Mitä hyötyä on muskeleista pikajuoksussa?

[makew]

Laskivat nousukorkeuden sentteinä, eli sä hyppäsit 43 sentin korkeuteen. Laskee korkeuden ilmeisesti siitä ajasta, jonka olet irti matosta.

Ite hyppäsin kai jonkun 50 sentin tuntumaan (siinähän on staattinen ja esikevennetty hyppy, mulla oli kummatkin aika samoissa)?!?

Esikevennetty hyppy toi kai meillä. Toi mun taisi olla spollejen paras hyppy:D. En tiedä, mitä toi nyt sitten kertoo.

Se prässi oli aika tieteellisen näköinen laite:D, sitä ei koskaan tehty.

 

[röhnis]

Alunperinkin tämän keskustelun sivulla 5 totesin että näkökulmissasi ovat mielestäni enemmän totta, mitä "yleisesti" ajatellaan ja mitä harjoituskäytännöissä toteutetaan.

Silti puhdas motorinen oppiminen, biomekaniikka ja valmennusoppi ovat tieteenaloina usein hieman erillään ja johtopäätökset tulisi vetää jokaista tieteenalaa hyväksikäyttäen. Esim. Olen tuon Schmidtin kirjan tenttinyt joskus, mutta en nyt ulkoa muista, paljonko siinä oli asiaa vaikkapa viitaten motoristen yksiköiden harjoitusadaptaatioihin. Muistaakseni ei käytännössä mitään. Hyvin pitkälti tuolta näkökannalta lihaksen sisäisen koordinaation kehittäminen voi tuntua turhalta.

Jos taas katsoo asiaa puhtaasti biomekaniikan lasein, johtopäätöshän on äkkiä, että pelkkää ballistista harjoittelua, doublet discharget esiin ja voimantuottonopeus piikkiin! No, tämäkään ei tietenkään pidä paikkaansa.

Valmennusopin artikkeleita lukiessa saattaa nousta esiin joku kiva sohvaperunoilla tai jopa liikunnanopiskelijoilla tehty tutkimus, jossa nopeusvoima tekee nopeammaksi ja maksimivoima ei tai se hidastaa! Ok, ei mitään muuta kuin nopeusvoimaa! Eipä toimi tämäkään, ainakaan pitkään.. Tämän taas osoittaa useimmiten käytännön kokemus.

Kunnioitan NFL:n voima/kuntovalmentajien näkemystä. Homma varmasti toimii. Jos ei toimi, niin taitaa olla aika tuulinen paikka. Voi olla tietyssä vaiheessa optimaalisin tapa tehdä salivoimaharjoittelu jenkkifutareille.. En olisi kuitenkaan missään tapauksessa adoptoimassa käytäntöä kokonaisuutena pikajuoksijalle.

Musta tässä ketjussa ilmeni yks hemmetin hyvä kommentti harjoittelun kokonaisrasituksen kontrollista ja harjoitusmuotojen yhdistelystä(AimoRapula?). Tuo on loppupeleissä tärkeämpää kuin yksikään harjoite. Tämä kokonaisuus myös määrää, mitä siellä salilla tehdään. Vai tehdäänkö joskun yhtään mitään.

 

[MKM]

Silti puhdas motorinen oppiminen, biomekaniikka ja valmennusoppi ovat tieteenaloina usein hieman erillään ja johtopäätökset tulisi vetää jokaista tieteenalaa hyväksikäyttäen.

Erittäin hyvin sanottu! Tämä on syytä muistaa ja tässä on tulevaisuudelle integroitavaa. Viime vaiheissa tätä keskustelua teidän näkökulmanne on ollut aika valmennustieteellinen, mihin minä olen vastannut aika motoristisesta näkökulmasta. Jotenkin tuntuu, että näiden ja monien muidenkin asioiden yhteensovittaminen on voima- ja kuntovalmennuksessa vielä aikalailla kesken.

 

[Pertti 123]

No niin neropatit.

Tän kaiken jälkeen, kuinka eri mieltä olette perinteisen valmennus näkemyksen kanssa.

1. nuorena panostetaan perusvoimaan pääliikkeillä kyyky, RV, penkki ym.
-massaa ja perusvoimaa tulee, hermotus näissä liikkeissä kehittyy

2. urheilijan vanhetessa ja lihasmassan määrän lähestyessä pikajuoksun optimia siirrytään punttiharjoitteussa kohti maksimivoimaa ja nopeusvoimaa. Myös lajinomainen nopeusvoimaharjoittelu ilman puntteja tulee kuvioon.

