Pikavoimatreeniä - juoksuharjottelua tukeva puntti

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Jep, tosiasiallisesti suomalaisia juoksijoita ei päästä kuitenkaan vertaamaan muihin niin kauan kuin sponsorit rahoittavat nk. Juoksumaiden dopingit :D Lopetan OT:n, asia selkis :)
 
Miten niin tempasu ei ole räjähtävä liike? Jos kaveri kehittää tempasun 60 kilosta sataan ottamatta merkittävää lihasmassaa, niin kyllähän se tekniikka ja räjähtävyys siirtyy lajiin kuin lajiin? Jokaisen liikkeenhän voit tehdä räjähtävästi tai hitaasti. Mutta tempaus ja rive nyt on aika vaikeita tehdä hitaasti :D painon liikenopeus toisaalta ei kerro liikkeen lihasaktivaatiosta. Verrattuna esim maveen on olympianostot aika räjähtäviä minusta? En siis aliarvioi Jton tietotaitoa, kunhan itseäkin kiinnostaa.

Uskoakseni nuorena 5-16 vuotiaana voidaan hankkia riittävästi pelillistä ja teknillistä suorituskykyä. Ja sen jälkeen voitaisiin siirtyä selkeästi enemmän kuin 10% ajasta perusvoiman hankintaan. Tietty kisakauden ulkopuolella. Tästä fyysisyydesyä olisi paljon hyötyä jatkossa. Ajattelet vaikka crossfit tyyppistä kroppaa, jossa "paljon" lihaa ja kuitenkin hermotusta käyttää sitä myös pelillisesti, niin erotut yleisestä ryhmästä eduksesi ja massaakaan ei liikaa tule, sen hoitaa kyllä luonto, ainakin natu reenaajalla itsestään. Tähän perusvoimaan on sitten helppo rakentaa teknisiä koordinaatio ominaisuuksia, kun maksimivoimatasot kehityksessä hidastuu tai saavutetaan "riittävä" taso. Mitä mieltä jto tästä? Rikotaanko näin myös herkkä koordinaatio ja motorinen puoli??


No tämä on minukin mielestä se syy, miksi painonnostoliikkeitä käytetään yleisesti, koska niitä ei voi tehdä hitaasti edes 70-80% kuormilla. Vai miten helvetissä voi raakatempauksen tai raaka-riven tehdä hitaasti, ei mitenkään , muuten painovoima voittaa :) Toki ne siirtovaikutukset on sitten asia erikseen, mutta maalaisjärjellä ajateltuna luulisi että yleisesti on hyvä tehdä liikkeet nopeasti/räjähtävästi, jos sellainen suorituskyky on yleisesti lajissa tärkeää.

Minä en ainakaan jaksa uskoa, että monet suomalaiset olympiamitalistit esim. yleisurheilussa ovat harjoitelleet väärin, kun puoltavat tiettyjä treenimetodeja jotka em. asiaan viittaavat.
 
Arvostettu amerikkalainen voima/painonnostovalmentaja Travis Mash selittää asiaa näin. Jos joku jaksaa jutun ajatuksella lukea, niin olisi kiva kuulla kommentteja. Samoin asian selitti painonnoston olympiatason valmentaja Harvey Newton jossain kirjassa jonka kirjastosta lainasin. Voiko tuon tason valmentajat olla noin metsässä vai onko tässä joku juttu jota en tajunnut?


Without a doubt the Power output (P=F*V) of the triple joint extension that takes place in both the Snatch and Clean is superior to any other form of training. This isn’t my opinion! It’s just fact Jack! The Power output is exactly four times of any movement performed in Powerlifting, so if your sport is dependent upon Power, do the Olympic lifts. The reasoning is quite simple because you have four main variables in the Power Equation: Mass, Acceleration, speed and distance. Weightlifting will always win at least three out of the four categories, so it’s just not a contest. This is why Olympic weightlifters will always have tremendous vertical leaps and amazing 10m dashes without even training them. Don’t get me wrong! I still love the Powerlifts, but for other reasons that I will explain later. The hip, ankle and thoracic spine mobility required to perform the lifts correctly also comes in handy for sports requiring an athlete to move well. Kinesthetic awareness or the body and limbs as related to space is also very high. This simply means that the weightlifter is able to move the body rapidly around the bar, and all the while they know exactly where they are in relation to the bar. Watch the sport of football and you will see how important it is for the athletes to know exactly where they are in relation to the ball and potential threats. The last reason that Olympic Weightlifting is superior for athletes is when compared to Powerlifters researchers found that Olympic Weightlifters had significantly larger Type IIA Fibers even in the pectoral region. This one actually blew me away, but never the less that’s what the research says.

Niin ja koko artikkeli löytyy täältä: Mash Elite Performance
 
ei se kyl noin mene. kivaa toki olis, jos menis. niinku sanottua, mä ite etunenässä oisin kumoamassa mm. hennemanin size principleä, mikä liittyy tohon solupuolen rekrytointiin suht lujasti, mutta ei ku ei. tossa lyhennelmässä perusteltiin mm. sprinttikykyä... aika monet painonnostajat tekee paljon sprinttitreeniä oheisharjoitteluna. tää taas ei voimanostossa kuulu lajin perinteeseen käytännössä lainkaan. puolustamatta voimanostoa tai dissaamatta painonnostoa mitenkään.

lisää lontoota ja lyhennelmä, joka hyvin tyhjentävästi kyllä perustelee, miten nää menee:
SUMMARY OF ARGUMENTS
1. Power is composed of strength and speed.
2. Neurological processes coordinate physiological processes.
3. Physiological processes can be enhanced through conventional strength training regimens.
4. Neurological processes are governed by the motor cortex.
5. The motor Cortex employs motor programs to control predetermined explosive movements.
6. Motor Programs are structurally reinforced through learned motor skills.
7. Motor skills are specific to the intended movement and constructed of abilities.
8. Abilities are non-transferable and subject to specific movement patterns for their selected use.
9. Training with non-specific activities will not elicit the same neural responses in another specific activity.
10. When athletes become advanced in specific motor skills there is little transfer with even similar skills.
11. Olympic Lifts do not simulate any sporting movement accurately.
12. Therefore, Olympic Lifts do not enhance general power.
13. Power training must be very specific to the movement involved.
14. Power training must load the athlete sufficiently but minimally effect the actual sporting movement.

kyseisen artikkelin perästä löytyy kohtuullisen karmee lista lähteitä, joista perustietoudeksi vaikkapas: Enoka, R. (1994). Neuromechanical Basis of Kinesiology.

noista neurologisista faktoista ei tarvi uskonasioiksi vääntää. niin se nyt vaan toistaseks menee, kunnes toisin todistetaan. ei se ketään tapa onneksi eli kinat veks. tästä voi jankata vaikka kuinka kunkin uskomuksiin, mieltymyksiin jne liittyen ja kukin saa tehdä just semmosta treeniä, ku itte haluaa, mutta jos haluaa saada oikeesti itestään parhaan mahdollisen irti on se sit eri juttu se.
 
Joku lontoon osaaja vois kiteyttää tämän, ei taivu.
Vapaasti lyhennettynä siinä sanotaan, että Hossein Rezazadeh juoksee 10m nopeammin ja hyppää korkeutta paremmin kuin Lance Karabel.

Veikkaan silti että jos em. hemmot olis harjoitelleet painonnoston ja voimanoston sijaan 10m sprinttiä ja korkeushyppyä niin tulokset noissa olis paremmat.
 
Jto tarkoitatko myös, että puntilla räjähtävästi tehdyt liikket, esim. kyykyt, rivet, mavet, tempaukset ja hypyt ei voi edes auttaa hermotusta niin että koordinaation nopeuden ja hermoston kehitys edistyisi myös lajiharjoteissa?
Toivottavasti ymmärsit kyssärin oikein tai toivottavast ite ymmärrän asian. :D
 
en kyl ihan tajunnu mitä ajat takaa :) yks syy muiden nopeusvoimajuttujen tekemiseen on kuormitusmallien vaihtelu ja sen oman lajin kuormituksen jakaminen hieman. eli se voi toimia ikäänkuin kiertoteitse apuna. se kuitenkaan ei juuri oo tiedostettua tällai kovinkaan monissa tapauksissa. nää siis ei oo mitenkään mun teesejä, en oo neurologi. tää kuitenkin on se faktapohja, mihin pitää pystyy myös luottamaan.
 
