Pikkutoiston Pakkojättiläinen - Ylikunto

Onko kukaan käyttänyt rauhoittavia tai unilääkkeitä ylirasituksesta selviämiseen? Mitä ilmeisemmin elimistö käy ylikierroksilla ja stressitila on sietämätön, mikä tekee nukkumisesta mahdotonta. Lepoviikko ei muuttanut tilannetta paremmaksi. Pitäisi saada tavalla tai toisella tasattua tilannetta.
Mä oon käyttänyt ja käytän tarvittaessa mirtazapiinia. Se on aika hyvä kun ei ole ihan niin tokkurassa sen alaisena. otan sitä 3,25 mg, eli 15 mg tabletista neljäsosa.
Mutta jos sun kunto on niin paha ettei lepoviikko auta, niin sun ei pidä treenata muutamaan kuukauteen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jahas. Ylirasitusta lie pukkaa, kun reenipäivinä ei unet oo oikeen mittään enään loppuyöstä varsinkaan, vaikka ite reenin käyn yleensä aina jyystämässä jo aamusta. Salilla käyn suhteellisen harvoin, vain kolmena päivänä viikossa, mutta reenit on sitten sitäkin intensiivisempiä. Lepopäivinä kuitenkin nukkuu kuin pikkuvauva. Parasympaattinen hermosto lie siis päälaellaan. Sykkeetkin tuolloin öisin on korkealla, toisin kuin lepopäivien öinä. Reenimotivaatio on kuitenkin ollu aina korkealla ja ehkä hieman liiankin veren maku suussa on tetsattu. Tossa viisaammat neuvo jättämään erikoistekniikat pois reenistä toistaiseksi. Oma reeni onkin jo pidempään ollu niitä pääosin täynnä. Peruspumppailun pariin ilman pakkotoistoja ja jos ei silläkään hellitä, niin sitten totaalitaukoa. Jotku on kaiketikki hyötyneet myös akupunktiosta?
 
Kyllä tosiaan, täs pari vuotta kohta samankaltaisessa myllyssä olleena tulee aikoja jolloin vaan tuntuu ettei siitä ole ulospääsyä koskaan. Kiva lukea kokemuksia että kyllä siitä on. Ja et lääkärien tokaisemat "et välttämättä ikinä enää pysty palaamaan rajumpiin harrastuksiisi" ei välttämättä ole 100% tosi.

Mites Tumpelolla menee? Oot ollu kauan ylikunnossa ja tästä viestistäsi tuli mieleen, että yritätkö pakolla päästä takaisin vanhoihin tottumuksiin jotka sut ylikuntoon on ajanutkin?
 
Mites Tumpelolla menee? Oot ollu kauan ylikunnossa ja tästä viestistäsi tuli mieleen, että yritätkö pakolla päästä takaisin vanhoihin tottumuksiin jotka sut ylikuntoon on ajanutkin?
Joo silleen meni pitkään et yritin liian lujaa liian nopeasti kun vähänki parani olo. Ja nyt menee päin helevettiä. Siinäpä tiivistys.
 
Joo silleen meni pitkään et yritin liian lujaa liian nopeasti kun vähänki parani olo. Ja nyt menee päin helevettiä. Siinäpä tiivistys.

Muista ettet ole yksin. Itsekin kärsin tällä hetkellä voimakkaista fyysisistä oireista sekä ahdistuksesta sympaattisen hermoston ylirasituksen- ja vireyden takia. Paskaahan tämä on mutta pitää uskoa että jonain päivänä olo on parempi Millasista oireista kärsit?
 
Muista ettet ole yksin. Itsekin kärsin tällä hetkellä voimakkaista fyysisistä oireista sekä ahdistuksesta sympaattisen hermoston ylirasituksen- ja vireyden takia. Paskaahan tämä on mutta pitää uskoa että jonain päivänä olo on parempi Millasista oireista kärsit?

Ahdistus,ylivirittyneisyys,masentuneisuus,samal jäätävä väsymys,unettomuus raajat painaa tonnin ja syke nousee lattialta roskan poimiessa 160bpm. Alkaa mennä siihen ettei meinaa ilman vahvempia relaxoivia nappeja pärjätä. Voimia myös sulle,jospa tämä joskus tästä.
 
Ahdistus,ylivirittyneisyys,masentuneisuus,samal jäätävä väsymys,unettomuus raajat painaa tonnin ja syke nousee lattialta roskan poimiessa 160bpm. Alkaa mennä siihen ettei meinaa ilman vahvempia relaxoivia nappeja pärjätä. Voimia myös sulle,jospa tämä joskus tästä.

160bpm?? Ootko saanut siihen mitään esim. Beetasalpaajaa? Itselläni myös noita pyrähdyksiä muttei aivan tollasiin lukemiin :D . Korkeeseen leposykkeeseen sain mietoa beetasalpaajaa joka autto kyllä samantien tasaamaan noita ylilyöntejä pumpulta
 
Itellä pahimpina oireina ahdistus, hermostuneisuus, jännittyneisyys eli koko kropan ylivireys. Päivät kuljen sumussa kun mistään ei tuu mitään. Nukuttua onneksi saan kun kroppa tuntuu rauhoittuvan iltaa kohden. Nyt 2kk treenaamatta. Oireet vaihdelleet jonkun verran. Uusimpana oireena lihasten vapina. Esim rappusia alaspäin kävellessä huomaa kun takareidet ja pohkeet vapisee.

Pari hyvää jaksoa ollut jotka olen pilannut menemällä salille. Tuntunut hyvältä käydä salilla ja tekeminen on maistunut, kunnes päivän päästä alkaa oireilu joka jatkuu parikin viikko putkeen. Pahimpana tämä olo kun ei voi rentoutua.

Mites muilla ylikuntoilijoilla? :D
 
160bpm?? Ootko saanut siihen mitään esim. Beetasalpaajaa? Itselläni myös noita pyrähdyksiä muttei aivan tollasiin lukemiin :D . Korkeeseen leposykke8eseen sain mietoa beetasalpaajaa joka autto kyllä samantien tasaamaan noita ylilyöntejä pumpulta
On mul betasalpaajaa vanhastaan ku lapsena todettu rytmihäiriöalttius. Oli syksyl testokorvaushoito kokeilu ja siinä meni pumppu tosi levottomaks. Piti sit lopettaa se ku seinään ni pahens kyl kaikkia oireita. Ite kokeilin joulukuus kerran viel salia ja niin pahat oireet anto et sen jälkee ei oo käyny mielessä. Joo usvassa täs mennään päivät, ahistus sitä luokkaa et taidan käydä hakee opamoxii yms. Vatsan toimintakin huonoa ja epäsäännöllistä vaik ravinto on laadukasta ja syön entsyymejä yms.
 
Itse nyt tässä junassa. Oireita totaalinen ruokahaluttomuus (joka tosin helpottaa pikkuhiljaa), rytmihäiriöt, elohiiret ympäri kroppaa, korkea leposyke, rauhattomuus, univaikeudet järjettömästä uupumuksesta huolimatta ja kuumettakin piti akuutissa vaiheessa. Psyykkisiä oireita oli syvä masennus, välinpitämättömyys ja hirveä yleinen ahdistuneisuus. Ja nyt kun yrittänyt varovasti treenaamista aloitella kun olot alkaa elävien kirjoissa jo olla, niin voimatasot alle puolittuneet. Eli voimantuotto aivan sekaisin. Ja oireet palaa todela herkästi. Onhan nämä vittumaisia, mutta tyytyväinen olen jos tästä 3-4 kuukaudessa suorituskyky toipuisi normaalitasolle ja alkaa pikkuhiljaa kestää normaalisti kuormitusta.
 
Itse nyt tässä junassa. Oireita totaalinen ruokahaluttomuus (joka tosin helpottaa pikkuhiljaa), rytmihäiriöt, elohiiret ympäri kroppaa, korkea leposyke, rauhattomuus, univaikeudet järjettömästä uupumuksesta huolimatta ja kuumettakin piti akuutissa vaiheessa. Psyykkisiä oireita oli syvä masennus, välinpitämättömyys ja hirveä yleinen ahdistuneisuus. Ja nyt kun yrittänyt varovasti treenaamista aloitella kun olot alkaa elävien kirjoissa jo olla, niin voimatasot alle puolittuneet. Eli voimantuotto aivan sekaisin. Ja oireet palaa todela herkästi. Onhan nämä vittumaisia, mutta tyytyväinen olen jos tästä 3-4 kuukaudessa suorituskyky toipuisi normaalitasolle ja alkaa pikkuhiljaa kestää normaalisti kuormitusta.

Samassa veneessä siis. Ite joudun psyykepuolen takia luultavasti depis/ahdistusta lieventäville nappikuurille kun ei kupoli kestä enää,meni senverran syväksi.
 
Jeps. Minulla nyt kuukauden sairasteluhelvetti takana. Pahin virhe oli puolikuntoisena yrittää treenata ettei täysin kuihtuisi, kun mulla tuppaa herkkä olemaan keho luovuttamaan voimatasot&lihasmassan autuaammille maille, jos ei tiheesti pääse treenaamaan. Siitä todennäköisesti sydänlihastulehdus, muut flunssan oireet ja hirveät rintakivut. Kesti 5-6 päivää. Sitten ajattelin että viikon pidän vuodelepoa ja jos pahenee/ei mene ohi, niin lääkäriin. Onnekseni kuitenkin flunssa ja sydäntuntemukset hävisivät tuon lepojakson aikana. Salilla jo kävin ja olo melko normaali paitsi rytmihäiriöt ja elohiiret jäivät vaivaamaan. Menee siis pitkän aikaa olettaisin, että hermosto tuosta täysin elpyy. Olin ikionnellinen kun pystyin edes pari kutosta 100kg penkkiä tekemään ja ylätaljaa 80kg. Lihasmassat on tämän kk aikana sulanu kuin lumiukko hellesäällä, mutta parempi kai niin kuin 3m multaa päällä. Siellä sulas vielä tehokkaammin :D
 
Treenaan natuna kehonrakennustyyliin kovaa nyt viimeisen noin vuoden taas, meinaa näin talvella jotain flunssaa tulla vaikka muuten aina terve, ei ainakaan 15 vuoteen mitään talvisin valuvaa nokkaa kummempaa, johtuu varmaan kovasta treenistä.Vetelen aina muutenkin vitamiinejä ja valkosipulia, palautumiskapasiteetti on vain rajallinen ja siihen vaikuttaa moni asia.
 
