Asiat eivät ole mustavalkoisia, tai niin että jokin olisi joko täyttä myrkkyä tai täysin puhdasta, vaan primaalissa ravinnossa vain pyritään pitäytymään siinä "primaalimmassa" eli vähemmän tuotetussa vaihtoehdossa, mutta edes termin keksinyt Mark Sisson (marksdailyapple.com) ei ole asioiden suhteen 100% tiukka tai mustavalkoinen. Elämästä ja ruoasta pitää osata nauttiakin, ja on paljon asioita joita tiedekin vasta tutkii ja suosituksia muutellaan jne. Sellainen simplistinen tyyli pyrkiä valitsemaan niitä vähemmän teollisia ja enemmän luonnonmukaisia juttuja riittää ainakin itselleni ilman mitään fanaattisuutta tai ääritiukkoja sääntöjä. Jotkut ei syö lihaa, toiset ei syö maitoa, jotkut käy kerran viikossa mäkkärillä. Jokainen määrittelee kokonaisuuden itselleen sopivaksi.
Tää on kyllä hyvin sanottu. Mutta kerrohan, miten tuo loppujen lopuksi eroaa ihan perus-fiksusta syömisestä? Siis se, että käytetään mahdollisimman puhtaita raaka-aineita ja vältellään roskaa sekä sellaisia juttuja joista tulee vaivoja (allergiat ja herkkyydet). Vai onko se "juttu" siinä että joillekin pitää keksiä aina joku naseva brändäys (
"oujee, primaalia meininkiä! tää on tätä hååsee-luolamies-laiffia!") jotta herättää mielenkiinnon?
Olen siis hyvin pitkälle samaa mieltä tuossa että fanaattisuuteen ei koskaan kannata lähteä. Tuollainen perus-maltillinen suhtautumistapa syömiseen on mielestäni varmaan se kaikkein toimivin. Ja jos se jollakin vaatii sen että pitää brändätä ja markkinoida jotenkin raflaavasti niin mikäs siinä.
Itse älähdän vasta sitten kun näen täysin pseudotieteellisiä väittämiä ja perusteettomia yleistyksiä. Tässä vielä muutamia hajanaisia ajatuksia niistä:
Viljatuotteissakin ongelmina on esim. se että sata vuotta sitten niissä oli huomattavasti vähemmän esim. gluteenia, gliadiinia ja erilaisia muita "haitallisia" aineita kuin nykyisissä tehotuotannolle muunnelluissa lajikkeissa, ja toisaalta prosessoidun ruoan määrä, vaikka ostaisi "täysjyväleipää" on siitä yleensä suurin osa sittenkin täysin valkoista jauhoa ja "ruisleivässäkin" valtaosa valkoista vehnäjauhoa jne. Kun ostaa jotain "mummon laatikkoa" niin sieltäkin löytyy yhtäkkiä glukoosifruktoosisiirappeja yms. entistä maatilan jätettä joka nykyään myydään ruoan täyteaineeksi (ja joita mummon reseptit eivät tunne). Sellaista aitoa puhdasta luonnollista viljaa ei meinaa nykyihminen löytää edes pellolta.
Jännästi se on kuitenkin tuo nykyaikainen täysjyvävilja, joka käytännössä kaikissa väestötutkimuksissa assosioituu parempaan terveyteen. Ja sitä sisältävät kokonaiset ruokavaliot (välimeri, itämeri, dash yms) pärjäävät jopa satunnaistetuissa trialeissa. Vaikka tuo väite siitä että nykyvilja on paskempaa kuin "wanha hywä wilja" olisi totta, niin eikös meidän kuitenkin kannattaisi seurata tätä nykyhetken parasta todistusaineistoa eikä heilutella käsiä ja spekuloida sillä miten hyvin asiat joskus on ollu?
Ja kun tuo viljademonisointi näyttää olevan suurelta osin peräisin William Davisilta (se YouTube-pätkä ja
Wheat Belly-kirja), kannattaa tasapuolisuuden nimissä ainakin vilkaista sitä kohtaan esitettyä kritiikkiä:
Wheat Belly—An Analysis of Selected Statements and Basic Theses from the Book
Kun puhutaan noista "haitallisista" aineista, homma menee vieläkin mutkikkaammaksi. Esimerkiksi viljan lektiinejä pidetään paleo-/primaalipiireissä saatanallisina mutta liha on ok, vaikka sekin niitä sisältää.
YliSaatana gluteeni saa suurimmat vihat niskaan, koska ihmisten oletetaan olevan sille niin megaherkkiä. Kuitenkin kun asiaa aletaan tutkimaan, nähdään esim. ettei sillä välttämättä olekaan mitään oireita aiheuttavaa vaikutusta, mikäli FODMAP-hiilareiden rajoitus on päällä.
Edes ihmisillä, jotka ovat itse "diagnosoineet" itsensä "gluteeniherkiksi".
Siinähän ei siis ole mitään vikaa, että jätetään pois sellaiset jutut jotka eivät välttämättä itselle sovi. Kala-allergisten kannattaa jättää kala syömättä ja pähkinäallergisten pähkinät. Heidän perusteella emme kuitenkaan voi huutaa että kala tai pähkinät ovat ihmisravinoksi kelpaamantonta. Kyse on aina hyötyjen ja haittojen puntaroinnista. Kas
tässä esimerkiksi ihan hiljattain ilmestynyt katsaus viljan sisältämistä fytokemikaaleista ja niiden moninaisista terveysvaikutuksista 2-tyypin diabeteksen ehkäisyssä. VAIKKA nyt olisikin niin, että gluteenista, lektiinistä, gliadiinista tms on jotain haittaa tietyillä ihmisillä, nämä haitat tulee punnita laadukkaissa ihmistutkimuksissa nähtyjä hyötyjä vastaan. Ja tällä hetkellä ne ovat niin suuret, ettei mihinkään viljapelotteluun ole mielestäni mitään aihetta.
Ai niin, ja vielä pari sanaa evoluutiosta...
Väite siitä, että 10 000 vuotta on liian lyhyt aika sopeutua johonkin muutokseen, on aivan täyttä roskaa.
Evoluutio voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi hiivasoluilla on todettu että ne voivat sopeutua ympäristön muutoksiin jopa
50-100 sukupolvessa. Hawajilla tunnetaan eräs sirkkalaji, jolla kesti about
20 sukupolvea adaptoitua äänekkäästä hiljaiseksi, kun tuli tarve suojautua uusilta tappavilta loisilta. Entäs ihmiset? Laktoosinsietokyky näyttäisi
syntyneen about 7500 vuotta sitten ja levinneen sen jälkeen suureen osaan (pohjois-)eurooppalaista väestöä. On myös vakuuttavaa dataa sen puolesta, että
ihmisen evoluutio itse asiassa jatkuvasti kiihtyy.
:piis: