- Liittynyt
- 1.10.2007
- Viestejä
- 237
Mistä penkkipunnertaja tietää kuinka pitkä stoppi on rinnalla on riittävä ja niin, siinähän on nivelet niin lukossa kun voi olla. :face:
Lisäpainoleuanvedon Suomen CUP 2014: 1. osakilpailu Jyväskylässä 11.1.
- Keskustelun aloittaja Funky Monkey
- Aloitettu
Mistä penkkipunnertaja tietää kuinka pitkä stoppi on rinnalla on riittävä ja niin, siinähän on nivelet niin lukossa kun voi olla. :face:
- Liittynyt
- 9.4.2013
- Viestejä
- 42
Penkkipunnerruksessa lukitetaan nosto myös yläasentoon, jolloin nostajan kyynärnivelet ovat lukossa (Rack - komento). Puhe oli edelleen yläasennon lukituksesta.
- Liittynyt
- 14.11.2011
- Viestejä
- 90
No niin sekin vaan menee, että kaikki jotka treenaa leukoja salilla, eivät treenaa niitä kisamielessä. Ja niin sekin vaan menee, että kaikki jotka treenaa esim. penkkiä salilla, eivät treenaa sitä kisamielessä. Bodareilla aivan toissijaista pärjääkö ne penkkikisassa, koska heidän tavoitteet ovat toiset. Eihän tässä kukaan pakota ketään vetään leukoja tietyllä tyylillä, tai kilpailemaan niissä.
Aina jos joku pärjää paremmin kuin muut jossain lajissa, niin heti alkaa tulla perusteluja joistain säännöistä tai tekniikoista. Ymmärrettävää toisaalta..
- Liittynyt
- 22.3.2013
- Viestejä
- 73
Itse ymmärrän leuanvedon suorituksena, jossa kädet ovat suorana alhaalla ja ylhäällä leuka käy tangon päällä. Nitkutuksen oppiminen tuskin on vaikeata, kun suurin osa tekee sen automaattisesti failuren lähestyessä. Jos yläasennossa pitäisi pysyä muuttuisi vetokisa osittain staattisen voiman kisaksi. Pitäisikö myös toisto kisassa mennä vain tuomarin käskystä alas? vai onko niin, että toistokisassa ei ole kysymys leuan vedosta ollenkaan? Kuinka voisi tasapuolisuuden varmistaa yläasennon pidossa? Luulisi vetäjän itse tietävän milloin leuka kävi tangon päällä ja jos tuomari ei leuan käyntiä tangon päällä huomaa, niin siinä on varmaankin videointi kiistaa varten.
Kalju
Banned
- Liittynyt
- 26.12.2002
- Viestejä
- 2 003
- Ikä
- 46
Yhdyn kyllä kritiikkiin. Kyllä mun mielestä pitäis pieni stoppi olla vaatimuksena. Toi on hyvä että roikunnasta lähdetään luvan jälkeen vapaalla tekniikalla vetämään. Rytkytykset ja pyristelyt on katsojaystävällinen juttu. Mutta tollane leaun vilautus on huono homma. Selkeä sääntö olis että pitää pysäyttää. Edes puolikkaaks sekunniks tai jopa niin että luvan jälkeen alas.
- Liittynyt
- 14.11.2011
- Viestejä
- 90
Sellaisia niistä säännöistä vaan ei taida saada, että ne kaikkia miellyttäisivät. Jos näiden kisojen säännöissä olis ollu stoppi ylhäällä, todennäköisesti tämän keskustelun tilalla käytäisiin sitä, että se pitäisi poistaa. Että sillä ja sillä oli lyhyempi stoppi ku tällä ja tuolla.
Edit:
Kuten kuvasta näkyy: toiset kritisoi kehon liikkeitä, toiset leuan stoppia, toiset molempia, minä en kumpaakaan...
- Liittynyt
- 20.12.2006
- Viestejä
- 1 091
Noh voimoo siihen vetoon tarvihtee jokatappauksessa, veti miten veti. Ei siinä jos alkaa liikaa painaa nenän kohilla enää välttämättä rimpuilemallakaan sitä leukaa sinne ylös saa. Minä tiedän, koska koitin :D Minun mielestä kisat oli varsin rehdillä asenteella, kisaajat kannusti oikealla tavalla toisiaan, ihailivat toistensa suorituksia ja koittivat sen jäläkeen ite paremmin. Kyllä tuolla voimakkaimmat voitti ja eikös siellä siitä kisattukin. 
- Liittynyt
- 2.8.2004
- Viestejä
- 501
Noh voimoo siihen vetoon tarvihtee jokatappauksessa, veti miten veti. Ei siinä jos alkaa liikaa painaa nenän kohilla enää välttämättä rimpuilemallakaan sitä leukaa sinne ylös saa. Minä tiedän, koska koitin :D Minun mielestä kisat oli varsin rehdillä asenteella, kisaajat kannusti oikealla tavalla toisiaan, ihailivat toistensa suorituksia ja koittivat sen jäläkeen ite paremmin. Kyllä tuolla voimakkaimmat voitti ja eikös siellä siitä kisattukin.
