Wall of text hits you 934534 damage. You are stunned. ;)
Eräs asia Halmetojan tekstin alussa kiinnittää heti huomiota:
Historia
Kiinassa männyn siitepölyä on käytetty todennäköisesti yli 2000 vuotta...
Perinteisen kiinalaisen lääketieteen harjoittajat määräävät männyn siitepölyä usein...
Männyn siitepölyä käytetään myös ulkoisesti...
Ulkoisesti vastaavan voiteen sanotaan olevan kuitenkin erityisen hyvä...
Eli siis käytetty on ja paljon mutta onko todisteita toimivuudesta? Ei. Lähinnä käyttöhistoria kertoo, että siitepöly ei nyt ainakaan akuutin tappava ole, käy mahdollisesti ravinnoksikin.
Yrtin(?) historia linkittyy vahvasti terveyttä palauttavaan ja pitkäikäisyyttä tuovaan rohdokseen.
Korrelaatio ei tarkoita välttämättä kausaalisuutta. Jos jokin asia linkittyy jonkun kanssa, niin siitä ei voi päätellä vielä mitään, varsinkaan kun et juuri tarkenna miten siitepölyn syöminen linkittyy terveyden palautumiseen ja pitkäikäisyyteen.
Terveyden palautuminen viittaa siitepölyn auttavan toiminnanvajaukseen tai sairaudenhoitoon. Minkä sairauksien tai vajauksien ja millä mekanismilla?
Intian ayurvedassa tai länsimaisessa kansanlääkinnässä männyn siitepölyllä ei ole tunnettua käyttöhistoriaa.
Intialaisten puutteelliset tiedot havupuista mä ymmärrän, koska havupuut kasvavat lähes yksinomaan boreaalisella metsävyöhykkeellä. Jos siitepöly olisi niin mainio luonnontuote, niin miksei siitä ole enempää historiallista aineistoa Euroopasta, Suomesta tai Venäjältä? Yleensä eliöt evoluution kuluessa testaavat ympäristönsä flooran ja faunan ravinnonlähteitä tarkasti.
Hopi-intiaanien ja apassien keskuudessa männyn siitepölyä käytettiin seremoniallisesti--
Heillä on joo omat aikuistumisriittiinsä mutta muistaakseni niihin ei käytetä pelkästään männyn siitepölyä vaan "pyhää" siitepölyseosta ja savea.
ja Pohjois-Amerikan Iruquios-heimolle siitepöly oli jatkuva ravinnon lähde.
Mielenkiintoista. Olisiko tästä enemmän faktaa tarjota?
Fytoravinteet
Pääasialliset lajikkeet siitepölyn keräämiseen ovat: Pinus sylvesteris (Yhdysvallat)
Pinus Sylvestris ei kasva Yhdysvalloissa ollenkaan, siellä lajeina ovat
P. resinosa ja
P. banksiana
Männyn siitepölyn kemiallinen koostumus on hyvin monimutkainen.
Mua kiinnostaisi tietää onko olemassa jotain kasvilajia, jonka siitepölyn kemiallinen koostumus EI ole hyvin monimutkainen?
Männyn siitepöly sisältää kaikki kehollemme 8 välttämätöntä aminohappoa sekä 14 muuta aminohappoa, 30 mineraalia (kivennäis- ja hivenainetta), 15 eri vitamiinia (A-, B-, C- ja D-vitamiinia (D2, D3) (1), rasvahappoja (omega 3, -6, -9) koentsyymejä, polysakkarideja, flavonoideja, yli 100 entsyymiä, nukleiinihappoja, lesitiiniä, kasvisteroleja ja yhteensä yli 200 bioaktiivista ainesosaa (mm. kversitiini, MSM, superoksididismutaasi. rutiini, inositoli, polyfenoleja).
Tottakai siitepölyssä on kaikkea näitä, siitepölyhän sisältää eläviä soluja, joiden tehtävä on kasvattaa siiteputki emiin ja hedelmöittää munasolu. Ei tämä ravintoainejakauma tietääkseni eroa normaalista syötävästä kasvisolukosta, hedelmistä ja marjoista.
