Liikuntatunnilla opittua...

[Nike]

Aina sitä vitun salibandyä ja futista, joskus pesistä. Sillontällön käytiin pelaamassa pingistä ja kerran taisi olla jousiammuntaa. Vitun kusipäitä osa luokasta ja olin paska joukkuelajeissa. Kiitoshei. En pitänyt myöskään kilpailusta.

Olen paska urheilussa. EN pitänyt koululiikunnasta, oli ihanaa kun se loppui lukiossa 2. luokalla. Sain numerot 10 ja 9, ysi sen takia kun loppui kiinnostus ja en jaksanut vouhottaa enään. Meillä sai aika helposti numeron kuhan veti cooperin ja lihaskuntotestin hyvin.

Pienempänä liikkuminen oli mulle pakko eikä niinkään kivaa. Aluksi salillakin käyminen oli kidutusta mutta oli pakko käydä jotta näyttäs hyvältä alasti ja olis pikkasen paremmassa kunnossa kuin ne korisjoukkueen säkit. Nykyään jopa nautin jo liikkumisesta, vaikken varmaan yhtä aidosti ja paljon kuin ne koululiikunnan sankarit.

 

[GoMan]

Paskat lajit:
- Telinevoimistelu
- Lentopallo
- Suunnistus

En tiiä miks, mutta noita vihasin. Nykyään jopa tykkään ainakin suunnistuksesta.
Yläasteella mulla oli 1 mukava liikunnan opettaja jonka tunneilla jakso jopa tehdä jotain. Muut oli suht mulkkuja, tai ei ainakaan hyviä tsemppaamaan.

 

[NGV]

Muistan aina kun oma liikunnan maikka sanoi, että jos syö yli 1g prodee per painokilo niin ne proteiinit menee läskiks. :lol2:

 

[George Costanza]

Ala-asteen liikunnanopettaja pakotti käymään suihkussa vaikka ei tullut hiki. Syyksi hän sanoi, että meille tulee jälkihiki (siis vaikka ei tullut hiki).

Eikö se p***ele voinut tajuta, että jälkihiki tulee nimenomaan suihkun jälkeen.

 

[sahtikievari]

.

 

[Allah]

Eikö se p***ele voinut tajuta, että jälkihiki tulee nimenomaan suihkun jälkeen.

Minä en ainakaan tajua. Minulle jälkihiki tulee nimenomaan, jos en käy suihkussa ja annan hien kuivua itsestään. Sen jälkeen silmienräpsäys ja hikeä valuu norona.

 

[Deleted member 5830]

Mitäkö ikimuistettavaa opin peruskoulun liikuntatunnilla?

Opin vihaamaan liikuntatunteja. En ollut mitenkään huono, mutta inhosin sitä jatkuvaa kilpailumentaliteettia, jossa kaikkien tulokset merkattiin ylös paremmuusjärjestykseen. Liikunnan ilo katosi jatkuvassa kilpailussa. Myöskään ryhmäliikunnasta en tykännyt koska opettajan kaksi suosikkioppilasta valitsivat joukkueet jotka melkein joka kerta olivat samanlaiset. Liikuntatunnit kulkivat aina samojen kaavojen mukaan ilman turhia yllätyksiä.

Liikunnan ilon olenkin löytänyt vasta aikuisiällä (20+) ja yksilölajien parista.

 

[alwhifi]

Opin, että jos harrasti jotain lajia se nosti numeron melkein automaattisesti 10:n. Opin myös vihaamaan koripalloa. Opettaja myös opetti kuinka kehonrakentajat ovat rumia

 

[Sepsis]

Opin, että ne ketkä eivät olleet kiinnostuneita liikunnasta eivätkä harrastaneet sitä vapaa-ajallaan, valittavat jälkeenpäin kuinka paskaa koululiikunta oli. Taas meitä aktiivisia joukkuelajien harrastajia v*tutti kun oli olemassa tuollaisia vähemmän kiinnostuneita yksilöitä, jotka negatiivisella asenteellaan vaikuttivat moneen muuhunkin oppilaaseen.

Sama. Lukiossa onneksi suurinta osaa kiinnosti tehdäkin jotain. Aiheutti armotonta vitutusta se joidenkin nyhveröiden valitus ja vinkuminen kun ei kiinnosta tehdä mitään kun siinä hengästyy.

Opettajat vaihtelivat ihan mukavista täyteen mulkkuun, jota vihaan vieläkin, mutta eipä niillä muutenkaan mitään muuta virkaa ollut kuin se, että tuomarina heiluivat. Tavallaan tuo mulku vitutti kun ensimmäisen kiitettävän sain todistukseen kun se lehdestä huomasi, että olin voittanut jo toiseen kertaan junnujen suomen mestaruuden. Pitkin hampain tuli sitten vielä onnittelemaankin.

 

[Spidey]

Opin vihaamaan liikuntatunteja. En ollut mitenkään huono, mutta inhosin sitä jatkuvaa kilpailumentaliteettia, jossa kaikkien tulokset merkattiin ylös paremmuusjärjestykseen. Liikunnan ilo katosi jatkuvassa kilpailussa.

Opin rakastamaan liikuntatunteja. Olin ylä-asteen alussa vielä huono, mutta rakastin sitä jatkuvaa kilpailumentaliteettia, oli pakko olla paras. Voittaminen ei loppupeleissä enää riittänyt, vastustajia piti aina nöyryyttää.

 

[fuufaa]

Amiksessa olin vapaastivalitulla kuntosalikurssilla niin siellä venyteltiin aina jotai 1 tunti ennen ku ruvettii vetämään sitä punttia
Sit se maikka aina vaahtos ojentajia, että niitä pitää tehdä muita lihaksia enemmän, koska ovat ihmisen suurin lihasryhmä tai vastaavaa :D :D

 

[Kritz]

Kaikki osaavat toki tehdä kuperkeikan, kuperkeikan taaksepäin, kärrinpyörän ja puolivoltin. Paitsi minä. No ok, kuperkeikan jotenkuten.

Ala-asteelta on jäänyt ihan hirvittävä kammo taaksepäinkuperkeikkaa kohtaan. Ah sitä tunnetta kun kaikki paino on niskan varassa ja opettaja painaa liikkeen loppuun.

Koskaan noita ei ole missään opetettu, aina oletetaan että kaikki osaavat...

 

[ymi]

Inhoamaan jalkapalloa. Liikunnanope oli futishullu (ja sikäläisen paikkakunnan Veikkausliiga-joukkueen valmentaja myöhemmässä vaiheessa, sai potkut ekan kauden puolivälissä). Liikuntatunneilla ei sitten muuta tehtykään kun potkittiin palloa. Harjoiteltiin syöttöjä, kuljetuksia ja pelattiin. Opettajan mielestä kaikki tykkäsivät jalkapallosta hullun lailla, muu liikunta ei tullut kyseeseenkään. Futis = :urjo:

 

[risumies]

Voi voi, kylläpä täällä on paljon ihmisiä joita katalat liikunnanopettajat ovat kaltoin kohdelleet koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. On pistetty tekemään niinkin vastenmielisiä liikuntasuorituksia kuten hiihto, suunnistus, voimistelu ja vielä joukkuepelejäkin on täytynyt pelata. Onhan se nyt selvä että liikunnan ilohan siinä menee kun joutuu tekemään jotain, mikä ei ole itselle mieluisinta liikkumista...

Mielestäni koululiikunnassa tulisi juuri opettaa näiden perinteisten lajien perusteet kaikille tasapuolisesti. Ymmärrään kyllä että monella ei ole varaa/halua ostaa suksia/luistimia muutamaa kertaa vuodessa tapahtuvaa koululiikuntaa varten, mutta tällaisissa tapauksissa olisi koulun velvollisuus ne välineet lainata sen tunnin ajaksi. Pääasia että tämäkin laji on tullut testatuksi ja lajin perusteet ymmärretyksi.

Ja mitä tulee voimisteluun... suurin osa täällä hehkutta sen olevan saatanasta. Miksi näin? Ennenhän voimistelu on ollut liikunnan ohella yksi kouluaineista, ei osa sitä. Näin pitäisi olla mielestäni vieläkin. Nykyisin näkee liiaksi nuoria henkilöitä, joilla kehonhallinta, koordinaatio ym. on aivan perseestä, johtuen juuri kehonkäytön harjoittelemattomuudesta.

Jos itsellä olisi mahdollisuus vaikuttaa koululiikuntaan, ottaisin voimistelun uudestaan omaksi aineekseen ja sitä olis useamman kerran viikossa, koko opiskelun ajan. Sen verta tärkeä mielestäni hyvä kehonhallinta on kasvaville nuorille. Ja mitä uintiin tulee, niin mielestäni kohtuullisen uimataidon oppiminen tulisi olla pakollista koululiikunnan ensimmäisten vuosien aikana.

Loppu kommentiksi heitän vielä että koululiikunnassa tulisi perusliikkumismuotojen ohella tarjota kasa ns. vaihtoehtoisia liikunta muotoja tarjolle. Tämä sen vuoksi että myös nämä ihmiset jotka eivät löydä liikkumisen iloa perinteisten liikunta muotojen kautta, tulisi heillekkin mahdollisuus löytää se liikkumisen ilo, riippumatta siitä minkälaisen liikkumisen kautta se löytyy.

Ps. Ymmärrän hyvin "vihan" koululiikuntaa kohtaa, mikäli liikunnan opettajana on toiminut tuohon tehtävään täysin sopimaton henkilö. Valitettavasti näitä kuitenkin on liikunnanopettajan viroissa useampiakin, mikä on enemmän kuin valitettavaa.

 

[Sininenporkkana]

Omasta mielestäni koululiikunta oli täysin mahtavaa. Silloin sai pelata paljon erilaisia joukkuepelejä ja muita urheilulajeja. Minulla liikunnanopettajat antoivat arvosanat sen perusteella kuinka paljon yritti, jos teit parhaasi niin kyllä siitä yleensä ysi napsahti. Liikunta oli yksi suosikkiaineista koulussa sekä peruskoulussa että lukiossa, varmaan ehkä juuri sen takia että minulla on aina ollut todella hyvät liikunnanopettajat. Siitä suuret kiitokset Juha Saariselle (joku muukin mainitsi hänet jo täällä) ja Pekka Airaksiselle

 

[Dippi]

Onhan se nyt selvä että liikunnan ilohan siinä menee kun joutuu tekemään jotain, mikä ei ole itselle mieluisinta liikkumista...

...ja tulee nöyryytetyksi sekä opettajan että kovemman tason oppilaiden taholta, joutuu tekemään jotain telineliikkeitä jotka pelottaa niin saatanasti ettei suorituksesta tule koskaan mitään (mikä taas johtaa kiusaamiseen), pääsee suunnistaessa eksymään metsään jonka jälkeen sitten tulee taas kuittailua "kavereilta" ja opettajalta, ja niin edelleen.

Ainakin oman koululiikunnan summaa aika hyvin yhteen: uhkailu, vittuilu ja kiristys. Siitäkö se liikunnan ilo syntyy?

Ja mitä tulee voimisteluun... suurin osa täällä hehkutta sen olevan saatanasta. Miksi näin? Ennenhän voimistelu on ollut liikunnan ohella yksi kouluaineista, ei osa sitä.

Hyvä ettei enää ole. Sen verran syvästi vihaan edelleen tuota lajia, että jos minulla olisi lapsia, niin kirjoittaisin sairaspoissaolon ihan pyynnöstä. Muuten olisi liikuntatunneilla syytä käydä, mutta voimistelun saisi jättää väliin. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tämä väittämäsi kehonhallinnan ja koordinaation rappeutuminen muka näkyy käytännön elämässä.

Ja mitä uintiin tulee, niin mielestäni kohtuullisen uimataidon oppiminen tulisi olla pakollista koululiikunnan ensimmäisten vuosien aikana.

Joo, pakkoa pakon perään. Näinhän siitä liikunnasta tosiaan tehdään mukava kokemus lapsille ja annetaan eväät ja motivaatio liikkumiseen aikuisenakin. Uinti olisi ollut kivaa, jos sitä olisi opetettukin. Jälleen kerran tuntui asenteena olevan se, että kyllähän jokainen osaa uida ja ne, jotka eivät näytä osaavan, yrittävät vain kusettaa.

Ps. Ymmärrän hyvin "vihan" koululiikuntaa kohtaa, mikäli liikunnan opettajana on toiminut tuohon tehtävään täysin sopimaton henkilö. Valitettavasti näitä kuitenkin on liikunnanopettajan viroissa useampiakin, mikä on enemmän kuin valitettavaa.

Kuten aikaisemmissa viesteissäni olen kertonut, oli minulla melkoisen psykoottisia liikunnanopettajia, mutta en silti pistäisi koululiikunnan epäonnistumista täysin heidän harteilleen. Mikä se koululiikunnan tavoite oikein on? Pitää oppilaat fyysisesti kunnossa? Siihen ei pari tuntia viikossa riitä. Saada opiskelijat innostumaan liikunnasta? Massaryhmissä ilman tasoja ja pakkopullana tarjottu liikunta ei tähän johda.

 

[REPPU]

Lukion viimeisenä vuonna tajusin viimein, että tytön on mahdollista osallistua poikien liikuntakurssille. Vaihtoehtoina oli siis 50-v nainen tiukoissa vihreissä trikoissa jokatuntisine aerobicceineen tai supermukava nuorekas mies, jonka tunneilla pelattiin futista, maalipalloa ja käytiin kiipeilemässä ja miekkailemassa.

Silloin eukoille tarjottiin juuri perus-aerobicceja tai "kävelyä" ja jätkät sai pelata joukkuepelejä sun muuta. Kyllähän se kyrpi tällästä koko junnuiän potkupalloa pelannutta mimmiä. Yllättäen tyttöjen liikunnasta arvosana oli 9, poikien vastaavasta 10. ;)

 

[risumies]

Dippi: -Taitaa "mielipide" asioista väittely olla turhinta mahdollista touhua, joten jätän sen osaltani tähän.
Voisitko kuitenkin antaa oman ehdotuksesi siitä, kuinka koululiikunta tulisi järjestää, että se tarjoaisi kaikille mukana oleville pelkkiä onnistumisen hetkiä ja ilon tunteita?

 

[Dippi]

Voisitko kuitenkin antaa oman ehdotuksesi siitä, kuinka koululiikunta tulisi järjestää, että se tarjoaisi kaikille mukana oleville pelkkiä onnistumisen hetkiä ja ilon tunteita?

Joko reilusti lisää resursseja, jolloin saadaan eri tasoiset oppilaat omiin ryhmiinsä ja lisää valinnanvapautta, tai sitten liikunta kokonaan pois. Näin jälkikäteen katsottuna ainakin oman aikani liikuntatunnit tekivät terveyskasvatukselle enemmän haittaa kuin hyötyä ja sama näkyy näistä monista viesteistä tässä ketjussa.

 

[Ritari Ässä]

Voi voi, kylläpä täällä on paljon ihmisiä joita katalat liikunnanopettajat ovat kaltoin kohdelleet koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. On pistetty tekemään niinkin vastenmielisiä liikuntasuorituksia kuten hiihto, suunnistus, voimistelu ja vielä joukkuepelejäkin on täytynyt pelata. Onhan se nyt selvä että liikunnan ilohan siinä menee kun joutuu tekemään jotain, mikä ei ole itselle mieluisinta liikkumista...

Totta helvetissä menee liikunnan ilo, jos ei omaa yhtään esim. pallopelitaitoja, ja valtaosa liikuntatunneista rakentuu joukkuelajeille, joissa tahdin sekä arvomaailman määrittelevät semi-pro-tasolla palloa pelaavat kovikset.

Enemmän arvostan yleis- ja lihaskunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen tähtäävää harjoittelua.

Joillakin ihmisillä tuntuu vaan olevan sellainen kuva, että koululiikunnasta purnaavat ovat jotain läskejä nörttejä tai nuoria kapinallisia joiden tuleekin saada hieman "kuria".