Pikkutoiston Pakkojättiläinen - Ylikunto

M-Nutrition EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/KPL
Toisinaan ja liian usein kohellan itseni ylikuntoon. Syynä tähän on toisinaan älyttömien aerobisten harjoitusten vääntäminen ja liian vähäinen safka, mikä puoleastaan saattaa ajaa viikoksi koneen ääreen syömään. Tasapaino olisi ihan hienoa löytää syömiseen/liikkumiseen mutta entisenä anorektikkona, hieman ortorektisenä kaverina en aina tiedä mikä on kohtuus.
 
Mielenkiintoista tekstiä olen tässä lukenut ja päätynyt lukemani perusteella siihen että minulla on tämä ylikunto... Minulla on jatkuvaa väsymystä, pientä kuumeilua n.37-37,5 jatkuvasti ja pienen lihasrasituksen jälkeen paikat aivan total kabut. Tätä on jatkunut nyt noin 4kuukautta ja ennenkun se alkoi sain nostettua mm. penkkituloksiani 6viikossa 10kilolla 3krt / viikko -reenillä ja edellä lukemani perusteella vaihe ennen ylikuntoa on juuri tämä tulosten nopea nousu. Kuten jo edellä mainitsin, tätä on jatkunu jo 4kk ja oon total toivoton ... En tiedä mitä tehdä ja stressi sen kuin vain lisääntyy ja paineet nopeelle paranemiselle. Mitä mun kantsis nyt tehdä?? Tunne on sellane vaan etten parane tästä ikinä ...
 
Lisäyksenä vielä edelliseen viestiini tarkennusta liikuntataustastani ja miten päätynyt tähän tilanteeseen... Eli ihan alkuun täytyy sanoo, etten ole harrastanut elämänii aikana juuri muuta kuin kuntosalia ja tätäkin reilu vuosi aluksi siten, että reenasin milloin huvitti. Sitten tossa kesän loppupuolella 2010 päätettiin kaverin kaa alkaa käymään 3kertaa viikossa salilla 1-jakoisella ohjelmalla. Sitten alkoivatkin koulut ja huomasin syyskuun alkupuolella, että oli pientä kuumetta parinakin päivänä perätysten, tästä huolimatta jatkoin salilla käymistä ja tulosteni parantamista... sitten lopulta päätin, kun tuli koeviikko että pidän sit vaik ny sen tauon ja palaan ens viikol takasin salille terveenä... No koskaan en päässy sit loppujen lopuks sinne salille kun vielä tänäkin päivänä on nuo edellä mainitut oireet: Väsymys, pientä kuumeilua jatkuvasti ja lihasten heikko palautumiskyky. Masentavaahan tää on ku ei voi tehdä sitä mitä haluaa ja ei voi tietää koska tästä paranen ja mikä ny auttais. Olisiko joku kävelylenkki hyvää hoitoo vai.. ?
 
Masentavaahan tää on ku ei voi tehdä sitä mitä haluaa ja ei voi tietää koska tästä paranen ja mikä ny auttais. Olisiko joku kävelylenkki hyvää hoitoo vai.. ?

Epäilen vähän tuota varsinaista ylikuntoa, mutta voihan sekin olla mahdollista.

Lääkärillä käynti ja lääkäri voi tutkia, johtuuko nuo oireet jostain lääketieteellisesti helpommin selvitettävästä syystä.

Jos ei näy missään olevan vikaa, niin lepoa, kevyttä aerobista ja hyvää ruokaa.
 
Epäilen vähän tuota varsinaista ylikuntoa, mutta voihan sekin olla mahdollista.

Lääkärillä käynti ja lääkäri voi tutkia, johtuuko nuo oireet jostain lääketieteellisesti helpommin selvitettävästä syystä.

Jos ei näy missään olevan vikaa, niin lepoa, kevyttä aerobista ja hyvää ruokaa.

Lääkärillähän kävin joo testauttamassa itteni kilpirauhasarvoja, veriarvoja ... jne. ''terveen'' paperit sain.
 
