Muita oikeasti huonogeenisiä?

[maltsu]

Toki kova työ palkitaan, mutta vain geenien sallimissa rajoissa. Erittäin moni ei saa koko elämänsä aikana esim penkattua 150 kiloa. Ei vaikka kuinka omistautuu ja tekee työtä. Pitää ymmärtää omat rajansa. Täytyy muistaa että nopein kehitys tulee treeni uran alkuvuosina. Kyllä sen potentiaalin näkee jo silloin onko aineksia megaluokan tuloksiin vai jäädäänkö peruspunttaajan tasolle.

Onhan penkkipunnerrus/voimanosto painoluokkaurheilua, 150kg ei ole ollenkaan huono tulos. Itse asiassa olisi Suomen paras tulos ikinä, jos on tarpeeksi kevyt. ;-)
Mutta mun mielestä olisi hedelmällisempää yrittää jakaa osiin sitä, mistä ne "geneettiset rajat" tulee, miten niitä voi kiertää ja venyttää, kuin vaan toteaa että rajat on ja toisilla huonommat edellytykset. Toki se on totta, mutta tämähän on periaatteessa vaan vanhan natumaksimiasian jumitusta, josta ei mitään hedelmää sinällään synny.

 

[RSH]

Mutta mun mielestä olisi hedelmällisempää yrittää jakaa osiin sitä, mistä ne "geneettiset rajat" tulee, miten niitä voi kiertää ja venyttää.

Pään sisällä suurimmat rajat on. Perus esimerkki noiden kiertämiseen on siirtyä treenamaan ympäristöön missä muut on vahvempia. Tosin ei kyllä sekään auta jos ei usko itseensä myös.

Kaikenlainen maksimin "kokeilu" on jo ihan väärä asenne minusta, niistä tulee faileja jotka rakentaa rajaa mihin uskoo pystyvänsä. Se x laitetaan tankoon, ollaan 100% päättäväisiä että tarvittava työ sitä varten on tehty ja sitten se nostetaan nätillä tekniikalla. Sen verran voi olla joustava että sallii vaikka yhden failin vuodessa, mutta sekin pitää osata perustella miksi tuli ettei toistu.

 

[OlaviVirta]

Ihminen suhtautuu tekemiseensä yksilölajissa hyvin harvoin objektiivisesti, mikäli ei lähellä ole silmäpareja, jotka rehellisesti puuttuvat epäkohtiin, tai näyttävät esimerkkiä. Eli voi tuntua, että tekee kaikkensa, kokeilee kaikkea, yrittää parantaa tekemistään, mutta kuitenkin tulee toistettuja liian paljon samankaltaisia asioita, jotka aikaansaavat samanlaisia tuloksia. Tulkinta/selitykset tuossa voi olla geenien osoittaminen sormella. kemian puuttuminen jne. Mitä tuskallisemmaksi käy omat fiilikset, sitä monimutkaisempia ratkaisuja luulee tarvitsevansa asian ratkaisemiseksi.

Esimerkiksi, jos voimanosto kiinnostaa, hakeudu salille, joissa on muita vastaavia. Jos löytyy treenikaveri, yrittäkää sopia tiimitreenejä. Jos et luota omaan kykyysi luoda treeniohjelma, ota apua siltä, jolla on kokemusta ja joka kykenee perustelemaan ohjelman sisällön. Siitä se usko omaa tekemistä kohtaan alkaa muodostua. Pikavoittoja ei on harvoin tarjolla, eli pitkäjänteinen työ on se avainsana.

 

[brilleaux]

Pikavoittoja ei on harvoin tarjolla, eli pitkäjänteinen työ on se avainsana.

OT:
Eikös pikavoittoja ole tarjolla nykyään hyvinkin helposti?
Niille jotka eivät ole valmiita tekemään töitä asioiden eteen. Kaikki mulle heti tänne. Loppuelämästä viis.

 

[Deleted member 133729]

Ihminen suhtautuu tekemiseensä yksilölajissa hyvin harvoin objektiivisesti, mikäli ei lähellä ole silmäpareja, jotka rehellisesti puuttuvat epäkohtiin, tai näyttävät esimerkkiä. Eli voi tuntua, että tekee kaikkensa, kokeilee kaikkea, yrittää parantaa tekemistään, mutta kuitenkin tulee toistettuja liian paljon samankaltaisia asioita, jotka aikaansaavat samanlaisia tuloksia. Tulkinta/selitykset tuossa voi olla geenien osoittaminen sormella. kemian puuttuminen jne. Mitä tuskallisemmaksi käy omat fiilikset, sitä monimutkaisempia ratkaisuja luulee tarvitsevansa asian ratkaisemiseksi.

Esimerkiksi, jos voimanosto kiinnostaa, hakeudu salille, joissa on muita vastaavia. Jos löytyy treenikaveri, yrittäkää sopia tiimitreenejä. Jos et luota omaan kykyysi luoda treeniohjelma, ota apua siltä, jolla on kokemusta ja joka kykenee perustelemaan ohjelman sisällön. Siitä se usko omaa tekemistä kohtaan alkaa muodostua. Pikavoittoja ei on harvoin tarjolla, eli pitkäjänteinen työ on se avainsana.

Hyvin samaa mieltä. Varmasti kehittyy paremmin jos on muita samanlajin urheilijoita messissä. Käytännössä huomattu. Itse en saa yksin treenatessa aina kaikkea irti.

 

[Deleted member 133729]

Yks vaihtoehto on myös unohtaa penkkikyykkymavet tai mitkä tahansa yleisemmät lajit yms. jonain absoluuttisina mittareina jostain, ja kokeilla lahjojaan mahollisimman monessa. Predatorihan kaiketi näin on tehny, ku on voimamies juttuja kokeillu. Toinen vaihtoehto on viel helpompi: ei alunperinkään vertaa omaa tasoaan muihin, tai niihin lahjakkaampiin :D. Eka vaihtoehto siks mielestäni hyvä silti, koska kukapa nyt ei nauttis siitä, jos löytää sen oman juttunsa, missä on hyvä, ja pääsee todistaan omia lahjojaan. Kaikes mitä tekee tarpeeks, tulee aina vähintään vähän paremmaks, jos näkee tarpeeks vaivaa. Mun mielest millään muul ei pitäis olla merkitystä, jos kuitenki nauttii asian tekemisestä.

Juurikin näin. Fyysistä suorituskykyä voi mitata monella muullakin tapaa kuin pena-kyykky-mave maximeilla. Ne kertovat vain maximivoimasta. Esimerkiksi vahvamieslajeissa ei punttimaximeilla ole isoa merkitystä, vaikka laji on fyysisesti huomattavasti kovempi ja vaativampi kuin voimanosto. Ja vaikka se kyykkymaximi olisi kuinka huono, ei tarkoita sitä ettei reidet voi kasvaa isoiksi. Aina löytyy asioita joissa kokeilla rajojaan.

 

[jto]

no kyllä se perusvoimatason nostaminen on erittäin isossa osassa vahvamiesten treeniä ja siirtovaikutus kisalajeihinkin vallan suuri. tollanen "huomattavasti kovempi ja vaativampi" -kommentointi ei myöskään oo a) totta b) hedelmällistä. voimamiehiä olen valmentanut reilu 20v sm- ja mm-tasolle. sama se on niinku muidenki lajien keskinäisessä vertailussa: sitä ei kannata tehdä.

 

[OlaviVirta]

OT:
Eikös pikavoittoja ole tarjolla nykyään hyvinkin helposti?
Niille jotka eivät ole valmiita tekemään töitä asioiden eteen. Kaikki mulle heti tänne. Loppuelämästä viis.

On toki noin, mutta tässä tilanteessa en ajatellut kuin natujen harrastevoimailua ja vieläpä niin, että harrastustaustaa on jo tovi.

 

[Deleted member 133729]

no kyllä se perusvoimatason nostaminen on erittäin isossa osassa vahvamiesten treeniä ja siirtovaikutus kisalajeihinkin vallan suuri. tollanen "huomattavasti kovempi ja vaativampi" -kommentointi ei myöskään oo a) totta b) hedelmällistä. voimamiehiä olen valmentanut reilu 20v sm- ja mm-tasolle. sama se on niinku muidenki lajien keskinäisessä vertailussa: sitä ei kannata tehdä.

En epäile ettet olisi valmentanut. Mutta oletko itse treenannut tosissaan vahvamieslajeja? Itse olen, ja valitettavasti pidän vahvamieslajeja huomattavasti vaativampana. On oltava nopea,vahva ja kestävä ja jokainen laji vaatii erityis osaamista. Voimanostajalla on kyykky pena ja mave joissa mitataan pelkkää maximivoimaa. Eikun vetämään rekkaa tai lastaamaan 100-120kg säkkejä. Maximisyke kokoajan päällä ja suoritus voi kestää minuutteja. Voimanostaja ei koe koskaan vastaavaa rasitusta. Salilta saat salivoimaa. Lajeilta lajivoimaa. Se siirtovaikutus on pieni. Todistettu omassa treeniporukassa niin monesti. Kova punttikunto ei ole koskaan paras lajikunto.

 

[jto]

sillä ei ole merkitystä olenko harjoitellut ja mitä. sanotaan vaikka menemättä yksityiskohtiin niin, että erittäin tiukka tuntuma on kumpaankin lajiin. parhaana vuonna mun tallista oli suomen top 10:ssä 7 urheilijaa.

omat kokemukset jonku lajin harjoittelusta on täysin irrelevantteja tällasissa jutuissa. sä ite saat laitella lajeja järjestykseen kokemustesi ja fiilistesi mukaan, mutta yleistäminen ei kyllä sen perusteella onnistu.

mun pointti on nimenomaan se, että eri lajeja on ihan turha vertailla. se kumpi noista on kovempi laji voidaan mitata millä... no ei millään. kummatkin huipputasolla vaatii kovaa omistautumista. jos jotakin laktaattitasoja aletaan pitämään lajin kovuuden mittarina ei vahvamiesurheilu pääse edes listoille. alat kuulostaan mun isältä.

sanoit itse, ettet voimanostolajeissa niin oo saanu kehitystä, mutta voimamieslajeissa kyllä. täähän kertoo, että ne on helpompia? no eihän se noin mene, ku sun kohdalla ehkä. kivaa jos oot saanu kehitystä.

ei ne maksimivoimat pelkästään voimanostolajeihin liity. eikä voimamiesten kisakaudella salilla niin asuta. mä teetän vuoden ympäri kisalajejakin sen mukaan, minkä tasonen urheilija on ja mitkä treenimahikset on. ja kyllä ihan maksimivoimaa tehdään myös niissä.

salilla tehtyjen liikkeiden siirtovaikutus lajeihin on oikein hyvä. lajitekninen osaaminen on isossa roolissa, mutta se ei ole koko kuva ja pelkästään niitä treenaamalla ei pärjää. ominaisuuksia rakennetaan portaittain ja yksilöllisesti.

saliliikkeiden osuus vaihtelee kausittain ja riippuvat myös urheilijan tarpeista. tietenkin. en oo missään vaiheessa sanonu, että voimanostoharjoittelulla tehdään samantien menestyvä voimamiesurheilija.

 

[Deleted member 133729]

sillä ei ole merkitystä olenko harjoitellut ja mitä. sanotaan vaikka menemättä yksityiskohtiin niin, että erittäin tiukka tuntuma on kumpaankin lajiin. omat kokemukset jonku lajin harjoittelusta on täysin irrelevantteja tällasissa jutuissa. sä ite saat laitella lajeja järjestykseen kokemustesi ja fiilistesi mukaan, mutta yleistäminen ei kyllä sen perusteella onnistu.

mun pointti on nimenomaan se, että eri lajeja on ihan turha vertailla. se kumpi noista on kovempi laji voidaan mitata millä... no ei millään. kummatkin huipputasolla vaatii kovaa omistautumista. jos jotakin laktaattitasoja aletaan pitämään lajin kovuuden mittarina ei vahvamiesurheilu pääse edes listoille. alat kuulostaan mun isältä.

sanoit itse, ettet voimanostolajeissa niin oo saanu kehitystä, mutta voimamieslajeissa kyllä. täähän kertoo, että ne on helpompia? no eihän se noin mene, ku sun kohdalla ehkä. kivaa jos oot saanu kehitystä.

ei ne maksimivoimat pelkästään voimanostolajeihin liity. eikä voimamiesten kisakaudella salilla niin asuta. mä teetän vuoden ympäri kisalajejakin sen mukaan, minkä tasonen urheilija on ja mitkä treenimahikset on. ja kyllä ihan maksimivoimaa tehdään myös niissä.

salilla tehtyjen liikkeiden siirtovaikutus lajeihin on oikein hyvä. lajitekninen osaaminen on isossa roolissa, mutta se ei ole koko kuva ja pelkästään niitä treenaamalla ei pärjää.

saliliikkeiden osuus vaihtelee kausittain ja riippuvat myös urheilijan tarpeista. tietenkin. en oo missään vaiheessa sanonu, että voimanostoharjoittelulla tehdään samantien menestyvä voimamiesurheilija.

Se totta ettei lajien kovemmuutta voi laittaa järjestykseen. Kyllä, maximivoima on ehdoton heikkouteni. Kehittynyt aina hitaimmin. Kestävyys ja nopeus puoli taas on taas olleet aina parempia. Perus ominaisuukseni sopivat huomattavasti paremmin monipuolisiin lajeihin kuin voimanostoon. Saliliikkeillä toki hyvä vahvistaa heikkouksia. Kyllähän esim pystypunnerrus näkyy suoraan tukkipunnerrukseen. Ja mave vetolajeihin. Mutta on lukemattomia lajeja joissa punttivoimat eivät merkkaa juuri mitään. Itse häviän parhaimmillaan 100kg osalle treenikavereistani kyykyssä ja mavessa. Eipä ole näkynyt säkkin ja kivien nostossa mitenkään.

 

[jto]

juuri sen takia mä teetän esim kivien nostoissa, farkuissa, merkkarissa jne myös maksimia, että saatas sitä reserviä sinne kestoon. suuret maksimitasot kuitenki on ehdoton edellytys saada kovat kestovoimat. tottakai. jos pitäs liikutella vaikka 160kg kiveä ja toisella tyypillä maksimi on 180kg ja toisella 220kg, on aika helppoo matikkaa arvailla, kumpi vispailee sitä iisimmin.

taidolla on iso merkitys. en siis mitenkään sitä väheksy ja mun tekstejä täällä lukeneet sen tietää. 30v sitten pärjäs vielä melkein pelkillä peruspunttivoimilla. aholan jokke oli niitä ekoja, ketkä tajus lajitreenin merkityksen perusharjoittelun lisäksi.

 

[Deleted member 133729]

juuri sen takia mä teetän esim kivien nostoissa, farkuissa, merkkarissa jne myös maksimia, että saatas sitä reserviä sinne kestoon. suuret maksimitasot kuitenki on ehdoton edellytys saada kovat kestovoimat. tottakai. jos pitäs liikutella vaikka 160kg kiveä ja toisella tyypillä maksimi on 180kg ja toisella 220kg, on aika helppoo matikkaa arvailla, kumpi vispailee sitä iisimmin.

taidolla on iso merkitys. en siis mitenkään sitä väheksy ja mun tekstejä täällä lukeneet sen tietää. 30v sitten pärjäs vielä melkein pelkillä peruspunttivoimilla. aholan jokke oli niitä ekoja, ketkä tajus lajitreenin merkityksen perusharjoittelun lisäksi.

Kyllä , laji on kehittynyt. Ennenvanhaan saatto ukot tehdä kisalajeja eka kerran kisassa. Nykyään urheilijat ovat monipuolisempia. Aika äärimmilleen vietyä treeniä huipputasolla. Vain tulevia kisalajeja treenataan punttien ja aerobisen lisäksi. Ei mitään turhaa. Jos esim kivet ei ole lajeina ne jätetään nurkkaan pölyttymään. Osassa liitoissa kisalajit ilmoitetaan todella myöhään. Silloin on haastavaa suunnitella treenit.

 

[jto]

joo sen takia tiettyjä peruslajeja tehdään myös voimapohjasesti salilla tms. treenipaikassa melkein ympäri vuoden. jos vaikka merkkarissa kisassa on 30m aikaa vastaan, siihen aiemmin tehty 5m maksimitulos on oikein hyvä pohja kehittää kisasovelluksen tehoja.

onneksi kisoissakin on palattu enemmän voimapohjaisempaan tekemiseen. jossain vaiheessa tehtiin lähes pelkästään kaikkea kestohakkuutusta. aika kaukana lajin sielusta semmoinen.

treenikaudella en teetä juuri lainkaan mitään kovin pumputtavaa kestotouhua. se haittaa voimatreenejä ennemmin. anaerobiset ominaisuudet kehittyy kuitenkin nopeesti ja ennen kisaa voidaan hyvin tehdä piikkaus niitä varten. perus- ja maksimivoimapituista tekemistä pääasiassa.

yleensä en teetä mitään tavanomaisia kisaversioita lajeistakaan, vaan ne tehdään salilla hankalampina ja varsinkin raskaampina versioina. esim ei kiviä tyyliin 100+130+160+190, vaan toistopohjaisesti vaikka 3x2x190, 2x3x160.

oikeastaan mave on ainoa täysin normiversiona ympäri vuoden pysyvä normaalipuntin laji. siitäkin tehdään paljon korkeita variaatioita. etukyykkykään ei ihan niin tiukasti mukana ole. pystypunnerrus on harvoin mukana lainkaan, sillä lähes kaikilla on jo ainakin yksi tukki salilla. jne jne.

voima kuitenkin on käytännössä kaikissa vahvamieslajeissa määräävin pohjaominaisuus, vaikka suoritus kestäisi minuutin ja tuntuma olis pääasiassa se aamupuuro suussa.

 

[Tsto rotta]

Täällä yksi huonogeeninen ilmoittautuu. Ikää 37, takana epäsäännöllisen säännöllistä salitreeniä vuodesta 2010. "Parhaimpina" aikoina maksimiykköset ovat olleet kyykystä 85 kg, penkistä 75 kg ja mavesta 130 kg. Mitat olivat tuolloin ~172/70. Treenaaminen on ollut väliin epäsäännöllistä, koska motivaatio ja usko ovat vain kertakaikkiaan loppuneet kesken. En siis voi syyttää vain geenejä mutta on niillä varmasti iso merkitys, kun rauta ei vain kertakaikkiaan nouse eikä lihakset kasva.

Nuorena harrastin futista ja yleisurheilua hyvällä menestyksellä, ja tämä näkyy aika selvästi myös nykyhetkessä. Salilla tuloksia syntyy hitaanlaisesti mutta esim. juoksukunto kasvaa jo lähes sillä, että kaivan lenkkarit kaapista. Harmi vain, että salilla käynti kiinnostaisi enemmän kuin juokseminen. Saan myös rasvoja tiristeltyä melko vähällä vaivalla; harmi vain että lihaksikkaan vartalon puuttuessa näky on lähinnä koominen rasvanpolton tuloksena.

Nykyisin keskityn perusvoimailuun salilla, pelaan futista, maastopyöräilen ja vaeltelen kesäisin. Realistisena tavoitteena on keskittyä pitämään itseni kunnossa ja orastavan isä-vatsan loitommalla. Juoksen silloin tällöin puolimaratonin tai osallistun maastopyöräkisoihin. Jos joskus jostain kumman syystä saan satasen rikki muussakin kuin mavessa, niin on muuten isot juhlat tiedossa

 

[Bläkäri]

Jos huonoista geeneistä puhutaan, niin omat testotasot olivat 5 vuoden mittausvälillä paskat (14/190, ei desimaalinkaan muutosta ko. mittausvälillä vaikka kehonkoostumuksessa ja elintavoissa tapahtui paljon muutoksia) ja tukka lähtee päästä niin että humisee. Muun kehityksen puutteesta saan syyttää luultavasti vain laiskuutta ja mukavuudenhalua, koska kehitystä kuitenkin tulee aina, kun jaksan keskittyä treenaamiseen ja vahtaan ruokiani.

 

[blueshark]

Lukasin tän ketjun läpi,niin pisti silmään,et oikeastaan kaikkien penkkikehitys tyssäs maksimissaan siihen 150kg,mitä sitten tapahtu?
Tais tulla se natumaksimi vastaan,niin kuin itsellänikin,145kg,siihen tyssäs minun penkki.
Mutta ainoa natu,joka nostaa 50kg enemmän kuin muut on itse Siima.

 

[Deleted member 133729]

Lukasin tän ketjun läpi,niin pisti silmään,et oikeastaan kaikkien penkkikehitys tyssäs maksimissaan siihen 150kg,mitä sitten tapahtu?
Tais tulla se natumaksimi vastaan,niin kuin itsellänikin,145kg,siihen tyssäs minun penkki.
Mutta ainoa natu,joka nostaa 50kg enemmän kuin muut on itse Siima.

Kaikillahan se raja jossain menee. Sen jälkeen taistellaan irtokiloista. Näin sen itse näkisin. En täysin usko niihin puheisiin, että pitää vain tehdä enemmän hommia ja uskoo itseensä niin kohta on tangossa 180kg. Jos näin olisi, niin kukaan ei penkkaisi alle 150kg. Siima nyt on aivan omaa luokkaansa, vaikka itse sanoo että on lahjaton

 

[Deleted member 40111]

Lukasin tän ketjun läpi,niin pisti silmään,et oikeastaan kaikkien penkkikehitys tyssäs maksimissaan siihen 150kg,mitä sitten tapahtu?
Tais tulla se natumaksimi vastaan,niin kuin itsellänikin,145kg,siihen tyssäs minun penkki.
Mutta ainoa natu,joka nostaa 50kg enemmän kuin muut on itse Siima.

Kyllä noita paljon kovempia natupenkkaajiakin Suomesta löytyy isoista miehistä varsinkin vielä mitä itse olin. Toki nuorihan vielä olin sillon kun kilpailin ja parhaat tulokset tein. 23v. Itselläni 200kg vaati jo 109kg painoa ja kovin natupenkki salilla tuli 112-113 kiloisena. 140kg tuli 180/80 mitoilla, 160kg 90kg, 180kg 100kg ja 200kg 109kg. Eli kyllä tuo minulla luontaisena kynäniskana vaati rajua kehonpainon kasvattamista natuna, että voimaa sai. Joten en todellakaan ole ainut. Mutta kun ei tällä palstalla natuutta uskota vaikka kuuluisi Adams-testipooliin, niin ihan turha näistä vängätä täällä. Kovien natuvoimailijoiden kanssa treenasin nuoruuteni, niin tiedän kyllä mihin lahjakkaimmat pystyy.

Sinänsä hauska fakta, että omassa kaveripiirissä ollut muutamia muitakin 200kg raw-penkkaajia puhtaana. Kilpailevia ja lahjakkaita ipf-nostajia toki. Mutta yksikään roinaava kaverini ei tuota ole nostanut. Mitään kilpavoimailijoita ei kyllä niihin juurikaan kuulu. Mutta genetiikka se voimailussa on mikä eniten merkkaa. Kroppa mulla itellä on muuttunut mehuilla hemmetisti, mutta voimaa ei kyllä tule jos ei voimahakuisesti pidempiä aikoja treenaa. Toki joillain saattaa tulla paljonkin ja hardcore-ukoilla varsinkin, mutta ei hyvää voi tulla jos 150kg tulee jo rajat vastaan (kun aktiivista treenitaustaa 5-10v).

Samalla salilla kun itse käyn, otti yksi tukevahko-rakenteinen 3-kymppisenä treeniuransa aloittanut (ei mitään urheilutaustaa) harrastelija 1,5v treenillä syväkyykystä 200kg ja 3v treenillä penkistä 180kg. Takuulla naturaali eikä käytä edes mitään ravintolisiä. Pizzaa ja kebabia lähinnä. Vielä on/off tyylistä treeniä kun ei kovin intohimoisesti treenaile. Mutta kyllä tuommosta kun vierestä seuraa, niin karisee ne luulot itsestä. Toinen ottaa saman kehityksen vuodessa kyykyssä, kun itse kymmenessä vuodessa. Toki lähtötasokin ollut varmasti hiukan eri. Mutta tuommosista luonnonlahjakkuuksista tulee ne kovimmat, jos panostaisi ja treenaisi voimanostoa. Päällepäin ei edes urheilullisen näköinen.

Joten uskallan väittää, että käsityksesi asiasta on aika hakoteillä.

 

[blueshark]

Mä en puhunu sun kavereista vaan tämän ketjun kavereista,luepa mitä kirjoitin.