3. aikuisurheilu / huippuurheilu-vaihe, maksimivoimaa pyritään kehittämään vain lyhyellä jaksolla vuoden aikana tai sitä vain ylläpidetään. Pääpaino nopeusvoima puntissa ja lajinomaisessa nopeusvoimaharjoittelussa ilman painoja.

 

[röhnis]

No niin neropatit.

Tän kaiken jälkeen, kuinka eri mieltä olette perinteisen valmennus näkemyksen kanssa.

1. nuorena panostetaan perusvoimaan pääliikkeillä kyyky, RV, penkki ym.
-massaa ja perusvoimaa tulee, hermotus näissä liikkeissä kehittyy

2. urheilijan vanhetessa ja lihasmassan määrän lähestyessä pikajuoksun optimia siirrytään punttiharjoitteussa kohti maksimivoimaa ja nopeusvoimaa. Myös lajinomainen nopeusvoimaharjoittelu ilman puntteja tulee kuvioon.

3. aikuisurheilu / huippuurheilu-vaihe, maksimivoimaa pyritään kehittämään vain lyhyellä jaksolla vuoden aikana tai sitä vain ylläpidetään. Pääpaino nopeusvoima puntissa ja lajinomaisessa nopeusvoimaharjoittelussa ilman painoja.

En ainakaan minä kovasti eri mieltä. Muutamia pointteja nopeasti:

Paitsi että nuorella juoksijallakin lajivoimaharjoittelu on tärkeää. Sekä ominaisuus- että tekniikan ja liikemallien opetusmielessä. Näitä ei tosin voi/ole järkevääkään usein erottaa

Aikuivaiheessa liiallinen jatkuva hermostopainoitus(nopeus, nopeusvoima, räjähtävä/maksimivoima) voi mielestäni olla joskus jopa riski hermoston ja kudosten ylikuormituksen kannalta. Tässä ehkä olisi jotain sovellettavaa MKM:n esittämistä jutuista. Mielestäni maksimivoimaa periaatteessa kannattaisi pikkuhiljaa hilailla ylöspäin tässäkin vaiheessa, mikäli se siirtyy lajiin eikä syö liikaa resursseja muulta harjoittelulta. Ei ainakaan kattella jotain pikajuoksijoiden normitaulukoita. "aha, nyt ollaan riittävän vahvoja!". Painopisteitä tietenkin tulee vaihdella yksilön ja yksilön kehittymisen mukaan.

 

[Kehäkettu]

En tiedä onko tullu jo esille, mutta charlie francisin foorumilla puhuttiin rinnallevedosta ja hän sanoi, että hänen paras valmennettavansa eli Ben Johnson ei koskaan tehnyt rinnallevetoa ja jaloille yleensä vaan kutosia. Paras sarja oli hänen puheidensa mukaan 2x6 600:lla paunalla eli noin 270kg. Penkissä tehtiin kuulemma myös kakkosia ja ykkösiä 180- +200:lla kilolla. Charlie uskoo että ennen kisoja tehty penkkimaksimitreeni stimuloi hermostoa mutta antaa jalkojen palautua. Poliquinin väittämä kyykkymaksimi ennen kisoja(Johnson), on taas Francisin mukaan paskapuhetta.

 

[röhnis]

En tiedä onko tullu jo esille, mutta charlie francisin foorumilla puhuttiin rinnallevedosta ja hän sanoi, että hänen paras valmennettavansa eli Ben Johnson ei koskaan tehnyt rinnallevetoa ja jaloille yleensä vaan kutosia. Paras sarja oli hänen puheidensa mukaan 2x6 600:lla paunalla eli noin 270kg. Penkissä tehtiin kuulemma myös kakkosia ja ykkösiä 180- +200:lla kilolla. Charlie uskoo että ennen kisoja tehty penkkimaksimitreeni stimuloi hermostoa mutta antaa jalkojen palautua. Poliquinin väittämä kyykkymaksimi ennen kisoja(Johnson), on taas Francisin mukaan paskapuhetta.

Jälleen kerran hyvä yksittäisesimerkki. Ben ei tehnyt rinnallevetoa. Maurice Greene tekee ja monet muut tekevät. Myös monet francisin urheilijat tekivät. Pöyhönen pääliike taas on jalkaprässi (vaikka ei maailmanluokkaa olekaan kuin 60m:llä hyvässä kunnossa). Carl Lewis ei tehnyt levytangolla käytännönnössä mitään. Mikään liike ei ole vältämätön, kokonaisuus ja yksilön ominaisuudet ratkaiseen.

Teki Ben paljon muutakin kuin kutosia. Francisin urheilijoilla oli käytössä melko perinteinen jaksottelumalli, vaikka räjähtävän voiman "muuntojakso" ei ollut millään tavalla korostettu. Jenkkien ja kanadan valmennuksessa näyttävät perusliikkeet olevat äkkiä tarkasteltuna erittäin vallitsevana, mutta sielläkin tehdään (ja Francisin urheilijat teki) laji- ja erikoisvoimaharjoittelua melko paljon. Jatkumoa puntista lajiin siis on. Lajihajoittelu sinänsä on myös äärimmäistä voimantuottonopeuden harjoittelua.

 

[jhulmi]

hieman ton suuntasta muistan jostain lukeneeni ja siksi aikalailla puolustan nopeetempostakin treenaamista. lienee saman jampan tekstiä. oisko sulla olemassa/tehtiinkö luennosta mitään briefiä?

ei oo briiffiä, mut voit kysyä suoraan authorilta, tai tsekata, esim:
http://homepages.ulb.ac.be/~jduchat/publications.htm


röhnis: alias Timo H?

Syttymistiheyksien mittaaminen nopeissa suorituksissa on tosi vaikeaa, erityisesti tällä hetkellä vallitsevan menetelmän avulla. Komi esitteli pikajuoksututkimusksia, joissa maksimi integroitu EMG on huomattavasti suurempi kuin mihin urheilijat keskitetyissä isometrisissä maksimeissa pääsevät. Epäilemättä monet refleksikuviot ja muut vaikuttavat, koska askelkontaktin aikana työntövaiheeseen ehtii jo gamma-looppi peliin ;) Komi esitteli näitä kuvioita, on nykytiedon mukaan paljon nopeampaa toimintaa kuin ennen uskottiin nämä refleksikuviot. Enivei, on selvää, että nopeissa pikajuoksuissa syttymistiheys on tosi korkea. Röhnis tietänee enemmän, mun tutkimusintressit ovat olleet ihan muualla viime vuosina...

 

[Pertti 123]

röhnis: mistäs olet noin tarkkoja tietoja onnistunut saamaan jenkkien systeemeistä.

 

[röhnis]

Juha: That's me, olen paljastunut;)

Refleksien vaikutus voimantuottoon askelkontaktissa on varmasti suurempi, mitä ollaan perinteisesti oletettu. Kokosin tästä jotain yhteen semmaan viime talvena, pitää tsekata jos löytyis jotain.. EMG on tosiaan kontaktissa suurempi kuin MVC:ssä.

Pertti: HUU:sta, YU-kuvalehdestä, parista jenkkiläisestä kirjasta, kansainvälisistä yleisurheilua käsittelevistä tieteellisistä ja puolititeteellisistä läpysköistä, jotain netistäkin(tuolla paljon myös potaskaa!), täkäläisiltä liiton lajivalmentajilta jotka nähneet sikäläistä touhua, eräältä ulkomaiselta koutsilta, jne. Onhan täältä opinahjon luennoiltakin tarttunut jotain lajispesifejä harjoitusesimerkkejä, vaikka asia onkin pitkälti "yleisemmällä" tasolla.

 

[Pertti 123]

Pertti: HUU:sta, YU-kuvalehdestä, parista jenkkiläisestä kirjasta, kansainvälisistä yleisurheilua käsittelevistä tieteellisistä ja puolititeteellisistä läpysköistä, jotain netistäkin(tuolla paljon myös potaskaa!), täkäläisiltä liiton lajivalmentajilta jotka nähneet sikäläistä touhua, eräältä ulkomaiselta koutsilta, jne. Onhan täältä opinahjon luennoiltakin tarttunut jotain lajispesifejä harjoitusesimerkkejä, vaikka asia onkin pitkälti "yleisemmällä" tasolla.

Kun itteä kiinnostats kovasti jenkkien harjoittelu. Juoksuharjoittelusta olen joten kuten perillä (400m harjoittelu), mutta voimapuolesta olen kuutamolla.

Voitko vastata seuraaviin kysymyksiin, niin hyvin, kuin pystyt:

1. Millaista punttiharjoittelua ne tekee

2. kuinka usein ne tekee punttia

3. tekeekö ne hyppyjä / loikkia, minkä verran

4. millainen on voimaharjoittelun jaksotus vuoden sisällä

5. kaikkea muuta tietämisen arvoista, mitä en ole keksinyt kysyä

Olin MM-kisojen yhteydessä pikku palaverissa, jossa Jeremy Warinerin ja Michael Johsonin valmentaja (siis sama mies valmensi/valmentaa kumpaakin) kertoi heidän harjoittelustaan. Kun kysyttiin voimaharjoittelusta, niin vastaus oli aika lyhyt, koska sitä varten niillä on voima valmentaja erikseen, eikä tää valkku osannut pahemmin kertoa siitä voimaharjoittelusta.

HUU:a ja YU:n kuvalehteä olen kumpaakin lukenut nyt noin 1-2 vuoden ajan.

 

[jarska]

1. Millaista punttiharjoittelua ne tekee

2. kuinka usein ne tekee punttia

3. tekeekö ne hyppyjä / loikkia, minkä verran

4. millainen on voimaharjoittelun jaksotus vuoden sisällä

5. kaikkea muuta tietämisen arvoista, mitä en ole keksinyt kysyä

6. ja minkälaisia testituloksia?
-hypyissä&loikissa (vauhditon pituus/3-loikka/5-loikka/kevennyshyppy...)
-salilla

 

[R.A.]

Olin MM-kisojen yhteydessä pikku palaverissa, jossa Jeremy Warinerin ja Michael Johsonin valmentaja (siis sama mies valmensi/valmentaa kumpaakin) kertoi heidän harjoittelustaan. Kun kysyttiin voimaharjoittelusta, niin vastaus oli aika lyhyt, koska sitä varten niillä on voima valmentaja erikseen, eikä tää valkku osannut pahemmin kertoa siitä voimaharjoittelusta.

Joskus muistan kuulleeni, ettei herra Johnson olisi jaloille tehnyt minkäänlaista punttitreeniä, ainoastaan ylä- ja keskikropalle. Ihmettelin asiaa kovasti, oli kaverilla nyt sen verran lihakkaat jalat. Mutta tiedä sitten, oliko tämä lausahdus pelkkää legendaa vai totta...

 

[reppana]

Mutta jos joku löytää jostain kuvan 100 metrin maailman nopeimmasta, joka on samanlainen heinäsirkka kuin ylläoleva kaveri, niin mielikuva alkaa muuttua;) :D[/QUOTE]

Yksi Collinssin Kimi, joka pari vuotta sitten voitti 100 metrin MM:n, ja oli tänä vuonna 3:s Helsingissä on aikas hintelä kaveri, eikä ole pituudellakaan pilattu.

Toinen esimerkki nopeasta, hintelästä kaverista voisi olla Frankie Fredericks

 

[Pertti 123]

Jaha, avatarin perusteella Jarska juoksee kohta kovaa... Massat ja ihonväri on kohdallaan :D

 

[röhnis]

Kun itteä kiinnostats kovasti jenkkien harjoittelu. Juoksuharjoittelusta olen joten kuten perillä (400m harjoittelu), mutta voimapuolesta olen kuutamolla.

Voitko vastata seuraaviin kysymyksiin, niin hyvin, kuin pystyt:

1. Millaista punttiharjoittelua ne tekee

2. kuinka usein ne tekee punttia

3. tekeekö ne hyppyjä / loikkia, minkä verran

4. millainen on voimaharjoittelun jaksotus vuoden sisällä

5. kaikkea muuta tietämisen arvoista, mitä en ole keksinyt kysyä

Olin MM-kisojen yhteydessä pikku palaverissa, jossa Jeremy Warinerin ja Michael Johsonin valmentaja (siis sama mies valmensi/valmentaa kumpaakin) kertoi heidän harjoittelustaan. Kun kysyttiin voimaharjoittelusta, niin vastaus oli aika lyhyt, koska sitä varten niillä on voima valmentaja erikseen, eikä tää valkku osannut pahemmin kertoa siitä voimaharjoittelusta.

HUU:a ja YU:n kuvalehteä olen kumpaakin lukenut nyt noin 1-2 vuoden ajan.

Tää nyt ei ole mikään perusteellinen vastaus, mutta:

1. Salilla hyvin paljon perustuu kyykyn(normikyykky reidet lattiantasoon tai alemmas), RV, penkin, jonkun yläselkäjutun ympärille.

2. Useimmiten 2-3xvko. Siis jos koko kroppa läpi em. liikkein. Jotkut käyttää ylä/alakerta -splittiä, silloin 4xvko. Tämä siis perusharjoittelukaudella. Ei mitään kauheaa löylyä puntilla, määrällisesti. Joskus erillisinä sessioina, joskus juoksutreenin päälle jotain. Vaihtelee.

3. Riippuu koutisista ja urheilijasta. Useimmat teettää, mutta ei tolkuttomia määriä. Moniloikkaa, vauhditonta pituutta, porrashyppyjä, aitahyppyjä, arkkuhyppyjä. Simppeliä settiä, ei useinkaan mitään ultrakovaa iskutusta.
Lisäksi vastusvetoja, mäkivetoja, kuntopallon/kuulanheittoja jne.

4. Jälleen simppeliä. Lyhyt hypertrofiajakso(pituus riippuu tasosta/tarpeesta), maksimivoima, räjähtävä voima. Jotkut ei varsinaisesti tee räjähtävää jaksoa, tosin veteen piirretty viiva onko esim. 3*2*90% 3RM räjähtävää vai ei! Noi ajoittuu periaatteessa järjestyksessä PKK1, voimakausi(PKK2), KVK/KK.

5. Ei siis mitään uutta auringon alla. Nämä koskee niitä instansseja, joiden touhuihin olen jotain kautta tutustunut. Varmasti monia muitakin käytäntöjä löytyy isosta maasta.. Aika hätäinen vastaus, mutta toivottavasti auttoi jotakin. Koitan tarkennella, jos herää jotain kyssäreitä.

6. En tiedä juurikaan noista. Veikkaisin, että järjestään tasoa 330cm>, 17m>, n. 70cm. Siis huipputason miehillä. Tietenkin hieman yksilökohtaista. Eivät monet välttämättä testaile noita.

 

[jarska]

6. En tiedä juurikaan noista. Veikkaisin, että järjestään tasoa 330cm>, 17m>, n. 70cm. Siis huipputason miehillä. Tietenkin hieman yksilökohtaista. Eivät monet välttämättä testaile noita.

Tota saamaa itsekkii oon ajatellut paitsi vp ehkä pikkuisen enemmän eli 340cm±30cm,17m±2m,70cm±10cm. Vaihtelu on toki suurta.

Jaha, avatarin perusteella Jarska juoksee kohta kovaa... Massat ja ihonväri on kohdallaan :D

Joo massat on kohillaan, mut ihonväri on väärä(kun en oo avatarissa). :D

 

[jhulmi]

Juha: That's me, olen paljastunut;)

Dodi...Timo, Petteri Jouste junior ;)

 

[Kehäkettu]

Mulle on vähän epäselvää millanen ton räjähtävän voiman jakso tulisi olla, voisiko
joku antaa esimerkin millaisia sarjoja ja mitä liikkeitä. Voiko käyttää samoja liikkeitä kuin voimatreenissäkin?Ja toinen kysymys:Käyttääkö venäläiset oikeasti konjugaatio metodia urheilussa, niinku westside barbell äijät väittää?Eli treenataan kaikkia ominaisuuksia jatkuvasti lyhyellä mesosyklillä, eikä jaeta harjottelua kausiin esim.Hypertofia,perusvoima, max.voima, räj.voima. Voimanostajat näyttää ainakin käyttävän pääsääntöisesti volyymiharjoittelua.

 

[Pertti 123]

Puolikyykky räjähtävänä on mun lemppari noista puntti liikkeistä. Voi keskittyä maksi yrittämiseen. Esim tempauksessa tekniikka vaatii niin paljon huomiota, että maksimaaliseen yritykseen on vaikeempi keskittyä.

Vaikka 4x5xpuolikyykky maksimaalisella yrityksellä raudat maatakiertävälle radalle. Voi lähteä liikkeelle isommista raudoista ja siirtyä jakson loppua kohden keveempiin, jotta liike nopeutuu. Mutta isot painot ei tarkoita mitään maksimi rautoja, eli liikkeen pitää olla nopea niillä isommillakin painoilla. Kevyimmillä tanko lähteekin sitten lennolle :D

Ite esim. menin puolikyykyssä 150kg --> ihan kevyisiin 40-60kg. Mut mä oonkin heikko


Tehot kehittyy parhaiten jos teet sarjojen välissä muutaman hypyn, vaikka vain paikallaan ylöspäin hyppy 5 kertaa, 1/2 kyykyn sarjojen välillä.

Mulla kehitty tollasten treenien seurauksena aitahypyt aika homona. Toki aitahypytkin on vielä aika kaukana juoksemisesta, mutta nilkka työ on siinä jo sentään mukana.