en kyl ihan tajunnu mitä ajat takaa :) yks syy muiden nopeusvoimajuttujen tekemiseen on kuormitusmallien vaihtelu ja sen oman lajin kuormituksen jakaminen hieman. eli se voi toimia ikäänkuin kiertoteitse apuna. se kuitenkaan ei juuri oo tiedostettua tällai kovinkaan monissa tapauksissa. nää siis ei oo mitenkään mun teesejä, en oo neurologi. tää kuitenkin on se faktapohja, mihin pitää pystyy myös luottamaan.

No Kyl tuo ainaki selvens taas vähä lisää. Kiitos.

Sit mietin kans sitä et oisko kuitenki hyvä tehä ainaki välillä puntilla räjähtäviä liikeeitä, jos hermostoki oppis ne puntti liikkeet paremmi ja nopeemmi ni ehkä saatas isommat rojutki liikkuu ja sit taas voimatasot kasvaa ja lajitreeneihi lisää hyötyy?
Vai meneekö aivan metsään?
 
jos haluaa kovat tehot punttiliikkeissä ja niiden yleistasoihin potkua, kannattaa kyl jo ihan sen takia tehdä nopeusvoimaa puntillakin. sama maksimivoiman kanssa esim. palloilijoilla. eli että saatas perusvoimat korkeemmiks. tää on monille kuitenki ajankäyttökysymys myös.

aika helppoo sitä lajinomaisuutta on kuitenki liittää punttitreeneihin esim. kontrastisarjoilla, eli esimerkkinä vaikka lentopallo. rive, kyykky, mave jne sarjojen väleissä tehdään torjuntaponnareita tai iskuponnareita. ne on suoraan lajiliikkeitä ja helppoja tehdä jokasella salilla. leukojen ja penkkien väleissä voi tehdä vaikka iskusimulaatioita muutaman lyönnin sarjoissa.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Miten sitten työnnön loppuvaiheen (ylöstyöntö) vaikutus pomppuun tai räjähtävään lähtöön? Siinähän suoritetaan voimakas pomppu kuorman kanssa. Jaakko Kailajärvi jossain artikkelissa sanoi ylöstyönnön siirtovaikutuksen esim. lentopalloilijoiden torjuntaan olevan erinomainen.
 
kailajärvi on "kertonut" paljon muutakin... ylöstyönnössä ei kyllä pompita minnekään. koko liike tapahtuu venytysrefleksiä ja aktiivista allemenoa hyödyntäen. toki lisäpainoilla voi tehdä iskukyykkyjä korkeille polvikulmille, koska liike käytännössä on sama kuin esim. lentopallon torjunta- tai koriksen levypallopomppu.
 
Miten sitten työnnön loppuvaiheen (ylöstyöntö) vaikutus pomppuun tai räjähtävään lähtöön? Siinähän suoritetaan voimakas pomppu kuorman kanssa. Jaakko Kailajärvi jossain artikkelissa sanoi ylöstyönnön siirtovaikutuksen esim. lentopalloilijoiden torjuntaan olevan erinomainen.

JTO:n mainitsemassa artikkelissa (http://crossfitie.typepad.com/Powercleans.pdf) on puhetta juurikin tuosta lentopallon pompusta. Siinä tosin verrataan raakaa rinnallevetoja ja vertikaalipomppua.
 
Omia kokemuksiani 90-luvulta. Reenailin muutaman vuoden yleisurheilun hyppylajia ns. tieteellisen valmennuksen periaattein. Esimerkkinä voisin sanoa, että voimaharjoittelu eteni kauden mittaan seuraavalla kaavalla: kestovoima, perusvoima, maksimivoima, pikavoima ja räjähtävä voima. Juoksuissa ja hyppelyissä ym. oli samansuuntainen tyyli. Eli painotettiin esimerkikiksi aineenvaihduntaa kauden alussa ja kisakaudelle "huipennettiin" iskunsieto/juoksunopeus ym. Tällä tyylillä kehitys pysähtyi noin kahden vuoden harjoittelun jälkeen. Reeniä jatkoin kuitenkin noin pari vuotta vielä tuon jälkeen samoin periaattein. Olin neljän vuoden jälkeen edelleen heikko ja hidas. Lajivoima oli sentään hyvä suhteessa maksimivoimaan. Sitä se oli toki ollut jo ennen harjoittelun aloittamista. Tuolla kohtuullisella lajivoimalla tein huonoja/keskinkertaisia tuloksia. Neljän vuoden jälkeen yksinkertaistin reenit. Aloin tehdä pääasiassa maksimivoimaa jaloille + pumppailuja pienemmille lihasryhmille (=huoltavaa). Juoksureenit pelkistyivät 50...60 m vedoiksi mahdollisimman lujaa suhteessa kehon viretilaan. Räjähtävyyttä reenasin esimerkiksi kuulanheitoilla kerran-pari viikossa pyrkien parantamaan aina ennätystä, heittoja saattoi tulla helposti 50 kpl 7 kg kuulalla kerralla jos ennätystä ei meinannut tulla. Koripallolla donkkailut tulivat myös tutuksi ja sain koria korotettua kymmeniä senttejä ylöspäin. Näillä systeemeillä seinäkorkeushyppy parani noin 20 cm vuodessa. Kyykkyyn tuli lisää 40 kg muutamassa kuukaudessa. Ennen tuota kyykky oli pysynyt samalla tasolla noin 4 vuotta. Kuulanheitot parani 5 m vuodessa. Juoksunopeus parani lähes 10% ~kolmen vuoden aikana. Hetkittäin en voinut juosta lainkaan. Juoksunopeus parani myös tuona aikana, ilman harjoittelua. Ns. ominaisuudet paranivat alle vuodessa saman verran mitä olin tuota ennen parantanut monen vuoden harjoittelulla. Lajitulos parani myös reilusti kilpailuissa, vaikka lajireenejä en tehnyt juuri lainkaan.. Tahto on melko tärkeä juttu missä tahansa reenissä, tärkeämpi kuin jokin ohjelma tai periaate. Sen olen kyllä myöhemminkin huomannut, kun välillä olen puntteja nostellut hieman vakavammin.
 
Mitä hyötyä on tehdä jotain kikkailupomppuja raskaitten penkkipunnerrusten välissä, jos lihas on hakattu kuolleeksi ja on hermotus hukassa valmiiksi? Eikö nuo pitänyt pitää erillään, että puntilla perusvoimaa ja lajitreenissä lajiominaisuuksia. Eli käytännössä räjähtävyyttä et voi kehittää salilla? Muutakuin tiettyihin liikkeisiin, mutta ei lajiominaisuuksiin kuten pomppuun? Aika oudolta kuulostaa, jos painonnostaja kuitenkin on kova pomppaamaan?!
 
On tä niin käsittämätöntä, etten mä ainakaan ymmärrä, tosin se nyt ei ole mikään ihme.
Musta tää tarkottais nyt sitä, että Pitkämäkikin vois huoletta treenata bodytyylisesti salilla niiltä osin, missä liike sen mahdollistaa, ilman että sillä olisi lainkaan vaikutusta itse lajisuoritukseen tai nopeuteen.

Mutta toisenkautta eripäästä löytyy kyllä myös esimerkkejä, Greer etunenässä.
 
tässä pitää nyt edelleen muistaa, että ne olympianostot liikkeinä ei oo mitään huonoja. päinvastoin, yleisvoimaa varten vallan hyviä. kyse noissa mun kommenteissa on ainoastaan siitä hermoston siirtovaikutuksesta nopeusvoimassa. ne on hyvin yksiselitteisiä, valitettavasti. 20 henkilön "tutkimus" ei myöskään oo kovin relevantti kumoamaan neurologisia faktoja. tutkimuksessa myöskin painotettiin voimanhankintaa, ei mitenkään erityisesti juuri räjähtävän voiman kehittämistä. lopussa myöskin sanottiin, ettei oo olemassa yhtä ja parasta liikettä. tää just sen takia, ettei sitä nopeutta voi säilöä ja siirtää noin vain.

tänne tulee nyt jatkuvasti kaikenlaista jankuttamista, mutu-kommenttia ja kyllä-sekin-on-tehny-rinnallevetoo-ja-hyppää-korkeelle -juttua. lukekaa nyt ihmiset toi artikkeli http://crossfitie.typepad.com/Powercleans.pdf ...siinä käydään hyvin läpi asioita, mitä kannattaa miettiä omia treenejäkin suunnitellessa. lisäksi lähdeluettelo on kohtuullisen kattava.

räjähtävyyden treenaaminen tiettyä liikettä saati jotain lajia varten ei oo ollenkaan niin yksiselitteinen juttu, että se hoituis jollain yksittäisellä punttiliikkeellä. ensisijainen juttu on opettaa sitä kroppaa liikkumaan taloudellisesti ja tehokkaasti täsmälleen lajin tarpeita varten. tässä ei pitäs olla mitään epäselvää ja asian pitäs olla hyvinkin looginen.

monet vaan etsii punttisalista niitä helppoja ratkaisuja ja parin kuulopuheen tai muun perusteella muodostaa käsityksiä joidenkin urheilijoiden kaikesta treenistä. lisäksi erilaisten lajidrillien tekeminen voi olla liian haastavaa ja "epäseksikästä" verrattuna mukavalla salilla pyörimiseen. mun osalta tää on loppuun käsitelty ja omalta osaltani oon apuni antanut. ne ei perustu mielipiteisiin.
 
Toi sun linkkaama artikkelihan on hyvä eikä mikään uusi. Olen sen lukenut ensimmäisen kerran jo vuosia sitten. Samansuuntaisia päätelmiähän voi tehdä myös jostain Yuri Verkhoshanskyn tutkimuksista enkä niitä ala tietenkään suoraan kiistämään. Mutta olen varma, että nämä tutkimukset tuntee hyvin myös monet maailman huippuvalmentajat ja -urheilijat, jotka kuitenkin yhä treenaavat räjähtävillä punttiliikkeillä päästäkseen parempiin tuloksiin nopeutta vaativissa lajeissa. Kai siihenkin joku syy on oltava.
Yksi syy on esim tällaiset testit, jotka osoittavat esim olympianostojen auttavan merkittävästi ponnistusvoimaan tai juoksijan lähtönopeuteen. Toi mun edellä linkkaaman artikkelin testihän ei ole ainoa jossa on sama asia todettu vaan kyllä se ihan yleistä faktaa on. Tietysti voidaan väitellä onko siihen syynä juuri olympianostojen räjähtävyys vai joku muu seikka.
Mutta toinen vähintään yhtä merkittävä syy on kokemus. Se ei aina kulje käsi kädessä tieteellisten tutkimusten kanssa. Helposti ajatellaan, että tehdään tietyllä tavalla vain, koska aina on tehty niin. Mutta en usko että huipputasolla kukaan ihan niin tyhmä olisi. On varmasti parempi ajatella että tehdään tietyllä tavalla, koska se on aina antanut parhaan tuloksen. Vaikka se ei välttämättä tieteellisen tutkimuksen pohjalta olisi se optimaalinen tapa harjoitella. Tähän uskon perustuvan esim suomalaisten keihäsmiesten fysiikkaharjoittelun. Ei 90-metrin kaaria pelkällä lahjakkuudella ja huonolla harjoittelulla saavuteta.
Huipputuloksiin on kuitenkin päästy ja päästään hyvin erilaisilla metodeilla. Mun vahva usko on se, että räjähtästi tehdyt punttiliikkeet antaa paremman pohjan nopeuslajeihin, kun esim bodaustyylinen harjoittelu. Tiedän kyllä, että vastakkaisia mielipiteitä löytyy, ja niille myös perusteita. Mutta siitä ollaan kai kaikki samaa mieltä, että se lajiharjoittelu on kuitenkin ylivoimaisesti se tärkein juttu.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom