Suomalaisten älykkyys

[vilho_kanuuna]

Tässä taas jokaisessa älykkyyskeskustelussa esittämäni kysymys:

Mitä on älykkyys?

Viisaus on sitä, että tietää asioita. Älykkyys taas kyky hyödyntää/soveltaa tätä tietoa.

... näin minä olen sen itselleni yksinkertaistanut ja tämän takia viisaus (siis koulutus, yleistieto jne.) vaikuttaa äo-testin tulokseen. Uskonkin että on mahdotonta luoda älykkyystestia johon tieto ja kulttuuri eivät vaikuttaisi. Tämän takia eri kulttuurien älykkyyttä ei voida vertailla keskenään.

 

[Hippa]

Noissa oli kaikissa oikeaa tietoa mutta kannattaa nyt huomata että osa noista erittelee vain yksittäisiä älykkyyden osa-alueita ja jotkut yleistä älykkyyden teoriaa.

--

Kaikki noista ovat jollakin tavalla oikeita mutta kokonaisvaltaisen kuvan saattamiseksi älykkyyden toiminnassa ei riitä joku kouluopetuksen kanssa korreloiva äo-testi jolla pyritään saavuttamaan ainoastaan tiettyjä yhteiskunnallisia resursseja jonkun tietyn erityisen ryhmän haltuun. Pitää myös katsoa miten tuota älykkyyttä voi kehittää jokaisen saavutettaviin eikä valjastaa siitä mitään darwinin luonnonvalinnan välinettä ja eristää näin oppimisen ja älyn kehittämisen ulkopuolelle joukkoa ihmisiä.

Mun pointti olikin se, ettei ole mitään yhtä älykkyyttä, jota voisi mitata ja antaa sille jonkun numeraalisen arvon.

 

[anticatabolic]

Mun pointti olikin se, ettei ole mitään yhtä älykkyyttä, jota voisi mitata ja antaa sille jonkun numeraalisen arvon.

no oikeessa olet ja näin hyvä. Kun tämä muu porukka vähän viisastuis tossa noiden "älykkyysgeenejen" ja niiden takia "suuremman" älykkyyden ja jumalallisten äo-testejen kanssa.

 

[Bandiitti]

Kannattaako siitä ihmisten älykkyydestä niin suurta meteliä ylipäätäänkään pitää? Eiköhän 99,9% ole melkoisia Juu ja Bandiitti myös:D

 

[nevahood]

Typerää nitinää mm. Tatu Vanhasen tutkimuksia vastaan. Jos tehdään tutkimuksia, joissa verrataan älykkyyttä, niin heti joku nokkela on jo selittämässä miksi testit antavat eri tuloksia eri maissa.

Perustutkimus on tutkimusta, jossa tuloksia ei vielä käsitellä. Miksi sitä ei ymmärretä oikein? Eli, kun saadaan tuloksia, vaikkapa että keskimäärin ihmiset on eripituisia eri maissa, voidaan vasta sen jälkeen miettiä syitä tähän, ja mahdollisesti etsiä keinoja asian korjaamiseksi tai väestön kehittämiseksi.

Tuossa muuten joku kuva aiheesta, epäilen vahvasti tuloksia:
http://www.vdare.com/rushton/060322_iq_pic.htm

IMO saisivat tehdä tarkasti samanlaisia testejä kaikille, niin tuotakin voitaisi tutkia paremmin. Mikähän pointti siinä ylipäätään on, jos tehdään tutkimus jossa tummahipiäinen voittaa (vaikka pikajuoksu), niin se on hyvä asia. Jos taas tutkitaan asiaa, jossa vaaleapintaiset menestyvät, ollaan rasisteja...

Kun tämä muu porukka vähän viisastuis tossa noiden "älykkyysgeenejen" ja niiden takia "suuremman" älykkyyden ja jumalallisten äo-testejen kanssa.

Samaan hengenvetoon voisi väittää ihmisten olevan samanmittaisia, samanvärisiä ja yhtä vahvoja... Eroja on, jokaisella saralla, mutta kaikki eivät välttämättä johdu geeneistä. Miksi asiaa ei siis saisi tutkia?

Jos testejä tehtäisi, pitäisi oikeastaan jokaista kysymystä voida verrata erikseen. Näkisi millä aloilla eri ihmiset pärjäävät. Yksi palikkatesti ei mittaa kaikkea, joten ei tuollaista testiä "älykkyystestiksi" tarvitsisi sanoa. Yksittäinen päättelytesti ennemminkin.