Hei
päädyin tänne googlen kautta kun aloin miettimään voiko mun oireet olla jonkinlaista ylikuntoa/rasitusta, olisi kiva kuulla muiden näkemyksiä tähän...
Tarina menee suunnilleen näin:
Olen nyt 36v mies, vaimo ja kaksi mukeloa (6 ja 8). Teen toimistohommia ja duuni on sitä normaalia "vääntämistä" ylemmällä toimaritasolla / asiantuntijahommissa.
Viimevuosina aloitin työmatkapyöräiliyn, 7km suuntaansa, ympäri vuoden ja joka päivä. En ikinä mieltänyt sitä kuntoiluksi, jotku ajaa autolla kaikkialle, mä meen pyörällä kaikkialle.
Viime talvi näin jälkikäteen oli ehkä paskin ikinä, duunissa hirvee stressi, paskat kelit ajaa, jne kakkaa.
Päässä oli kytenyt ajatus firman vaihdosta varmaan viimeiset 2 vuotta, ja joulukuussa laitoin paperit vetää muualle. Tammikuussa tärppäs, ja ajattelin että jihuu!
Hoidin vielä menot haastatteluihin jne fillarilla ja tuli parin viikon rupeamaan paljon ajoa, ts. normaalia enemmän. Hommat eteni ja jännitys lisääntyi, jokohan tästä alkaisi uusi luku elämässä..
Tammikuun lopulla tuli tieto että mut on valittu ja irtisanoin itseni. Heti irtisanomisen jälkeen iski hirvee selkä/niska jumi päälle (joka oli varmaan kyteny jo jonkun aikaa...), tuntui että käsiä vedetään maahan ja leukaa myös, ajattelin että mun tuuria, just kun saa asiat reilaan niin loppu tulee..
Noh sain pahimman ohi, olihan se selkä/niska aika juntturassa.. hieroja ja fyssari sai nää suht auki. Mutta kaiken tän aikana on siitä "romahduspäivästä" saakka ollut ihme tuntuu-että-olen-laivassa huimaus ja kädet tuntuu siltä että ne ei ole "omat", vaikee kuvailla... sellainen tietty "napakkuus" hukassa kaikessa tekemisessä, varsinkin käsistä... lisäksi löytyy lämmönsäätelyn heittoa, välillä tuntuu että jäätyy, välillä tulee kylmä hiki. Yhtenä viikkona meinas pukkaa unettomuus päälle mutta taisin saadan sen kuriin (nukuin yks perjantai sponttaanisti 12h putkeen)
Laitoin fillarin telakalle, jne karsin fyysiset rasitteet veks, siitä on nyt 1,5 viikkoa.
Lääkäri otti perus verenkuvan ja kilppariarvot, testasi perus neurologisia juttuja mutta ei epäile mitään ja ohjasi siis fyssarille.
Oireet senkun jatkuu, joku päivä vähemmän, joskus enemmän. Välillä ajattelen että pakko hakeutuu seuraavaks joko neurologille tai psykiatrille...
Eniten ihmetyttää tää oireiden jatkuminen, tuntuu että pääkoppa on nyt aika reilassa, en kummemmin stressaa, jne mutta keho ei tunnu tottelevan niinkuin ennen...
Voiko tällainen suht normaali arkiliikunta + kova stressi vetää ihmisen näin sekasin?
 
Viimeksi muokattu:
kyllähän se stressi yhdistettynä ehkä omaan kuntoon nähden liikaan/liian kovaan liikuntaan ja palautumattomuuteen voi aiheuttaa vaikka mitä.. tuli tosta mieleen et millasella pyörällä poljit? itsellä ei kestä niska ollenkaan maastopyörää,pakko polkee mummopyörällä missä selkä pysyy suorana ja hartiat rentoina. samanlaisia oireita kun kuvailit, tulee herkästi sillon ku niskahartiaseutu on kovasti jumissa (huimaus,käsien oudot tuntemukset,keinutus,paniikki). tästä on itsellä kokemusta myös ylikunnon lisäksi. oireet oli ja on tosi kamalat, mutta kun oireiden aiheuttaja löytyi niin ennaltaehkäsen sen uutta syntyä säännöllisellä treenillä,keppijumpalla ja muutamalla venytysliikkeellä :)
 
^ Ajelin full customilla, ts tykkään rakennella noita ja kokeilla kaikkee. Pyörä oli koko talven ns cyclocross mutta suoralla maastotangolla ja yksvaihteisena (47/21 rattaat).
Mietin muistaakseni jo talvella 2015 et kylläpäs käy käsille...
 
Mistä apua?

Hermostollinen ylikunto on tosiaan lääkäreille täysin tuntematon käsite. Olen usealla lääkärillä käynyt mitään apua saamatta. Psyykelääkkeitä alkavat helposti ehdottelemaan kun muutakaan eivät keksi. Niitä en ole edes harkinnut, koska esim. stressi ei pahenna tilaani. Muutenkaan en omaa taipumusta masennuksiin. Yksi lääkäri tosin sanoi että jokin masennuslääke vaikuttaisi myös fyysisesti, mekanismia vaan ei tunneta. Olisko lääkkeistä kellään kokemuksia tälläisessa asiassa????
Omalla kohdallani on kyse ehkä ylikunnon tuomista pysyvämmistä hermoston muutoksista. Tuntuisi että jokin palikka vain ei ole jossain kohdallaan vaan kehon reaktio väsymiseen on väärä. Rasitus ei tuo sitä normaalia hyvänolon tunnetta vaan pelkästään kuormittaa. Riittävän suuri kertakuormitus tai pienten rasitusten kertymä saa hermoston väsähtämään. Tulee todella vetämätön olo vaikka lihakset eivät ole erityisen väsyneet, hapoilla tai mitään. Tuntuu kuin parasympaattinen hermosto nimenomaan ylireagoituisi.
Minulla on ollut siis vastaavia tiloja kahdesti aikaisemmin. Edellisillä kerroilla paraneminen tapahtui kuin taikaiskusta. Keho vain alkoi ottaa rasitusta vastaan eräänä kauniina päivänä. Mainitsemani palikka oli taas loksahtanut paikoilleen.
Tälläkertaa on kestänyt niin pitkään, että toivo alkaa mennä. Ehkä kehoni ei olekkaan enää kykenevä korjaamaan tilaansa. Toisaalta tiedän ja tunnen että se on pienestä kiinni että saan palikat taas loksahtamaan kohdalleen ja pääsen ns. kehittävälle puolelle. Kumpa löytyisi joku lääkäri tai henkilö joka kertoisi mitä tehdä!!

Täytyy nostaa tällainen postaus historian havinasta esille, kuvaus sopii niin hyvin omiin tuntemuksiin. Tästä lisää tietoa, vielä parempi jos "exurheilija" tulis kommentoimaan että miten kävi :)

Mulla kävi nimittäin henkisellä puolella just näin, muutos parempaan tapahtui todella äkisti, ihan kuin kytkintä kääntämällä asennosta "epätoivo" asentoon "toivo". Se kävi niin nopeasti että ihan hämmennyin.
Nyt kun saisi vielä kropan takaisin...
 
^ Ajelin full customilla, ts tykkään rakennella noita ja kokeilla kaikkee. Pyörä oli koko talven ns cyclocross mutta suoralla maastotangolla ja yksvaihteisena (47/21 rattaat).
Mietin muistaakseni jo talvella 2015 et kylläpäs käy käsille...

oletko vielä pyöräillyt? ts. onko tilanne helpottanut kun jättänyt rasituksen pois?
 
^ en oo ajanu. Asioita jotka on helpottanu ja/tai normalisoitunut kun jätti rasituksen veke:
+ Sydän ei hakkaa enää (aikasemmin hakkas vaikka ei tehny mitään)
+ Hengitys ei ahdista enää
+ Mieliala suht normaali
+ Ei hikoilua
+ Ei ahdista
+ Fyssari ja hieroja sai selän auki, oli muutama tosi paha jumitus kalvoissa ja lihaksissa

Asioita jotka ei ole vielä kunnossa:
- Käsien hienomotoriikka/jäntevyys hukassa, tulee paljon kirjotusvirheitä näppäimistöllä/puhelimella
- Kevyt huimaus koko ajan päällä, poistuu vaan jos makaan totaalisen paikallaan
- Joskus puhe särkyy, sanat menee sekaisin
- Aamulla kun herää niin tuntuu sekunnin murto-osan ajan että keho on "hukassa", vasta kun liikuttelee jäseniä niin alkaa tuntua kokonaiselta
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom