuossa listalla on kaupunkeja jossa on moni asia aivan pain helvettia eli eipa alykkyys kauheasti heita ole auttanu siina suhteessa.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
denniszeimsin viittaamalla sivustolla on listattu kaupunkeja, se on keskeinen pointti ainakin prof. Lynnin mukaan (aiempi peistaus). Hän selittää lontoolaisten älykkyyttä sillä, että Lontooseen on satojen vuosien aikana muuttanut maan lahjakkain ja pärjäävin (älykkäin) kansanosa ja genetiikka on sitten hoitanut tehtävänsä. Jossain Bristolissa ÄO:t sitten lienevätkin jo aivan toiset.
 
Eihän tuossa tutkimustuloksessa ole mitään ihmeellistä. Minun mielestäni saadaan olla tyytyväisiä että tulos oli näinkin korkea :D
Ja noista nettitesteistä. Tuo tieteen kuvalehden testi ainakin on täyttä kuraa. Eiköhän lähes jokainen ole mensan jäsen tuon testin perusteella, varsinkin jos jaksaa käyttää aikaa. Itse jaksoin tehdä jonnekin puoleen väliin ku olivat siihen asti ihan helppoja. Loput sitten tein arvaamalla kun en jaksanut miettiä ja silti tulos oli aivan liian hyvä. Tai sitten olen vaan niin saatanan viisas...
 
Hippa sanoi:
Tässä taas jokaisessa älykkyyskeskustelussa esittämäni kysymys:

Mitä on älykkyys?
Click to expand...

Älykkyyden määrittely on vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Nykytiedon valossa älykkyys voidaan määritellä oppimisen ja sopeutumisen kykynä. Älykkyys ilmenee taitona soveltaa opittua nopeasti, sopeutua uusiin tilanteisiin sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä. Älykkyys on myös nähty kykynä hahmottaa erilaisia suhteita tai taitona käyttää omia yksittäisiä kykyjään. Myös sosiaaliset taidot ovat osa älykkyyden kokonaisuutta.
 
Tällaisissa tilanteissa musta ihan hyvä älykkyyden määritelmä on se, että älykkyys on se mitä (tässä) mitataan. Ns. yleisen älykkyyden määritelmää on pyritty saamaan aikaan jokseenkin monta vuotta, konsensuksen siinä kuitenkaan löytymättä (joka ei siis välttämättä ole yhtään huono asia). Tuollainen löyhempi määritelmä, joka määrittää älykkyyden joustavaksi toiminnaksi omassa elinympäristössään (tai ympäristön muokkaamisen tai vaihtamisen sellaiseksi jossa se on mahdollista), on mun mielestä suhteellisen lähellä totuutta. Mittaaminen onkin sitten vähän hankalampaa.

Noista "Europpalaisista älykkyystesteistä" sanoisin vaan sen verran, että vaikka Suomessa ja Ruotsissa tehtäisiin sama "älykkyystesti", eivät tulokset olisi keskenään vertailukelpoisia (olettaen, että testi sisältää, jos ei varsinaisesti sanallisia tehtäviä, niin edes sanallisia ohjeita tehtäviin). Jos haluttaan testata jotain visuaalista päättelysuoriutumisen osaa, niin sitten olisi syytä sanoa niin, joskin tulokset olisivat täten vähemmän sensaatiohakuiset kuin tässä tilanteessa. Em. kaltainen päätelysuoriutumisen osa vastaa varmaan harnojen käsitystä älykkyydestä, mutta niin se on tuossa höpöttelyssä määritelty.
 
Ironbar sanoi:
Eihän tuossa tutkimustuloksessa ole mitään ihmeellistä. Minun mielestäni saadaan olla tyytyväisiä että tulos oli näinkin korkea :D
Ja noista nettitesteistä. Tuo tieteen kuvalehden testi ainakin on täyttä kuraa. Eiköhän lähes jokainen ole mensan jäsen tuon testin perusteella, varsinkin jos jaksaa käyttää aikaa. Itse jaksoin tehdä jonnekin puoleen väliin ku olivat siihen asti ihan helppoja. Loput sitten tein arvaamalla kun en jaksanut miettiä ja silti tulos oli aivan liian hyvä. Tai sitten olen vaan niin saatanan viisas...
Click to expand...
Mensan testissä taitaa olla tiukempi aikaraja. jonkin verran tulokset vaihtelee, koska joskus sain tuosta Tieteen kuvalehden testistä muistaakseni 155, mutta nyt 148. Toisaalta, jos sen on tehnyt moni sen jälkeen niin tietysti sekin voi vaikuttaa. Mikäli testi siis laskee uudet tulokset aina aineistoon mukaan.

Eihän tuo lehdissä julkaistu tutkimus ollt mitenkään sensaatiohakuinen. Ainoastaan osoitti, että eurooppalaisten keskimääräinen äo on 100. Yllätys yllätys. Eikä eri miaden välillä ole juuri minkäälaista vaihtelua. Menee keskihajonnat sun muut ihan normaaleihin rajoihin. Virhemarginaalia ei taidettua kertoa, mutta se huomoiden tuloksissa ei ole periaatteessa mitään uutisoitavaa.

Vai onko se uutinen, että eurooppalaisten äo on keskimäärin sata? Mitäpä muutakaan se voisi olla.
 
Sen oikean Mensan testin suoritin kotona kynän, paperin ja kellon kanssa ja sain tulokseksi 152. Aloitin matikkaharrastukseni 5-vuotiaana ja laskin kotona peruskoulun matikankirjat läpi. Tuolla saattaa olla vaikutus tulokseen (tai sitten syy-seuraus on toisinpäin). Joka tapauksessa sillä, että osaa päätellä mikä kirjain tai kuvio tulee seuraavaksi, ei tee mitään arkielämässä.

Hippa tuossa kyseli, että mitä on älykkyys. Sternbergin kolmijakoteoria kuvaa mielestäni aika hyvin älykkyyttää kokonaisuutena, ei pelkästään hyvänä loogisena päättelykykynä. Älykkyysjaetaan analyyttisen, luovaan ja käytännölliseen älykkyyteen. Gardnerin moniälykkyysmalli on myös kattava mutta se kuvaa enemmän lahjakkuutta.
 
Älykkyystestit kertovat vain sen, miten pärjää juuri siinä testissä juuri sinä hetkenä.
 
Jep jep.

Nuo kotona tehtävät testit poikkeavat kyllä suuresti Mensan testistä.

Kävin itse joskus neljä vuotta sitten Mensan kokeessa ja suurin yllätys minulle oli kokeen todella nopea tempo. Koe oli jaettu useaan osa-alueeseen ja tehtävien määrä oli todella suuri. Kaikki tehtävät olivat kohtuu helppoja, mutta ne piti ratkaista todella nopeasti. Koetilanteessa on myös aivan erilainen jännityksensä kuin kotona tehtäviä ratkoessa.

Se onkin sitten jännä päivä kun postista tipahtaa testin tulokset.
Ollako tyhmä vai eikö olla?

Itse sain testistä 156, mutta en liittynyt Mensaan.
 
En ole käynyt testissä, mutta jos olis huono tulos niin sitähän vois olla vaan ylpeä, että on pärjännyt vaikka äo ei sitä ennustais. Eipä sillä korkealla äo:lla mitään tee, jos ei sitä osaa hyödyntää.
 
Hippa sanoi:
Tässä taas jokaisessa älykkyyskeskustelussa esittämäni kysymys:

Mitä on älykkyys?
Click to expand...

Oisko tommosta?

Ihminen omaa kiteytynyttä ja juostavaa älyykkyyttä. Kiteytynyt älykkyys on tiedon muistiin kiteyttämistä ja se on kulttuurista riippuva ominaisuus. Kiteytynyt säilyy kokemuksen ja tiedon karttuessa, toisin kuin juokseva (joustava) älykkyys, joka on huipussaan noin 20 vuoden iässä ja määritellään älykkyyden perusvoimaksi ts. yleiseksi älykkyydeksi. Tämä ominaisuus vaikuttaa ihmisen kykyyn järkeillä ja tehdä nopeita johtopäätöksiä. Vaikka juokseva älykkyys on riippumaton ulkoisista tekijöistä, liittyy se kuitenkin kiteytyneeseen ja niitä on teknisesti vaikea erottaa toisistaan.
 
jagger sanoi:
Miten tää tutkimus on tehty? Miten monelle testi on tehty? Vai onko jakomäestä haettu kymmenen tyyppii ja tehty testi ja laskettu keskiarvo.. Itse en oikein luota tähän tulokseen..
Click to expand...
Richard Lynn on tehnyt jo pitemmän aikaa töitä mm. älykkyyden parissa ja kerännyt samalla kaikki saatavissa olevat ÄÖ-testit tutkittavakseen. Suomessa kaveri tuli tunnetummaksi taanoisen I.Q. and The Wealth of Nations-teoksen tiimoilta, koska toisena tekijänä oli Vanhanen vanhempi. Tosin kyseinen älämölö kirjasta taisi olla pikemminkin SanomaWSOY:n poliittinen tilaustyö pressanvaaleja ajatellen.
Kuten Lynnin bibliografiasta näkyy, niin lokaa on varmasti tullut niskaan suunalta jos toiselta, sillä aiheet eivät ole olleet ns. huudossa humanistisissa tiedekunnissa sitten toisen maailmansodan.

Tuo Times Onlinessa oleva artikkelinpätkä keskittyy Euroopan sisäisiin statistisiin eroihin, mutta itseasiassa luvut on napattu Lynnin uudesta teoksesta (Race Differences in Intelligence: An Evolutionary Analysis) joka käsittelee älykkyyttä maailmanlaajuisesti. Pitkähkö arvostelu kirjasta löytyy Gene Expression-blogista, jonka alalaidasta löytyy myös laajempi keskiarvotaulukko jossa myös testattujen henkilöiden ja maiden määrä yms. Eli testattuja on yli 800.000 sadasta maasta.

Mainittakoon että erinäiset nettitestit ja niiden tulokset eivät ole suoraan verrattavissa Lynnin käyttämiin arvoihin, eli Lynnin sata on eräänlainen GMT.
 
Mniska sanoi:
en ymmärrä noiden testien tarkoitusperää, siksipä kysyn mitä sitten?
Click to expand...

Nuo testit on alun alkaen tehty erottamaan koulukykyiset koulukyvyttömistä ja niitä on tehty erityisesti vammaisille.

Siinä tarkoitusperää :) Joku typerä ihminen on keksinyt, että älykkyys olisi joku mystinen ominaisuus, jota voi mitata ja antaa lopputulokseksi jonkun numeron.

Ihmettelen vaan miten ei muista yhtä abstrakteista ja monitahoisista ihmisen ominaisuuksista ei ole yhtä "tarkkoja" mittareita.

"Hyvä arvioitu ihminen. Olemme kartoittaneet luonteesi:

Psykopaattisuus 355 (normaali 250)
Sosiaalisuus124 (normaali 200)
Aggressiivisuus 64 (normaali 60)
Älykkyys120 (normaali 100)
jne.."

Ei tollaiseen kertakaikkiaan voi mennä, koska se ei toimi. Tuollaisia ominaisuuksia ei vaan voi mitata mitenkään yleispätevästi.
 
Joo, itekin saanut jokaisessa nettitesti sekä Mensan kirjan testissä tuloksen 125-150 ja jotenkin tuntuu että noitten testien keskiarvo pyörii siellä 140:ssä :eyeroll:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom