Pikavoimatreeniä - juoksuharjottelua tukeva puntti

[jto]

jos ihan kestävyysjuoksusta puhutaan eli matkat 1500m ja ylöspäin, ei lajivoimaa juuri kannata puntilla hankkia. se onnistuu paremmin esim. ylämäki- ja vastusjuoksuilla ja omaa lajia tehollisemmilla vedoilla. joka tapauksessahan se nopeus on myös kestävyysjuoksijan ehdoton edellytys ja sitä tulis tehdä ympäri vuoden. puntilla tehtävä treeni kestävyysjuoksijalle on enempi juoksuasentoa tukevaa, kuntouttavaa ja huoltavaa.

 

[JouMaN]

jto, selvästi hallitset hommasi. Monella olisi varmasti palloilupuolella opittavaa, ja laitoinkin sulle eilen mailia. Toivottavasti kerkiät jossakin välissä vastailemaan

 

[Luimu]

Tiesinkin, että koordinaatiolla on suuri osuus juoksunopeudessa ja käännöksissä. Harmi vaan, kun sitä on murrosiän jälkeen vaikea kehittää. Mutta siis kuitenkin olette sitä mieltä, että yleisvoimaa tarvitaan palloilulajeissa? Sitä riveä yms. melkeen joka lajin jampat treenaa.

Pitää vissiin sitten vaan keskittyä niihin koordinaatio-, liikkuvuus- ja loikkatreeneihin, kun sitä nopeutta haluaa.

 

[jto]

jouman: juu vastailen järjestyksessä, eli varmaan parin päivän sisällä riippuen ruuhkasta.

luimu: koordinaatio kehittyy vaikka kuinka vanhaksi, kunhan sitä treenaa. se siis ei tarkota pelkästään jotain koordinaatiohyppelyjä tms, millasia jotku valmentajat tolla nimellä treenejä teettää. kyse on kokonaisvaltasesta liikkumisesta ja hermoston työkyvyn kehittämisestä. koskee siis kaikkea taidollista tekemistä sekä lihasvoiman käyttöä eri tilanteissa. se ei siis missään nimessä ole mitään "vaan" -harjottelua, vaan ehdoton edellytys kehittyä lajiliikkumisessa ihan älyttömästi. jos noita tekee sydämellä, tulee huomasmaan edut käytännössä aivan varmasti!

hyviä kuviodrillejä on ihan perus kirjainkuviot. esim. M, S, V ja T. ne sitten täysillä rintamasuunta samaan suuntaan koko ajan. joka vedosta aika. nopeutta treenatessa 5-10 sekkaa, ei ainakaan pitempään.

puntillakin kannattaa käydä, että sillä nopeudella ois pohja rakentua. lisäksi voima estää vammoja mm. polvissa. keskivartalossa nyt ei koskaan oo liikaa voimaa.

eli jos sun rv ykkönen on nyt 60kg ja nostat sen sataseen on sulla selkeesti parempi pohja kehittää myös nopeutta. nää on kuitenkin selkeesti sekundäärejä sulle, jos haluut kehittyä sählyssä.

punttitreenit on sun kaikesta harjottelusta ehkä 10% enimmilläänkin. suurimman osan tulis viedä lajitaitavuus- ja pelikäsitystreeni.

 

[Luimu]

Kiitoksia sulle jto, kun jaksat aina vastailla ja perustella vakuuttavasti. Eli siis aika lähelle alkuperäistä oletustani tuo vastauksesi oli, eli siitä punttitreenistä on hyötyä myös nopeuteen jos tekee oikein ja sopivissa määrin. Ja ei, en unohtanut lajinomaisen juoksuharjoittelun merkitystä. ;) Ja siis onhan mulla lajissa ammattitaitoisia valmentajia keneltä kysyä, mutta välillä täälläkin käyn kyselemässä, kun ei siitä mitään haittaa ole.

 

[täsmä]

Ja jos luimu epäilet vähänkään sit niitten omien pesisvalmentajiesi juttuja etenkin punttijutuissa, niin kysy että MIKSI näin Omakohtaista kokemusta on, että edelleen valmentajista aika suuri osa on vaan "ku ennenki on näin tehty"-asenteella, mikä on toki jo mones treadis keskusteltuki...

 

[Huukka]

Miten niin tempasu ei ole räjähtävä liike? Jos kaveri kehittää tempasun 60 kilosta sataan ottamatta merkittävää lihasmassaa, niin kyllähän se tekniikka ja räjähtävyys siirtyy lajiin kuin lajiin? Jokaisen liikkeenhän voit tehdä räjähtävästi tai hitaasti. Mutta tempaus ja rive nyt on aika vaikeita tehdä hitaasti :D painon liikenopeus toisaalta ei kerro liikkeen lihasaktivaatiosta. Verrattuna esim maveen on olympianostot aika räjähtäviä minusta? En siis aliarvioi Jton tietotaitoa, kunhan itseäkin kiinnostaa.

Uskoakseni nuorena 5-16 vuotiaana voidaan hankkia riittävästi pelillistä ja teknillistä suorituskykyä. Ja sen jälkeen voitaisiin siirtyä selkeästi enemmän kuin 10% ajasta perusvoiman hankintaan. Tietty kisakauden ulkopuolella. Tästä fyysisyydesyä olisi paljon hyötyä jatkossa. Ajattelet vaikka crossfit tyyppistä kroppaa, jossa "paljon" lihaa ja kuitenkin hermotusta käyttää sitä myös pelillisesti, niin erotut yleisestä ryhmästä eduksesi ja massaakaan ei liikaa tule, sen hoitaa kyllä luonto, ainakin natu reenaajalla itsestään. Tähän perusvoimaan on sitten helppo rakentaa teknisiä koordinaatio ominaisuuksia, kun maksimivoimatasot kehityksessä hidastuu tai saavutetaan "riittävä" taso. Mitä mieltä jto tästä? Rikotaanko näin myös herkkä koordinaatio ja motorinen puoli??

 

[Oranki]

Miten niin tempasu ei ole räjähtävä liike? Jos kaveri kehittää tempasun 60 kilosta sataan ottamatta merkittävää lihasmassaa, niin kyllähän se tekniikka ja räjähtävyys siirtyy lajiin kuin lajiin? Jokaisen liikkeenhän voit tehdä räjähtävästi tai hitaasti. Mutta tempaus ja rive nyt on aika vaikeita tehdä hitaasti :D painon liikenopeus toisaalta ei kerro liikkeen lihasaktivaatiosta. Verrattuna esim maveen on olympianostot aika räjähtäviä minusta? En siis aliarvioi Jton tietotaitoa, kunhan itseäkin kiinnostaa.

Se nopeus on hermostollinen ominaisuus ja todella riippuvainen liikeradasta. Samalla tavalla esim. hermostollinen maksimivoima tarkoittaa, että sun hermotus on kehittynyt hyväksi juuri siinä tietyssä suorituksessa. Se perusvoima eli lihaksen poikkipinta-alaan perustuva voima taas siirtyy suorituksesta toiseen. Tuon takia idea on, että puntilla hankit perusvoimaa niihin lajilihaksiin ja sitten lajitreenillä jalostat siihen hermostollisia ominaisuuksia kuten räjähtävyyttä. Ymmärsitkö nyt?

 

[Huukka]

Se nopeus on hermostollinen ominaisuus ja todella riippuvainen liikeradasta. Samalla tavalla esim. hermostollinen maksimivoima tarkoittaa, että sun hermotus on kehittynyt hyväksi juuri siinä tietyssä suorituksessa. Se perusvoima eli lihaksen poikkipinta-alaan perustuva voima taas siirtyy suorituksesta toiseen. Tuon takia idea on, että puntilla hankit perusvoimaa niihin lajilihaksiin ja sitten lajitreenillä jalostat siihen hermostollisia ominaisuuksia kuten räjähtävyyttä. Ymmärsitkö nyt?

Jep toi käy kyllä järkeen. Ymmärrän ton motoriikan ja suorituskohtasen hermotuksen, mutta vaikee uskoa että vaikka yleisurheilijalla olis ihan sama tehdä hidasta mavea kuin tempasua ja sen apu kenttälajeissa olis ihan sama?

 

[Oranki]

Siis ne tempaukset ja rivet nyt vaan on helvetin hyviä yleisvoimaliikkeitä. Mavessa on pitkälti sama idea kuin noissa pn-liikkeissä, mutta siinä sitä voimaa ei tarvitse tuottaa niin pienessä ajassa-->isommat raudat, mutta vaatii enemmän palautumista. Samalla tavalla esim. raskaat etuhailautukset siirtyy hyvin erilaisiin urheilusuorituksiin, koska siinä on kova hetkellinen voimantuotto noilla samoille "posterior chain" lihaksille.

 

[second]

Jep toi käy kyllä järkeen. Ymmärrän ton motoriikan ja suorituskohtasen hermotuksen, mutta vaikee uskoa että vaikka yleisurheilijalla olis ihan sama tehdä hidasta mavea kuin tempasua ja sen apu kenttälajeissa olis ihan sama?

No ameriikan maalla ei juurikaan painonnostoliikkeitä käytetä vaan juuri kyykkyjen erillaisia sovelluksia ja aika hyvää tulosta nuo tekee. Tärkeintä on oikeat nivelkulmat ja liikkeen nopeus. Kun esim boksikyykkyä tekee räjähtävästi niin se tuskin on sen kummempi kuin rive. Toki iänikuista käden vääntöähän näistä jutuista käydään hamaan loppuun saakka, mutta koska kummallakin metodilla rivellä ja nopealla/räjähtävällä boksikyykyllä tehdään tulosta niin kumpikaan metodi tuskin on kovin huono.

Esim yleisurheilijoista ja heidän painonnostoliikkeillä tapahtuvasta harjoittelusta olen sen verran lueskellut että ainoastaan seiväshyppääjien olisi syytä tehdä tempausta. Raaka rinnalleveto on kaikkein yleisimmin suositeltu. Tempaus vaan on niin tekninen liike että sitä treenaamalla opitaan tempaamaan.

Minähän en asiasta juuri mitään tiedä, mutta juuri tuli lueskeltua pikajuoksijoiden harjoittelua koskevaa tutkimista ja siinä suositeltiin tekemään heittoja, hyppyjä yms räjähtävyyttä vaativia harjoitteita. Rive mainittiin lähinnä maksimivoimatasojen testaamisen ja kehittämisen yhteydessä, ja tällöin mitattiin tosiaankin voimaa ei räjähtyyttä. Räjähtävyyden testaamiseen suositeltiin hyppyjä ja heittoja ennemmin.

 

[jto]

menee jankuttamiseksi. liike itessään ei ole jotenkin räjähtäväksi luokiteltava, vaan se suoritustapa ratkasee. kyllä temmatakin voi suht rauhallisesti, ei sillä. tempaus ei aktivoi nopeita soluja yhtään enempää kuin maastaveto. itseasiassa raskailla kuormilla tehdyt maastavedot on paljon parempia nopeuden pohjatreenejä kuin tempaukset.

liikenopeus ei ratkase sitä solurekrytointia niinkään vaan kuorma, puntilla varsinkin. tempauksen alkuvetoa esim. on aika vaikee tehdä nopeesti ja kun katselet painonnostajia, suurin merkittävä ero harrastajiin on allemenon aktiivisuus. hitaat solut aktivoituu aina ekana, oli liike sitten hidas tai nopea.

 

[MassaVaje]

Se nopeus on hermostollinen ominaisuus ja todella riippuvainen liikeradasta. Samalla tavalla esim. hermostollinen maksimivoima tarkoittaa, että sun hermotus on kehittynyt hyväksi juuri siinä tietyssä suorituksessa. Se perusvoima eli lihaksen poikkipinta-alaan perustuva voima taas siirtyy suorituksesta toiseen. Tuon takia idea on, että puntilla hankit perusvoimaa niihin lajilihaksiin ja sitten lajitreenillä jalostat siihen hermostollisia ominaisuuksia kuten räjähtävyyttä. Ymmärsitkö nyt?

Juuri näin. Ei liene mikään ihme, että rapakon takana esim. harvan NFL-seuran fysiikkavalmennukseen sisältyy räjähtäviä punttiliikkeitä. Tosin tuossa suurin syy lienee loukkaantumisriskin minimointi. Mutta seuraavaksi suurin syy on se, että paremmin se lajiräjähtävyys rakentuu lajitreeneissä kuin raa'assa rivessä.

 

[jerkuu]

En oo nyt varma, ymmärsinkö väärin, mutta eikö siis ole olennaista eroa vaikka pikajuoksua ajatellen, miten salilla treenaa, kunhan ns. jälkiherättelyt tehdään hermostolle heti? Eli vaikka treenaisi bodypainotteisesti tai sitten maksimivoimaa ja vaikka ihan perus kyykyn sijaan vaikka iskukyykkyjä, niin ei olisi juurikaan eroa? Mietin tässä vaan, että miksi kaikki lajeillensa lojaalit ja nk. huippu-urheilijat salilla kuitenkin aina pyrkivät treenaamaan voimaa lajin ahdoilla. Jos laji on nopea, kaikki liikkeet tehdään räjähtävästi. Omien mielenkiinnonkohteiden vuoksi jos otan vaikka Pitkämäen esimerkiksi, niin siltä ei ikinä nää yhtään hidasta liikettä missään? Ennenkuin alkaa vallaton haistavitutus, niin tämähän ei mikään kyseenalaistus ollut mihinkään suuntaan.

 

[jto]

jerkuu: ei mitään "jälkiherättelyjä" tarvita. mitä niillä tarkotat? hyvinkin iso ero on iskukyykyillä ja normikyykyillä perusvoimaharjoittelussa. salitreenien toteutuksella ei oo mitään tekemistä lajisuorituksen nopeuden kanssa. tää on neurologian nykytietämyksen tilanne ja fakta. mä olisin ite etunenässä hyvin mieluusti kumoamassa mm. hennemanin size principleä, mutta toistaseks homma menee näin.

tero tekee ihan norminopeudella lähes kaikki punttitreenit. ei se liikenopeus ole se ratkaiseva nopeiden solujen treenaamiseen puntilla, koittakaas nyt jo väki uskoa. muutenhan esim. tero tekis vaikkapas etukyykkyä ilman tankoa.

lajin ehdoilla treenaaminen tarkoittaa, että treenataan voimaa niihin lajissa tarvittaviin lihaksiin, mutta se kaikki toiminnallinen koordinaatio tehdään ihan muualla.

 

[jerkuu]

Noepudella tarkoitan aikarasituksen puutumista täysin. Eli liikkeet on Terolla kuormaan nähden suurinpiirtein niin nopeita aina, kun se vaan hermostollisesti on mahdollista suorittaa. Kun olin 15, Kangas piti lajiluennon jossa nimenomaan painotti tekemään kaikki nopeasti. Kyllä mä sen ymmärrän, että sillä yritetään kitkeä sitä hauiksien pumppailua, joka mielletään hidastavaksi tekijäksi ainakin tässä tapauksessa.

Jälkiherättelyllä tarkoitin sitä, kun esim hyvin usein kun nään lentopallon pelaajia salilla ja kun tekevät vaikka kyykkyä, niin joka sarjan jälkeen tehdään teräviä polvet rintaan hyppyjä.

E: Vai mikä tämän asian juju on, kun nopeuslajeissa kaikki painotetaan aina kaikkien puolesta tekemään räjähtävästi? Onko se vaan sitä, että helpotetaan kokonaisuutta ja ehkäistään ehkä jotain? Kaverini oli yhden talven Bryggaren valmennuksen alla ja sielläkin painotettiin räjähtäviä suorituksia salin puolella. Jos yleinen tieto kerran on, niin miksi asiat käytännössä tapahtuu toisin? Vai olenko ymmärtänyt jotain olennaista väärin?

 

[jto]

no vielä: se kuorma on se mikä ratkasee sen solurekrytoinnin. hermosto on liikeratariippuvainen. hermostollinen tehollinen suoritus ei suoraan siirry tehoksi toisessa hermostollisessa tekemisessä. teron tekeminen puntilla on ihan sivusta katellenkin kaikkee muuta kuin optimaalista. onneks miehen lajitaitavuus on hyvin korkee.

hauisten bodailu treenaa kyllä myös niiden nopeita soluja vallan mainiosti.

jälkiherättelystä ei niinkää oo klyse, vaan kontrastivoimatreenistä, jossa tehdään perusvoimaliikkeen kanssa lajiliikkeitä. sillai saadaan sitä siirtovaikutusta lajisuoritukseen hyvin. mutta siinä ratkasevaa on siis se lajisuoritus.

kyl bryggarella ja muillakin on edelleen hyvin paljon mutua ja perinteitä noissa käsityksissään mukana. sehän tässä hassua onkin. oletuksia ja kuvitelmia. urheilu on erittäin vahvasti perinteisiin nojaava alue ja käsitykset muuttuu hitaasti.

 

[jerkuu]

no vielä: se kuorma on se mikä ratkasee sen solurekrytoinnin. hermosto on liikeratariippuvainen. hermostollinen tehollinen suoritus ei suoraan siirry tehoksi toisessa hermostollisessa tekemisessä. teron tekeminen puntilla on ihan sivusta katellenkin kaikkee muuta kuin optimaalista. onneks miehen lajitaitavuus on hyvin korkee.

jälkiherättelystä ei niinkää oo klyse, vaan kontrastivoimatreenistä, jossa tehdään perusvoimaliikkeen kanssa lajiliikkeitä. sillai saadaan sitä siirtovaikutusta lajisuoritukseen hyvin. mutta siinä ratkasevaa on siis se lajisuoritus.

kyl bryggarella ja muillakin on edelleen hyvin paljon mutua ja perinteitä noissa käsityksissään mukana. sehän tässä hassua onkin. oletuksia ja kuvitelmia. urheilu on erittäin vahvasti perinteisiin nojaava alue ja käsitykset muuttuu hitaasti.

Kiitoksia. Toi on kyllä paska homma. Itse ainakin kun haluaa kehittyä myös tiedon puolesta, niin helvetin vaikee on näköjään mihinkään uskoa kun suurin osa ammattivalmentajistakin valmentaa omien valmentajiensa tiedon pohjalta. En ota teron tekemiseen kantaa, kun en niistä paljoa tiedä. Hyvä että nyt lähti kulkemaan kumminkin ja jos ominaisuuksia kattoo, niin onhan se kumminkin suomen kovakuntosin kaveri ;)

 

[jto]

joo kyl edelleen tulee varsinkin joukkuelajeissa huippujoukkueidenkin valmentajien suusta melko uskomattomia sammakoita ihan perusfysiologiasta ja treenaamisesta. mutta niiden vahvuus onkin se laji, ei fyysinen treeni. terolla ensisijainen ominaisuus on lahjakkuus. se on monialaista ja monipuolista. kankaan hannu taas on nimenomaan ihmisen valmentaja, ei mikään fyysisen harjoittelun ehdoton ekspertti. mutta valmentaminen on ehdottomasti kuitenkin nimenomaan ihmisen valmentamista ja kanssakäymistä. tää ei missään nimessä oo väheksyvä kommentti. saman kylän poitsujakin kummatkin.

kovakuntoisuudesta en sano mitään. lajeja ei voi verrata keskenään.

 

[[venom]]

Kiitoksia. Toi on kyllä paska homma. Itse ainakin kun haluaa kehittyä myös tiedon puolesta, niin helvetin vaikee on näköjään mihinkään uskoa kun suurin osa ammattivalmentajistakin valmentaa omien valmentajiensa tiedon pohjalta. En ota teron tekemiseen kantaa, kun en niistä paljoa tiedä. Hyvä että nyt lähti kulkemaan kumminkin ja jos ominaisuuksia kattoo, niin onhan se kumminkin suomen kovakuntosin kaveri ;)

Suoraan sanottuna suurin osa Suomen yleisurheiluliiton valmentajista on täysin pihalla fysiikkavalmennuksen suhteen, kaikki tieto perustuu siihen, mitä joku on joskus 80-luvulla tehnyt. Aikanaan väittelin maajoukkuevalmentajan kanssa juurikin tämän ketjun aiheesta ja argumentit oli luokkaa "tottakai nopeus siirtyy lajiin, älä lue niitä bodausfoorumeita". Sain myös aina kritiikkiä, kun tein "hitaita" syväkyykkyjä ja maastavetoja. Kun liikuntabiologi kävi pitämässä fysiikkavalmennuksesta maajoukkuepikajuoksijoille luennon, niin täysin samoja asioita tuli esille, joita jto on täällä selittänyt. En sitten tiedä kumpi painaa nykyään vaakakupissa enemmän, ammattilaisen sana vai se mitä Bryggare teki 80-luvulla.

Edelleen suuri osa EM- ja MM-tason yleisurheilijoista tekee puntilla neljänneskyykkyä ynnä muuta "lajinomaista" räpellystä pikkupainoilla ja sitten ihmetellään, kun fysiikka ei kehity mihinkään.