- Liittynyt
- 9.1.2003
- Viestejä
- 3 596
jarska sanoi:
Jos heillä tutkitusti on enemmän nopeita lihas-soluja.
Mitä hyötyä on muskeleista pikajuoksussa?
- Keskustelun aloittaja --Antti--
- Aloitettu
Jos heillä tutkitusti on enemmän nopeita lihas-soluja.
jhulmi
Lihastohtori
- Liittynyt
- 26.8.2003
- Viestejä
- 1 517
Otetaas tredi taas ylös. Tällainen juttu tuli jokin aikaa sitten. Juttu on melko epäselvä ja hämärä, mutta eiköhän siitä joku saa pohtimista itselleen 
Vastaa ainakin kysymykseen tässä tosi pitkässä threadissä aika hyvin...
abstrakti:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/..._uids=16000532&query_hl=6&itool=pubmed_docsum
koko juttu:
http://jeb.biologists.org/cgi/content/full/208/14/2625
"In the absence of a functional option, human runners have simply adjusted structurally: musculoskeletal tissue areas are closely matched to the support forces required. Thus, massiveness does not necessarily pose the performance disadvantages previously noted for large terrestrial vertebrates. Among runners of similar stature and body composition, being relatively more massive is not only beneficial for shorter distance specialists, but also appears to be biologically necessary for attaining faster speeds."
Eli tuossa tutkijoiden mukaan ihmisillä lihasmassa olisi tärkeää vs. monet muut selkärankaiset, koska ihmisellä vaatimus kovista voimantuotoista maata kohti (kontaktivoimat) ovat erittäin tärkeitä ja lisälihasmassallahan tuota kontaktivoimaa on helppo lisätä.
Vastaa ainakin kysymykseen tässä tosi pitkässä threadissä aika hyvin...abstrakti:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/..._uids=16000532&query_hl=6&itool=pubmed_docsum
koko juttu:
http://jeb.biologists.org/cgi/content/full/208/14/2625
"In the absence of a functional option, human runners have simply adjusted structurally: musculoskeletal tissue areas are closely matched to the support forces required. Thus, massiveness does not necessarily pose the performance disadvantages previously noted for large terrestrial vertebrates. Among runners of similar stature and body composition, being relatively more massive is not only beneficial for shorter distance specialists, but also appears to be biologically necessary for attaining faster speeds."
Eli tuossa tutkijoiden mukaan ihmisillä lihasmassa olisi tärkeää vs. monet muut selkärankaiset, koska ihmisellä vaatimus kovista voimantuotoista maata kohti (kontaktivoimat) ovat erittäin tärkeitä ja lisälihasmassallahan tuota kontaktivoimaa on helppo lisätä.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 949
venytysrefleksihän myös pamauttaa takasin mitä isommalla kuormalla sitä hetkautellaan. tää toimii toki eläimilläkin.
venytysrefleksin voimakkuuteen tietysti vaikuttaa eniten se voima, jolla kontakti otetaan, mutta tietysti isommalla massalla saadaan hieman back uppia sille voimantuotollekin.
toisaalta sitten ois mielenkiintoista verrata eri kestävyyslajien lihasmassaominaisuuksia keskenään. juoksussa hoikkuus reisissä tulee lähinnä siitä, ettei polvikulma juuri pienene riittävästi, että vaikutukset reisilihaksiin ois lihastasolla riittävät. vrt. esim. luistelu ja pyöräily.
venytysrefleksin voimakkuuteen tietysti vaikuttaa eniten se voima, jolla kontakti otetaan, mutta tietysti isommalla massalla saadaan hieman back uppia sille voimantuotollekin.
toisaalta sitten ois mielenkiintoista verrata eri kestävyyslajien lihasmassaominaisuuksia keskenään. juoksussa hoikkuus reisissä tulee lähinnä siitä, ettei polvikulma juuri pienene riittävästi, että vaikutukset reisilihaksiin ois lihastasolla riittävät. vrt. esim. luistelu ja pyöräily.
- Liittynyt
- 5.4.2006
- Viestejä
- 57
Lihasmassasta
Itseäni pikajuoksijana/pituushyppääjänä kiinnostaa kun puhutaan optimaalisesta lihasmassasta pikajuoksijoilla ja myös pituushyppääjillä niin miten se pystytään määrittelemään mikä on kullekkin optimaalista? Toiset pikajuoksijat kuten Linford Christie näyttävät melkeinpä bodareilta (189/94 tilastopaja.net:n mukaan), kun taas Francis Obikwelu saman lähteen mukaan 195/74, toki luultavasti nykyään lihaksikkaampi, mutta ymmärrätte varmaan ponttini. Itseäni kiinnostaa kun paino on voimaharjoittelun myötä noussut vajaan 10 kiloa vuodessa(73-->81-82) ja näyttää olevan koko ajan nousemaan päin, vaikka pituutta tullut vain reilu 3 senttiä. Rasvaprosentti on silti pienentynyt jonkin verran. Tommi Evilä sanoi jossain haastettelussa, että pituushyppääjän on syytä tarkkailla painoa huolella ettei se pääse nousemaan ja tämän seurauksena itselle heräsi kysymys tästä aiheesta. Osaako kukaan "asiantuntija" sanoa mihin tälläisen runsaan 190 cm:n pitkän urheilijan kannattaa nostaa lihasmassan/voiman että se pysyisi lajia (pikajuoksu, pituushyppy) kohtaan suotuisana ja optimaalisena? Voiko sanoa mitään keskiarvoa voima-arvoista ja lihasmassasta vai onko tämäkin yksilöllistä ja sen pitää itse ottaa selvää?
Anteeksi sekavasta viestistä, mutta toivottavasti viestin pointti tuli selville.
Itseäni pikajuoksijana/pituushyppääjänä kiinnostaa kun puhutaan optimaalisesta lihasmassasta pikajuoksijoilla ja myös pituushyppääjillä niin miten se pystytään määrittelemään mikä on kullekkin optimaalista? Toiset pikajuoksijat kuten Linford Christie näyttävät melkeinpä bodareilta (189/94 tilastopaja.net:n mukaan), kun taas Francis Obikwelu saman lähteen mukaan 195/74, toki luultavasti nykyään lihaksikkaampi, mutta ymmärrätte varmaan ponttini. Itseäni kiinnostaa kun paino on voimaharjoittelun myötä noussut vajaan 10 kiloa vuodessa(73-->81-82) ja näyttää olevan koko ajan nousemaan päin, vaikka pituutta tullut vain reilu 3 senttiä. Rasvaprosentti on silti pienentynyt jonkin verran. Tommi Evilä sanoi jossain haastettelussa, että pituushyppääjän on syytä tarkkailla painoa huolella ettei se pääse nousemaan ja tämän seurauksena itselle heräsi kysymys tästä aiheesta. Osaako kukaan "asiantuntija" sanoa mihin tälläisen runsaan 190 cm:n pitkän urheilijan kannattaa nostaa lihasmassan/voiman että se pysyisi lajia (pikajuoksu, pituushyppy) kohtaan suotuisana ja optimaalisena? Voiko sanoa mitään keskiarvoa voima-arvoista ja lihasmassasta vai onko tämäkin yksilöllistä ja sen pitää itse ottaa selvää?
Anteeksi sekavasta viestistä, mutta toivottavasti viestin pointti tuli selville.- Liittynyt
- 11.2.2003
- Viestejä
- 544
Empiiristen havaintojeni mukaan 85 kg:n (kisapaino) yli ei kannata mennä, jos pituushyppy on päälajina. Oma pituuteni on tosin 186, mutta eiköhän toi raja sovellu vähän pidemmillekin. Talvella tuli tehtyä kovia hyppytreenejä 87 kg:n painoisena ja kroppa teki siitä omat ja hieman ikävämmän tuntuiset johtopäätöksensä. Kisoihin valmistautuessa voimatasoista ei kannata huolestua, lihakset voi hyvin unohtaa kesäksi, vaikka jotain ylläpitävää treeniä jaloille kannattaa tietysti tehdä.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 949
mä oon sitä mieltä, ettei ole mitään erityisen optimaalisia lihasmassoja. lajeissa, joissa liikutellaan omaa kroppaa, se keveys on yks etu. kuitenkin on aika hankalaa saada paljon voimaa, jos pitää painonsa tavattoman alhaalla. 190cm pitkä juoksijahyppääjä vois kyllä pitää painonsa lähempänä 80 kuin 90 kiloa. rasvat nyt tietenkin kannattaa pitää mahd. alhaalla, sillä turhaa lastia ei kannata kuljetella. voimatasoistakaan en antais mitään rajoja, koska sen verran liukumaa niissä löytyy. jos kuitenkin 200 saa voimanostokyykystä, sanosin, että riittää
- Liittynyt
- 9.5.2003
- Viestejä
- 1 069
lentopallossa mulle aina sanottiin etta kaksi kertaa omapaino syvakyykysta on riittava. Taman jalkeen vaan tulee turhaa lihasmassaa. Laji on tietty vahan eri kun hyppyja tulee niin paljon, ja kaikki pitaa jaksaa hypata taydella teholla.
hyppaajissa on eri tyyppeja, jotkut hypaavat sanotaanko kimmoisuudella, ja jotkut kayttavat raakaa voimaa. 3 loikka taitaa olla paras esimerkki, siina aika paljon erikokoisia kavereita.
Onhan noita sprinttereitakin erikoikoisia, mutta ei sielta huipulta taida loytya yhtaan kunnon kynista ?
Muitatteko john Drummondin ? Se sano yhteen brittilehteen haastattelussa etta ei voi enaa nostaa omaa painoa, kun ei tahdo pysya 200 metrilla kaarteessa omalla radalla Se oli ainakin kunnon tynnyri.
hyppaajissa on eri tyyppeja, jotkut hypaavat sanotaanko kimmoisuudella, ja jotkut kayttavat raakaa voimaa. 3 loikka taitaa olla paras esimerkki, siina aika paljon erikokoisia kavereita.
Onhan noita sprinttereitakin erikoikoisia, mutta ei sielta huipulta taida loytya yhtaan kunnon kynista ?
Muitatteko john Drummondin ? Se sano yhteen brittilehteen haastattelussa etta ei voi enaa nostaa omaa painoa, kun ei tahdo pysya 200 metrilla kaarteessa omalla radalla
Se oli ainakin kunnon tynnyri.
- Liittynyt
- 10.8.2004
- Viestejä
- 19 324
- Ikä
- 39
http://news.bbc.co.uk/media/images/39439000/jpg/_39439859_drummondcard.jpg
Tämä kyseinen herra?
Ei toi mikään hirvee tankki kyl oo ollu ikinä, oisko ollu 175cm/75kg?
Tämä kyseinen herra?
Ei toi mikään hirvee tankki kyl oo ollu ikinä, oisko ollu 175cm/75kg?
- Liittynyt
- 5.4.2006
- Viestejä
- 57
Aika hyvin arvasit. :D
"Jon Drummond USA 9 Sep 68 175/75" www.tilastopaja.net
Tää uus yhdysvaltalainen pikajuoksija Jason Smoots(juossut 10.04s satasen) on aika massiivinen pikajuoksijaksi. 180cm/89kg.
http://www.nccu.edu/campus/athletics/jsmoots.gif
Luulis tos jo olevan liikaa lihasta
- Liittynyt
- 10.8.2004
- Viestejä
- 19 324
- Ikä
- 39
Vittu mitkä kädet kaverilla
Mutta Jumper, itteasiassa arvasin ton :D Yritin ettii mutten löytäny statistiikkaa... Mut senhän näkönen toi äijä on
Mutta Jumper, itteasiassa arvasin ton :D Yritin ettii mutten löytäny statistiikkaa... Mut senhän näkönen toi äijä on
- Liittynyt
- 20.7.2004
- Viestejä
- 144
Itseäni pikajuoksijana/pituushyppääjänä kiinnostaa kun puhutaan optimaalisesta lihasmassasta pikajuoksijoilla ja myös pituushyppääjillä niin miten se pystytään määrittelemään mikä on kullekkin optimaalista? Toiset pikajuoksijat kuten Linford Christie näyttävät melkeinpä bodareilta (189/94 tilastopaja.net:n mukaan), kun taas Francis Obikwelu saman lähteen mukaan 195/74, toki luultavasti nykyään lihaksikkaampi, mutta ymmärrätte varmaan ponttini. Itseäni kiinnostaa kun paino on voimaharjoittelun myötä noussut vajaan 10 kiloa vuodessa(73-->81-82) ja näyttää olevan koko ajan nousemaan päin, vaikka pituutta tullut vain reilu 3 senttiä. Rasvaprosentti on silti pienentynyt jonkin verran. Tommi Evilä sanoi jossain haastettelussa, että pituushyppääjän on syytä tarkkailla painoa huolella ettei se pääse nousemaan ja tämän seurauksena itselle heräsi kysymys tästä aiheesta. Osaako kukaan "asiantuntija" sanoa mihin tälläisen runsaan 190 cm:n pitkän urheilijan kannattaa nostaa lihasmassan/voiman että se pysyisi lajia (pikajuoksu, pituushyppy) kohtaan suotuisana ja optimaalisena? Voiko sanoa mitään keskiarvoa voima-arvoista ja lihasmassasta vai onko tämäkin yksilöllistä ja sen pitää itse ottaa selvää?
Tässä on varmasti aika pitkälti kyse myös siitä, että kehittävä harjoittelu ohjaa urheilijaa kohti kehotyyppiä, jolla hän suoriutuu parhaiten lajin vaatimuksista. Useimmat menestyvät huippu-urheilijat ovat esimerkkejä siitä, että he ovat löytäneet itselleen sopivan, kehittävän valmennusfilosofian ja pitäneet linjastaan kiinni tehden tietysti pientä viilausta tarpeen mukaan.
Noissa paino/pituus- ja ominaisuustaulukoissa piilee se vaara, että katsotaan joku normi, pyritään siihen ja sitten kun se on saavutettu, muutetaan radikaalisti painopisteitä (tai jankataan harjoittelua väärin painopistein jonkun "normin" saavuttamiseksi), mitkä toimenpiteet saattavat aiheuttaa ongelmia. En toki tällä itsestäänselvyydellä pyri teilaamaan tällaisia taulukoita tyystin.
Oleellisinta lienee siis sen kehittävän (yksilöllisen) mallin löytäminen, perustui se sitten raakaan voimaharjoitteluun tai esim. lajivoimapainotteiseen tekemiseen. Toki nämä painopisteet uran aikana liukuvat, mutta kuitenkin.
Dwain Chambers oli(on) melko massiivinen ja nousi koko ajan hieman kasvaen maailman terävimmälle huipulle (tosin 2003 massan kasvu ehkä jo hidasti menoa). Kim Collins taas ei varmasti olisi noussut maailmanmestariksi samanlaisella harjoittelulla.. Loikkia jauhava Dwain taas olisi saattanut jäädä ikuiseksi 10.30 kaveriksi..
- Liittynyt
- 10.8.2004
- Viestejä
- 19 324
- Ikä
- 39
Olenko täysin eksyksissä, mut miksi kukaan ei puhu täällä uudesta 110 aitojen ME:eestä tai maailman toisiksi kovimmasta ajasta 200metrillä?
- Liittynyt
- 9.1.2003
- Viestejä
- 3 596
Niin aika hoikka poika se Liu on, tosin niin noi aiturit tuntuu olevan. 200m voittajan ulkoasusta en tiedä...
Mutta huikeita tuloksia kummatkin. Taas sai myllymäki heilutella kiikkustuolia :D
- Liittynyt
- 30.8.2004
- Viestejä
- 463
- Ikä
- 56
Sen verran tulisi mulla mieleen tästä, että rankalla kisakaudella olisi syytä olla tarkkana ettei kehonpaino kovasti laske. Uskoisin tässä pätevän saman kuin voimailussakin: kun paino laskee, niin palautuminen kovista suorituksista heikkenee... ja siis etenkin se herkkyys jolla saa parhaiten hyödynnettyä räjähtävän voiman käyttöön.
Siitä ainakin olen varma ettei lihasjumi ole toivottu tavoite kummankaan suhteen, ei pikajuoksun eikä hyppyjen.
Ja koska kaikki pitää hypätä täydellä teholla, niin tiputetaan täysi teho niin alas, että sillä jaksaa pomppia koko ottelun? Anteeksi tyhmä kysymys, mutta miksi jokainen hyppyy pitäisi täydellä teholla suorittaa? Eikö se ole vähän tilannekohtaista ja tehon sellaista, että sillä jaksaa koko ottelun hyppiä.
- Liittynyt
- 10.8.2004
- Viestejä
- 19 324
- Ikä
- 39
http://www.youtube.com/watch?v=AYX2EWK4QWo&search=levrone dwain hieno kisa, hieno mies
- Liittynyt
- 18.1.2008
- Viestejä
- 221
Tää taas kielisi että pikajuoksussa voisi pärjätä hieman vähemmilläkin lahjoilla:
http://www.varaslahto.net/artikkelit.php?aid=27&index=0
Pointti oli? Kyseinen kaveri veti siis reilun vuoden? treenaamisella 100m 10.80s (+2.0m/s) vuonna 2003, mutta ei ole pystynyt parantaan enää tuosta.
- Liittynyt
- 18.1.2008
- Viestejä
- 221
Pointti oli se minkä mainitsin tuossa aiemmin, eli ei tarvitse olla superlahjakas että pärjää kohtuullisesti satkulla, mun mielestä tuo 10,80s on jo todella hyvä aika, tuollahan mentäisiin Kalevan Kisoihinkin heittämällä. Jos tuo kaveri olisi tajunnut aloittaa harjoittelun hiukan nuorempana olisi ennätys varmaan vielä tuosta petraantunut..
Pitää muistaa vaan että on ihan eri asia juosta alle 11s kuin 10s tai edes 10.50s eli pärjääminen on suhteellinen käsite.
IMO lähes jokainen (eli noin 99% miehistä) pystyy alittamaan 11s, jos on harjoitelu oikein (riittävän aikaisin aloitettu ja hyvissä olosuhteissa). 10.50s vaatii jo hieman lahjoja...
