Liikuntatunnilla opittua...

[risumies]

Dipiltä hyvä ehdotus: -"Joko reilusti lisää resursseja, jolloin saadaan eri tasoiset oppilaat omiin ryhmiinsä ja lisää valinnanvapautta"-

Mutta kuinka tämä käytännössä onnistuisi? Kuka tekee sen jaon kuka kuuluu "lahjakkaisiin" ja kuka "vähemmän lahjakkaisiin"?
Valinnan vapautta peräänkuulutin itsekkin, mutta jos oppilaita on liikunta ryhmissä 20-30, niin mistä se sellainen laji löytyisi, joka jokaista miellyttäisi?

RitariÄssä: -Olen täysin samaa mieltä, että suurimman osan koululiikkumisesta tulisi olla juuri -"yleis- ja lihaskunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen tähtäävää harjoittelua"- eikä niinkään kilpailuhenkistä, kuten se liian usein on. Juuri tähän tarkoitukseen voimistelu mielestäni sopii vallan hyvin.

Ja mitä tulee "lahjattomuuteen", niin jos liikunnassa tuo riittä perusteluksi osallistumattomuuteen, miksei se riittäisi sitte esim. kielissä ja matematiikassakin?

Ja kuten jo ensimmäisessä postissani kirjoitinkin, ymmärrän varsin hyvin koululiikunnan jättämät "traumat", mikäli liikunnan opettajan toimineella henkilöllä ei ole ollut minkäänlaisia pedagogisia edellytyksiä liikunnanopettajana toimimiseen.

Mielestäni hyvän liikunnanopettajan tulisi olla kaikkia kohtaan tasaisen kannustava ja rohkaiseva, riippumatta siitä mitä kenenkin kohdalla liikunnallinen lahjakkuus tarkoittaa. Toinen on hyvä palloilussa, toinen lihaskunto-osioissa, joku ratsastaa ja joku tanssii. Mielestäni tällaisten asioiden ei tulisi vaikuttaa liikunnan numeroon millän tavalla. Eniten numeroon vaikuttava merkitys tulisi olla asenteella liikuntaa kohtaan.

 

[lieska]

1. luokalla opittiin, että kuka on kovin fudispelaaja on kovin jätkä.
3. luokalla opittiin , että kuka on kovin lätkän pelaaja on kovin jätkä.
7. luokalla opittiin, että kuka penkaa eniten on kovin jätkä.
9. luokalla opittiin, että kuka tyrmää toisen nyrkkeily kehässä on kovin jätkä.

 

[ilmo]

Omasta mielestäni koululiikunta oli täysin mahtavaa. Silloin sai pelata paljon erilaisia joukkuepelejä ja muita urheilulajeja. Minulla liikunnanopettajat antoivat arvosanat sen perusteella kuinka paljon yritti, jos teit parhaasi niin kyllä siitä yleensä ysi napsahti. Liikunta oli yksi suosikkiaineista koulussa sekä peruskoulussa että lukiossa, varmaan ehkä juuri sen takia että minulla on aina ollut todella hyvät liikunnanopettajat. Siitä suuret kiitokset Juha Saariselle (joku muukin mainitsi hänet jo täällä) ja Pekka Airaksiselle

Täällähän on runsaasti Pekan "kasvatteja"
Muuten oikein mukavia tunteja, mutta punttiksella ei kertaakaan käyty :( No ehkä parempi että mitään yläasteikäisiä laumoja ei sinne vielä viedäkään...

 

[Feature boy]

-Telinevoimistelu ei ole kivaa
-Lentopalloa ei kuulu pelata olkapäillä, vaikka se kuinka hienolta näyttäisi
-Futsal-pelissä opin, että SM-tason futaajan ulkosyrjävetoa EI kannata yrittää blokata

Kai näitä enemmänkin olisi, lisään kun tulee mieleen.

 

[raipat]

Yläasteen koululiikunta on liian lepsua.. Joskus punnerrettiin pari kertaa

 

[veijari]

No meillä on liikunnan opettajana pesäpallo valmentaja(ihmettelen kyllä millä tietämyksellä, ellei sitten omaa reilusti tietoa pesiksestä mutta noin yleensä sillä on aika hukassa se kuinka treenataan ja etenkin miten se vaikuttaa), joka kertoi tuossa joskus tytöille liikuntatunnilla että kannattaa tehdä vain omalla painolla liikkeitä(kyykkyjä, etunojia tms.) ettei lihakset kasva mutta niillä voi silti kasvattaa lihassoluja ja sitten näyttää laihemmalta
Ja sitten 1 hyvä tokaisu tuli kun vedin jollain 17-190kg:lla mavessa juuri sarjaa ni se sano että tytöt voi treenata ihan rauhassa kunhan eivät laita yhtäpaljoa painoa tankoon kuin veijari etteivät kasvaisi yhtä isoiksi ja sitten vielä kun eräs tyttö kävi tekemään alataljaa ja yritin neuvoa tekniikkaa niin jätkä tulee häätämään tytön pois taljasta ja sanoo että soutulaitteella saat saman hyödyn kevyemmin

PS: Omat fiilikset on kyllä noiden hyperien sijaan :wall: / :lol2: /

 

[George Costanza]

Minä en ainakaan tajua. Minulle jälkihiki tulee nimenomaan, jos en käy suihkussa ja annan hien kuivua itsestään. Sen jälkeen silmienräpsäys ja hikeä valuu norona.

Nyt olikin puhe tapauksesta, jossa ei tullut hiki.

Jälkihiestä muuten mulla ainakin on vain sellaisia kokemuksia, joissa jos käy liian äkisti suihkussa, alkaa hikeä valua litroittain ympäriinsä (tämä siis hikeä aiheuttaneen liikuntasuorituksen tai saunomisen jälkeen). Eli esim. saunomisen jälkeen jälkihien estää siten, ettei mene suoraan sadan asteen löylyistä suihkuun, vaan antaa hien nimenomaan kuivua ensin rauhassa.

 

[Dippi]

Mutta kuinka tämä käytännössä onnistuisi? Kuka tekee sen jaon kuka kuuluu "lahjakkaisiin" ja kuka "vähemmän lahjakkaisiin"?
Valinnan vapautta peräänkuulutin itsekkin, mutta jos oppilaita on liikunta ryhmissä 20-30, niin mistä se sellainen laji löytyisi, joka jokaista miellyttäisi?

Jaon tekee jokainen itse. Saa valita haluaako kuulua parhaaseen A-ryhmään vai sitten siihen B-ryhmään, jossa ei tarvitse puristaa niin lujaa. Itse olisin mennyt suosiolla B-ryhmään, ja varmasti löytyisi niitä potentiaalisia B-ryhmäläisiä joilla on todellista halua kehittyä ja he hakeutuisivat sitten taistelemaan A-ryhmäläisten joukkoon.

Resursseja ei kyllä varmaan tule mistään, joten siinä mielessä tämä on kyllä ihan vain ajatuskoe.

Kyllä oppilaiden joukosta aina sellainen konsensus saadaan ryhmän sisälle, tyyliin: "no hiihtämään me ei ainakaan haluta, joten katsotaas mitä muuta voisi tehdä". Eli tietenkin opettajalla pitää olla se lopullinen päätösvalta, mutta näin sitä voisi ehkä hieman pehmentää. Eli olisi sellainen liikuntapaletti, josta oppilaat voisivat kerätä opettajan johdolla tietyn laajuisen paketin lukuvuodelle.

 

[veijari]

Niin ja vielä se että 10 ei liikunnasta saa jollei hiihdä tai suunnista myös vapaa-aikanaan, ei auta edes se että kuuluu parhaimmistoon lähes kaikissa joukkue lajeissa, ellei ole perseennuolija

 

[Lear]

Talvella kannattaa laittaa sukka munaan, ettei palellu.. Kumma juttu, kun kyseinen opettaja ei ollut, kuin vuoden opettajana siinä koulussa.

 

[Timeoni]

Jaon tekee jokainen itse. Saa valita haluaako kuulua parhaaseen A-ryhmään vai sitten siihen B-ryhmään, jossa ei tarvitse puristaa niin lujaa. Itse olisin mennyt suosiolla B-ryhmään, ja varmasti löytyisi niitä potentiaalisia B-ryhmäläisiä joilla on todellista halua kehittyä ja he hakeutuisivat sitten taistelemaan A-ryhmäläisten joukkoon.

Tuollainen saattaisi jopa toimia vaikka sitten opettajan pienellä valvonnalla. Itsekin olisin suoraan mennyt siihen "tunareiden" ryhmään pallottelemaan ja varmasti nauttinut pelistä enemmän verrattuna siihen että pitkään harrastaneet hallitsee muutaman tyypin voimin koko peliä ja lätkivät menemään.

Vastaavasti olisin nauttinut muiden aineiden oppitunneista enemmän jos ne muutamat mölyapinat olisi saatu luokasta pois laskemaan matikkaa omaan tahtiinsa (yläasteen viimeisellä näin olikin ja ilmapiiri oli ihan toisenlainen).

Meillä oli jopa kerran liikuntatunnilla korismatsi jossa jako oli karkeasti hyvät vastaan huonot. Oli helvetin motivoivaa kun lopputulos oli paljon - 2 (tein itse sen yhden korin kauhean raivon voimin kun vastapuoli ei juuri edes jaksanut pistää hanttiin).

Kiva se on näin ajatuksen tasolla maailmaa parantaa mutta eipä taida olla rahaa ja päteviä opettajia tarpeeksi että homma toteutuisi.

 

[veijari]

Tuollainen saattaisi jopa toimia vaikka sitten opettajan pienellä valvonnalla. Itsekin olisin suoraan mennyt siihen "tunareiden" ryhmään pallottelemaan ja varmasti nauttinut pelistä enemmän verrattuna siihen että pitkään harrastaneet hallitsee muutaman tyypin voimin koko peliä ja lätkivät menemään.

No mitenkäs se sitten toimisi? Jos ryhmässä olisivat kaikki jotka todella osaavat ja haluavat pelata ja pari neropattia jotka "tekevät parhaansa" niin mietippä paljonko silloin kyrsisi näitä parempia kun he vihdoin olettaisivat saavansa pelailla kunnolla mutta porukka olisikin edelleen sama(ne jotka eivät edes halua yrittää yleensä istuvat kentänreunoilla, näin ainakin meillä)

 

[Rarulka]

Että kannattaa toivoa ettei joudu tiettyjen opettajien opetukseen.

Itse olen vasta nyt alkanut päästä yli niistä traumoista( nojoo, vähän liian voimakas sana, mutta olkoon.) mitä se mies aiheutti ja sai minut vihaamaan liikuntaa ja tätä miestä yli kaiken, vieläkin jos näkee minut jossain tulee heti vittuilemaan ja kyttäämään ilman mitään kunnolista syytä, mutta onneksi sitä tyyppiä ei tulekkaan nähtyä suunnilleen koskaan. Otti minut silmätikukseen heti kun tulin siihen kouluun ja siinä vaiheessa kun hän oli liikunnan opettajana tulikin lihottua ja tuli todella voimakas negatiivinen fiilis siihen liikuntaan.

 

[Alec]

Pesäpallo oli myös tytöille pelottava laji. Todella harvat uskalsivat ottaa pallosta koppia, eli joku semmoinen pelko siitä että se osuu ja sattuu jne...

sainpa muuten pesäpallon silmäkulmaan.kovaa.ala-asteella.vitunmoinen laakalyönti osu räpylän reunaan ja naps,auuu.aattelin että otanpa tässä nyt kaikkien aikojen kopin mutta paskan vitut (vitun paskat) eihän se sitten onnistunu.
kyllä pesäpallo on miesten laji

 

[Kuki]

-opin ainakin sen, että talvella ainoa oikea urheilulaji on hiihto. Eipä ole tarvinnut suksia jalkaansa laitella kouluaikojen jälkeen (paitsi intissä..)
-kaikenmaailman viestit saavat edelleen niskakarvat pystyyn.
-lukiossa tyttöjen yksi yleisimmistä liikuntamuodoista oli kävely; käveltiin metsätietä pitkin samaan paikkaan, mihin talvella hiihdettiin ja laitettiin laatikkoon nimi. Todella mielenkiintoista! Onneksi kylältä löytyi monesti joku autoileva tuttu, joka käytti laatikolla.

 

[Sepsis]

kyllä pesäpallo on miesten laji

Pesäpallo on naisten ja lasten seurapeli.;)

 

[dorkempi]

Täällähän on runsaasti Pekan "kasvatteja"
Muuten oikein mukavia tunteja, mutta punttiksella ei kertaakaan käyty :( No ehkä parempi että mitään yläasteikäisiä laumoja ei sinne vielä viedäkään...

Yksi lisää Pekan "kasvatteihin" :D

Oliko koripallo yhtä harvinaista herkkua teilläkin?

 

[Pexi_]

Pesäpallo on perseestä, kuten myös kaikki joukkuelajit.

 

[V.smoothie]

minun ylä astevuosina uitiin paljon, siitä kaikki pitivät.
joukkuelajit poikien kanssa ei innostaneet mutta sulkapallo tyttöjen kanssa oli mukavaa.

eipä siitä koululiikunnasta oikeen mitään hyvää kuntoa saanut pelkästään, vapaa-ajalla sitten tanssin, pyöräilin ja uin.

 

[SerialLoser]

Pesäpallo oli myös tytöille pelottava laji. Todella harvat uskalsivat ottaa pallosta koppia, eli joku semmoinen pelko siitä että se osuu ja sattuu jne...

Täytyy sanoa, että kyllä itteenikin hirvitti olla etukopparina, vai mikä runkkari se nyt onkaan, kun joku karpaasi käy mailan varteen.
Nerokas liikunnanopettaja tietty huusi ja kannusti että pitää mennä siihen eteen ottamaan näpy, jos sellainen tulee. Keskityin vain ja ainoastaan siihen että ehdin väistää jos tulee kohti.
Silloinhan 80-luvun lopulla 90-luvun alussakaan ei vielä pidetty mitään kypäriä, ei kai se oo mieskään jos ei kestä pesäpalloa suoraan kaaliin.
Piti muistaakseni ne pari superpesissankaria kuolla pallon osumasta, ennen kuin joku liikunnanopekin tajus, että kyllä se voi tehdä koululaiselle hallaa, jos pesis kopsahtaa kallon sivuun.