 

[emelianenko]

Reijo: paukautti aika vahvan älykkyysteorian joka on vallitseva. Kuvaa älykkyyden peruskategoriat todella vahvasti.

Ihan ystävällisessä ja keskustelevassa hengessä, niin kenen mielestä älykkyyden peruskategoriat, sinun? Ja miten tämä nyt on vallitseva teoria? Pitkään jatkunut tutkimus ei kai tee teoriasta vallitsevaa.

Mitäs muuta.. Ns. älykkyystestien historia on tosiaan osaltaan jenkkiarmeijan soveltuvuuskokeissa ja koulukypsyystesteissä. Älykkyystestien kehitys on kuitenkin jokseenkin eriävä persoonalisuustesteistä (ts. indekseistä). Psykometrisesti ajatellenhan ihmisen persoonallisuuden ajatellaan yleensä koostuvan tietyistä osa-alueista, joiden erilaisten yhdistelmien katsotaan kuvaavan ihmisen persoonallisuutta (luonne käsitetään arkikäsitteeksi, ota ei pyritä määrittelemään). Uskokoon ken tahtoo.

Mensan testit eivät todellakaan ole "tasapuolisia", joka tulikin jo todettua. Lisäksi niille, jotka lukevat Lonka, Hakkarainen jne, niin tsemppiä lukemiseen. Tosin huomioisin lukiessani, että kirjalla on missio. Lonka, Hakkarainen ym. ovat kehittäneet mielestään käänteentekevän oppimispsykologisen näkemyksen (joka ei sitten oikeasti ehkä olekaan kovin uusi tai kummallinen näkemys oppimispsykologian alalla), jota he suhteellisen aggressiivisesti yrittävät markkinoida. Ihan mielenkiintoisia ajatuksia se kirja herättää, mutta väitteisiin kannattaa suhtautua varauksella ja muistaa, että näkemyksellä on myös kritiikkinsä.

 

[Bloo]

Älykkyyskeskustelut voidaan kiteyttää näin:
Eka joku sanoo jotain älykkyydestä, sit joku toinen tulee sanomaan että naiset on tyhmempiä kun ne ei pärjää testissä x
Sitten tulee nainen a kertomaan että testi on perseestä koska naiset ei pärjää siinä ja tilanne päättyy väittelyyn aiheesta älykkyys koska sitä ei voida määrittää tarkasti ja testi määrittää vain pienen osan käsitteestä, jota ei voida määrittää koska joku pässi tahtoo aina vängätä vastaan.

Sitten tuntematon määrä henkilöitä tulee sanomaan että sain melkein täydet ja olen ihan vitun hyvä.
Sitten taas tulee joku sanomaan että testi on perseestä (oletettavasti saaneet huonon tuloksen=ei voida hyväksyä tilannetta) ja ruvetaan taas väittelemään testin perseydestä.


Lopulta väittely vaihtuu tappeluun naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sekä jostain perkeleen tunneälykkyydestä joka on terminäkin ihan perseestä.


Lopulta joko koko threadi unohdetaan niinkuin lukemattomat aiemmat samanlaiset tai sitten tulee strutsi.

 

[Lupus]

Ah, mielenkiintoinen keskustelu...

Tässä taas jokaisessa älykkyyskeskustelussa esittämäni kysymys:

Mitä on älykkyys?

Vielä yksi määritelmä:

The Meaning and Measurement of Intelligence

1. Intelligence is a very general mental capability that, among other things, involves the ability to reason, plan, solve problems, think abstractly, comprehend complex ideas, learn quickly and learn from experience. It is not merely book learning, a narrow academic skill, or test-taking smarts. Rather, it reflects a broader and deeper capability for comprehending our surroundings -- "catching on," "making sense" of things, or "figuring out" what to do.
2. Intelligence, so defined, can be measured, and intelligence tests measure it well. They are among the most accurate (in technical terms, reliable and valid) of all psychological tests and assessments. They do not measure creativity, character, personality, or other important differences among individuals, nor are they intended to.
[...]
6. The brain processes underlying intelligence are still little understood. Current research looks, for example, at speed of neural transmission, glucose (energy) uptake, and electrical activity of the brain.

Practical Importance

1. IQ is strongly related, probably more so than any other single measurable human trait, to many important educational, occupational, economic, and social outcomes. -- Whatever IQ tests measure, it is of great practical and social importance.

http://www.lrainc.com/swtaboo/taboos/wsj_main.html
(Suosittelen tutustumaan linkkiin, jos aihe kiinnostaa. 52 alan kansainvälisesti tunnettua tiedemiestä (mm. Lynn) linjasi 1994 älykkyystutkimuksen valtavirran käsitykset älykkyydestä, se synnystä, käytännön sovellutuksista ja ryhmien välisistä eroista.)

Älykkyyttä (so. tässä "yleisälykkyys"/g-tekijä) tosiaan ei osata määritellä täydellisesti. Mutta - kuten lainaamassani pätkässäkin sanotaan - me kuitenkin tiedämme miten sitä mitataan (yleensä ÄO:lla) ja miten sitä voidaan soveltaa. Jossain verrattiin asiaa oivasti painovoimaan: ihmiset käyttivät vaakoja menestyksellisesti kauan ennen kuin heillä oli käsitystä mittaamastaan asiasta.

Voidaan myös katsoa olevan eri älykkyyden lajeja - aina naistenlehdistä alkunsa saaneeseen "tunneälyyn" asti, ja näitä eri osia voidaan myös analysoida, mutta suurin osa psykometriikan asiantuntijoista on sitä mieltä (Snyderman ja Rothman 1988), että voidaan puhua "yleisälykkyydestä". Se kertoo jotain aivojen suorituskyvystä, ja tuo "jotain" korreloi erilaisten asioiden kanssa. Se on kuitenkin vain yksi ihmisen ominaisuuksista.

Tutkimus on saanut melkoisen tyrmäyskritiikin pääasiassa sen takia, että nuo materiaalit on koottu eri tutkimuksista, joissa on käytetty erilaisia mittaustapoja. -- Lisäksi samalla tutkijalla on intohimo todistaa näillä tilastoillaan miksi mikäkin valtio voittaa sotia ja menestyy taloudessa.

Testit on kalibroitu niin, että Yhdysvaltain (valkoisen) väestön keskiarvo on 100 ja keskihajonta sekä tehtävien luonne ovat tiedossa. Erilaiset mittaustavat eivät siis ole varsinainen ongelma, jos oletetaan että ns. g-tekijä on olemassa, sillä tulokset pystytään kyllä normittamaan ja niitä voidaan vertailla. Pikemminkin ongelmana on se, että Lynn ei pysty materiaalinsa laajuudesta johtuen tarkastamaan jokaisen tutkimuksen suoritustapaa ja validiutta, joka olisi tärkeää päätettäessä millä kriteereillä tutkimuksia otetaan mukaan vertailuun. Toisaalta taas Lynn ei pääse käsiksi eri laitosten tekemiin kansallisiin mittauksiin, jotka todennäköisesti olisivat kaikkein luotettavimpia.

Mitä Lynnin "intohimoihin" tulee, hän ei suinkaan tehtaile huvikseen olettamuksia, vaan tekee yhteistyötä arvostettujen tutkijoiden, mm. kansantaloustieteilijöiden kanssa. Vanhanen todellakin osoitti, että kansan keskimääräinen ÄO selittää parhaiten kansojen erot henkeä kohti lasketussa ja reaalisessa bruttokansantuotteessa (Vanhanen 2000).

Testiälykkyys ei ole mikään muuttumaton ihmisen ominaisuus. Esimerkiksi harjoittelemalla älykkyystestejä voi omaa testitulostaan parantaa. Se, korreloiko testiälykkyys esimerkiksi elämässä menestymisen kanssa, on myöskin kyseenalaista.

On totta, että testien suoritustapaa harjoittelemalla voi parantaa tulostaan jonkin verran, mutta testien tulosten on havaittu pysyvän keskimäärin melko vakiona aina vanhuuteen asti:
ikä ÄO
16 103
25 114
40 103
60 93
(Jensen 1972)

"Elämässä menestymistä" on vaikea määritellä, mutta ÄO ennustaa hyvin yksilön koulutettavuutta ja menestymistä ammatissa. Tämä korostuu etenkin vaativassa ympäristössä, eli mitä haastavampi koulutus/työ on älyllisesti, sitä paremmin ÄO ennustaa siinä menestymistä. Itse asiassa ÄO ennustaa selvästi parhaiten menestymisen keskivaativissa tai vaativissa ammateissa verrattuna muihin arviointikeinoihin (mm. CV, lausunnot, koulutus) (Ahmavaara 2001).

Kaikki älykkyystestit edustavat enemmän oppimisen tuloksia kuin sitä, miten ihmiset oppivat uusia asioita. --

Tämän takia ihmisen täytyy tänäpäivänä saada n 10% parempi tulos kuin 20-vuotta sitten saavuttaakseen keskimääräisen älykkyyden tason. Pahimmillaan ollaan metsässä jos ajatellaan tämän olevan jostain poikkeuksellisesta geneettisestä toiminnasta johtuvaksi tai lahjakkuudesta johtuvaksi, ja esimerkiksi kulttuurilla ja oppimisympäristöllä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. --

Älykkyys on uusimpien teorioiden mukaan kehittyvä ominaisuus, jota voidaan harjoittaa olosuhteissa, joissa luodaan valmiudet asiantuntemukselle ja tehtävässä vaadittaville tiedonkäsittelytaidoille. Ympäristöllä on ratkaiseva osa tässä ihmisten älyllisessä kehityksessä. --

Menestyminen älykkyystestissä ei tarkoita sitä että olisit älykkäämpi yhtään missään muussa asiayhteydessä kuin kyseisessä älykkyystestissä. Menestyminen älykkyystestissä ei tarkoita sitä että nopea ratkaisu olisi älykäs ja paras ratkaisu vrt. raketinsuunnittelu. --

Ja kaikki teoriat älykkyyden pysyvyydestä ja perinnöllisyydestä ovat itseasiassa teorioita ihmisen koulutettavuudesta.

Tuohon ensimmäiseen väitteeseen haluaisin kuulla tarkemmat perustelut. Miksi älykkyystestien abstraktien tehtävien osaaminen olisi pääasiassa oppimisen tulosta? Käsittääkseni yleisen näkemyksen mukaan älykkyystesteillä pystytään mittaamaan pysyvää kykyä, ei opittua taitoa. Entä eikö asia ole myös toisinpäin: älykkyysosamäärä korreloi oppimisen kanssa, joten älykkäät ihmiset oppivat paremmin tarvittavia taitoja älykkyystesteistä suoriutumiseen?

Flynn-efektin syitähän on etsitty vuosia, eikä selvyyteen ole päästy. Kyseessä on kuitenkin selvä ympäristövaikutus - ÄO nousee elintason noustessa, eikä kukaan käsittääkseni muuta väitäkään. Esimerkiksi samaan aikaan kun keskimääräinen ÄO on noussut 1930-luvulta lähtien on brittien aivojen koon havaittu kasvaneen, joka johtuu todennäköisesti elintason mukana parantuneesta ravinnosta. Oppimisympäristö vaikuttaa varmasti, mutta toisaalta taas joidenkin mielestä opetuksen taso on nimenomaan heikentynyt 60-luvulta lähtien, ja tämä on hidastanut keskimääräisen ÄO:n nousua (Lynn 1990).

Se, että älykkyyden kehittyminen vaatii sopivaa ympäristöä on itsestään selvää. Mutta kun ympäristö täyttää tietyt kriteerit, onko perimän vai ympäristön vaikutus suurempi? Ahmavaaran mukaan vuonna 2001 saatavilla olleen kaksoistutkimusaineiston perusteella perimän osuus on 95 % todennäköisyydellä 60-85 % (Ahmavaara 2001).

Älykkyystesteissä menestymisen yhteydestä opinnoissa/työelämässä menestymiseen olenkin jo maininnut. Mitä mainitsemaasi raketinsuunnitteluun tulee, ÄO:n ja koulutusmenestyksen USA:n armeijan ydinasespesialistina korrelaatio on peräti 0,88 (Ree ja Earles 1990).

Voisitko vielä selventää tuota viimeistä heittoa? En suoraan sanottuna käsittänyt sitä alkuunkaan.

Pitää myös katsoa miten tuota älykkyyttä voi kehittää jokaisen saavutettaviin eikä valjastaa siitä mitään darwinin luonnonvalinnan välinettä ja eristää näin oppimisen ja älyn kehittämisen ulkopuolelle joukkoa ihmisiä.

Kun tämä muu porukka vähän viisastuis tossa noiden "älykkyysgeenejen" ja niiden takia "suuremman" älykkyyden ja jumalallisten äo-testejen kanssa.

Kun sinulla tuntuu olevan tietoa asiasta, niin voisitko valaista vähän nykyistä "humanistista" käsitystä älykkyydestä. Itse olen hieman tutustunut asiaan ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Eikö geenejä pidetä merkittävänä tekijänä (miksi?) vai eikö älykkyyden määriteltävyyteen uskota enää lainkaan? Eikö "yleisälykkyys" ole luonnonvalinnan väline - myös modernissa yhteiskunnassa menestymisessä?

Toki mitään kiveen hakattuja tuomioita älykkyystestien perusteella ei pidä tehdä, ja vaikka se ei ehkä olekaan "oikeudenmukaista", on sillä mielestäni liian suuri potentiaali heitettäväksi hukkaan eettisin perustein.

 

[Dean Kuntz]

Minusta nämä ÄÖ -testit on koko lailla turhia. ;)

 

[Måpå]

ÄO testit on melkoista soopaa ja vielä hauskemmaksi asian tekee se, että jostain netin testeistä jokainen saa vähintään 130 pojoa Koska keskiarvo on 100 niin missä ne 70 pojon hyypiöt piileskelee?

Älykkyystestejä voi harjoitella. Ne mittaa pelkästään hyvin kapea-alaista osaa matemaattis-visuaalisesta älykkyydestä. Tarviiko tommosta kykyä oikeassa elämässä mihinkää?

 

[Bloo]

70 pojon hyypiöt piileskelee?

Ne on just niitä joiden mielestä testit on perseestä ja sit ne rupee kertomaan tunneälykkyydestä ja viisaudesta

 

[Arvid]

Ensinnäkin Lupukselle: varmasti Pakkiksen historian näyttävin avausposti. Onnittelut! :D

Testit on kalibroitu niin, että Yhdysvaltain (valkoisen) väestön keskiarvo on 100 ja keskihajonta sekä tehtävien luonne ovat tiedossa. Erilaiset mittaustavat eivät siis ole varsinainen ongelma, jos oletetaan että ns. g-tekijä on olemassa, sillä tulokset pystytään kyllä normittamaan ja niitä voidaan vertailla. Pikemminkin ongelmana on se, että Lynn ei pysty materiaalinsa laajuudesta johtuen tarkastamaan jokaisen tutkimuksen suoritustapaa ja validiutta, joka olisi tärkeää päätettäessä millä kriteereillä tutkimuksia otetaan mukaan vertailuun. Toisaalta taas Lynn ei pääse käsiksi eri laitosten tekemiin kansallisiin mittauksiin, jotka todennäköisesti olisivat kaikkein luotettavimpia.

Tämä selvä, en ole tutustunut itse tutkimukseen. Luin vain Aamulehden uutisoinnin tutkimuksesta. Itselleni tuo aineiston kokoaminen eri tutkimuksista riittää aiheuttamaan suuria epäilyksiä päätelmien luotettavuudesta.

Mitä Lynnin "intohimoihin" tulee, hän ei suinkaan tehtaile huvikseen olettamuksia, vaan tekee yhteistyötä arvostettujen tutkijoiden, mm. kansantaloustieteilijöiden kanssa. Vanhanen todellakin osoitti, että kansan keskimääräinen ÄO selittää parhaiten kansojen erot henkeä kohti lasketussa ja reaalisessa bruttokansantuotteessa (Vanhanen 2000).

Mielestäni erityisesti tuossa vanhemmassa tutkimusasetelmassa on jotain tarkoitushakuisuutta. Tilastoilla voidaan osoittaa halutessa vaikka että väritelevisioiden yleistyminen on laskenut jäätelön suosiota.

Kulttuurisidonnaisuudesta täysin vapaata testiä ei taida olla olemassa? Kyllähän tietynlaisessa kulttuurissa koulunsa käyneet saavat merkittävää etua kouluttamattomiin nähden näihin tyypillisiin loogista päättelyä vaativaan testeihin. Ja sitten kun älykkyystestitulokset ja kansantalouden mittarit sopivatkin mukavasti yhteen, niin voidaan päätellä niillä olevan korrelaatio. Uskottavampi korrelaatio voitaisiin löytää kansallisen koulutuksen tyypin ja älykkyysosamäärän väliltä.

 

[emelianenko]

Ja sitten kun älykkyystestitulokset ja kansantalouden mittarit sopivatkin mukavasti yhteen, niin voidaan päätellä niillä olevan korrelaatio. Uskottavampi korrelaatio voitaisiin löytää kansallisen koulutuksen tyypin ja älykkyysosamäärän väliltä.

Tähän vaan ihan pikaisesti, että kyllä niillä varmasti korrelaatio onkin ja oletettavasti kausaalisuhdekin. Juuri tuon koulutustason kautta. Siitä oikeastaan päästäänkin takaisin siihen, että mitä nämä "älykkyystestit" oikeastaan mittaavat.

 

[Måpå]

Ne on just niitä joiden mielestä testit on perseestä ja sit ne rupee kertomaan tunneälykkyydestä ja viisaudesta

No omasta puolesta voin sanoa että saan niistä testeistä sen 130 bojotsua ja silti se on perseestä. Puhuinko jostain tunneälykkyydestä?

Älä kulje silmät kiinni ja kuvittele olevas muita parempi sen takia että pärjäät palikkatesteissä, koska se mittaa vaan sun kykyäs järjestelä niitä viivoja ja kolmioita; ei mitään "älykkyyttä". Mee kotias kasvamaan

 

[Arvid]

Tähän vaan ihan pikaisesti, että kyllä niillä varmasti korrelaatio onkin ja oletettavasti kausaalisuhdekin. Juuri tuon koulutustason kautta. Siitä oikeastaan päästäänkin takaisin siihen, että mitä nämä "älykkyystestit" oikeastaan mittaavat.

Aivan sama tuli mieleeni tuota kirjoittaessa. Tuon korrelaation luultavasti pitäisi voida vaihdella jossain päin maailmaa, jos nämä älykkystestit mittaisivat koehenkilöiden absoluuttista "älykkyyttä". Eli voisiko tuolla tavalla mitattuna edes löytyä kansaa, jolla älykkyysosamäärä on korkea, koulutustaso matala ja kansantalous hyvällä mallilla? Jos tutkimuksissa on määritelty älykkyys niin, että koulutustaso vaikuttaakin älykkyyteen, niin kovin tehokkaasti se on jätetty niiden uutisoinnin ulkopuolelle.

 

[Primitive82]

Nuo testit on alun alkaen tehty erottamaan koulukykyiset koulukyvyttömistä ja niitä on tehty erityisesti vammaisille.

Toisaalta olet sitä mieltä, ettei ÄO-testeistä ole mihinkään. Silti kuitenkin sanot, että testeillä voidaan erottaa koulukykyiset koulukyvyttömistä. Anteeksi, mutta eikö tuo ole hieman ristiriitaista?

Jos nämä perinteiset palikkatestit ym. ÄO-testit selkeästi antavat huonoja tuloksia kehitysvammaisille ihmisille, jotka pärjäävät normaalielämän askareissakin selkeästi keskivertojamppaa huonommin, niin eikö se jo kerro jotakin tämän testin toimivuudesta ja luotettavuudesta?

Miksi sanot, että ÄO:sta tehdään jokin mystinen ominaisuus. Kuka siitä on ikinä mitään mystista ominaisuutta tehnyt, sinä itse ehkä. On vain testejä, jotka selvittävät jotakin päättelykykä yms. Tämä älykkyys vaikuttaa olevan sinulle elämää suurempi juttu, koska jumitat itsesi siihen niin voimakkaasti ja pyrit kumoamaan koko käsitteen olemassaolon. Mielestäni älykkyyttä ei edes tarvitse määritellä sen kummemmin, se on jo riittävää, että tiedetään testien perusteella suurinpiirtein ihmisen ajattelukyky, muisti ym. ominaisuudet, jotka testin tulokseen vaikuttavat. Kuten joku jo totesikin sen suuntaisesti, että älykkyys on sitä, mitä testit mittaavat. Miksi asiaa pitäisi monimutkaistaa? Testissä joko pärjää tai ei pärjää, mutta pärjäämättömyys (tai mikään muukaan) ei ole hyvä syy kumota testin luotettavuutta.

Ei tollaiseen kertakaikkiaan voi mennä, koska se ei toimi. Tuollaisia ominaisuuksia ei vaan voi mitata mitenkään yleispätevästi.

Se ei toimi, jos sitä ei osaa.

Nyt kun tässäkin keskustelussa on jo hieman ajauduttu sivuraiteelle, otan uudestaan esille aiheen 'Miesten ja naisten älykkyys'. Jokin aika sitten aloitin threadin miesten ja naisten älykkyyseroista ja sinne minun pitikin vielä vastata ja kommentoida. En ole sitä ketjua lukenut pitkään aikaan, mutta sen mitä ehdin lukea, oli minulle toisaalta yllätys.

Nimittäin minua alkoi ihmetyttämään se, että kun nyt miehet todistetusti pärjäävät naisia paremmin näissä perinteisissä älykkyystesteissä, niin ovat naiset ottaneet kilvekseen sosiaalisen älykkyyden. Miehet ovat tämän hyväksyneet ja pitävätkin ehkä keskimäärin naisia sosiaalisesti älykkäämpinä.
Kuitenkaan siinä aloittamassani ketjussa en ehtinyt huomata yhtään sosiaalista älykkyyttä naisilta. Tietysti asiaan vaikuttaa sekin, että naiset ovat täällä vähemmistönä. Jokatapauksessa siinä ketjussa jokainen osaa ottanut nainen otti joko herneet nokkiinsa, dissasi minua tai sitten lakaisi koko asian paskana maton alle. Tämäkö sosiaalista älykkyyttä?

Minä itse olettaisin sosiaalisen älykkyyden yhden osa-alueen olevan sitä, että ymmärtää asioiden syitä ja seurauksia, toisinsanoen: osaa katsoa ns. pintaa syvämmälle. Siinä minun aloituksessani oli selvästi psykologinen viesti taustalla ja hyvät sosiaaliset lahjat/taidot omaava ihminen havaitsisi kolikon kääntöpuolen. Jostakin syystä siinä keskustelussa en sellaista älykkyyttä naisilta havainnut.

Pointtini siis on se, että ei ihmisellä tietääkseni ole ilman ongelmia tarvetta todistaa toisten huonommuutta. Kaipa tuonkin oivaltaminen vaatii sitten jonkinlaista loogista päättelykykyä, jonka takia miehet tuntuivat ymmärtävän paremmin mistä kutitti.

Ja totta, minulla on ongelmia

Tuosta alkuperäisestä aiheesta vielä sanoisin, että mielestäni tutkimus voi hyvinkin pitää paikkansa. En näkisi sitä mitenkään mahdottomana, että olemme tyhmempiä kuin esim. ruotsalaiset tai saksalaiset. Saksalaisia pidetään yleisestikin ottaen fiksuna kansana, joten voi olla hyvinkin mahdollista, että he pärjäävät myös noissa testeissä esim. meitä suomalaisia paremmin. Keskiverto ulkomaalainen pitää tietääkseni suomalaisia ihmisiä melko juntteina.

Edit: Vai ilmentyykö tämä sosiaalinen älykkyys naisilla kiljumisena? Kuka rääkyy ja kiljuu koviten, niinkuin kanat tai lehmät, on sosiaalisesti älykkäin.

 

[emelianenko]

No sä oot just tiivistäny aika hyvin älykkyyden määrittelyn ja mittaamisen perustavanlaatuiset ongelmat etenkin globaalilla tasolla liikuttaessa. Ton valossa voi sitten itse kukuin miettiä, kuinka paljon sellasilla tatuvanhasilla ja niiden tuloksilla on todellista painoarvoa...

Edit: Arvidille yllä oleva

 

[Måpå]

Oikeesti tää on tosi outo inhimillinen ominaisuus että jos jossain ollaan hyviä niin sitten ei kyetä kyseenalaistamaan kyseistä asiaa.

No 5% pitkän matikan kirjottajista saa L:n. 20% saa E:n. Itsellä on tulossa (toivottavasti) jotain E:n pintaan, eli kuulun siis 25% "eliittiin" pitkän matematiikan kirjoittajista. Silti koko kirjoitussysteemi on mielestäni perseestä ja se ei todellakaan mittaa kykyjä kyseisistä aineista, koska tuuri vaikuttaa koetulokseen +- 1 arvosanan.

Sovelletaan samaa päättelyä älykkyystesteihin. Jos oot keskivertoa parempi järjestelemään palikoita nopeassa niin mikä pakko se on vääntää kaiken kattavaksi älykkyystestiksi?

vittu perseestä

 

[Primitive82]

Sovelletaan samaa päättelyä älykkyystesteihin. Jos oot keskivertoa parempi järjestelemään palikoita nopeassa niin mikä pakko se on vääntää kaiken kattavaksi älykkyystestiksi?

vittu perseestä

Kuka on väittänyt, että tuo olisi kaikenkattava älykkyystesti? Minusta tulkitset asiaa nyt vain omasta suppeasta näkökulmastasi. Se on vain 'älykkyystesti', jota esimerkiksi jokin työnantaja tai koulutuslaitos saattaa arvostaa. Hyvästä numerosta tuosta testissä on toki olemassa jotakin käytännön hyötyä, mutta en usko, että kukaan tutkimuksen tekijöistä ajattelee oikeasti noiden testien olevan "kaikenkattavia", elämän kulkua määritteleviä testejä. Omasta mielestäni tuo on vain yksi tapa päteä henkisesti, samalla tavalla kuin vaikkapa jääkiekko on fyysisesti. Voidaan rehellisesti vain todeta, että ruotsalaiset ovat meitä parempia jääkiekossa ja älykkyystesteissä. Miksi tehdä turhaan kärpäsestä härkästä.

 

[Lupus]

Kulttuurisidonnaisuudesta täysin vapaata testiä ei taida olla olemassa? Kyllähän tietynlaisessa kulttuurissa koulunsa käyneet saavat merkittävää etua kouluttamattomiin nähden näihin tyypillisiin loogista päättelyä vaativaan testeihin.

Ryhmiä vertailevan älykkyystutkimuksen kritiikki perustuu tosiaan nykyisin lähinnä "kulttuuriharhaan", sillä älykkyyden perinnöllisyyden katsotaan olevan melko vakuuttavasti osoitettu. Ongelmana on se, että täytyisi osoittaa tämä "kulttuurillinen ero", mitä ei ole vielä tehty. Millainen on tämä "tietynlainen kulttuuri", joka parantaa loogista ajattelua? Miksi alkuperäiskansojen ÄO-ka:t eroavat merkittävästi toisistaan? Miksi kulttuuriharhasta ei puhuta, kun mainitaan itä-aasialaisten valkoisia suurempi ÄO-ka? Mitä yhteistä meidän kulttuurillamme on itä-aasian köyhimpienkin alueiden kanssa mitä afrikasta puuttuu? Miten tämä ero tarkkaan ottaen vaikuttaa älykkyystutkimusten tuloksiin?

Toisekseen kulttuuriharhan olemassaoloa älykkyystesteissä ei ole pystytty pitävästi osoittamaan, vaikka sitä käytetään varsinkin mustien heikompia tuloksia puolustettaessa. Esimerkiksi American Academy of Sciencen tutkimusneuvoston tutkimuksessa vuodelta 1982 kulttuuriharhasta mustia vastaan Yhdysvaltain collegeissa ja yliopistoissa mainitaan, että "Tulokset eivät tue käsitystä, jonka mukaan testipistemäärien perinteinne käyttö tuottaisi ennusteita, jotka systemaattisesti aliarvioisivat mustien todellisen suorituskyvyn [opinnoissaan]. Jos jotakin, tulos osoittaa päinvastaista --.". Toisaalta psykometrikkojen keskimääräisen arvion mukaan testit ovat "hiukan harhaisia" mustia vastaan. (Ahmavaara 2001)

Ja sitten kun älykkyystestitulokset ja kansantalouden mittarit sopivatkin mukavasti yhteen, niin voidaan päätellä niillä olevan korrelaatio.

Tähän vaan ihan pikaisesti, että kyllä niillä varmasti korrelaatio onkin ja oletettavasti kausaalisuhdekin. Juuri tuon koulutustason kautta. Siitä oikeastaan päästäänkin takaisin siihen, että mitä nämä "älykkyystestit" oikeastaan mittaavat.

Eihän korrelaatiota päätellä, se joko on tai ei ole. ;) Selvitettäväksi jää ainoastaan onko se virheellinen, ja tätä tilastotutkimus yrittää ratkoa. Vanhanen&co. ovat kuitenkin päteviä ihmisiä, ja heidän työtään ei voida noin vain lakaista maton alle.

ÄO-ka:n yhteys bruttokansantuotteeseen on nähty parempina edellytyksinä hankkia tietoa ja sitä kautta tukea talouskavua, ts. nimenomaan väestön koulutettavuutena - ÄO:n ja koulutettavuuden suhdehan on selvitetty yksilöitä tutkimalla. Se, että sekä älykkyystestitulokset että koulutustaso korreloivat kansantalouden kanssa, ei tarkoita että älykkyystestitulokset olisivat sama asia kuin koulutustaso. Älykkyys mahdollistaa koulutuksen, joka mahdollistaa talouskasvun.

Uskottavampi korrelaatio voitaisiin löytää kansallisen koulutuksen tyypin ja älykkyysosamäärän väliltä.

Miksi samassa koulutusjärjestelmässä elävät mustat menestyvät huonommin älykkyystesteissä kuin valkoiset? (Anteeksi jatkuva mustien käyttö "huonona" esimerkkinä.) Koulutusjärjestelmä ei varmasti selitä keskimääräisen ÄO:n eroja kokonaan tai edes suurimmaksi osaksi. Jos haluat viedä argumenttia pidemmälle, sinun on kyllä etsittävä viitettä. Itse en jaksa.