- Liittynyt
- 20.6.2007
- Viestejä
- 17
Joo, nuo vaatteet oli aika random heitto multa aloituspostissa. Moni tuntui tarttuvan siihen eikä halunnut lukea aloituspostia kokonaisuutena. Aika hyvin tiivistit ilmiön taustalla olevan jutun, tai mitä tässä hain.
Huomiohuoraaminen on noussut uudelle tasolle sosiaalisen median kautta. Kaikesta pitää voida tykätä, kaikkien pitää olla jotain vitun oman elämänsä staroja ja koettaa saada followereita, tykkäyksiä ja näin ja näin. Jokainen treeni pitää listata tilapäivitykseen, että kaikki varmasti tietää että nyt treenataan, kun se ei kropastakaan näy. Ihmiset kuulemma voivat saada hypettämisestä jotain mielihyvää, ja se hypettämisestä saatu mielihyvä on tärkeämpää monelle kuin itse harrastamisesta/tekemisestä saatu mielihyvä.
Sosiaalinen media ei edes anna kovin totuudenmukaista kuvaa kenestäkään, kaikkihan siellä valehtelee kilpaa miten saatanan hyvin muka menee. Kaikki postaa vain onnistuneet kuvat ja hyvät asiat elämästään ja rakentaa kuvan siitä millainen kuvittelee olevansa/haluaisi olla, sen sijaan että mitään realistista kuvaa välitettäisiin asioista. Aika tyhjää paskaa IMO. Kyllähän siis itsekin olen kyseisissä paskasivuissa rekisteröityneenä, mutta enpä ole treeneistäni yhtään päivitystä tehnyt tai jaksa vaihtaa edes oletuskuvaa ikinä.
Toinen ongelma mikä tuossa somessa on, että kuulemma ihan tieteellisten tutkimuksienkin mukaan se johtaa monella laiskistumiseen. Kun ihminen ilmoittaa tekevänsä somessa jotakin suurta ("Aloitin juuri salitreenin ja tavoitteena kisalavat!" tai "Aion kesäkuntoon 2014!") etukäteen, tykkäyksistä ja kavereiden kannustavista kommenteista saatu mielihyvä laukaisee ihmisessä tyytyväisyyden tunnetta jo etukäteen, ilman että sitä varsinaista juttua tarvitsee tehdä. Riittää että saa hehkutusta, jolloin tavoite on täytetty ja mielihyvämekanismit aivoissa alkaa toimia, mikä taas johtaa laiskistumiseen kun ei sellaista paloa enää siihen juttuun sitten ole. Kohta keksitään jotain uutta, en mä teekkään sitä kun mä teen tätä.
Itseasiassa noita tieteellisiä tutkimuksia löytyy useita ja yhtä monta tieteellistä tutkimusta osoittaa myös sen, että sosiaalinen media ja siellä tehdyt julkiset tavoitteet/lupaukset pysyvät paremmin kuin hiljaa mielessä tehdyt. Tämähän se onkin, kun tällaisen "pseudotieteen" kanssa ei voi mitään pomminvarmaa tulosta sanoa. Toiset toimivat toisin samasta syystä, toiset toimivat samoin eri syistä ja mitähän vielä. Ihmisiä on hankala tutkia. Itse tein gradun, jossa tutkin online-minuuden myönteisiä vaikutuksia offline-minuuteen, eli ihan nokko noihin on tullut tutustuttua ja itsekin pohdittua.
Siihen taas tartun, että miksi sosiaalisessa mediassa esitettäisiin valetta? Mitä valheellista siinä on, että tuo esille ne oman elämänsä hyvät puolet tai oman kroppansa parhaat palat? Tottahan ne on. Se, että jätetään kertomatta vakavasta masennuksesta, scanburger-övereistä tai avioerosta ei tee niistä elämän kauniista ja hyvistä asioista vähemmän oikeita. Tällainen positiivisten asioiden korostaminen voi parhaimmillaan olla hyvää itsensä terapointia ja kantaa läpi vaikeimpien ajanjaksojen. Kun ne hyvät asiat kirjoittaa ylös, niistä tulee todellisempia ja ihminen itsekin näkee niiden olemassaolon --> mieli kohenee. Joillain tämä tosin voi vaan stressata ja tuottaa ahdistusta, mutta pääsääntöisesti lukemani ja tutkimani mukaan somessa positiivinen minäkuva vaikuttaa myönteisesti myös tähän offline-minäkuvaankin.
Kyllä, some voi johtaa laiskutumiseen ja minäkuvan vääristymiseen. Sitä en kiellä. Näin on monelle käynyt ja tulee käymään jatkossakin, koska ihmiset ovat ihmisiä. Mutta some voi johtaa myös parempiin elämäntapoihin ja minäkuvan parantumiseen.
Ja sä kelasit, että nää tulot tulee pelkästään bloggaamisesta? Ei jeesus...
Itse en näe asiassa mitään epäuskottavaa, kun itsekin hyvin, hyvin, hyvin pienen blogin kirjoittajana (noihin verrattuna) pystyisin elättämään itseni harrastuksellani jos olisi pakko. Itse myös tunnen henkilökohtaisesti blogistin, joka tienaa blogillaan reilut 3000€/kk ja hänkään ei kuulu Suomen kärkibloggaajiin.