no hieman sama noin käsitteellisesti, jos 60m juoksua varten treenais vaan 400m vedoilla. tietenkin ne pohjat eli hypertrofia on helpointa tehdä ns. body-sarjoilla, mutta ei niillä ole irtioton kanssa mitään tekemistä, mikä nyt saattaa merkata aivan huomattavia kiloja kuitenkin nimenomaan maksimivoimaa ajatellen.
oletetaan vaikka että A saa kyykyn nostettua 10*180:stä (ykkösenä meni 250) 10*200 kiloon ja tällöin ilman hermostollista treeniä saa ykkösenä ihan hyvän 270kg. tällöin kymppi tuli 77% raudalla. maksimin nousu johtuu kuitenkin nimenomaan lihaksen poikkipinta-alan kasvusta, eikä hermoston työkyvyn paranemisesta, mihin maksimivoimaharjoittelu liitetään. jos siis käytetään enemmän aikaa siellä hypertrofis-hermostollisella ja hermostollisella alueella, ei ole ollenkaan kummaa, että se ykkönen olisi reilustikin yli 300kg, esim. 320kg, jolloin se 10*200 = 62,5%. hyötysuhde nimenomaan irtiottoon on tällöin aivan eri luokkaa. ongelmaksi saattaa myös muodostua liiallinen painon nousu bodailusta johtuen.
treenaillessa ei kannata jumittua pitkiksi ajoiksi samoille energiantuotto- tai toistoalueille. jos treenaat kymppejä, kympit kehittyy, jos vitosia jne... ei tietenkään absoluuttisesti, mutta viitteitä antavasti. kun puhutaan treenin vaikutuksesta perus- tai maksimivoimaan, pitää myös tarkastella niitä mekanismejä, mitkä merkkaa siihen kehitykseen.
alottelijalle (alle 20v) voi nyt joka tapauksessa suositella pidempiä perustreenijaksoja, että voidaan sitten jatkossa keskittyä enemmän siihen rekrytoinnin ja syttymistaajuuksien kehittämiseen.