Komppaan tätä kyllä! Kisat oli paikan päällä äärimmäisen rehdit ja huikeeta nähdä kuinka kaikki tsemppas kaikkia! Ei siellä kukaan tullut Rytköselle sanomaan et jumalauta mitä paskaa, hirveetä toi sun tekniikka, nyyhky sitä nyyhky tätä, oot nii naurettava jätkä jne... Natikka tuuha käymää valolla heittää yhdet treenit Rytkösen ja meidän muiden kanssa niin saadaan sustakin todellinen kuva.. Nyt voisin tästä heittää että oot itkevä jätkä jossainpäin Suomea, kuka kirjootteloo nettiin ku ite ei ollu kisoissa vetämässä ja näyttämässä kuinka strict tyylillä tulee 90 kiloa lukitsemalla kädet tangon yläpuollelle 10 sekunniksi vaan vittuillakseen meille järjestäjille ja varsinkin muille kisailijoille, koska vittuileminen on nii helvetin kivaa ja varsinkin aikuismaista käytöstä! Sellaista...
edit: niin ja tottahan toki on hyvä että asia aiheuttaa puhetta ja keskustelua, sekä lajia varmasti kehitetään. Sehän nyt on vaan niin että lauantain kisoissa vedetyt SE:t on tämän HETKEN SE:t, ne on virallisten sääntöjen puitteissa toteutettu, joten ei pitäis olla nokan koputtamista
- Liittynyt
- 1.10.2007
- Viestejä
- 237
Olen pahoillani, etten osaa ilmaista itseäni niin että kantani tulee tarpeeksi selkeästi esille. Kysymys oli lajin LÄHESTYTTÄVYYDESTÄ = kuinka helppo lajiin on lähteä ja kuinka paljon kilpailuihin osallistuu. Mitä vaikeampi tehdään tästä lajista jonka "parissa" on harrastajia paljon, sitä vähemmän niistä hakeutuu kilpailuihin, kun suhdetta voitaisiin parantaa... Puhun nyt vain lajin kehittämisen kannalta ja ainoastaan sen puolesta että lajista tulisi suosittu ja hyvin voiva.
... Noo eihän siitä olympialajia koskaan tule vaikka miten vedettäs ;)
Ja jos väität että _minä_ kritisoin sääntöjä kun joku pärjää, niin voit jättää tollaset trollit kirjoittamatta. Olen sanonut oman mielipiteeni säännöistä jo kauan ensimmäistä kisaa. Oikeestaan heti kun sain tietää minkälaiseksi leuanveto RY:n säännöt muodostuu. Ainut motiivi on ilmaista oma näkemys säännöistä ( toistan itseäni) on se että leuanveto RY on tehnyt helvetisti duunia ja hyvää sellaista, nostanut lajin ihan uudestaan esille ja kilpailtavaksi maanlaajuisesti ja isoissa kisoissa. Niin Leuanveto RY:llä on todellasuuri valta minkälaiseksi leuanveto käsitys muodostuu 2010-luvulla ja minkälaista siinä kisaaminen tulee olemaan. Politiikkaan minusta ei ole, enkä jaksaisi. Kuhan huutelen.
- Liittynyt
- 1.10.2007
- Viestejä
- 237
Jos käytät penkkipunnerrusta itsekkin vertauksena koita kestää. Lajit ovat tässä "nivelet lukittuna" - asiassa hyvin samanlaisia.
Molemmista lähtee käskystä suoritus lukosta, käy rinnassa/tangon päällä pisteessä, missä luonnollisesti lukkoa ei ole. MUTTA penkissä annetaan merkki nostaa, mutta leuanvedossa ei merkkiä laskea. Penkissä tottakai vielä erikseen RACK komento lopetukseen.
- Liittynyt
- 14.11.2011
- Viestejä
- 90
Sori vaan, ei ole tarkoitus loukata. Antaa asioiden riidellä eikä henkilöiden. Sanoin tuon sääntöjen "kritisoimisen" koska tänään tänne niitä on aika moni kritisoinut. Myös itse olet sanonut, että stoppi sinun mielestäsi pitäisi olla tangon päällä. Mutta kuten sanoin, hyvä että palautetta tulee, niin laji kehittyy.
Mutta toivottavasti tässä muodossa laji on helposti lähestyttävä, ainakin ekat kisat osallistujamäärältään viittaisivat siihen.
- Liittynyt
- 25.10.2012
- Viestejä
- 140
Leuanveto-ketjussa tätä sääntökeskustelua käytiin jo paljon ennen kisoja. Tässäpä alkuun sieltä koottuna omia perustelujani nykyisten sääntöjen puolesta myös tähän ketjuun:
Suomalaisessa leuanvetokulttuurissa on eriäviä mielipiteitä siitä tulisiko lisäpainoleuanvedon kilpaurheilulajina olla olkanivelen ojentajia sekä kyynärnivelen koukistajia eristävää ”strict-leuanvetoa” vai koko kehon lihaksiston käytön mahdollistamaa ”kokovartalovetämistä”. Nykyaikaiset lisäpainoleuanvedon säännöt mahdollistavat kokovartalovetämisen ja säännöt menivät enemmistön äänestyksellä läpi. Äänestäjinä olivat vuonna 2012 virallisiin leuanvetokisoihin osallistuneet suomalaiset kilpaleuanvetäjät. Demokraattisessa päätöksenteossa mennään enemmistön tahdon mukaan ja vuonna 2012 virallisiin leuanvetokisoihin osallistuneet olivat todennäköisesti melko hyvä otanta tuomaan suomalaisten leuanvedon aktiiviharrastajien mielipiteen julki vuonna 2012.
Mielestäni hyviä puolia nykyaikaisissa lisäpainoleuanvedon säännöissä:
1) Säännöt tekevät tuomaroinnista yksiselitteistä, sillä ne ovat yksinkertaiset. Käytännössä sääntöihin on määritetty vain kaksi ydinkohtaa eli vedon aloituspiste (”Veto lähtee heilumattomasta roikunnasta kädet suorana eli kyynärnivelet oienneena”) ja lopetuspiste (”Leuankärjen tulee ylittää vetotanko sekä pysty- että sivuttaisuunnassa”). Nämä molemmat pisteet tuomareiden on helppo havaita ja lopetuspiste voidaan lisäksi rajatapauksissa tarkistaa videotuomaroinnin avulla. Aloituspisteessä päätuomari avustaa kädellään vetäjän heilumattomaan roikuntaan. Jos säännöissä olisi rajoitettu jalkojen käyttöä jollain pykälällä, niin se lisäisi tulkinnan varaa tuomaroinnissa kovasti. Esimerkiksi voimaleuanvedossa on säännöt ”jaloilla potkiminen kielletty” ja ”jalkakulma on 45 astetta maksimissaan”, jotka ovat mielestäni huonot juuri vaikean tulkinnalisuudensa takia.
A) "Jaloilla potkiminen kielletty" - Mikä tulkitaan potkuksi? Onko se potku, jos jalka värähtääkin? Miten määritetään potku yksiselitteisesti?
B) "Jalkakulma on 45 astetta maksimissaan" - Tämä viitannee siihen, että lonkkanivel saa koukistua korkeintaan 45 astetta eli lonkkakulma saa olla pienimmillään 135 astetta (180 astetta on suorana oleva lonkkanivel). Miten tuomari voi nähdä onko lonkkanivel koukistunut 44 vai 46 astetta? 44 astetta pitäisi hyväksyä ja 46 astetta hylätä - jotta tuollainen tuomarointi oikeasti esimerkin mukaisissa rajatapauksissa onnistuisi, pitäisi jokaisella vetäjällä olla nivelpisteissä markkerit, vetosuoritukset pitäisi videokuvata ja vasta videoanalyysistä voitaisiin biomekaanisen analyysin avulla määrittää tarkka lonkkakulma. Tällä karrikoidulla esimerkillä tarkoitan sitä, että hyvät säännöt ovat sellaiset, että niissä ei ole tulkinnanvaraa ja tuomarointi onnistuu käytännöllisesti ja oikeudenmukaisesti kisatilanteessa.
2) Uusilla säännöillä nähdään todellisesti kuinka suurilla lisäpainoilla ihminen pystyy vetämään yhden leuan, sillä säännöt mahdollistavat kaiken ihmiskehossa olevan voimakapasiteetin käytön, joka on mahdollista käyttää leuanvetosuorituksessa.
3) Säännöt ovat myös kilpailijalle helpot. Heilumattoman roikunnan ja tuomarin ”vedä”-komennon jälkeen ei tarvitse miettiä miten vetää, vaan voi vaan luonnollisesti vetää täysiä ja antaa kaikkensa saadakseen leukansa tangon yli.
4) Kokovartalovetäminen on luonnollista ja brutaalia toimintaa. Säännöt mahdollistavat luovuuden käytön ja laajan tekniikoiden kirjon.
5) Säännöillä oli niiden julkaisuhetkellä suomalaisten kilpaleuanvetäjien enemmistön tuki.
Voimailulajeissa ensin sääntöjä täytyy toki muuttaa siten, että enemmistö lajin harrastajista kokee säännöt hyviksi ja säännöistä on saatu poistettua tulkinnanvaraisuudet mahdollisimman hyvin. Sen jälkeen säännöt on hyvä jäädyttää, jotta eri kisojen tuloksia voi vertailla toisiinsa ja päästään luomaan tilastoja ja tekemään ennätyksiä. Tällainen luo pitkäjänteisyyttä ja ehjää lajihistoriaa sekä motivoi sekä uusia että vanhoja lajin harrastajia. Jatkuvat sääntömuutokset päinvastoin ovat urheilulajille tuhoisia ja voivat saada sekä harrastajat että yleisön turhautumaan lajiin.
Ominaisuusharjoittelussa tavoite määrittää järkevän liikkeen suoritustavan. Kilpaurheilussa säännöt määrittävät lajin. Se on hyvä, että asioista keskustellaan. En tiedä kuka on SLRY:n puheenjohtaja kaudella 2014-2015, mutta kaudella 2013-2014 se olen minä. SLRY on demokraattisesti toimiva yhdistys ja puheenjohtajalla on yksi ääni kuten muillakin. Puheenjohtaja joutuu kuitenkin tekemään hirveän määrän ilmaista talkootyötä lajin eteen. Itselleni motivaationa tuossa työssä on toiminut se, että saisimme hauskoja leuanvetokisoja lajista tykkääville ympäri Suomea ja saisimme luotua tasapuolisen ja ammattimaisen kilpailujärjestelmän. Ei ole aina kiva toimia saman lajin parissa sekä urheilijana että yhdistystoimijana, mutta suomalaisessa kilpaleuanvedossa on tällä hetkellä sellainen tilanne, että laji ei kehity, jos me urheilijat emme itse tee töitä sen eteen, että se kehittyisi. Toivoisin, että pitkällä aikavälillä SLRY olisi Suomessa yhtä kuin kaikki suomalaiset kilpaleuanvedon harrastajat ja kilpaleuanvetokulttuurista muodostuisi SLRY:n avulla juuri sen näköinen kuin enemmistö lajin harrastajista haluaa. Mielestäni voisimme leuanvetopiireissä nähdä suurena mahdollisuutena sen, että urheilijoilla on suora demokraattinen vaikutusmahdollisuus lajin kehittymiseen olemalla SLRY:n jäsen. Näin ei ole monessa urheilulajissa. Heidän ketkä toimivat lajin parissa sekä urheilijoina että SLRY:n luottamustehtävissä on vain syytä aina muistaa, että yhdistyshommissa ajetaan lajin etua – ei omaa etua. Tämä on ollut oma lähtökohtani tähän toimintaan. SLRY:n puheenjohtajana voisin toimia niinkin, että vetäytyisin kokonaan näistä keskustelufoorumien keskusteluista, mutta haluan olla täällä mukana yhtenä leuanvetäjänä kuten te kaikki muutkin. Se, että olen SLRY:n puheenjohtaja ei tee minusta sen kummempaa kuin muistakaan leuanvetäjistä tai SLRY:n jäsenistä. Sen se tekee, että olen sitoutunut tekemään lajin talkoohommia ainakin toimikauden 2013-2014 loppuun asti. Foorumeilla pyörin kuitenkin yksityishenkilönä ja erilaiset ehdotukset SLRY:lle tulee lähettää SLRY:n sähköpostiin yhdistys@slry.fi, josta SLRY:n hallitus pääsee lukemaan viestit. SLRY:n hallitus äänestää puolletaanko ehdotuksia vai ei. Hallitus valitaan joka vuosi vuosikokouksessa paikalle saapuneiden jäsenten toimesta. Toimikaudella hallitus käyttää päätösvaltaa. Jos jokaisesta pikkuasiastakin järjestettäisiin joka kerta jäsenäänestys, olisi päätöksenteko liian hidasta (tästä syystähän toimivaltaa käyttävät elimet ovat olemassa demokraattisissa järjestelmissä). SLRY on työkalu sekä nykyisille että tuleville leuanvetopolville rakentaa lajia – yhdistys säilyy, mutta sitä pyörittävät aktiivitoimijat muuttuvat – yhdistystä ei omista kukaan – se on kaikille.
Mielestäni ”suorituksen puhtaus” on täysin suhteellinen käsite. Onko suoritus ”puhdas” suhteessa joihinkin sääntöihin, jonkun yksittäisen henkilön asettamiin kriteereihin vai jonkun mielipiteeseen? Mielestäni strict-leuanveto tai kokovartaloleuanveto ei ole sinänsä ”puhtaampi” kuin toinen. Ne ovat vaan eri versioita samasta liikkeestä. Kilpaurheilussa ”puhtaita” ovat kaikki suoritukset, jotka ovat sääntöjen mukaisia.
Tulkinnanvarattomuus + luonnollinen koko kehon käyttö vs. perinteinen ihanne jäykkänä vetämisestä (tikkusuorana putkeen vetämään). Jos isompi porukka haluaa kisata eristetyssä lajissa, jossa testataan olkanivelen ojentajien ja kyynärnivelen koukistajien maksimivoimaa, niin suosittelen perustamaan uuden lajin, jossa istutaan selkänojallisessa penkissä köytettynä selkä suorassa ja vedetään ylätaljaa suoralla tangolla suorilta käsiltä kiinni rintaan.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ylämerkissä olisi kolme huonoa puolta:
1) Merkin pituus: oliko leuka tarpeeksi pitkään yläasennossa?
2) Vetävän liikkeen erilainen biomekaaninen luonne: kyykyssä, penkissä, maastavedossa, tempauksessa ja työnnössä nivelet ovat suorana / ojentuneina / lukossa loppuasennossa. Sen vuoksi noiden liikkeiden loppuasentoa voi pitää yllä useita sekunteja maksimaalisella nostokuormalla eli kuormalla, jonka on juuri ja juuri saanut nostettua loppuasentoon. Leuanvedossa nivelet ovat koukussa loppuasennossa.
3) Kakkoskohtaan viitaten: Jos lisäpainoleuanvedossa olisi loppumerkki, niin laji muuttuisi loppulukotuskilpailuksi, eikä enää kilpailtaisi puhtaasti siitä, että millaisella lisäpainolla urheilija jaksaa vetää leuan. Toistoleuanvedossakaan ei ole loppumerkkiä ja käsittääkseni kilpailijoiden mielestä moiselle ei olisi ollutkaan tarvetta.
Lopuksi vielä uutena asiana kritiikkiä muutamiin argumentointeihin
”On tyhmän näköistä” on mielestäni rationaalisesti tarkastellen erittäin huono perustelu suorituskykylajissa. Jos haluaa mennä nauttimaan estetiikasta, kannattaa mennä katsomaan jotain kaunista arvostelulajia, kuten taitoluistelua – leuanvetokisat ei ole tällaisten tarpeiden tyydyttämiselle välttämättä paras paikka. Lisäksi se näyttäkö joku asia kenestäkin hienolta tai tyhmältä on mielipideasia, eikä sitä voi mitenkään järkevästi mitata.
”Minusta on epäreilua, että häviäisin Petteri Monnille 400 m aidoissa enemmän kuin pitäisi, koska hänellä on parempi aitatekniikka kuin minulla.” – mitä tällaiseen logiikkaan tai sen puutteeseen voi edes sanoa?
Urheilulajeihin kuuluu aina sekä fyysiset ominaisuudet että tekniikka, joten sinänsä olisi sama vaikka hyvästä tekniikasta saisi lisäkiloja 50 %. Ja lisäksi todellisuudessa tuon vartalonkäytön ero eristettynä tehtyyn suoritukseen on kuitenkin vain muutamia kiloja. Ja miksi ihmeessä eristetty veto olisi jotenkin ”oikeampaa leuanvetoa” kuin vetäminen, jossa koko hermolihasjärjestelmä on valjastettu käyttöön?
Ja Kahvis: 71 kilpailijaa jo ekoissa kisoissa eli suurimmat leuanvetokisat koko Suomen urheiluhistoriasta eli se lajin vaikea lähestyttävyys voidaan varmaan unohtaa…
Suomalaisessa leuanvetokulttuurissa on eriäviä mielipiteitä siitä tulisiko lisäpainoleuanvedon kilpaurheilulajina olla olkanivelen ojentajia sekä kyynärnivelen koukistajia eristävää ”strict-leuanvetoa” vai koko kehon lihaksiston käytön mahdollistamaa ”kokovartalovetämistä”. Nykyaikaiset lisäpainoleuanvedon säännöt mahdollistavat kokovartalovetämisen ja säännöt menivät enemmistön äänestyksellä läpi. Äänestäjinä olivat vuonna 2012 virallisiin leuanvetokisoihin osallistuneet suomalaiset kilpaleuanvetäjät. Demokraattisessa päätöksenteossa mennään enemmistön tahdon mukaan ja vuonna 2012 virallisiin leuanvetokisoihin osallistuneet olivat todennäköisesti melko hyvä otanta tuomaan suomalaisten leuanvedon aktiiviharrastajien mielipiteen julki vuonna 2012.
Mielestäni hyviä puolia nykyaikaisissa lisäpainoleuanvedon säännöissä:
1) Säännöt tekevät tuomaroinnista yksiselitteistä, sillä ne ovat yksinkertaiset. Käytännössä sääntöihin on määritetty vain kaksi ydinkohtaa eli vedon aloituspiste (”Veto lähtee heilumattomasta roikunnasta kädet suorana eli kyynärnivelet oienneena”) ja lopetuspiste (”Leuankärjen tulee ylittää vetotanko sekä pysty- että sivuttaisuunnassa”). Nämä molemmat pisteet tuomareiden on helppo havaita ja lopetuspiste voidaan lisäksi rajatapauksissa tarkistaa videotuomaroinnin avulla. Aloituspisteessä päätuomari avustaa kädellään vetäjän heilumattomaan roikuntaan. Jos säännöissä olisi rajoitettu jalkojen käyttöä jollain pykälällä, niin se lisäisi tulkinnan varaa tuomaroinnissa kovasti. Esimerkiksi voimaleuanvedossa on säännöt ”jaloilla potkiminen kielletty” ja ”jalkakulma on 45 astetta maksimissaan”, jotka ovat mielestäni huonot juuri vaikean tulkinnalisuudensa takia.
A) "Jaloilla potkiminen kielletty" - Mikä tulkitaan potkuksi? Onko se potku, jos jalka värähtääkin? Miten määritetään potku yksiselitteisesti?
B) "Jalkakulma on 45 astetta maksimissaan" - Tämä viitannee siihen, että lonkkanivel saa koukistua korkeintaan 45 astetta eli lonkkakulma saa olla pienimmillään 135 astetta (180 astetta on suorana oleva lonkkanivel). Miten tuomari voi nähdä onko lonkkanivel koukistunut 44 vai 46 astetta? 44 astetta pitäisi hyväksyä ja 46 astetta hylätä - jotta tuollainen tuomarointi oikeasti esimerkin mukaisissa rajatapauksissa onnistuisi, pitäisi jokaisella vetäjällä olla nivelpisteissä markkerit, vetosuoritukset pitäisi videokuvata ja vasta videoanalyysistä voitaisiin biomekaanisen analyysin avulla määrittää tarkka lonkkakulma. Tällä karrikoidulla esimerkillä tarkoitan sitä, että hyvät säännöt ovat sellaiset, että niissä ei ole tulkinnanvaraa ja tuomarointi onnistuu käytännöllisesti ja oikeudenmukaisesti kisatilanteessa.
2) Uusilla säännöillä nähdään todellisesti kuinka suurilla lisäpainoilla ihminen pystyy vetämään yhden leuan, sillä säännöt mahdollistavat kaiken ihmiskehossa olevan voimakapasiteetin käytön, joka on mahdollista käyttää leuanvetosuorituksessa.
3) Säännöt ovat myös kilpailijalle helpot. Heilumattoman roikunnan ja tuomarin ”vedä”-komennon jälkeen ei tarvitse miettiä miten vetää, vaan voi vaan luonnollisesti vetää täysiä ja antaa kaikkensa saadakseen leukansa tangon yli.
4) Kokovartalovetäminen on luonnollista ja brutaalia toimintaa. Säännöt mahdollistavat luovuuden käytön ja laajan tekniikoiden kirjon.
5) Säännöillä oli niiden julkaisuhetkellä suomalaisten kilpaleuanvetäjien enemmistön tuki.
Voimailulajeissa ensin sääntöjä täytyy toki muuttaa siten, että enemmistö lajin harrastajista kokee säännöt hyviksi ja säännöistä on saatu poistettua tulkinnanvaraisuudet mahdollisimman hyvin. Sen jälkeen säännöt on hyvä jäädyttää, jotta eri kisojen tuloksia voi vertailla toisiinsa ja päästään luomaan tilastoja ja tekemään ennätyksiä. Tällainen luo pitkäjänteisyyttä ja ehjää lajihistoriaa sekä motivoi sekä uusia että vanhoja lajin harrastajia. Jatkuvat sääntömuutokset päinvastoin ovat urheilulajille tuhoisia ja voivat saada sekä harrastajat että yleisön turhautumaan lajiin.
Ominaisuusharjoittelussa tavoite määrittää järkevän liikkeen suoritustavan. Kilpaurheilussa säännöt määrittävät lajin. Se on hyvä, että asioista keskustellaan. En tiedä kuka on SLRY:n puheenjohtaja kaudella 2014-2015, mutta kaudella 2013-2014 se olen minä. SLRY on demokraattisesti toimiva yhdistys ja puheenjohtajalla on yksi ääni kuten muillakin. Puheenjohtaja joutuu kuitenkin tekemään hirveän määrän ilmaista talkootyötä lajin eteen. Itselleni motivaationa tuossa työssä on toiminut se, että saisimme hauskoja leuanvetokisoja lajista tykkääville ympäri Suomea ja saisimme luotua tasapuolisen ja ammattimaisen kilpailujärjestelmän. Ei ole aina kiva toimia saman lajin parissa sekä urheilijana että yhdistystoimijana, mutta suomalaisessa kilpaleuanvedossa on tällä hetkellä sellainen tilanne, että laji ei kehity, jos me urheilijat emme itse tee töitä sen eteen, että se kehittyisi. Toivoisin, että pitkällä aikavälillä SLRY olisi Suomessa yhtä kuin kaikki suomalaiset kilpaleuanvedon harrastajat ja kilpaleuanvetokulttuurista muodostuisi SLRY:n avulla juuri sen näköinen kuin enemmistö lajin harrastajista haluaa. Mielestäni voisimme leuanvetopiireissä nähdä suurena mahdollisuutena sen, että urheilijoilla on suora demokraattinen vaikutusmahdollisuus lajin kehittymiseen olemalla SLRY:n jäsen. Näin ei ole monessa urheilulajissa. Heidän ketkä toimivat lajin parissa sekä urheilijoina että SLRY:n luottamustehtävissä on vain syytä aina muistaa, että yhdistyshommissa ajetaan lajin etua – ei omaa etua. Tämä on ollut oma lähtökohtani tähän toimintaan. SLRY:n puheenjohtajana voisin toimia niinkin, että vetäytyisin kokonaan näistä keskustelufoorumien keskusteluista, mutta haluan olla täällä mukana yhtenä leuanvetäjänä kuten te kaikki muutkin. Se, että olen SLRY:n puheenjohtaja ei tee minusta sen kummempaa kuin muistakaan leuanvetäjistä tai SLRY:n jäsenistä. Sen se tekee, että olen sitoutunut tekemään lajin talkoohommia ainakin toimikauden 2013-2014 loppuun asti. Foorumeilla pyörin kuitenkin yksityishenkilönä ja erilaiset ehdotukset SLRY:lle tulee lähettää SLRY:n sähköpostiin yhdistys@slry.fi, josta SLRY:n hallitus pääsee lukemaan viestit. SLRY:n hallitus äänestää puolletaanko ehdotuksia vai ei. Hallitus valitaan joka vuosi vuosikokouksessa paikalle saapuneiden jäsenten toimesta. Toimikaudella hallitus käyttää päätösvaltaa. Jos jokaisesta pikkuasiastakin järjestettäisiin joka kerta jäsenäänestys, olisi päätöksenteko liian hidasta (tästä syystähän toimivaltaa käyttävät elimet ovat olemassa demokraattisissa järjestelmissä). SLRY on työkalu sekä nykyisille että tuleville leuanvetopolville rakentaa lajia – yhdistys säilyy, mutta sitä pyörittävät aktiivitoimijat muuttuvat – yhdistystä ei omista kukaan – se on kaikille.
Mielestäni ”suorituksen puhtaus” on täysin suhteellinen käsite. Onko suoritus ”puhdas” suhteessa joihinkin sääntöihin, jonkun yksittäisen henkilön asettamiin kriteereihin vai jonkun mielipiteeseen? Mielestäni strict-leuanveto tai kokovartaloleuanveto ei ole sinänsä ”puhtaampi” kuin toinen. Ne ovat vaan eri versioita samasta liikkeestä. Kilpaurheilussa ”puhtaita” ovat kaikki suoritukset, jotka ovat sääntöjen mukaisia.
Tulkinnanvarattomuus + luonnollinen koko kehon käyttö vs. perinteinen ihanne jäykkänä vetämisestä (tikkusuorana putkeen vetämään). Jos isompi porukka haluaa kisata eristetyssä lajissa, jossa testataan olkanivelen ojentajien ja kyynärnivelen koukistajien maksimivoimaa, niin suosittelen perustamaan uuden lajin, jossa istutaan selkänojallisessa penkissä köytettynä selkä suorassa ja vedetään ylätaljaa suoralla tangolla suorilta käsiltä kiinni rintaan.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ylämerkissä olisi kolme huonoa puolta:
1) Merkin pituus: oliko leuka tarpeeksi pitkään yläasennossa?
2) Vetävän liikkeen erilainen biomekaaninen luonne: kyykyssä, penkissä, maastavedossa, tempauksessa ja työnnössä nivelet ovat suorana / ojentuneina / lukossa loppuasennossa. Sen vuoksi noiden liikkeiden loppuasentoa voi pitää yllä useita sekunteja maksimaalisella nostokuormalla eli kuormalla, jonka on juuri ja juuri saanut nostettua loppuasentoon. Leuanvedossa nivelet ovat koukussa loppuasennossa.
3) Kakkoskohtaan viitaten: Jos lisäpainoleuanvedossa olisi loppumerkki, niin laji muuttuisi loppulukotuskilpailuksi, eikä enää kilpailtaisi puhtaasti siitä, että millaisella lisäpainolla urheilija jaksaa vetää leuan. Toistoleuanvedossakaan ei ole loppumerkkiä ja käsittääkseni kilpailijoiden mielestä moiselle ei olisi ollutkaan tarvetta.
Lopuksi vielä uutena asiana kritiikkiä muutamiin argumentointeihin
”On tyhmän näköistä” on mielestäni rationaalisesti tarkastellen erittäin huono perustelu suorituskykylajissa. Jos haluaa mennä nauttimaan estetiikasta, kannattaa mennä katsomaan jotain kaunista arvostelulajia, kuten taitoluistelua – leuanvetokisat ei ole tällaisten tarpeiden tyydyttämiselle välttämättä paras paikka. Lisäksi se näyttäkö joku asia kenestäkin hienolta tai tyhmältä on mielipideasia, eikä sitä voi mitenkään järkevästi mitata.
”Minusta on epäreilua, että häviäisin Petteri Monnille 400 m aidoissa enemmän kuin pitäisi, koska hänellä on parempi aitatekniikka kuin minulla.” – mitä tällaiseen logiikkaan tai sen puutteeseen voi edes sanoa?
Urheilulajeihin kuuluu aina sekä fyysiset ominaisuudet että tekniikka, joten sinänsä olisi sama vaikka hyvästä tekniikasta saisi lisäkiloja 50 %. Ja lisäksi todellisuudessa tuon vartalonkäytön ero eristettynä tehtyyn suoritukseen on kuitenkin vain muutamia kiloja. Ja miksi ihmeessä eristetty veto olisi jotenkin ”oikeampaa leuanvetoa” kuin vetäminen, jossa koko hermolihasjärjestelmä on valjastettu käyttöön?
Ja Kahvis: 71 kilpailijaa jo ekoissa kisoissa eli suurimmat leuanvetokisat koko Suomen urheiluhistoriasta eli se lajin vaikea lähestyttävyys voidaan varmaan unohtaa…
- Liittynyt
- 26.2.2005
- Viestejä
- 761
Täytyy myöntää että laji voisi olla "edustavampi" jos ei olisi tuollaista rytkytystä. Jos päättäisin asiasta niin karsisin rytkytykset pois sääntömuutoksella ja ottaisin käyttöön videotarkistuksen epäselvissä tilanteissa. Videotarkastushan ei ole mitenkään hankalaa toteuttaa nykyaikana, kännykkäkamerakin riittää. Tietysti jos enemmistö harrastajista on rytkytyksen puolella niin eihän sääntöjä ole mitään järkeä muuttaa.
- Liittynyt
- 25.10.2012
- Viestejä
- 140
Tuommonen kooste oli tehty -80 kg sarjan kamppailusta:
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
- Liittynyt
- 21.1.2005
- Viestejä
- 490
Säännöt ovat oikein hyvät. Eivät anna tulkinnan varaa ja jokainen voi vetää ihan omalla tyylillään. Ja kyllä tuolla kisoissa ihan oikeat miehet voittivat.
Kannattaa kokeilla sitä nytkytystä maksimipainoilla, ei ainakaan itsellä paljoa apua enää siitä tule. Pienimmillä painoilla onnistuu helpommin mutta siinä vaiheessa kun rupee olemaan oma paino roikkumassa niin jää rimpuilu aika mitättömäksi.
Ja jos joku saa niin paljon potkua nykimiseen että vetää leuan tangon päälle omalla painollaan niin sitä meilläpäin sanotaan voimaksi!!
Kannattaa kokeilla sitä nytkytystä maksimipainoilla, ei ainakaan itsellä paljoa apua enää siitä tule. Pienimmillä painoilla onnistuu helpommin mutta siinä vaiheessa kun rupee olemaan oma paino roikkumassa niin jää rimpuilu aika mitättömäksi.
Ja jos joku saa niin paljon potkua nykimiseen että vetää leuan tangon päälle omalla painollaan niin sitä meilläpäin sanotaan voimaksi!!
- Liittynyt
- 1.10.2007
- Viestejä
- 237
No jos nämä on yksiselitteiset ydinkohdat, niin toivon ettei sääntöjä katsoittaisiin enää SM-kisoissa läpi sormien. Omasta mielestä näin kävi kuitenkin CUP-kisoissa. Selvennetään nyt vielä, että sinun suoritus oli sääntöjen mukainen.
Kuitenkin suurin osa kilpailijoista vetää ylästopilla, mitä ei edes harkittu omien sanojesi mukaan sääntöjen luomis hetkellä.
EDIT: penkissäkin stoppi on juuri niin pitkä kun tuomari katsoo tarpeelliseksi. Eli Kun tanko on kuolleessa tilassa rinnalla ja mahdollisesti leuka on ylittänyt selkeästi tangon. Mutta olen valmis itse hautaamaan nämä vertailut. Omasta mielestä stopilla vetäminen olisi hienompaa, ei sillä että olisin yhtään parempi stoppailee kun kukaan mukaan. Kyllä se penkkipunnertajienkin romuja syö niin pirusti.
- Liittynyt
- 18.5.2004
- Viestejä
- 501
- Ikä
- 38
Eikös tässä kohdassa 3:57 tehdä sääntörikkomus tohon vauhdinottoon suorilla käsillä? Vai käsitinkö väärin?
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
- Liittynyt
- 2.6.2006
- Viestejä
- 703
Tässä sääntömellakan keskelle uutinen täältä Lahdesta ja Etelä-Suomen Sanomista.
katso liitettä 110472
katso liitettä 110472
- Liittynyt
- 13.1.2014
- Viestejä
- 1
Morjensta leuanvedosta innostuneet!
Olen aiemmin tyytynyt seuraamaan sivusta nettikeskustelua leuanvedosta, mutta nyt tunsin tarpeen tulla itsekin esiin näissä merkeissä.
Olin päätuomarina lauantaisissa kisoissa. Normaalisti kilpailisin M alle 70 kg sarjassa, mutta pari kk sitten murtuneen rangan takia sain kunnian toimia tuomarina kilpailun sijaan! Pesti oli antoisa ja hieno kokemus. Pakko kuitenkin myöntää: kilpailun kulkiessa kohti iltaa alkoi tuomarointi jo käydä työstä. SM-kisoissa toivottavasti sitten kilpailijan roolissa.
Foorumilla on nyt kyseenalaistettu yksi lisäpainoleuanvedon ydinsäännöistä: "Veto lähtee heilumattomasta roikunnasta kädet suorana eli kyynärnivelet oienneena".
Kilpailun alussa oli tunti aikaa testata telinettä ja oman suoritustapansa puhtautta. Kaikille jotka asiasta kysyivät, kerroin tuomarina tulkitsevani sääntöä seuraavasti: "Heilumattomuus tarkoittaa että vetokäskyn jälkeen ei saa alkaa "kiikkumaan" itselleen vauhtia. Eli yhdellä "rykäsyllä" ylöspäin vetokäskyn kuultua, olipa tyyli mikä tahansa, kaikkia mahdollisia lihaksia käyttäen."
Saman infon annoin lyhyemmin kertoessani kisayleisölle ja kilpailijoille säännöt.
Moni kilpailija vetää vielä viimeiset hapet vetokäskyn kuultuaan ennen kuin aloittaa vetonsa. Jo tämä keuhkojen täyttäminen aiheuttaa pienen liikkeen roikunnassa. Säännöt on pyritty tekemään helposti tuomaroitaviksi. Nyt ne mielestäni olivat sitä. Kilpailupaikalla kukaan ei ainakaan ääneen tullut kyseenalaistamaan sääntöjä tai niiden tulkintaa.
Staattiset pidot leuanvedon eri vaiheissa ovat toki osa hyvää ja monipuolista treeniä, mutta kun sääntöjä sorvattiin ei kukaan tullut esittämään että leuan ylitystä tulisi tarkkailla sekuntikellon avulla.
Siksi se ei nyt ole osana kilpailusuoritustakaan, vaan riittää että leuka ylittää tangon sekä pysty että vaakasuunnassa.
Nyt hyväksytyistä vetosuorituksista alkaa olla juutuubi videoita pullollaan, joten jokainen voi sieltä käydä katsomassa mikä on hyväksyttyä vetämistä. Reeniä sitten sen mukaan ja uusia ennätyksiä tekemään sitten keväämmällä SM-kisoissa!
Olen aiemmin tyytynyt seuraamaan sivusta nettikeskustelua leuanvedosta, mutta nyt tunsin tarpeen tulla itsekin esiin näissä merkeissä.
Olin päätuomarina lauantaisissa kisoissa. Normaalisti kilpailisin M alle 70 kg sarjassa, mutta pari kk sitten murtuneen rangan takia sain kunnian toimia tuomarina kilpailun sijaan! Pesti oli antoisa ja hieno kokemus. Pakko kuitenkin myöntää: kilpailun kulkiessa kohti iltaa alkoi tuomarointi jo käydä työstä. SM-kisoissa toivottavasti sitten kilpailijan roolissa.
Foorumilla on nyt kyseenalaistettu yksi lisäpainoleuanvedon ydinsäännöistä: "Veto lähtee heilumattomasta roikunnasta kädet suorana eli kyynärnivelet oienneena".
Kilpailun alussa oli tunti aikaa testata telinettä ja oman suoritustapansa puhtautta. Kaikille jotka asiasta kysyivät, kerroin tuomarina tulkitsevani sääntöä seuraavasti: "Heilumattomuus tarkoittaa että vetokäskyn jälkeen ei saa alkaa "kiikkumaan" itselleen vauhtia. Eli yhdellä "rykäsyllä" ylöspäin vetokäskyn kuultua, olipa tyyli mikä tahansa, kaikkia mahdollisia lihaksia käyttäen."
Saman infon annoin lyhyemmin kertoessani kisayleisölle ja kilpailijoille säännöt.
Moni kilpailija vetää vielä viimeiset hapet vetokäskyn kuultuaan ennen kuin aloittaa vetonsa. Jo tämä keuhkojen täyttäminen aiheuttaa pienen liikkeen roikunnassa. Säännöt on pyritty tekemään helposti tuomaroitaviksi. Nyt ne mielestäni olivat sitä. Kilpailupaikalla kukaan ei ainakaan ääneen tullut kyseenalaistamaan sääntöjä tai niiden tulkintaa.
Staattiset pidot leuanvedon eri vaiheissa ovat toki osa hyvää ja monipuolista treeniä, mutta kun sääntöjä sorvattiin ei kukaan tullut esittämään että leuan ylitystä tulisi tarkkailla sekuntikellon avulla.
Siksi se ei nyt ole osana kilpailusuoritustakaan, vaan riittää että leuka ylittää tangon sekä pysty että vaakasuunnassa.
Nyt hyväksytyistä vetosuorituksista alkaa olla juutuubi videoita pullollaan, joten jokainen voi sieltä käydä katsomassa mikä on hyväksyttyä vetämistä. Reeniä sitten sen mukaan ja uusia ennätyksiä tekemään sitten keväämmällä SM-kisoissa!