Lääkärillähän kävin joo testauttamassa itteni kilpirauhasarvoja, veriarvoja ... jne. ''terveen'' paperit sain.

Minun lihashuollon apureina on toimivaksi osoittautuneet, manipulaatio> osteopaatti>naprapaatti>kiropraktikko> OMT>kansanparantaja rankaan luihin niveliin jne,, akupunktio hermostoperäisiin stressitiloihin ym. esim. ylikierrokset,unettomuus ymv.>

Urheiluhierontaa siihen treeniohjelmaan säännöllisesti toteutettuna voimakkuutta,kestoa ym. muutetaan treenikauden/tarpeen mukaan palauttava,huoltava,tutkiva jne..
Kehon "kuuntelu" jotenkin helpompaa ammattilaisten avulla.

Onhan tuo melekonen menoerä, vaan niin se kirurgin palvelu maksaa myöskin jos huollot jättää väliin? Eikä treenitauot ainakaan lyhentyne jos puukottamaan joutuu? Toki voi joutua lopettamaan kaikesta huolimatta vaikka miten yrittää, syöpä jne.. ei taida sairaudet kysyä kenelle tulee..

Valitettavasti olen huomannut suuria eroja eri hoitajien tuloksissa ja työtavoissa/etten sanoisi motivaatiossa.
Esim. hierontaterapeutti voi hämätä/ vrt. koulutettu hieroja toisella tutkinto suorittamatta
arvaatte varmaan kummalla? ( jos asialleen on omistautunut ja homma toimii tittelit ihan sama minun mielestä) Paitsi vakuutusyhtiölle hoitovirheen sattuessa, ei pelkkä potilasvakuutus maksutosite riitä. Pitää olla se koulutuskin, jos ei pahvia asiakashan se hölmö on joka maksumieheksi laitellaan.
 
Noniin eli, itseni tainnut ylikuntoon pusertaa... Pelaan jääkiekkoa, salibandya ja futsalia, kaikki siis talviurheilulajeja, myös jalkapalloa pelailen ja salilla käyn. Aktiivinen urheilija pienestä pitäen, yleisurheilussa joskus ihan hyvä kansallisella tasolla. Pelaan jääkiekkoa ns. tosissaan, mutta pelaan äijien 2.divaria, ja siellä vetäny c-junnusta asti, ja ensi kaudeksi oli tarkoitus lähteä johonkin toiseen seuraan vähän korkeemmalle tasolle, esim. Suomi-Sarjaan.
Ja kesällä ei hirveesti reenailtua tullu, ja nyt tässä syksymmällä pelit kulki, ykkösketjussa, ylivoimalla peliaikaa peleissä. Treenasin aikatavalla tossa koko syksyn, about 3-4 kertaa lätkää viikossa, jos riittää, 2 kertaa salibandya ja siihen kuntosalia päälle ja sitten vielä 1-krt viikossa futsalia. Nyt uudenvuoden jälkeen viikko, ekoja kertoja sitten kesän ns. radalla, oltiin kavereitten kanssa sitten baarissa iästä huolimatta ja seuraavana päivänä pelaamaan, 2 erää vedin sitten helvetin kovaa ja sitten tajusin siinä että nyt joku on sitten vialla. No siitä himaan ja kuumetta, ei mitään meinasin et se on se krapula ja huono yöuni, kun tossa lomalla olin. Sitten pari kovaa reenipäivää siihen, sitten iski kova flunssa, viikko pari sen kourissa, yritin reenata aina kun tuli hieman parempi olo... Menin lääkäriin sitten ja poskiontelotulehdus ja punkteeraus, ei mitään odotin että kai tämä tästä kun reenikielto loppuu noin. 4 päivässä, flunssan oireet olivat lievät. Aika kova punttireeni sitten viime torstaina aamulla heti kiellon loputtua (räjähtävää voimaa, rinnallevetoa ja kevynnyshyppyjä), illalla aerobista, perjantai aamulla kuntopiiriä ja perjantai-illalla ekat lätkäreenit, niiden jälkeen helvetin huono olotila, ja melkein samantien makaamaan sängylle, potemaan vointia. Tässä kohtaa sitten luulin, että ei mitään kyllä tämä ohi menee. Torstaina jo olo oli todella outo ja heikko, luulen/luulin sen johtuvan vain aikasemmasta flunssasta johtuvasta tauosta. Lauantaina lätkäpeli, olo oli huono jo aamulla, ei flunssainen vaan jotain muuta, pelaan yhden erän, rinta lyö kovempaa, syke ei palaudu, henki ei kulje, jätän kesken pelin ja kotiin sitten makaamaan sängylle. Ei pahemmin ruoka maistu. Nyt päivät mennyt nukkuessa kova jano ollut kokoajan ruokahalu lähes olematon, nämä oireet ovat flunssaa edeltäviä oireita uudenvuoden kieppeiltä asti, rasituksessa hengenahdistus heti, kova hikoilu tulee kun on ns. vaihdossa reeneissä, ei sen aikana, tai sitten kun alkulämmössä pysähtyy hikoilu alkaa. Millaiselle lääkärille tässä nyt sitten kannattaisi hakeutua, voiko tämä olla sitä ylikuntoa vai ei ole. Ainakaan reenit ei maistu väsyttää vitusti ja hapot on reeneissä lyöneet normaalisti.

Ja viesti voi olla sekava, toivottavasti joku jotain ymmärtää, ei ajatuskaan oikein kulje. Harmittaa helvetisti ettei tiedä mikä on, mutta haluaisin itseni vain nyt kuntoon ja reenitauko ei siinä mielessä edes haittaisi jos nyt saisi jotain apuja. Ja stressiä minulla on ollut helvetisti koulun painostuksesta ja tavotteiden hakuisuudesta urheilussa...
 
Ja viesti voi olla sekava, toivottavasti joku jotain ymmärtää, ei ajatuskaan oikein kulje. Harmittaa helvetisti ettei tiedä mikä on, mutta haluaisin itseni vain nyt kuntoon ja reenitauko ei siinä mielessä edes haittaisi jos nyt saisi jotain apuja. Ja stressiä minulla on ollut helvetisti koulun painostuksesta ja tavotteiden hakuisuudesta urheilussa...

Ymmärrän kyllä sen epätoivon, mitä tuo tietämättömyys aiheuttaa, mutta tässä threadissa on jo niin monta kertaa puitu tätä samaa asiaa.

Ylirasituksen/ylikunnon hoitaminen:

- Lääkäri poissulkee mahdolliset sairaudet labratesteillä.
- Kevyttä aerobista liikuntaa (=kävely) ja lepoa.
- Pyrkiä saamaan ajatukset muualle ja olemaan stressaamatta.

Jos menet hyvälle urheilulääkärille, jolla on kokemusta ylirasituksesta kärsivistä henkilöistä, niin ohjeet ovat aikalailla samat, jos mitään lääketieteellistä vikaa ei labratesteissä löydy.

Sulla voi olla kyse vaan siitä, että oot sairastunu flunssaan, eikä se ole kerennyt parantua kun et malta olla reenaamatta.
 
Onko jollakulla liittynyt ylikuntoon päinvastoin matala syke ts. syke ei nouse treeneissä kovinkaan korkealle? Mulla on nyt ollut kropassa melkoisesti särkyä, syke ei juuri nouse, väsyttää/nukuttaa koko ajan ja joskus olen vain tosi ärtynyt ilman syytä. Oon tällä viikolla nukkunut 8-9 h/yö, mutta ei vaikuta mitään.
 

OUTLET PWO -40%

Grapefruit Lemonade

14,90€
onko keltään mitattu ns:ylikunnon aikana korsol,testo,rt3 arvoja?paljon muuttui ns,normaali tilaanteeseen verrattuna?

Testoja on mitattu. Ei mitään muutosta. Tuo testo-kortisoli-suhde voi antaa viitteitä ylirasituksesta, mutta ei ole mikään satavarma mittari.

The hematological parameters, creatine kinase activity, cortisol, total testosterone and free testosterone concentrations were within the normal ranges for the majority of the volunteers selected for this analysis (n = 60).

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21243291

Onko jollakulla liittynyt ylikuntoon päinvastoin matala syke ts. syke ei nouse treeneissä kovinkaan korkealle? Mulla on nyt ollut kropassa melkoisesti särkyä, syke ei juuri nouse, väsyttää/nukuttaa koko ajan ja joskus olen vain tosi ärtynyt ilman syytä. Oon tällä viikolla nukkunut 8-9 h/yö, mutta ei vaikuta mitään.

Voi tuo sykkeen nousemattomuus harjoitellessa olla yksi ylikunnon lukuisista oireista.
 
Tutkijat ovat löytäneet keinon mitata yöllisen kasvuhormonin avulla onko hevonen ylikunnossa.

The prevalence of human and equine stress-related illnesses, such as overtraining syndrome, is increasing. Until now, no diagnostic test was available to determine overtraining syndrome with certainty. Researchers of the Utrecht University in The Netherlands have succeeded in diagnosing equine overtraining syndrome by measuring nocturnal growth hormone secretion. The results of this study offer the prospect for an improved treatment method for comparable stress related syndromes in humans, such as burnout.

Jatkotutkimuksilla pitäisi selvitä, voiko samaa tekniikkaa käyttää ihmisillekin.

Further study should reveal whether measuring nocturnal growth hormone secretion, as is done with horses, can also be applied to humans to diagnose stress-related illnesses, including overtraining syndrome and burnout.

http://www.uu.nl/EN/CURRENT/Pages/Methodeontdektomovertrainingvasttestellen.aspx
 
Juuup ... tässä tosiaankin kävin asiantuntevalla urheilulääkärillä, jolta sain vasta-aine -testien perusteella kuulla, että mun elimistössä on 'mykoplasmabakteeri', jonka oireet on nähtävästi hyvinkin paljon tuohon ylikunnon suuntaan? Veikkaan, että melko monella munkin lisäks on tää mykoplasma(ks. google --> mykoplasma) eikä tätä ko. ylikuntoa... By the way, antibioottei sain ja luettua noita artikkeleita mykoplasmata huomasin, että näitä antibiootteja voi joutuu napsii vuodenkin ennen kuin täysin paranee .. 5kuukautta kesti ennen ku pääsin / tajusin mennä ammattilaisen luo omalääkärin sijasta. Tiedä häntä, että kestääkö tää palautuminen sitten mun ja ko. omanlääkärin ammattitaidon puutteen vuoksi sen vuoden, parin viikon sijasta...
 
mul oli aikoinaan mykoplasman aiheuttama keuhko kuume,kyllä veti kunnon huonoksi...mut aika nopiasti kyllä lääkkeillä parantu(ehkä 3vikkoa),mut oli pirullinen tauti kun nosti sit sen kuumeen vasta myöhemmin,ihmettelin vaan kun yleiskunto romahti ihan silmissä,ei jaksannu juosta kun 100m ja oli aivan hapoilla..kaiken kaikkiaan ehkä noin 4-5kk kerkesin kärsiä..
ei mullakaan tavallinen lääkäri mitään tajunnu ,määräs vaan väärät antibiotit,viimenältään yöllä en saannut enään henkeä ja ambulanssilla sairaalaan jossa alkoi tutkiminen...oikeat lääkkeet ja n:3viikkoa niin kunnossa taas..
 
Ajattelin tässä kertoa omasta palauttelustani,,vaikka vain omaksi ilokseni. Pari sivua takaampaa löytyy oma ylikuntokertomukseni. 4kk käytännössä totaalilepoa takana. Sitä ennen 1v ja 2kk sympaattisen ylikunnon kaltaisia karmeita oireita takana, joiden syy sitten selvisi vasta viime marraskuun alussa. Juurikaan ei parempaan ole menty. Urheilulääkäriasemalla tehtii spiroergometria testi urheilulääkärin valvonnassa 3viikkoa sitten. Suosittelen kyllä kaikille kyseistä tutkimusta, jotka ylikuntoa epäilevät ja kaikki muut ylikunnon kaltaiset oireet on lääkärin toimesta suljettu pois. Itselläni myös tutkimus vahvisti omat tuntemukseni: kroppa on pahasti hapoilla edelleen.Testin alussa oli havaittavissa, että sympaattinen hermosto on todella kierroksilla. Se näkyi lääkärin mukaan sykkeiden poikkeuksellisesta käyttäytimisestä. Polkupyörätestin edetessä verenpaineita kontrolloitiin tasaisin väliajoin. Kun testi oli vielä n.6min jäljellä, havaittiin verenpaineissa sellaista, mihin kyseinen lääkäri ei ollut törmännyt kuin kerran aikaisemmin; verenpaineet lähtivät laskuun. Vaikka tavallisestihan paineet nousevat lineaarisesti rasituksen mukana. Kroppa ei ilmeisesti jaksanut pitää verenpaineita yllä? Noh sitten testin jälkeen huomattiinkin että kun paitani hiha oli kääritty (kädestä josta paineita mitattiin) siten että se saattoi staassata verenpaineita ja antaa väärän tuloksen. Niimpä sain 3viikon päähän ilmaisen uusintatestin, jotta saataisiin varmuus kyseisestä asiasta. Testin jälkeen seurattiin sykkeiden palautumista ja taaspa huomattiin että eipä palaudu. 15min makoilun jälkeen leposyke 127.

Omalla kohdallani pahin oireeni on yleine fiilis. Jatkuvasti tuskainen ahdistunut fiilis vie keskittymiskyvyn ja yleisesti maun kaikesta. Mitään isompia asioita ei jaksa suunitella kun kaikki tuntuu vain niin ahdistavalta. Yrittää pitää keskittymisen ihan perusarjessa, tehdä itsestä mukavalta tuntuvia asioita, jotta asiasta murehtiminen olisi mahd. vähäistä. Hauskin hupi urheilu on tietysti täytynyt jättää..toisaalta ei kyllä nykyisin paljon huvitakkaan. Ainoastaan pari kertaa viikossa kevyt aerobinen (jos on muuten suht terveenä)

Yleisesti ohjeistetaan, että turha miettiminen omasta tilasta tulisi jättää pois. Se on kuitenki vähintään kohtuullisen vaikeaa, sillä niin hallitsevaa ja lamauttavaa tämä on. Niinkuin edellä mainitsin kun jatkuvasti fiilis on mikä on, koko ajan uupunut, kurkkukipua, nuhaa,yskää..immuunivaste todella heikko. Lisäksi on duuni, jossa on fyysiset testit joka vuosi ja paine on kova treenaamaan, ettei peruskunto ihan romahtaisi ja että työkyky säilyisi. Töissä itsessään onneksi harvoin joutuu voimakkaaseen fyysiseen rasitukseen ja töissä käyminen tuntuu oikealta ratkaisulta. Saa ajatuksia muualle ja elämässä tietty rytmi..pitkä sairasloma olisi henkisesti aika raskasta (vaikka lääkäri loman varmaan pyynnöstä myöntäisikin). Sitten vielä jos tänne foorumille unohtuu lukemaan pahimpia skenaarioita/kokemuksia ylikunnosta palautumisen kestosta, ei se ainakaan epätoivoa vähennä! Noh toivotaan, että kevätaurinko tuo parempaa mieltä ja koneisto alkaisi antaa merkkejä paremmasta! 1 ja puoli vuotta helvettiä takana ja kuka tietää paljon edessä! Tsemppiä kaikille vastaavan vaivan kanssa painiville! ja muita muistuttasinki pitämpään järki mukana treenihommissa! on olemassa muutakin kivaa kuin urheilu!
 
Yleisesti ohjeistetaan, että turha miettiminen omasta tilasta tulisi jättää pois. Se on kuitenki vähintään kohtuullisen vaikeaa, sillä niin hallitsevaa ja lamauttavaa tämä on. Niinkuin edellä mainitsin kun jatkuvasti fiilis on mikä on, koko ajan uupunut, kurkkukipua, nuhaa,yskää..immuunivaste todella heikko. Lisäksi on duuni, jossa on fyysiset testit joka vuosi ja paine on kova treenaamaan, ettei peruskunto ihan romahtaisi ja että työkyky säilyisi. Töissä itsessään onneksi harvoin joutuu voimakkaaseen fyysiseen rasitukseen ja töissä käyminen tuntuu oikealta ratkaisulta. Saa ajatuksia muualle ja elämässä tietty rytmi..pitkä sairasloma olisi henkisesti aika raskasta (vaikka lääkäri loman varmaan pyynnöstä myöntäisikin). Sitten vielä jos tänne foorumille unohtuu lukemaan pahimpia skenaarioita/kokemuksia ylikunnosta palautumisen kestosta, ei se ainakaan epätoivoa vähennä! Noh toivotaan, että kevätaurinko tuo parempaa mieltä ja koneisto alkaisi antaa merkkejä paremmasta! 1 ja puoli vuotta helvettiä takana ja kuka tietää paljon edessä! Tsemppiä kaikille vastaavan vaivan kanssa painiville! ja muita muistuttasinki pitämpään järki mukana treenihommissa! on olemassa muutakin kivaa kuin urheilu!

Tuohan se on mielestäni juuri pahinta siinä ylikunnon henkisen puolen ongelmassa. Pitäisi treenata, tai haluaisi treenata, mutta treeni tekee vaan asioita pahemmaksi. Sitten luo itselle niitä paineita asiasta ja stressin määrä sitämyöten vain kasvaa, joka on tilannetta ajatellen erittäin huono asia.

Määrätietoinen pyrkimys ylikunnosta parantumiseen ja kuntoutumiseen niin sitä myöten voi olla helpompi suhtautua siihen treenaamattomuuteen. Tekee vaikka pitkäjaksoisen suunnitelman ja helpointa se ehkä on lääkärin valvonnan alaisena.

Mites se lontoonkielinen sanonta meneekään: live to fight another day.
 
Vieläkö se Wilba täällä joskus käy? Miten on toipuminen ja hoidot sujuneet, olisi todella mukava tietää!

Itselläni on ollut ylä- ja alamäkeä. Mitään valtavaa keskimääräistä muutosta ei ole mielestäni tapahtunut, mutta pätkissä on ollut huomattavan hyvä olo. Nyt on viimeisestä osteopaattikäynnistä jo muutama viikko, ensi viikolla seuraava kerta. Hänen mielestään edistystä on joka tapauksessa tapahtunut. Samoilla linjoilla mennään, eli kävelyä tai kevyttä hiihtoa, muuten mahdollisimman rentoa oleilua. Sain häneltä ohjeita mulle kokonaan uudenlaiseen hoito-/apukeinoon nimeltä TRE (Trauma Releasing Exercises), lisätietoa mm. täällä: http://trefinland.fi/ . Kävin pariin kertaan ihan "alan" ekspertilläkin. Voin suositella lämpimästi tutustumista tähän kaikille joilla on kroonisia lihasjumeja. Välistä on tuntunut selvästi tuosta olevan apua, mutta omat vaivat vaan on niin sitkeässä ja monumuotoisia ettei yksittäisillä kerroilla vielä paljon ratkaista. Lisäksi aloin käymään hierojalla vähän aukomassa pahimpia jumituksia ja kiinnikkeitä, ja joitain muita hoitoja on kans ajatuksessa ottaa ohjelmaan. Niillä siis tuskin itsessään hommaa ratkaistaan, mutta varmasti niillä voi oloa ja kropan toimintaa vähitellen palauttaa oikeaan päin.
 
Tuli mieleen, että onko kokemusta keskivartalon lihomisesta ylikuormitustilan aikana? itse olen huomannut että juuri keskivartaloon on tullut rasvaa ihan selvästi ja painoki sitä mukaa noussut. Lihomisen olen pistänyt merkille jo ensioireiden alettua, mutta treenaamisen lopetettua turpoaminen on ollut vielä selkeämpää. Toisaalta sympaattisessa ylikunnossahan hermosto käy kierroksilla syytäen näin stressihormoneja kehoon. tämähän on omiaan lisämään painoa juuri keskivartaloon?

