Pikavoimatreeniä - juoksuharjottelua tukeva puntti

[Deleted member 40111]

Kyllä eri mieltä hiukan tosta jto:n näkökannasta tuntuu olevan ainakin moni urheilija. Yksi suht kova(kansallisella mittapuulla) pikajuoksija oli sitä mieltä, että yleisesti Suomessa lajiharjoittelun määrän voisi vaikka puolittaa, vaan fysiikkaa kehittämällä siellä punttisalin puolella ja muilla oheisharjoitteilla, olisi se millä päästäisiin parempaan lopputulokseen vähemmällä lajiharjoittelulla. Ja se itse oli juossut ennätysaikoja lähes 0 lajiharjoittelulla, pitkän voimakauden jälkeen. Jos se räjähtävyys/nopeus ei millään tavalla siirtyisi lajiin, niin ei se kyllä sillon radikaalisti voisi juoksunopeutta parantaa.

Mut tää tuntuu olevan asetelmana melkein jto vs. suomalaiset maajoukkuetason lajivalmentajat. Tiedä sitten mikä se totuus on. Tieteellinen näkökanta on mikä on, mutta jos on todettu olympianostojen kehittävän paremmin teholajeissa suorituskykyä kuin kyykkyjen ja maastavetojen, niin miksi ei sitten niitä hinkattaisi. Varmaan käytännön kokemusta aikapaljon noilla huippuvalmentajilla ja urheilijoilla on asiasta.

E: Hyvä postaus jjv:ltä.

 

[[venom]]

Kyllä eri mieltä hiukan tosta jto:n näkökannasta tuntuu olevan ainakin moni urheilija. Yksi suht kova(kansallisella mittapuulla) pikajuoksija oli sitä mieltä, että yleisesti Suomessa lajiharjoittelun määrän voisi vaikka puolittaa, vaan fysiikkaa kehittämällä siellä punttisalin puolella ja muilla oheisharjoitteilla, olisi se millä päästäisiin parempaan lopputulokseen vähemmällä lajiharjoittelulla. Ja se itse oli juossut ennätysaikoja käytännössä 0 lajiharjoittelulla, pitkän voimakauden jälkeen. Jos se räjähtävyys ei millään tavalla siirtyisi lajiin, niin ei se kyllä sillon radikaalisti voisi juoksunopeutta parantaa.

Mut tää tuntuu olevan asetelmana melkein jto vs. suomalaiset maajoukkuetason lajivalmentajat. Tiedä sitten mikä se totuus on.

Eihän jto ole ominaisuuksien tärkeyttä vähätellytkään. Juoksin aikanaan ennätykseni juurikin pitkän voimakauden kauden jälkeen ilman ainuttakaan lajitreeniä pk-kaudella. Tosin huippukunto syntyi vasta kun kisoja oli tusina takana, ja mielestäni tämä juuri vahvistaa jto:n teoriaa. Puntilla tein raskaita kyykkyjä, maastavetoja ja rinnallevetoja ja kilpailukaudella tein paljon puhtaasti lajia samalla kun jatkoin voimaharjoittelua.

Treeni oli siis jaettu aika puhtaasti perusvoimaan ja lajiin, ei ollut aikaa tehdä mitään hieman lajia muistuttavia "räjähtävyystreenejä".

Ja mitä tulee tuohon väitteeseen suomalaisten lajitreenin paljoudesta, niin ei pidä kyllä ollenkaan paikkaansa. Suomalaiset treenaavat lajia kaksi tai jopa kolme kertaa vähemmän kuin britit, jenkit tai jamaikalaiset, kun taas voimatasot on keskimäärin ihan samaa luokkaa.

 

[beginner]

Kyllä eri mieltä hiukan tosta jto:n näkökannasta tuntuu olevan ainakin moni urheilija. Yksi suht kova(kansallisella mittapuulla) pikajuoksija oli sitä mieltä, että yleisesti Suomessa lajiharjoittelun määrän voisi vaikka puolittaa, vaan fysiikkaa kehittämällä siellä punttisalin puolella ja muilla oheisharjoitteilla, olisi se millä päästäisiin parempaan lopputulokseen vähemmällä lajiharjoittelulla. Ja se itse oli juossut ennätysaikoja lähes 0 lajiharjoittelulla, pitkän voimakauden jälkeen. Jos se räjähtävyys/nopeus ei millään tavalla siirtyisi lajiin, niin ei se kyllä sillon radikaalisti voisi juoksunopeutta parantaa.

Lihavoin tuon avainsanan. Enemmän voimaa samalla lajikoordinaatiolla = enemmän tehoa lajisuorituksessa verrattuna heikommilla voimatasoilla tehtyyn. Tuskin tuossakaan mitään pikkukilkuttimia on salilla liikuteltu räjähtävyysperiaatteella.

 

[Jonnyb]

siinä yks näkökulma asiaan...

T NATION | Do You Need the Olympic Lifts?

Many coaches believe that building explosive lower-body power requires performing Olympic lift variations such as the power clean and power snatch. The theory goes that the O-lifts improve rate-of-force development, which transfers to similar movements in the athlete's chosen sport.

I say it's not true.

Power, on a neurological level, is a specific skill, one enhanced through specific practice and coaching. And the only training that develops the raw material that can be molded for this specific practice is good old strength training.

 

[jerkuu]

Mut tää tuntuu olevan asetelmana melkein jto vs. suomalaiset maajoukkuetason lajivalmentajat. Tiedä sitten mikä se totuus on. Tieteellinen näkökanta on mikä on, mutta jos on todettu olympianostojen kehittävän paremmin teholajeissa suorituskykyä kuin kyykkyjen ja maastavetojen, niin miksi ei sitten niitä hinkattaisi. Varmaan käytännön kokemusta aikapaljon noilla huippuvalmentajilla ja urheilijoilla on asiasta.

E: Hyvä postaus jjv:ltä.

En usko JTO:n käsittelevän näitä asioita mitenkään orjautuneena vaan niinkuin itsekin totesi olisi valmis joitain teorioita kumoamaan, eikä hänen näkemykset täällä perustu välttämättä omakohtaiseenkaan kokemukseen?

Mutta asiaan, nyt on hyvää keskustelua. Mielestäni kuitenkin ennenkuin voidaan vertailla eri harjoittelumetodien vaikutusta lajinopeuteen, pitäisi vertailuaikavälin olla pitkä ja kaikista merkittävin tekiä on se, ettei ketään tosissaan voi verrata suomalaista ja jamaikalaisia. Fakta on se, ettei se ole mitenkään harjoittelusta riippuvainen asia, miksei valkoiset pärjää mustille pikajuoksussa, joten geenien varjoon jää se vertailu, missä syyt nyt painetaan ensikädessä esim. suomalaisen valmennusosaamisen piikkiin.

 

[Huukka]

Niin toi JTOn artikkeli oli ihan valaiseva kyllä. Varmaan toi painonnostajien hyppy on myös sitä, että olympianostot on koko kropan voimaliikkeitä ja siinä tulee esim. pohkeet aktiivisesti mukaan. Kun taas muuten aika harva urheilija tulee treenaamaan pohkeita salille, vaan nauraa niiden treenaajille. Tuossa se tulee ikäänkuin mukana ja muutenkin koko kroppa tehokkaasti. Edellyttää kyllä hyvää tekniikkaa, että pystyt viemään sen sinne tasolle jossa se tehdään riittävällä vastuksella. Jos tekniikka on huono, niin eihän siinä saa aktivoitua kroppaa lähimainkaan täysin, vaan esim helppo liike kuten kyykky toimii paljon varmemmin.
Eli tarkoittaako tuo räjähtävyys vain voimantuottoa, jolloin kuorma tai liikenopeus ei ole vaikuttavia tekijöitä, vaan hidas mave on yhtä "räjähtävä" mikäli teet sen täydellä teholla ja nopeat ja hitaat solut aktivoituu yhtälailla?

 

[jerkuu]

Noin se taitaa mennä.

 

[jto]

kyl se liikenopeuskin vaikuttaa, mutta pääasiassa nopeita soluja aktivoituu sitä enemmän mitä raskaampi kuorma on. nopeemmat solut on yleensä myös vahvempia, vaikka väsyvätkin paljon helpommin. ne on myös isompia ja siks bodareitten unelmissa.

maratonin maailmanennätysmiehen reidet ei kovin isot ole, mutta solutasolla järjettömän suorituskykyset. ei myöskään voida juuri sanoo, että kaveri ois kauheen hidas, jos esim. pakkiksen porukoista melkosen harva pysyis ees ratakierrosta perässä

liikenopeudella aktivointi vaatii tosi paljon enemmän psyykkisiä ja taidollisia valmiuksia. sen takiakin se lajiharjottelun laadun perfektointi on niin tärkeetä. siks esim. jonku keihäänheiton suorituksen olematonkin virhe aiheuttaa helposti muutaman metrin tulosvajeen, jota me sitten katsomossa voivotellaan.

tohon vetokysymykseen... jos teet vaikka samalla raudalla vitosen hitaasti, rekrytoi se vähemmän kuin maksiminopeudella tehty sarja. jos kumpikin sarja kuitenkin tehdään hamaan loppuun asti, rekrytoidaan yhtä paljon, noin teoriassa. älä tuijota tätä seikkaa orjallisesti!

hitaat siis alottaa tekemisen aina, oli kuorma kevyt tai raskas, liike hidas tai nopea. eli niitä hitaita ei ikäänkuin voi olla treenaamatta. hidas solu voi olla saman kokosen nopeen kanssa jopa yhtä vahva, mutta sen syttymistaajuus on eri. sähköstimulaatiolla on saatu nopeet rekrytoituun ekana, mutta ei sen käyttö urheiluvalmennuksessa kuitenkaan oo saanu juuri jalansijaa. koordinaatio puuttuu.

nää on kuitenkin semmosia kvg-juttuja, joita ite esim. aika vähän mietin valmennusjutuissa loppujen lopuksi. en mä ite ollenkaan kaikkee tollasta nanosälää muista ulkoo, enkä pidä sitä oleellisimpana tietona. noi voi aina tarkistaa jostain tarvittaessa. ihan liikaa varsinkin voimapuolella ja tällasissa forumeissa ajatellaan, että valmentaminen on sama ku se pt:n tai gymin antama aanelonen "ohjelma". kyl se numeropuoli on vaan hyvin pieni osa sitä kokonaiskuvaa. on myös tyyppejä, jotka luettelee järjettömät pinot kaikkee äärimmäistä nippelitietoo, mutta ei sitten käytännön valmennustyössä saakaan niitä tietojaan käyttöön.

sit tää ehdoton solujen rekrytoimisen tarvekin on hieman hämärä. jos teet pidemmänkin sarjan hamaan loppuun, rekrytoit kyl enempi soluja kuin jättämällä sarjan pikkusen kesken. mutta kun se ei oo noin yksinkertasta. se ei oo ollenkaan ainoo merkittävä seikka harjoittelussa. esim. mun asiakkaista suurin osa tekee hyvin harvoin sarjoja loppuun asti ja lajista riippumatta ja suuremmin itteeni kehumatta kehitystä tulee varsin hyvin.

paljon suuremmassa roolissa harjoittelussa on esim. pitkän aikavälin progressiivisuus, tekninen taitavuus, terveys, luottamus tekemiseen ja ehdottoman päällimmäisenä motivaatio.

 

[anve]

Mitä mieltä Jto olet, voiko painonnostajien yleensä kovilla nopeus- ja pompputuloksilla olla tekemistä sen kanssa, että harjoitellaan paljon lähellä 1RM olevilla kuormilla? Ilmeisesti enemmän kuin missään muissa voimalajeissa. Olympialajeissa eksentrisen vaiheen puuttuminen kai mahdollistaa tämän. Vai olenko ihan hakoteillä?

 

[jto]

niitä liikkeitä on vaikee tehdä isoilla romuilla ilman dynaamisuutta, joten ne ei sinänsä oo niille nostajille lihasryhmällisesti maksimeja vrt kyykyt, työntövedot jne. enemmän ne on taidollisia maksimeja kuitenkin. se mahdollistaa tollaset tehot.

 

[anve]

Kyllähän työnnön maksimiyritykset aika usein kaatuu siihen, ettei päästä kyykystä ylös. Kyllä kai siinä aika lähellä voimamaksimeita silloin liikutaan. Mutta tämä nyt on tällaista amatöörin mutuilua. Aihe vaan on niin mielenkiintoinen, että mukava kaikenlaista pohtia ajankuluksi
Onko siinä perää, että eksentrisen vaiheen puuttuminen mahdollistaisi suuremman harjoitusmäärän maksimikuormilla menemättä hermostollisesti ylikuntoon? Jos siis olettamus olisi, että konsentrisessa vaiheessa pystytään aina käyttämään lähes jalkavoimien maksimirautoja.

 

[second]

Monet painonostajat taitaa edelleen aika paljon harjoitella lyhyitä juoksuspurtteja ja hyppyjä&loikkia ns aputreeninä. Ne kovat tulokset noissa juoksu- ja hypputuloksisa tulee aika varmasti tuota kautta.

Minusta edes työnnössä ei pysty puristamaan hermostoa yhtä pahasti tukkoon kuin voimanostoliikkeissä, levytanko on pään yläpuolella suorilla käsillä joten se "paketti" on aika hutera. Toisaalta Suomessa ei tietääkseni tehdä kovaa työntöharjoitusta kuin kerran viikossa, eli kyllä se silloin varmaan kohtuu kuormittavaa puuhaa on. Vaan aika kovat volyymit noissa treeneissä on.

 

[jto]

anve: kyl ne kyykkymaksimit yleisesti paljo kovempia on kuin työntömaksimit. toki joillakin liikutaan lähempänä ykköstä kuin toisilla. hermostollisen ylikunnon aikaansaamiseen ei tarvita eksentristä työtä. toki jonkinlainen vaikutus tolla on, mutta toi koskee kuitenkin vain kisanostoja. muissa liikkeissähän negavaihe on mukana normaalisti. aika paljon tossa on kuitenkin kyse myös siitä, että totutetaan kroppaa siihen liikemäärän suppeuteen ja haetaan tarvittavaa ärsykevaihtelua muutoin.

 

[jerkuu]

Tajusin koko homman jujun ja juuren, pakko hypettää. Kesti vaan hetken osata vaihtaa näkökulmaa asiaan. Eihän sillä räjähtävyyteen patistamisella eli maksimaalisella liikenopeudella suoritetulla punttiharjoitteella tarvitse edes olla sen suoritusnopeuden kanssa mitään tekemistä, kun sillä jokasessa raskaassa liikkeessä kuitenkin vaan varmistetaan, että saadaan kaikki mahdollinen teho irti -> isompi kuorma jota kautta nopeita lihassoluja rekrytoituu enemmän -> Nopeutta. Nyt saan nukuttua. Jos tämä oli väärin tajuttu, älkää puuttuko asiaan, sain rauhan :D

 

[anve]

anve: kyl ne kyykkymaksimit yleisesti paljo kovempia on kuin työntömaksimit.

Joo toi on asia, jota olen monta kertaa ihmetellyt. Nostaja ottaa treenessä esim. 3x250 etukyykystä ja sitten kisoissa 230 kilon kanssa ei pääse kyykystä ylös.

Vielä Jto jos viitsit yhteen juttuun vastata. Eikö työnnössä saada rekrytoitua niitä kaikkein nopeimpia soluja koska painot ei ole ns maksimaaliset voimiin nähden? Eli rekrytoiko voimanostaja maksimikyykyssä enemmän nopeita soluja kun painonnostaja maksimityönnössä? Sori jos on jo jossain selitetty kun en jaksa nyt kaikkia posteja ja linkkejä selata.

 

[jto]

kannattas selata. ei noita nostoja ja niiden solujuttuja voi verrata ollenkaan. vertaa mieluummin just äsken esittämiäs lukuja. ne on kuitenkin saman nostajan oletustuloksia. tällöin niis etukyykyis kyl käytetään taajemmin solukkoo kuin työnnön ylöstulossa, tietenkin. mutta kun se laji ei perustu pelkkään rekrytointiin...

 

[Huukka]

Tajusin koko homman jujun ja juuren, pakko hypettää. Kesti vaan hetken osata vaihtaa näkökulmaa asiaan. Eihän sillä räjähtävyyteen patistamisella eli maksimaalisella liikenopeudella suoritetulla punttiharjoitteella tarvitse edes olla sen suoritusnopeuden kanssa mitään tekemistä, kun sillä jokasessa raskaassa liikkeessä kuitenkin vaan varmistetaan, että saadaan kaikki mahdollinen teho irti -> isompi kuorma jota kautta nopeita lihassoluja rekrytoituu enemmän -> Nopeutta. Nyt saan nukuttua. Jos tämä oli väärin tajuttu, älkää puuttuko asiaan, sain rauhan :D

Sama juttu :D

Perustuuko lihasaktivaation määrä myös sarja pituuteen. Mun käsittääkseni isolla painolla tehty 3x5 on raskaampi suoritus lihakselle, kuin 3x12? Eli isommalla painolla tuossa lyhkäsessä sarjassa joudutaan aktivoimaan enemmän lihassoluja, kun taas pitkässä sarjassa enemmän hypertrofiaa. Vai onko hypertrofian lihaskasvatus suhteessa siihen, että se rikkoo lihasta enemmän ja olisi näin kuormittavempaa? Eli jos halut sitä lajinopeutta ja sen pohjalle kasvattaa perusvoimaa, olis paras tehdä lyhkästä sarjaa isolla kuormalla?

 

[jarska]

Jos se räjähtävyys/nopeus ei millään tavalla siirtyisi lajiin, niin ei se kyllä sillon radikaalisti voisi juoksunopeutta parantaa.

Räjähtävyys ei siirry lajiin millään tavalla (no ehkä kahdella ekalla askeleella). Juoksu on aina juoksua. Nimin. vauhditon pituus 365cm ja pystyisin pomppaa enemmänkin jos siitä olis jotain hyötyy, mutta siitä ei ole...

 

[jerkuu]

Räjähtävyys ei siirry lajiin millään tavalla (no ehkä kahdella ekalla askeleella). Juoksu on aina juoksua. Nimin. vauhditon pituus 365cm ja pystyisin pomppaa enemmänkin jos siitä olis jotain hyötyy, mutta siitä ei ole...

Olet sä muuten helvetin kova kaveri, ei sulla videoo olis loikista? Ei muuten mitään, muttakun kaikkien aikojen suomen ykkönen on mun tietojeni mukaan pompannut sen 362.
Epävirallinen maailmanennätys on vuodelta -68 ja se on 371. Virallinen suomen ennätys taas 343. Harmi ettei ole enää olympialaji kun pakkikseltakin löytyy maailmanennätysmiehiä :(

 

[jarska]

Olet sä muuten helvetin kova kaveri, ei sulla videoo olis loikista? Ei muuten mitään, muttakun kaikkien aikojen suomen ykkönen on mun tietojeni mukaan pompannut sen 362.
Epävirallinen maailmanennätys on vuodelta -68 ja se on 371. Virallinen suomen ennätys taas 343. Harmi ettei ole enää olympialaji kun pakkikseltakin löytyy maailmanennätysmiehiä :(

Niinpä. On siellä olympialaisissa paljon turhempia lajeja. Videota ei löydy kuin yksi kovalevyltä n.3,5m ponnistuksesta. Vauhditonta en enää hyppää, kun siitä ei ole 100m juoksun kannalta oikeastaan muuta kuin haittaa, sillä rasittaa hermostoa (CNS) aika kivasti ja pikajuoksu rasittaa CNS:ää jo paljon. Tästä syystä en tee tempausta, rinnnalvetoa ja kuulan heittoja, koska se on kaikki juoksusta pois...