Kasviandrogeenistä männyn siitepölyn tiedetään sisältävän mm. testosteronia, epitestosteronia, brassinolidiä, dehydroepiandrosteronia, androsteronia ja androstenedionia.
Olisi vielä kiva jos voisit linkkailla suoria lähdeviitteitä yksittäisille väitteille, joka puoltaa ko. väitettä. Jos artikkeleita esim. pubmedista lukenut, niin siellä on yleensä lauseen perässä numeroita, jotka tarkoittavat, että tekstille esitetylle väitteelle on joku tutkimus tukena.
Männyn siitepöly sisältää poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia kasvisteroleja.
Millaisia määriä ja verrattuna mihin?
Kasvit sisältävät pääasiassa viittä keskeistä sterolia, jotka ovatauksiini, sytokiinit, gibberelliinit, brassinosterolit ja etyleeni.
Kaikki kasvit sisältävät näitä kasvihormoneja, koska ne ohjaavat kasvien kasvua, kehittymistä ja solukoiden erilaistumista.
Yleisesti todettakoon, että kasvisterolit ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta etenkin viljelijöiden keskuudessa, koska nämä yhdisteet stimuloivat voimakkaasti kasveja kasvamaan. Esimerkiksi brassinolidi, joka löydettiin vuonna 1979 on huomattavan voimakas kasvun stimuloija.
Ihan mielenkiintoista kasvifysiologiaa mutta onko tällä jotain ravitsemuksellista merkitystä vai miksi kummassa alat selittämään kasvien omista kasvunohjaushormoneista?
Vain yksi nanogramma riittää lisäämään merkittävästi itävän pavun kasvua. Brassinolidia (ja muita brassinosteroleja) voisikin kutsua kasvien omaksi testosteroniksi. Männyn siitepöly sisältää lukuisia brassinosteroleja, kuten brassinolidia, castastenonia ja typhasterolia. Täällä hetkellä tunnettuja brassinosteroleja on yli 30 ja niiden kemiallinen rakenne on lähellä eläinten steroidi-hormonien rakennetta ja ne ovat biologisesti hyvin aktiivisia.
Sori mutta tämä sun teksti on aika tuttua tavaraa kaikilta superfood-sekopäiltä, joiden juttuja olen nyt pari vuotta lukenut netistä. Järkyttävä selitys jostain täysin irrelevantista asiasta ja sitten listataan aivan karsea määrä monimutkaiselta kuulostavia kemiallisia yhdisteitä, kasvihormoneja, vitamiineja, hivenaineita ja ties mitä. Lukija hukutetaan informaatioähkyyn, eikä hän pääse sanomaan sanaansa väliin. Harva edes tietää mitä nuo kaikki mainitut kemialliset aineet ovat ja ennenkaikkea onko niillä jotain ravitsemuksellista merkitystä.
Pitkä lista tarkkoja väitteitä hiilihydraatti, rasva, proteiini, vitamiini ja muista ravintoaineista. Missä nää luvut on mitattu? Kuka ne on mitannut? Linkkejä kiitos.
Analyysen mukaan Pinus pungeana -lajikkeessa testosteronin määrä on 1.1 mcg / 10g ja Pinus tabulaformis -lajikkeessa pitoisuus on 2.7 mcg / 10g
Jopas on melkoisia turhia eläinhormonimääriä kasveissa. Edelleen... kuka mitannut, milloin? Netistä löytyy kaksi juttua 1970 luvulta. That's it.
Mies tuottaa n. 6-10 mg testosteronia vuorokaudessa. Olen katsellut tuota
Paletaanin laskua ja hänhän siinä vertasi määrää korvaushoidon määrään, joka on itseasiassa aika suuri, koska se Sustanon 250mg injektoidaan 10-14 viikon välein.
Lasken nyt vähän eri tavalla.
Jos siis oletetaan, että toi männyn siitepölytestojuttu on totta ja sitä on
P. tabulaformiksessa tuo 2,7µg/10g = 0,27µg/g.
(µg = mikrogramma)
Alle 30v. miehen normaalituotanto on siis vuorokaudessa n. 6-10mg, joka tarkoittaa mikrogrammoissa 6000µg - 10.000µg. Lisäksi mahasuolikanavan jäljiltä 1/6 testosteronista on enää aktiivista, koska entsyymit tuhoavat testosteronin aktiivista muotoa, siksi testosteronia annetaan lihaspistoksena, laastarina, geelinä ja taitaa niitä kielen alle laitettavia tablettejakin olla.
600g siitepölyä vastaa 0,27% - 0,45% miehen vuorokauden aikana tuottamaa kokonaistestomäärää
6000g siitepölyä vastaa 2,7% - 4,5% - " -
60000g siitepölyä vastaa 27% - 45% - " -
En tarkkaan osaa sanoa millaisilla testosteronimäärillä alkaa vaikutusta olla mutta kyllä se vähän näyttää siltä, että vähintään kuusia kiloa siitepölyä pitäisi syödä päivässä jonkunlaisen vaikutuksen aikaansaamiseksi
jos oletetaan, että nuo siitepölyjen testosteroniväitteet ylipäätään pitävät paikkansa.
Vaikka nämä määrät saattavat näuttää huomattavan pieniltä, on hyvä ymmärtää, että androgeenit ovat erittäin voimakkaita yhdisteitä ja esimerkiksi sikiön sukupuolen muuttamiseksi maskuliiniseksi, vaaditaan teoreettisesti vain 0.004 mcg -kokoinen annos.
Kannattaa myös muistaa, että androgeenien vaikutukset sikiönkehityksen aikana ovat eri asia kuin aikuisen ihmisen kohdalla. Koko on täysin eri, testosteronin välitystapa on täysin eri. Ja testosteronissa on myös puoliintumisaika, siksi se yleensä sidotaan johonkin esteriin, joka toimii kantoaineena molekyylille.
Käytön hyödyt
Männyn siitepölyä markkinoinaan yleisenä toonikumina, ravitsevana adaptogeeninä ja erinomaisena androgeenien lähteenä. Siitepölyn kerrotaan olevan voimakas antioksidanttien lähde, SOD-tasojen nostattaja, immuniteetin vahvistaja ja tulehdustilojen rauhoittaja. Lisäksi siitepölyn kerrotaan laskevan kolesterolitasoja, tukevan maksan uusiutumista, toimivan kasvaimia vastaan ja ehkäisevän reumaa.
Tokihan sitä kerrotaan ja markkinoidaan...
Tieteellinen tutkimus
Suurin osa männyn siitepölyä koskevista tieteellisistä julkaisuista tulee Kiinasta ja Koreasta. Muutamia näistä tutkimuksista on käännetty englanniksi ja käännöstyötä tehdään jatkuvasti lisää. Uutta tutkimusta männyn siitepölystä tehdään parhaillaan myös Etelä-Euroopassa. - - Yhtään Kiinassa ihmisillä tehtyä tutkimusta ei ole vielä julkaistu englanniksi.
Kuka näitä Kiinalaisia ja Korealaisia tutkimuksia on sitten lukenut ja kääntänyt, koska informaatio on sullekin saakka selkeästi tullut.
Austraaliassa ja Chilessä tutkivat kehittävät jatkuvasti männyn siitepölyn keräämiseen aiempaa fiksumpia keruumekanismeja. Tällä hetkellä yksittäinen kerääjä kykenee poimimaan noin 20 litraa kukintoja yhdessä päivässä.
20 litran ämpäri kukintoja painaa... öööh ehkä pari kiloa? Tästä määrästä saa sitten sen 1% testoboostiin... päivässä, jota ei oikeastaan edes tarvita, koska tyyppi ei ehdit treenaamaan salille, kun se vaan kerää kukintoja.
Mä katselin kanssa näitä sun lähteitä vähän:
D-vitamiinitutkimus, ei mainintoja testosteronista tai androgeeneistä. Tosin en pysty lukemaan koko juttua, pelkkä abstracti.
Ensimmäinen kahdesta tutkimuksesta, jossa mainitaan jotain androgeeneistä. En pysty lukemaan tosin, koska on tää on niin vanha juttu 1971. Steroidien löytymistä siitepölystä en pidä niin ihmeellisenä, koska monet steroidit ovat kolesterolirunkoon perustuvia signaalinvälittäjiä joten voisi teoriassa olla mahdollista, että siitepölystä löytyisi jotain testosteronin esiastetta, jota kasvi käyttää signaalinvälitykseen. Tosin näyttöä on erittäin vähän. Mä kyselen vielä tolta meidän kasvibiokemian proffalta jos hän tietää mitään, hän on nimenomaan erikoistunut kasvien kasvuun ja signaalinvälitykseen.
"The fecal contents of dry matter and of crude protein and crude ash in fecal dry matter changed by -5, +4 and -5 percentage units. The apparent digestibilites of dry matter and crude protein decreased by 3 and 5 percentage units, respectively, while the apparent digestibility of crude ash remained unchanged. Broken pollen acted in the same direction, however the effects were about 20% less pronounced as compared to native pollen. The pollen feeding reduced the fecal germ contents of Proteus mirabilis and Escherichia coli, while the amounts of alpha-hemolysing streptococci was increased. In total, the observed effects of an addition of native broken or pollen to the diet seemed to be based mainly on the increased intake of cell wall constituents."
Vau!!
Oletko edes lukenut näistä abstracteja?
"As a result, the presence of estrogens and androgens in plant tissues remains uncertain and although the possibility that they may be involved in the control of plant reproductive development cannot be ruled out, the evidence that they are is neither complete nor convincing."
Mitäs tästä? Kyllähän sitä nyt jokainen joka on lukion käynyt uskoo, että siitepölyssä on fosfolipidejä, niistähän se solukalvo koostuu.
Espanjalaiset ovat keksineet männyn siitepölyn toimivan allergeenina:
Conclusions
Pinus pollen may be an important allergen since by itself can be the only cause of allergic disease. Therefore, we think that it must be taken into account in patients living in areas with high Pinus pollen concentrations and with seasonal respiratory disease.
Nestekromatografia tutkimus siitepölyn aminohappokoostumuksesta. Ihan ok juttu, mutta ei mitään uutta ja mullistavaa.
"In nude mice injected intratumoraly --" Hiirulaisen kasvaimeen ruiskutettiin nukleaaseja ja proteaaseja sisältävää liuosta ja kasvain pieneni. Ihan mielenkiintoinen koe.
Ei oikeastaan mitään uutta tässäkään. Kaikissa soluissa on antioksidanttisia ominaisuuksia, ei ole siis mikään ihme, että siitepölyjenkin soluista löytyy noita kemikaaleja.
Tutkimus siitepölyekstraktin käytöstä reumahoidossa ihonalaispistoksena. Vaikutti nopsaan abstraktin katsottuna ihan ok tutkimukselta ja lehdeltä mutta miten tämä liittyy ravintoväitteisiin siitepölystä?
Siitepölyssä on seuraavia hivenaineita: Mg, Se, Si, Sr, P, S, Cl, K, Ca, Mn, ja Fe. Okei, ei mitään uutta ja mullistavaa.
Kiinalaiset ovat testanneet, että rotat eivät kuolleet tai saaneet myrkytysoireita, kun niille syötettiin siitepölyä 15g/kg.
Männyn siitepölyn efektiivisyydestä en osaa sanoa juuta enkä jaata tieteen puolelta, koska tutkimuksia ei yksinkertaisesti ole.
Etkös sä jo muutamaa ole siteerannut ja jos tutkimuksia ei ole, niin mistä esim. tiedät, että siitepölyssä on testosteronia?
Fitnesstukku koodi pakkotoisto15. Olen enemmän kuin avoin kaikille kysymyksille mitä mihin tahansa aiheeseen liittyen ja jos kuumottavia kysymyksiä tulee mieleen, niin bring it on. Yleensä eniten oppii itseään fiksummilta ja sen vuoksi annan pelkkää arvostusta osuvalle kritiikille / kasvun paikoille.
No tässä on pari...