Mistähän mahtaa johtua, että treenamisen lopetettua ylikunto oireilu on pahentunut? Oma kokemukseni on ainakin tällainen, vaikka olin treenannut jo pitkään ylikunnossa. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Itse ajattelen että hermoston palautuminen on päässyt kunnolla vauhtiin ja tämä aiheuttaa sen että olo on entistäkin voimattomampi..
 
Tuli mieleen, että onko kokemusta keskivartalon lihomisesta ylikuormitustilan aikana? itse olen huomannut että juuri keskivartaloon on tullut rasvaa ihan selvästi ja painoki sitä mukaa noussut. Lihomisen olen pistänyt merkille jo ensioireiden alettua, mutta treenaamisen lopetettua turpoaminen on ollut vielä selkeämpää. Toisaalta sympaattisessa ylikunnossahan hermosto käy kierroksilla syytäen näin stressihormoneja kehoon. tämähän on omiaan lisämään painoa juuri keskivartaloon?

Mistähän mahtaa johtua, että treenamisen lopetettua ylikunto oireilu on pahentunut? Oma kokemukseni on ainakin tällainen, vaikka olin treenannut jo pitkään ylikunnossa. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Itse ajattelen että hermoston palautuminen on päässyt kunnolla vauhtiin ja tämä aiheuttaa sen että olo on entistäkin voimattomampi..

Tutun kuulosia molemmat asiat. En nyt osaa sanoa tuohon mitään tietoon pohjautuvaa, mutta lähinnä omaa mutuilua. Kortisolit saattaa olla aika hyvissä lukemissa, kun kroppa on kokoajan stressitilassa. En tiedä johtuuko se vaan lihomisesta, vai tuosta stressistä, että itselläkin sitä rasvaa tuli keskivartaloon ja mulle tuli myös oikein hyvät jenkat. Hankala sanoa johtuiko se sitten liikkumattomuudesta ja siitä stressitilasta vai mistä, mutta ihmetytti itseänikin, että muualta ei oikein läskistynyt läheskään yhtälailla.

Tuo ylikuntotilan paheneminen reenaamisen loputtua johtuu varmaan sitten niistä psyykkisistä tekijöistä. Ihminen, joka on tottunut liikkumaan, joutuu pakkolepoon, joten kyllä siinä on korvien väli koetuksella.

Jotain löyty pikaisesti:
These findings support the hypothesis that cortisol secretion might represent a mechanism for the observed association between stress and abdominal fat distribution.

Eli kortisolin erityksellä saattaa olla jokin mekanismi stressin ja vattaläskien kerääntymisessä. Tutkimus oli tehty naisilla. 94 tutkimus, joten aika vanha.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16353426

Löytyki uudempi:

Non-obese healthy young men exposed to long-term stress developed abdominal obesity and signs of a metabolic syndrome in embryo, also emphasized by biochemical and blood pressure alterations. It is suggested that long-term and sustained stress activation might be an additional risk factor for the development of MES, even after control of dietary and exercise habits.

Eli terveet, normipainoset nuoret miehet, jotka olivat pitkäaikasen stressin alla kehittivät vattaläskiä ja metabolisen oireyhtymän oireita.

http://www.nmcd-journal.com/article/S0939-4753%2806%2900085-8/abstract

Suosittelen muuten meditointia kaikille meille stressaantuneille. Mulle ollu yks parhaita keinoja rauhottumiseen sekä sen lisäksi halpaa ja helppoa.
 
Onko nämä ylikunnon merkkejä? Käsittämätön hikoilu, läskin kertyminen, tuntuu että lihakset on aivan velttoja, semmonen fiilis että lihas muuttuu läskiksi. Reenin jälkeen esim. kädet ovat suhkoht hyvässä pumpissa mutta melkeen heti reenien jälkeen lihakset menee aivan veltoiksi. Ennen ei oo tämmöstä ollu.. Ahistavaa
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom