Mitä hyötyä on muskeleista pikajuoksussa?

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Pohjoisvirta sanoi:
Aika mielenkiintoinen Pöyhösen tapaus muuten, mies tekee prässiä kun on selkänsä loukannut ja samalla lisää epäsuhtaisuutta kroppaansa(pakara/alaselkä akseli vrt. etu/takareidet suhdetta) ja loppujen lopuksi rikkoi paikkansa, kun veti väkisin "voimalla" juoksut loppuun saakka.
On aika ikävää, kun lahjakas urheilija pilaa uransa pysyttelemällä täällä Suomessa huonoissa olosuhteissa ja huonossa valmennuksessa. Ei millään pahalla Attea kohtaan, mutta realiteettien tunnistaminen ei ole koskaan pahasta.
 
MKM sanoi:
Tiivistän nuo omat aatteeni aiempaa. HIT (High Intensity Training, jonka Arthur Jones lanseerasi 1970-luvun alussa. Alhainen voluumi, sarjat loppuun asti, ei räjähtäviä liikkeitä.) on mielestäni mm. lihassolujen rekrytointijärjestyksen ja motorisen oppimisen prinsiippien valossa perusteltu voimaharjoittelumuoto kaikkiin urheilulajeihin voima- ja painonnostoa lukuunottamatta. Pikajuoksuhuipuista sitä ovat käyttäneet vain harvat, mutta esim. jenkkifutiksen NFL:ssä sitä käyttää mainioin tuloksin ~joka toinen joukkue (ml. tuore Super Bowl -voittaja Pittsburgh Steelers). Välttämättömiä HIT-ohjelmat eivät kuitenkaan ole, monenlaisilla muillakin ohjelmilla on saatu hyviä tuloksia ;) .

Samoja mietteitä on mullakin, tosin uskon että isommalla volyymilla saadaan parempi hermoston kehitys salilla liikkeisiin pidemmällä tähtäimellä.

Voimanostajille ja painonostajille siis isot määrät(peruskuntokaudella ainakin) toimii varmasti hyvin, kun tehdään tiettyjä liikkeitä ja samaa liikerataa hinkataan.

Hermoston kehittäjäksi HIT ei mikään paras ole musta, erittäin hyödyllinen lihasmassan hankintaan tosin.

Voimanostajalle sellainen kombinaatio eri jutuista on varmasti paras...
Venäläisten jutut tuntuu järkeviltä, samaa liikettä paljon.

Eikös Riku Kiri myös samaa sanonut;).

Lihasmassan hankintaan HIT saattaa silti olla parhaimpia, uni/lepo/ruokailu tulee vaan tarkaksi, kun tehdään HIT-juttuja.

Ihmisten palautumiskyky on vaan aika erilainen ja siinä tulee usein se ongelma, kun pitäisi sitä sietokykyä kartoittaa/kasvattaa.
Tosiasiassa lihasmassan kasvatus tiettyyn rajaan asti ei ole magiaa vaan sitä että tekee oikeita juttuja sopivasti. Nöyryyttä pitää olla uusille jutuille toki;).

Hermoston kehitys on vaikeaa ja voimanostajat/valventajat on parhaimmillaan hyviä guruja sen suhteen. Voima on aina suhteellisesti ja vakaasti liikerataan sidottua.
 
shape sanoi:
Miten olet päätynyt tähän lopputulokseen? Olisi mielenkiintoista kuulla perusteluja. Millaisia kokemuksia sulta löytyy nopeusharjoittelusta? Itse olen ymmärtänyt, että nopeiden lihassolujen aktivoituminen vaatii suurta kuormaa ja lyhyitä sarjoja.

Vaimo hoputtaa kauppaan ja minulla ei ole juuri lisättävää aiempien sivujen kirjoituksiini, mutta tiivistystä. Lihassolut aktivoituvat kokoperiaatteella: löysässä tilanteessa hitaat solut, tiukassa paikassa nopeat. Loppuunviedyssä keskipitkässäkin sarjassa kaikki solut (ml. nopeat) siis aktivoituvat. Suoritustempolla ei koulukuntani käsityksen mukaan voi järjestykseen vaikuttaa, tosin jhulmi tuolla aiemmin kertoi mahdollisista poikkeuksista, mutta minä en tiedä muita poikkeuksia paitsi jotenkin epänormaaleilla/sairailla ihmisillä havaitut. Painonnostoliikkeissä saa hermotettua lihakset räjähtäviksi, mutta jotta hermostollinen ominaisuus siirtyy aktiviteettien välillä (esim. painonnosto -> pikajuoksu), motorisen oppimisen asiantuntijoiden mukaan aktiviteettien monien muuttujien tulee olla identtiset (working muscles, type of resistance, time and rate of force development, velocity of movement, direction of the movement, force-posture relationship etc.). => johtopäätökseni: salilla hankitaan lajioptimi määrä lihaskudosta ja hermotetaan se räjähtäväksi lajinomaisin kenttäharjoittein. Juoksin itse linja-autoon vuonna 1988 ja ehdin.
 
HIT:iä en itse käyttäisi pikajuoksijoiden harjoitteluun. Palloilulajeihin ei oikein voi verrata, sillä tilanne on aivan toinen harjoitus/kilpailukausien määrän ja pituuden yms. suhteen. Se voi olla palloilulajeissa rajoitettujen voimaharjoitusresurssien ym. suhteen hyväkin käytäntö jossain tilanteessa.

HIT:iä ei tietääkseni käytännössä kukaan menestyvien pikajuoksijoiden valmentaja käytä, ei sillä etteivätkö he olisi tietoisia ko. periaatteesta.

Perusliikeiden käytön ja ajoittaisen "massapuntin" teon periaatteet allekirjoitan.
 
MKM sanoi:
Lihassolut aktivoituvat kokoperiaatteella: löysässä tilanteessa hitaat solut, tiukassa paikassa nopeat. Loppuunviedyssä keskipitkässäkin sarjassa kaikki solut (ml. nopeat) siis aktivoituvat.
Ton periaatteen mukaan juuri HIT-harjoittelusta ei olisi hyötyä nopeiden lihassolujen kehittämisessä. Miksi keskisuurella painolla loppuunviedyssä sarjassa nopeat lihassolut aktivoituisivat enemmän kuin alusta alkaen isolla kuormalla tehdyssä, mutta ei ihan loppuun asti viedyssä sarjassa? Edellisessä on vähemmän nopeita lihassoluja käytössä kuin jälkimmäisessä. Keskiraskaalla painolla lihakset tekevät vähemmän työtä toistoa kohti kuin yhdessäkään suurella kuormalla tehdyssä toistossa, vaikka loppuun viedyssä sarjassa rasitus subjektiivisesti tuntuisi kovemmalta. HIT-harjoittelun välttämistä puoltaa myös sen huono yhteensopivuus nopeusharjoittelun kanssa. Lihasmassan kasvattamisen kanssa ei nopeusurheilijoilla ole vaikeuksia.
 
Reeenari sanoi:
Shape mitkä ovat ne realiteetit? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin?
Realiteeteilla tarkoitin sitä, että Atella ei ole ollut mitään annettavaa Markukselle, vaan valmentaja on valitettavasti ollut enemmän kehityksen jarruna. Räikeimmät virheet ovat tulleet esille juoksutekniikassa, jonka kehittämiseksi ei ole osattu kuunnella muita. Samasta väärästä linjasta on pidetty väkisin kiinni ja seuraukset näkyvät erittäin selvästi. Kroppakin alkaa olla aika hajalla, kun yksipuolisen voimaharjoittelun seurauksena lihakset eivät ole olleet kovin hyvin tasapainossa.
 
No jaa. Jos tekee 6-8 toistoa loppuun asti, nopeat solut ovat ehkä 4 toistoa mukana, jos tekee 1-3 toistoa, nopeat solut ovat 1-3 toistoa mukana. Time Under Tensionissa on eroa pidemmän sarjan eduksi. 1-3 toistoa kun riuhtoo rinnalle niin ei siinä paljoa sitä nopeaakaan lihaskudosta tule, joten odotukset lienevätkin hermostollisella puolella...? Hermosto oppii paremmin nopeasti rekrytoimaan tuossa raskaammassa sarjassa, mutta motorisen oppimisen asiantuntijat kysyvät, mitä hyötyä levytangonkäsittelytaidosta on tartanilla? No, nyt en jaksa 15 sivun keskustelun päälle tätä asiaa enemmän vatvoa, etenkin kun tiedontaso näistä asioista on ymmärtääkseni yleisestikin aika spekulatiivisella tasolla ja minä revin elantoni muusta.

Niin, no sen verran vielä, että en nyt tiedä onko se HIT käytännössäkään kovin turmiollinen yhdistelmä nopeusharjoitteluun :wanha: . Pika-aitojen ensimmäinen 13 sekunnin alittaja Renaldo Nehemiah ja pitkien aitojen olympiavoittaja Derrick Adkins ainakin kehuvat saaneensa HIT:illä mainioita tuloksia. NFL on liiga, jonka nopeusvaatimuksista kertoo se, että kymmenet pelaajat juoksevat 40 y alle 4.40 ja pikajuoksun maailmanmestari John Capel ei muistaakseni mahtunut oma vuotensa combinessa 10 nopeimman joukkoon. Joka toinen joukkue junnaa siellä niillä keskipitkillä sarjoilla ilman painonnostoliikkeitä, rekrytoituaan pelaajia eniten sellaisista yliopistoista, joissa käytetään samoja menetelmiä. Tärkeintä on lahjakkuus, sitten juoksuharjoittelu ja jossain kaukana tulee voimaharjoittelu, jota voi toteuttaa menestyksellisesti monella tavalla.
 
MKM sanoi:
Tärkeintä on lahjakkuus, sitten juoksuharjoittelu ja jossain kaukana tulee voimaharjoittelu, jota voi toteuttaa menestyksellisesti monella tavalla.
Näinhän se menee. Harjoittelua ei tule nähdä mitenkään mustavalkoisena, vaan sävyjä löytyy ihan riittävästi. Oma mielipiteeni on, että puntilta haetaan voimaa nopeisiin lihassoluihin, joka onnistuu parhaiten suurilla kuormilla toistojen ollessa 1-6. Painonnostoliikkeet ovat vain osa voimaharjoittelua, raskaat kyykyt ja erityisesti maastaveto ovat mielestäni tärkeämpiä. Pikajuoksu rasittaa aika lailla hermostoa, joten salilla ei kannata tehdä sarjoja loppuun asti. Katsotaan huomenna kisoissa, mihin näillä periaatteilla on tullut päästyä. :nolo:
 
MKM sanoi:
Time Under Tensionissa on eroa pidemmän sarjan eduksi. 1-3 toistoa kun riuhtoo rinnalle niin ei siinä paljoa sitä nopeaakaan lihaskudosta tule, joten odotukset lienevätkin hermostollisella puolella...?

Itse asiassa uskon, että nopeasoluinen tyyppi pystyy hankkimaan helposti toistoilla 1-3 lihaskudosta lisää. Ainakin tätä tapahtuu omalla kohdallani ja uskon, että näin tapahtuu muillakin.

MKM sanoi:
NFL on liiga, jonka nopeusvaatimuksista kertoo se, että kymmenet pelaajat juoksevat 40 y alle 4.40 ja pikajuoksun maailmanmestari John Capel ei muistaakseni mahtunut oma vuotensa combinessa 10 nopeimman joukkoon.

Itse asiassa 40y 4.40s on TODELLA paska aika pikajuoksijalle (kun lähdetään valokennoihin ilman reaktioita).
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
jarska sanoi:
Itse asiassa uskon, että nopeasoluinen tyyppi pystyy hankkimaan helposti toistoilla 1-3 lihaskudosta lisää. Ainakin tätä tapahtuu omalla kohdallani ja uskon, että näin tapahtuu muillakin.

Sitten sinun ehkä kannattaa käyttää 1-3 toistoa! Tosin jos se paino ei ole maksimaalinen (kuten ilmeisestikin monilla 1-3 toistoa käyttävillä pikajuoksikoilla se ei ole), niin se ei liene paljoakaan sen raskaampi kuin esim. 6 toiston loppuunasti -sarjassa, jossa lihakset työskentelevät pidempään. Ja aika nopeasoluinen tarvitsee olla, jos esim. laskuvaiheettomassa rinnallevedossa 1-3 toistossa massaa saa, kyykyissä toki paremmin. Mutta noin yleensä, jos 1-3 toistolla saa lihasta (kuten monen pikajuoksuun lahjakkaan ihmisen tulisikin esim. kyykyssä saada), kyllä sitä minunkin mielestäni hyvin voi käyttää, minähän olen tässä keskustelussa vain puolustamassa harjoitustapojen moninaisuutta (ja hieman skeptistelemässä noita hermotuksellisia asioita :rolleyes: ).


jarska sanoi:
Itse asiassa 40y 4.40s on TODELLA paska aika pikajuoksijalle (kun lähdetään valokennoihin ilman reaktioita).

No se pikajuoksun maailmanmestari John Capel kellotti tulokaskatselmuksessa 4.37 ja monet muut kovan tason sprintterit ovat juosseet niissä olosuhteissa suunnilleen samoin. Ja he ovat hävinneet tukulle tulevia NFL-pelaajia. Edellisessä postissani arvioin, että alle katselmusolosuhteiden 4.40:n pystyvät kymmenet NFL-pelaajat, mutta tarkemmin kun esim. noista katselmusajoista, NFL-pelaajavuosikertojen määristä ja lisäkehitysvuosista NFL:ssä spekuloin, niin esim. jopa alle tuon Capelin ajan pystyy NFL:ssä toistasataa pelaajaa. En jaksa valokennoista, reaktioista, pinnoista ja ajanotoista sen enempää spekuloida, mutta pointtini oli, että kun yhdenmukaisissa olosuhteissa maailmanmestarisprintteriä nopeampia miehiä löytyy lajista kymmeniä, satoja tai whatever, niin nopeasta lajista on kysymys, samat harjoittelukysymykset ovat relevantteja ja nopeita ovat vaikka väärin punttinsakin nostelisivat.

Tässä on muuten mielenkiintoinen juttu 40 jaardin testailuista (sisältäen aikoja, ennätyksiä, monipuolista spekulointia ja pohdiskelua):

http://www.olympic-usa.org/11611_32384.htm

Lopussa:

"The major component in speed is the ratio of fast-twitch to slow-twitch muscles a person is born with. Rahn Sheffield, SDSU's longtime track coach, acknowledges that "only 17 to 19 percent" of speed can be developed."

Ja kun tuosta 17-19%:sta valtaosa selittyy juoksuharjoittelulla, niin ei meidän loputtomiin kannata vaivata sormiamme tällä sinänsä erittäin mielenkiintoisella keskustelulla.
 
Jos tekee 6-8 toistoa loppuun, nopeat solut ovat mukana alusta asti, mutta niiden syttymisfrekvenssi on melko matala. Jos tehdään pienempi määrä toistoja maksimaalisella yrityksellä, on syttymisfrekvenssi alusta asti korkea. Saadaanko tällä sitten aikaan pikajuoksusuorituksen kannalta suotuisia adaptaatioita, on aihe, josta löpistiin jo riittävästi aikaisemmin tässä ketjussa;)

Toistaakseni itseäni HIT:in suurimmat puutteet pikajuoksun kannalta löytyvät jaksottelussa ja jatkuvasti uupumukseen asti tehdyissä sarjoissa. On huomattava, että pikajuoksijan tulee olla äärimmäisessä huippukunnossa lyhyen aikaa, mutta jenkkifutarin tai muun palloilijan hyvässä kunnossa kuukausikaupalla. Erilaiset epälineaariset jaksottelut ovat siksi paljon käyttökelpoisempia palloilussa. Tosiaan pikajuoksussa on huipputuloksia saavutettu monella tavalla, mutta silti voimaharjoittelun yleiset linjat eivät kallistu HIT:iin.

Tuo pikajuoksijoiden ja palloilijoiden nopeuden vertailu on mielestäni aika turhaa. Suorituskyvyn maksimointi 100m ja 200m juoksussa vaatii tuhansia ja tuhansia tunteja spesifiä harjoittelua tähtäimessä suorituskyvyn maksimointi juuri näillä matkoilla lyhyeksi aikaa. Taso maailman huipulla on pikajuoksussa niin äärimmäisen kova, että juoksemalla 30-40m kovaa tietyissä testiolosuhteissa tiettyyn aikaan ei kerro paljoakaan. Lahjakkuus on tietysti eri asia, en sano ettei esim. NFL:stä lyötyisi tyyppejä, jotka erikoisharjoittelulla veisivät tittelit. Mutta jos kaverit pistettäisiin kylmiltään radalle, vaikkaisin parhailta jotain 10.20-10.30 tasoa. Korjatkaa ihmeessä, jos jollain on jotain varmaa tietoa asiasta.
 
Ei kannata vertailla 40 jaardin juoksua 100 metrin tai 200 metrin juoksijoiden ominaisuuksiin. 40 jaardilla lihasmassaltaan suuremmat, esim 100 kiloiset tai hiukan alle ovat vahvoilla. Capel on kuitenkin suht kevyt kaveri eikä näin millään voi omata sellaisia voimia kuin 20 kiloa enemmän lihasmassaa omaavat urheilijat. Jos taas mitattaisiin maksiminopeutta, veikkaisin Capelin vievän muita jenkkifutareita 100-0. 40 jaardia vaatii ennen kaikkea maksimivoimaa.
 
Näihän se on.. Pöyhönenkin on ehdotonta maailman huippua kun mitataan 30m telineistä, mutta 100 m on toinen juttu.

Tuosta NFL -artikelista ei sen perusteella kun äkkiä lukaisin löytynyt selkeää kuvausta tarkoista mittausolosuhteista muuten, kun että ne vaihtelee suuresti;)

Muuten, Ben Johnson juoksi sen Combine -testin NFL-scoutille aikaan 3,7.. . Ilmeisesti aika kovaa kamaa jo NFL -kuvioissakin;) Tämä siis omasta lähdöstä ja käsiaika, mikä oli ainakin tuolloin standardimittaus. Mittaustavalla on valtavan suuri merkitys tulokseen (jopa yli 0,5 s), siksi tuollaiset artikkelit tosiaan menevät aina spekuloinnin puolelle..
 
Vaikea on verrata käsi/valokenno aikoja kisoissa juostuihin sähköaikoihin. Vähän sama kuin verrattaisiin varustenostoja raw nostoihin. MKM:n linkissä on vertailua tehty.

Say someone clocks a hand-timed 4.35 in an NFL workout.

The accepted standard to convert a hand-timed event to its automatically timed equivalent is to round up to the nearest tenth of a second -- in this case 4.4 -- and add .24 seconds. Now you're at 4.64.

Most football 40s don't go on a starter's pistol but on an athlete's motion. The average reaction time among elite sprinters (from the gun to the moment they exert pressure on the starting block's electronic pads) is about .15 seconds; for a football player with little track experience it probably would be closer to .2. Add that in, and you have 4.84.

Now say it's a breezy day and you're running with a tailwind. Say it's 10 mph. Accepted track tables say that would provide a .07-second advantage over 40 yards. Add it in, and your 4.35 is suddenly a 4.91.

There's no shame in running a 4.9-second 40, of course. World-class sprinters get a bad start or get a cold day, and they go through 40 yards in the high 4s, too.


Eli 40y 4.35s käsiaikana vastaisi 40m 4.90s kisa-aikana. MUTTA ei se niin mene, sillä vertailussa on huomioitu vain reaktioaika, joka on aika laukauksesta siihen, kun telineisiin kohdistuu tietty paine (olikohan se 25kg?). Mutta lähtö ponnistuskin kestää semmoiset 0.25s-0.4s!!! Eli tohon aikaan pitää lisätä vielä paljon.

Ton 40y 4.40s (kennoista) pystyy jo juoksemaan vuoden juoksutreenillä. Tiedän 3 kaveria, jotka ovat näin tehneet (kun huomioidaan aika 40m 4.7s).


Reeenari sanoi:
Ei kannata vertailla 40 jaardin juoksua 100 metrin tai 200 metrin juoksijoiden ominaisuuksiin. 40 jaardilla lihasmassaltaan suuremmat, esim 100 kiloiset tai hiukan alle ovat vahvoilla. Capel on kuitenkin suht kevyt kaveri eikä näin millään voi omata sellaisia voimia kuin 20 kiloa enemmän lihasmassaa omaavat urheilijat. Jos taas mitattaisiin maksiminopeutta, veikkaisin Capelin vievän muita jenkkifutareita 100-0. 40 jaardia vaatii ennen kaikkea maksimivoimaa.

Kyllä alle 100m 10s pikajuoksija vie jenkkifutareita 100-0 40y matkalla ainakin kunnossa ollessaan. En tiedä miksi sitten Capel juoksi noin huonosti, olikohan se HIT:n syytä? :D
 
röhnis sanoi:
Toistaakseni itseäni HIT:in suurimmat puutteet pikajuoksun kannalta löytyvät jaksottelussa ja jatkuvasti uupumukseen asti tehdyissä sarjoissa. On huomattava, että pikajuoksijan tulee olla äärimmäisessä huippukunnossa lyhyen aikaa, mutta jenkkifutarin tai muun palloilijan hyvässä kunnossa kuukausikaupalla.

HIT:issäkin pitää osata säädellä voluumia ja frekvenssiä oikein, sovittaa voima-ja lajiharjoittelu optimaalisesti yhteen sekä huomioida kilpailutapahtumien aikataulu - fiksuja tapoja kaikkeen tuohon on. HIT-valmentajien järjestö (NSPA) on tutkinut pelaajiensa suorituskykyä erilaisilla kuormituksilla, jotta kehoista saataisiin bowl-aikaan enemmän irti kun preseasonilla. Uupumukseen harjoittelu on rasittavaa, mutta niin on harjoittelu 1-3 toistollakin ja maksimaaliseen räjäytykseen pyrkien. Pikajuoksijoiden on ajoitettava kuntohuippunsa päivään xx.xx., mutta monet painoharjoittelun säätelytoimenpiteistä, joita perinteisen koulukunnan pikajuoksijat tuo päivämäärä mielessään tekevät, ovat kuten nn-kertaa todettua, motorisen oppimisen asiantuntijoiden mukaan hermostollisten faktojen valossa perusteettomia.

röhnis sanoi:
Tuo pikajuoksijoiden ja palloilijoiden nopeuden vertailu on mielestäni aika turhaa. Suorituskyvyn maksimointi 100m ja 200m juoksussa vaatii tuhansia ja tuhansia tunteja spesifiä harjoittelua tähtäimessä suorituskyvyn maksimointi juuri näillä matkoilla lyhyeksi aikaa.

Joo, ja sitä en yrittänytkään vertailla kummat on kovempia jätkiä. Mutta jotakin lisätodisteaineistoa esitin siitä, että ei HIT:kään vie kadotukseen ja että lahjakkuus on perin tärkeää. Ja tuosta spesifistä, lajinomaisesta harjoittelusta olen luonnollisestikin 100% samaa mieltä, kun olen sitä alusta asti mantrannut.

röhnis sanoi:
Tuosta NFL -artikelista ei sen perusteella kun äkkiä lukaisin löytynyt selkeää kuvausta tarkoista mittausolosuhteista muuten, kun että ne vaihtelee suuresti;). Muuten, Ben Johnson juoksi sen Combine -testin NFL-scoutille aikaan 3,7.. . Ilmeisesti aika kovaa kamaa jo NFL -kuvioissakin;) Tämä siis omasta lähdöstä ja käsiaika, mikä oli ainakin tuolloin standardimittaus. Mittaustavalla on valtavan suuri merkitys tulokseen (jopa yli 0,5 s), siksi tuollaiset artikkelit tosiaan menevät aina spekuloinnin puolelle..

Ihan juuri niin. Kunhan vaan laitoin artikkelin kun se asiaan ja spekulointiin liittyi. Siinä varsinaisessa NFL-combinetilaisuudessahan kaikki kokelaat mitataan samoin tavoin ja Capel ja kumppanit eivät pärjänneet.

Reseptini huipulle:

1. VALITSE VANHEMMIKSESI SÄHÄKÄNOLOISET LÄNSI-AFRIKKALAISET.
2. JOS HALUAT JUOSTA NOPEASTI 40 JAARDIA NURMELLA, HARJOITTELE 40 JAARDIN JUOKSUA NOPEASTI NURMELLA. JOS HALUAT JUOSTA NOPEASTI 200 METRIÄ RADALLA, HARJOITTELE 200 METRIN JUOKSUA NOPEASTI RADALLA.
3. VOIMAHARJOITTELE JÄRKEVÄSTI SUUNNITELLULLA PERINTEISELLÄ TAI HIT-OHJELMALLA PARHAAN KYKYSI MUKAAN.
 
kyllä ne nopeat solut tekee keskipitkissäkin sarjoissa kovaa töitä alusta asti, jos ne ensimmäiset toistot tehdään mahdollisimman räjähtävästi. vaikka kuorma ei ole absoluuttisen suuri, yritys liikuttaa sitä nopeasti saa aikaan hetkellisiä rasituspiikkejä, jotka aktivoivat nopeita soluja.

käytännössähän tähän törmää kuka tahansa, joka yrittää tehdä submaksimaalisilla romuilla räjähtävää voimaa. paino tuntuu (ja on) selkeästi raskaammalta toiston alussa, kun se yritetään saada mahdollisimman nopeasti liikkeelle verrattuna siihen, että se "vaan nostettaisiin".

nfl on joillekin jumala, mutta myös edelleen totta on se, että voimaa ja varsinkin käyttökelpoista sellaista saa tosi monella tavalla. ääriesimerkki kainalopallosta varmaan troy polamalu juuri steelersistä.

MKM: onneksi nykyaika geenimanipulointeineen tuo helpotusta tuohon vanhemmuusjuttuun :D .
 
jto sanoi:
kyllä ne nopeat solut tekee keskipitkissäkin sarjoissa kovaa töitä alusta asti, jos ne ensimmäiset toistot tehdään mahdollisimman räjähtävästi.

Tietysti. Viittasinkin tilanteeseen, jossa käytetään "kontrolloitua" tempoa.
 
MKM sanoi:
HIT:issäkin pitää osata säädellä voluumia ja frekvenssiä oikein, sovittaa voima-ja lajiharjoittelu optimaalisesti yhteen sekä huomioida kilpailutapahtumien aikataulu - fiksuja tapoja kaikkeen tuohon on.

Mutta onko sitten enää kyse HIT:stä, niin kuin se yleisesti määritellään?;) (ei "mutkikasta" periodisointia, sarjat simppelisti aina loppuun jne.) No joo, hiusten halkomista..

[/QUOTE]1. VALITSE VANHEMMIKSESI SÄHÄKÄNOLOISET LÄNSI-AFRIKKALAISET.
2. JOS HALUAT JUOSTA NOPEASTI 40 JAARDIA NURMELLA, HARJOITTELE 40 JAARDIN JUOKSUA NOPEASTI NURMELLA. JOS HALUAT JUOSTA NOPEASTI 200 METRIÄ RADALLA, HARJOITTELE 200 METRIN JUOKSUA NOPEASTI RADALLA.
3. VOIMAHARJOITTELE JÄRKEVÄSTI SUUNNITELLULLA PERINTEISELLÄ TAI HIT-OHJELMALLA PARHAAN KYKYSI MUKAAN.[/QUOTE]

Onhan noissa pointeissa paljon perääkin:)
 
röhnis sanoi:
Mutta onko sitten enää kyse HIT:stä, niin kuin se yleisesti määritellään?;) (ei "mutkikasta" periodisointia, sarjat simppelisti aina loppuun jne.) No joo, hiusten halkomista..

Joo ei mitään rakettitiedettä tai aivokirurgiaa, mutta ennen kilpailua/ottelua sarjojen vähennystä ja/tai session poisjättö.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom