Muita oikeasti huonogeenisiä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Deleted member 133729
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
DukeBulkem sanoi:
On se totisempi voimailukin natikkana ihan yhtä tyhjän kanssa jos ei ole lahjoja riittävästi kisailua varten. Rasitusvaivaa ja kulumaa pukkaa, salin ulkopuolella ei jaksa tehdä mitään ja silti voimatasot ei tee vaikutusta kuin aloittelijoihin
Click to expand...

No tottakai kilpatasolla se on karua lajista riippumatta, jos pärjätä haluaa. Geneettinen potentiaali on riittävä oltava mikäli menestyä haluaa. Toki jotkut tykkää kilpailla ns. piirikunnallisellakin tasolla tai ihan puhtaasti itseään vastaan.
 
Outlet Pre-Workout, 400 g -40%
Mitäköhän täällä valitetaan huonoista geeneistä, niin kauan ku pystyy omin jaloin kävelemään on tarpeeksi hyvät geenit treenata ja kehittyä. Sillä nyt ei pitäs olla mitään merkitystä kyykkääkö 50kg vai 300kg. Se että tykkää treenata ja pitää ittensä kunnossa on pääasia
 
Itsellä oli natu treeniä takana noin 20 vuotta ennen kuin kokeilin douppia. Ei voi ainakaan sanoa etten ollut kärsivällinen. Ei mulla motivaatio silti loppunut missään vaiheessa, vaikka kehitys oli miltei nollassa viimeiset 10 natu vuotta. Ekat 5-10 vuotta tuli suurin osa kehityksestä. Ei muuten pidä paikkaansa se yleinen oletus että kaikki mitä doupilla saa, lähtevät pois kun lopettaa. Silloin lähtee jos lopettaa myös treenit. Näitä tyyppejä on paljon. Mutta jos treenaa, niin kyllä sitä plussalle jää. Itsellä nousi massa 76 kilosta 96 kiloon kun alotin doupin. Eikä se tuosta 90 kilosta alemmas tipu vaikka on offitettu parhaimmillaan pari vuotta. Eikä pidä verrata kevyitä sunnuntai kuureja ottavia ympärivuotisiin sikabulkkaajiin. Eroa kuin yöllä ja päivällä. Niin kauan kuin omat testotasot toimivat, näkisin että homma on hallinnassa.
 
Ei täälläkään montaa taida kuitenkaan olla, jolla on ne oikeasti paskat geenit, ehkä ne pyörii jossain sählyfoorumilla. Onhan täällä aiemmin kyllä VIP-puolellakin ollut miehiä kirjoittamassa, joiden penkki ei ole sen yli 50kg noussut tavoitteellisesta reenistä huolimatta. Silloin puhutaan paskoista geeneistä minun mielestäni. Ei minullakaan hyvät geenit ole, mutta kyllä minäkin sen 100kg penkistä sain aikanaan melko vaivattomasti ja kummemmin suunnittelematta. Ei ne siis paskatkaan ole.

Ymmärrän kyllä sen itsekriittisyydenkin ja sen, että on mukavampi arvostaa tehtyä työtä kuin sitä, mitä on kauhalla annettu, mutta esim. @jsjarvn -tuloksia ei vaan kovin moni taviskaan saa ylös vaikka eläisi asialle. Mä olen saman pituinen, vähän kevyempi, mutta en mä tule koskaan nostamaan noin paljoa pystäristä, vaikka sen ottaisin ykkösprioriteetiksi elämässä. Tekisi mieli sanoa, että haista sinä pitkä vittu voiminesi (rakkaudella, vähän homosti).
 
Solid10 sanoi:
en mä tule koskaan nostamaan noin paljoa pystäristä, vaikka sen ottaisin ykkösprioriteetiksi elämässä.
Click to expand...
Ootko ihan varma ? 3-12krt/viikko pystäriä seuraavat 3-5 vuotta (pystärin nosto pääliikkeeksi ja penkin pudotus kokonaan pois tai 2./3. kategorian apuliikkeeksi ajoittain tarpeen mukaan)
 
RSH sanoi:
Ootko ihan varma ? 3-12krt/viikko pystäriä seuraavat 3-5 vuotta (pystärin nosto pääliikkeeksi ja penkin pudotus kokonaan pois tai 2./3. kategorian apuliikkeeksi ajoittain tarpeen mukaan)
Click to expand...
Ite pystypunnersin pienellä jalkapotkulla 3x30 kg kun aloitin tän projektin. Näistä lähtökohdista uskon, että tosi moni muu pystyy samaan ja paljon yli.
 
Mave on tainnut nousta jonkun 10-20kg viimeisen kymmenen vuoden aikana, on kokeiltu kaikenlaista ohjelmaa. Ja puhutaan reilusti alle kaksi kertaa omapaino.
 
RSH sanoi:
Ootko ihan varma ? 3-12krt/viikko pystäriä seuraavat 3-5 vuotta (pystärin nosto pääliikkeeksi ja penkin pudotus kokonaan pois tai 2./3. kategorian apuliikkeeksi ajoittain tarpeen mukaan)
Click to expand...
Tuo totta, ei se pystäri loista jos sen ottaa aina penkin jälkeen niinkuin todella moni tekee. Itsellä ollut pystäri pääliikkeenä jo vuosia. Penkkiä en tee ollenkaan ja rintaa muutenkin harvakseltaan. Mutta jsjarv kiloista ei voi uneksiakaan. Niihin en pääse koskaan. Vauhtipunnerrus enkka 102.5kg. Ei ole parantunut pariin vuoteen kiloakaan. Joku raja siihen pystäriinkin tulee kuten penkkiin.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
jsjarvn sanoi:
Ite pystypunnersin pienellä jalkapotkulla 3x30 kg kun aloitin tän projektin. Näistä lähtökohdista uskon, että tosi moni muu pystyy samaan ja paljon yli.
Click to expand...
Kauankos tästä aikaa ja mikä oli oma painosi? Itse taisin tuon verran punnertaa jo ylä asteella eli 23 vuotta sitten. Mielestäni lähtötaso ei kerro kaikkea. Onhan moni langanlaiha kasvanut hirmu körmyksi kun on alkanut syömään ja treenaamaan. Hyvät geenit ei välttämättä näy päällepäin ennenkuin aloittaa urheilun ja katsoo mitä tapahtuu.
 
jsjarvn sanoi:
Päin vastoin, kannustan sinua projektissa.
Click to expand...
Kiitän kannustuksesta. Olen ehkä aavistuksen verran yllytyshullukin, mutta ihan omasta päästä nämä toteutukseen asti etenevät projektit silti yleensä lähtevät. Jotain hauskaa on tuossa pystäriin panostamisessa penkin sijaan. Ehkä se on osittain sitä erilailla tekemisen viehätystä, mutta toisaalta joidenkin fysiikalle tuo ylöspäin punnertaminen käy ehkä paremmin. Vinopenkkikin tuntuu minusta nyt jotenkin tasapenkkiä luontevammalta.
 
Predatori sanoi:
Kauankos tästä aikaa ja mikä oli oma painosi? Itse taisin tuon verran punnertaa jo ylä asteella eli 23 vuotta sitten. Mielestäni lähtötaso ei kerro kaikkea. Onhan moni langanlaiha kasvanut hirmu körmyksi kun on alkanut syömään ja treenaamaan. Hyvät geenit ei välttämättä näy päällepäin ennenkuin aloittaa urheilun ja katsoo mitä tapahtuu.
Click to expand...
Aloin treenaamaan 2013 helmikuussa. Omapaino 55 kg vähemmän vrt. nyt.
 
aikamies sanoi:
Kiitän kannustuksesta. Olen ehkä aavistuksen verran yllytyshullukin, mutta ihan omasta päästä nämä toteutukseen asti etenevät projektit silti yleensä lähtevät. Jotain hauskaa on tuossa pystäriin panostamisessa penkin sijaan. Ehkä se on osittain sitä erilailla tekemisen viehätystä, mutta toisaalta joidenkin fysiikalle tuo ylöspäin punnertaminen käy ehkä paremmin. Vinopenkkikin tuntuu minusta nyt jotenkin tasapenkkiä luontevammalta.
Click to expand...
Sivusinkin tätä aihetta toisessa ketjussa, mutta mulle tasapenkki on ollu aina vähintään hankala, pahimmillaan hankala, kivulias ja vammoja aiheuttava liike. Pään päälle punnertelu ei oo ikinä aiheuttanut minkäänlaisia vammoja, eikä otteen kaventamisen jälkeen edes mietoja epämukavuudentunteita.
 
Joskus, siis tosiaan vain joskus, treeniä vie hyvin eteenpäin se, että tekee juuri niitä liikkeitä, jotka tuntuvat raskailta ja hankalilta. Kivuliaalta tuntuva liike on toisaalta kuitenkin todnäk myös se vammoja aiheuttava. Kroppa on niin fiksu, että osaa asian kivun kautta kertoa (elä usko, kunhan arvuuttelen). Isoimmin panostaisin sellaisiin liikkeisiin, joissa pystyy puskemaan ihan täysillä ja jättämään varomisen vähemmälle. Niinpä taidat jsjarvn kyllä tehdäkin. Olen ymmärtänyt, että sinulla ovat sekä asenne että valmennuspuoli kohdillaan. Itse tässä vielä hieman haen omaa juttuani, mutta sieltä se on kehittymässä.
 
aikamies sanoi:
Joskus, siis tosiaan vain joskus, treeniä vie hyvin eteenpäin se, että tekee juuri niitä liikkeitä, jotka tuntuvat raskailta ja hankalilta. Kivuliaalta tuntuva liike on toisaalta kuitenkin todnäk myös se vammoja aiheuttava. Kroppa on niin fiksu, että osaa asian kivun kautta kertoa (elä usko, kunhan arvuuttelen). Isoimmin panostaisin sellaisiin liikkeisiin, joissa pystyy puskemaan ihan täysillä ja jättämään varomisen vähemmälle. Niinpä taidat jsjarvn kyllä tehdäkin. Olen ymmärtänyt, että sinulla ovat sekä asenne että valmennuspuoli kohdillaan. Itse tässä vielä hieman haen omaa juttuani, mutta sieltä se on kehittymässä.
Click to expand...
Joo, on hyvä oppia tunnistamaan normaali epämukavuus ja "emmä haluu" niistä asioista, jotka oikeasti tekee enemmän pahaa kuin hyvää. Voisinhan minä toki penkkipunnerrella pienempiä painoja ns. yleisliikkeenä, mutta itseni tuntien kaasu vaan hirttäis ja kiinni ja kohta oltais taas telakalla. Kapean penkin otan varmasti jossain kohtaa ohjelmaan, mutta senkään aika ei ole nyt.

Valmennuspuoli on erinomaisessa kunnossa, kiitos @jto. Omassa asenteessa ei varmaan isompaa vikaa ole (siis treenaamisen suhteen, muuten kyllä), mutta enemmän sais jäädä sarjoihin varaa ja muutenkin turha hätäily ois hyvä saada pois. Kiirehtiminen kohti tavoitteita yleensä vaan tuppaa pitkittämään maaliin pääsyä.

Kyllä se oma juttu varmasti sieltä löytyy. Näin yleisvoimailijana on varaa nostaa uusiakin liikkeitä priorisoitavien listalle jos siltä tuntuu, eli ei omatkaan treenit oo kuukaudesta ja vuodesta toiseen täysin samannäköisiä. Isot tavoitteet toki on ja pysyy ja niitä kohti mennään määrätietoisesti, mutta sivussa voi välillä vähän hassutella leikkimielisillä hauiskääntökisoilla sun muilla.
 
kirjotan juuri lukua yhteen tänä vuonna ilmestyvään valmennuskirjaan mm. juuri yksilöllisyydestä ja oon menossa asiasta luennoimaan lähiaikoina.

kyllä mä vakaasti uskon siihen, että itsensä hard gaineriksi ja epätoivoiseksi tapaukseksi nimennyt voi edelleen kehittyä. ne keinot on useimmiten vaan semmosia, ettei niitä tuu aina mieleen. varsin kokeneetkin enemmän tai vähemmän vahvat tuntuvat junnaavan yllättävänkin perinteisissä ja kaavoihin kangistuneissa keinoissa.

monet, hyvin monet sanovat, että kaikki on kokeiltu ja ei tule tulosta. kun sitä harjoittelua sitten tarkastellaan vähän enempi ulkopuolelta, se "kaikki" onkin yllättävän suppea käsitys harjoittelusta ja kehitystä pystytään aikaansaamaan.

toivomisella ei oo näissä jutuissa mitään tekemistä, joten en rohkaise siihen. harjoittelun oikeenlainen analysointi on paljon isommassa osassa. itekseen pään seinään hakkaaminen vaan ei oo kauheen motivoivaa ja siitä itelle tärkeestä harrastuksesta ei saisi tulla vittumainen pakkopulla.
 
SUPERCARB (3 kg) -25%
jto sanoi:
kirjotan juuri lukua yhteen tänä vuonna ilmestyvään valmennuskirjaan mm. juuri yksilöllisyydestä ja oon menossa asiasta luennoimaan lähiaikoina.

kyllä mä vakaasti uskon siihen, että itsensä hard gaineriksi ja epätoivoiseksi tapaukseksi nimennyt voi edelleen kehittyä. ne keinot on useimmiten vaan semmosia, ettei niitä tuu aina mieleen. varsin kokeneetkin enemmän tai vähemmän vahvat tuntuvat junnaavan yllättävänkin perinteisissä ja kaavoihin kangistuneissa keinoissa.

monet, hyvin monet sanovat, että kaikki on kokeiltu ja ei tule tulosta. kun sitä harjoittelua sitten tarkastellaan vähän enempi ulkopuolelta, se "kaikki" onkin yllättävän suppea käsitys harjoittelusta ja kehitystä pystytään aikaansaamaan.

toivomisella ei oo näissä jutuissa mitään tekemistä, joten en rohkaise siihen. harjoittelun oikeenlainen analysointi on paljon isommassa osassa. itekseen pään seinään hakkaaminen vaan ei oo kauheen motivoivaa ja siitä itelle tärkeestä harrastuksesta ei saisi tulla vittumainen pakkopulla.
Click to expand...


Itse olen ainakin esimerkki, että harvemmin toimi mitkään valmiit yleisesti toimiviksi tunnetut voimaohjelmat minulla. Sitten kun löysin itselle toimivat progressiomallit, niin pienin viilauksin mentiin sillä samalla systeemillä 140kg->+200kg penkissä. Muutenkin meikäläisen kroppa/hermosto on keskivertoa ailahtelevaisempi suorituskyvyn suhteen. Reagoi todella voimakkaasti esim sairasteluihin tai univaikeuksiin jne. Ne parhaat voimakunnot sai ulos vain 3-4x vuodessa max ja kesti viikon pari kerrallaan. En pysty olemaan tasaisen vahva ympäri vuoden. Pääpointti itselläni oli pysyä terveenä ja turha edes pyrkiä nopeaan kehitykseen. Kun se ei omalla kohdalla ole realismia. Siinä ajaa seinään ja vuositasolla kehitys hidastuu. Mieluumin varman päälle ja keventää ajoissa ennen uutta nousua.

Eristävää treeniä lihaksistolle tarvitsin myös selkeesti enemmän kuin monet kovankin tason voimailijat. Kun olen luontainen kynäniska ja en ole ollut koskaan kovin vahva ilman selkeesti näkyvää lihasmassaa. Eli hermostollinen irtiottokyky ei kuitenkaan yllä sille tasolle kuin huippulahjakkailla voimailijoilla.
 
Mä olen vasta aloittelija mutta suuri apu on ollu mulle tästä foorumista ja @jto kirjoituksien seuraamisesta.
Itse olen innokas kokeilemaan kaikkea ja yritän pitää mielen avoinna. Suodatintakin tietty tarvitaan.

Mähän aloitin koko homman "bodaustyylillä", missä mentiin alun alkaenkin vituralleen. Melko nopsaan tää kyllä hakeutui omille urilleen ja homma muodostui kai jonkinmoiseksi "voimailupainotteiseksi itsensä kehittämiseksi".
Löysin sen oman juttuni itse kokeilemalla.
Nyt on alkanu löytymään niitä "suodatettuja" bongailtuja juttuja jotka sopii itselle ja tuntuvat vievän hommaa eteenpäin. En mä oikeasti enää usko olevani huonogeeninen perunasäkki.
Se missä mulla on paskat geenit on rasvan kertyminen kehoon. Tulee äärimmäisen helposti lisää keskivartaloon.:sick:
Vakaa usko on, että parin vuoden päästä mun tulokset pyörii ihan eri sarakkeessa kuin nyt.
Syyskuussa tulee 50 mittariin, ei tunnu hidastavan ikä tässä hommassa yhtään. Mut sehän onkin vain numeroita. (y)
 
Viimeksi muokattu:
50 vuoden iässä pystyy vielä hyvin kehittymään voimapuolella, jos aiempi voimailu on ollut enempi satunnaista puuhastelua ja nyt vasta aloittaa määrätietoisen treenin. Paikatkin ovat tässä tilanteessa usein ehjät, mikä on tietysti hyvä lähtökohta.

Sen verran vielä siitä eilisestä heitostani, että lähden haastamaan jsjarvnin pystärituloksia.. Ajattelin tuota kirjoittaessani niitä hänen alkutaipaleensa tuloksia (vastaaviin ja parempiinkin pystyn kyllä nyt jo), en niitä hänen nykyisiään. Raamit eivät minulla tuollaiseen taida riittää (167 cm/75 kg). Saamani kannustuksen myötä päätin kuitenkin pyrkiä vastaavaan suhteelliseen voimatasoon eli oman kehonpainon verran kun saan punnerrettua pään päälle, niin olen tyytyväinen. Se saattaa olla parin vuoden projekti, mutta eihän tässä kiire ole. Oma isäni on yli yhdeksänkymppinen ja käy edelleen säännöllisesti salilla. Aikaa siis on, jos geeneihin on luottaminen :oujee:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom