Leuanveto

Meta title: 💥 Leuanveto – Yläkropan kuninkuusliike ja kilpailu egojen sekä voimien rajasta

Meta description: Keskustelua tekniikasta, ohjelmista, lisäpainoista ja kehityksestä – kuka repii eniten ja millä tyylillä?**


Entäs jos mun 160kg kaveri vetää yhen leuan(josta saa yhä multa rahapalkinnon), ja mä 70kg manlettina vedän vaikka ton 60kgx1=130kg yhteensä tai 30 toistoa omalla painolla? Oisko tää mun kaveri oikeesti vahvempi sun mielestä siis? Tai siis onhan hän teoriassa, mut jos otetaan esim. semmonen tekijä huomioon, että ton painosenahan, häneltä puuttuu ihan se ns. ''taito'' vetää oma kroppansa ylös. Ja lisää soppaa hämmentämään ylätalja tulokset, joissa vedetään ihan samanmoisia painoja. Vähän jotenki must hankala aihe mitata voimaa, ellei molemmat henkilöt oo tyyliin suht normaalipainosia & fläsää ei oo helvetisti. Tai ainaki tällön vois molempien tapauksessa vaan todeta, että kevyempi hommaa vittu lisää massaa & painavampi dietille, ni lihas-läski-voima suhde tasottuu. Noh... ehkä siks on just absoluuttinen & suhteellinen voima keksitty.

Tää on mielenkiintonen aihe, mitä oon monestikki miettiny. Tiiän kyl miten tää yleisel tasolla ajatellaan, mut silti tulee mieleen, et tähän olis joku selkeempi vastaus, muuta ku noi absoluuttinen/suhteellinen voima.
Toisaalta muihin vertailu on lähinnä ajanhukkaa, ellei oo skaba meneillään.

EDIT: Luin väärin. Ethän sä väittänykkää mitään, mut kysymys on silti osotettu kelle tahansa.

Se muuten vaikuttaa paljon vedon raskauteen, miten omapaino + lisurit "jakaantuvat". Eli jos kaveri painaa 160kg, ja paino on jakaantunut tasaisesti "ympäri" kroppaa, niin mun mielestä yhden leuan saamisen pitäisi olla huomattavasti helpompaa, kuin esim. 100kg kaverin vetää ykkönen 60kg lisäpainolla. Tämä siksi, että jos lisurit roikkuvat dippivyöstä jossain polvien korkeudella, niin suurempi osa massasta ( jos lasketaan jalkojen paino mukaan ) on kauempana pisteestä ( tanko ), jonne pitää päästä. Eli suurempi momentti kohdistuu selälle ja käsille, ja sitä kautta " sticking pointin" yli pääseminen on vaikempaa, ja vaatii suuremman lähtönopeuden. Tämän saman efektin takia lyhytkätinen ja paksurintainen kaveri penkkaa helpommin 150kg, kuin pitkäkätinen ja kapeaharteinen tyyppi, vaikka periaatteessa kumpikin tuottaa saman verran voimaa.

Esim. itse sain 97kg painoisena lisureilla 40kgx4. Nyt kun painan vaan 92kg, niin sain silti tehdä huomattavasti enemmän töitä, että sain 45kgx4, ja 52,5kgx2. Toki vetotekniikka on mulla nykyään mallia lahna, eli jalat ja keskikroppa pysyvät aikalailla liikkumattomina ja staattisessa jännityksessä, toisin kuin ennen, jolloin polvet saattoivat vedon aikana nousta vatsan korkeudelle, ja kannatella osaa lisäpainoista. En muuten tiedä, onko em. tekniikka edes kisoissa sallittu.
 
momentti olka- ja kyynärnivelessä on kyllä sama, vaikka paino olisi rinnan korkeudella tai roikkuisi 10m pitkän narun päässä jossain alhaalla.
 
Se muuten vaikuttaa paljon vedon raskauteen, miten omapaino + lisurit "jakaantuvat". Eli jos kaveri painaa 160kg, ja paino on jakaantunut tasaisesti "ympäri" kroppaa, niin mun mielestä yhden leuan saamisen pitäisi olla huomattavasti helpompaa, kuin esim. 100kg kaverin vetää ykkönen 60kg lisäpainolla. Tämä siksi, että jos lisurit roikkuvat dippivyöstä jossain polvien korkeudella, niin suurempi osa massasta ( jos lasketaan jalkojen paino mukaan ) on kauempana pisteestä ( tanko ), jonne pitää päästä. Eli suurempi momentti kohdistuu selälle ja käsille, ja sitä kautta " sticking pointin" yli pääseminen on vaikempaa, ja vaatii suuremman lähtönopeuden. Tämän saman efektin takia lyhytkätinen ja paksurintainen kaveri penkkaa helpommin 150kg, kuin pitkäkätinen ja kapeaharteinen tyyppi, vaikka periaatteessa kumpikin tuottaa saman verran voimaa.
Ei se nyt ihan noinkaan mene. Kuten jo aiemmin sanottiin, momentti pysyy täysin samana siitä riippumatta, kuinka kaukana se paino roikkuu.

Mitä tulee penavertailuun, niin ei se limppu liiku yhtään sen pidempää matkaa, vaikka se ois tosiaan sen kymmenen metrin narun päässä.

Lyhytkätinen ja paksurintainen kaveri tekee vähemmän työtä suhteessa siihen pitkäkätiseen luikkuun vaikka painomäärä pysyy samana, koska se nostettu massa ihan konkreettisesti liikkuu lyhyemmän matkan.
 
no oon ite pohtinut samaa, vaikken noita zombie-dokumentteja katsokaan. ei meillä suomessa semmosia. kuitenki pitää olla kaukokatseinen. siksi oma laji, eli kannattas kyllä vaihtaa laji kiipeilyksi ja unohtaa muidenki se kellareissa punttien kans vouhottaminen. kellareihin ne murdererit aina eka menee! kovatasonen kiipeilijä on taatusti parhaiten turvassa! sikäli ku kerkee juosta sen korkeen paikan luo.

leuoissa prossat lasketaan aina kokonaismassasta, jos haluaa niiden seuraavan logiikkaa penkin, hauiskäännön yms. tärkeiden liikkeiden kanssa.
 
Siis kai mä voin laskea noi prosentit ihan siitä pelkästä lisäpainostaki, eikä mikään muutu? Jos 60kg oli vaikka 100% mulle, ni sillo 54kg=90% ja nii edespäin.
Vai .liittyyks tähän jotenki se nyt, että omapaino voi muuttua radikaalisti?
Jos painat 70kg ja 1RM on 60kg, niin 54kg lisäpaino on 95%.
 
Vielä rautalankaesimerkki: jos mulla on lisäpainoykkönen (leikitään et oon 100kg vaikka oon oikeesti 98kg, hih) 10kg ja karkeesti ottaen 85% maksimista pitäis tulla vitonen, niin mä en todellakaan saa vedettyä vitosta 8,5kg lisäpainolla. Sit taas jos tää lasketaan kokonaismassan mukaan, ni 110kg ykkösestä 85% on 93,5kg. 5 x 93,5kg vs 5 x 108,5kg. On siinä pieni ero.

Vaginoosin suorituksilla toi olis 5 x 110kg vs 5 x 121kg
 
Laskin ton siis 60kg-90%=54kg. Eli 90% maksimista olis toi 54kg. Toisaalta mun matikka on aivan säälittävää, joten ehkä laskin tän päin vittua, ja tajuun sen viel myöhemmin, ku saan pääni pois perseestä. Silti en tiiä mistä/miten revit noi luvut :O?
Laskit ihan oikein prosentuaalisen osuuden siitä käytetystä lisäpainosta. Siinä on vaan se ongelma, että sä liikutat leuanvedossa sen lisäpainon lisäksi sitä omaa painoos. Prosentuaalinen osuus jonka nostat on pakko laskea siitä kokonaismassasta mitä liikutat, jos prosenttien varaan perustuvaa ohjelmaa aiot leuanvedoille tehdä.

Eli siis:

Jos sun omapaino 60 kg ja vedät 60 kg lisäpainoilla ykkösen, on kokonaismassa 60+60=120 kg.

Jos haluat vetää esim. 80% vitosen, lasket tietty 120x0,8=96kg.

Jos lasket sen pelkistä lisäpainoista, laskutoimitus menee näin:

60x0,8=48

Jos lasketaan toi 80% osuus sun 60 kilon lisäpainoykkösestä vasta jälkikäteen mukaan sun omapainoon, käy näin:

60+48=108.

Joten, koska sun on mahdotonta vetää leukoja pelkällä lisäpainolla, vaan joudut vetämään sen oman kroppas painon väkisin joka kerta siinä mukana (no shit right?), ei toi pelkistä lisäpainoista laskettu prosentuaalinen osuus pidä paikkaansa.

96 kg vs 108 kg kokonaismassa, ensimmäinen laskettu omapainon ja lisäpainojen summasta, jälkimmäinen laskettu pelkistä lisäpainoista joihin on lisätty vasta jälkikäteen se sun oman kropan massa.

Selkiskö nyt? :oujee:
 
Kaikki muu selkis kyllä, paitsi se, että mitä noista prosenttien laskemisesti hyötyy? Konkreettinen hyöty siis, mitä ei muuten saavuta. Ellet siis haluu jostain syystä lukee paperilta, mitä painoa käytät seuraavissa treeneissä yms. Oonko siinä siis kuitenki oikeessa, että saman voi toteuttaa ihan yhtä helposti, ku vaan tietään sen maksiminsa, ja alkaa kokeileen paljo milläki painolla menee toistoja? En mä mikään profeetta ainakaan ite oo, mut kyl mä pystyn sen todella tarkasti laskeen, ihan vaan fiilis & tuntemus pohjalta, vaikken esim. jossain penkissä tehny melkeen ikinä 100% painoilla.
Eipä tollasella oo mitään käytännön merkitystä jos on selkeä käsitys siitä, millä painoilla pystyy vetämään minkäkin määrän toistoja. Prosentteja ei IMO tarvii käyttää välttämättä ollenkaan vaan voi arvioida ennemmin kuorman sopivuutta sitä kautta, kuinka haastavalta se tuntuu. Kunhan kokonaiskuvaa tarkastellessa hommat menee eteenpäin, niin mitä niiden prosenttien on väliä.

Prosentteihin nojaavat ohjelmat kaatuu aika usein siihen ongelmaan, että ne ei pidä läheskään kaikkien kohdalla paikkaansa. Joku dieselkone-tyyppi saattaa tehdä 90% kuormalla maksimista useamman toiston, siinä missä joku toinen saa hikisen kakkosen. Sen takia jos ohjelmassa lukee esim. "vedä 3x90%", on se joillekin turhan kevyt ja joillekin liikaa, joillekin toki just sopivasti.

Mulle tekee ihan hyvää treenailla joko a) niin, että on valmentava taho kertomassa, että nyt menee vähän turhan tiukoiks treenit (terkkuja @jto) tai b) niin, että prosentit on antamassa suuntaa ja hillitsemässä niitä pahimpia haluja ahmia liikaa kuormia.
 
Niin ja koko tämän kertainen lähti kun sanoitte että kehitys on jämähtänyt. Prosentteja ei tarvii käyttää, mutta ne on silti hyvä työkalu analysointiin kun pitää tutkii hyvin toimineita blokkeja ja huonommin menneet. Jos kehitys pysähtyy, niin eikö silloin kannata vähän pysähtyä miettimään miksi pysähtyy ja hakea muutoksia millä lähtee taas eteenpäin?

Venäläiset on näitä kuormituspuoli tutkineet paljon ja siellähän nojataan vahvasti 70-80% kuormitukseen. Jokaisella on yksilöllinen skaala miten eri prosentit kulkee millekin toistoalueelle, mutta ihan helposti tuosta kokonaiskuorman huomiomatta jättämisestä tulee tilanne missä luulee treenaavansa pohjaa 70-80% alueella mutta oikeasti onkin 85-90% alueella jossa miesten ei nyt keskimäärin kannata oleilla ympärivuoden.
 
Niin ja koko tämän kertainen lähti kun sanoitte että kehitys on jämähtänyt. Prosentteja ei tarvii käyttää, mutta ne on silti hyvä työkalu analysointiin kun pitää tutkii hyvin toimineita blokkeja ja huonommin menneet. Jos kehitys pysähtyy, niin eikö silloin kannata vähän pysähtyä miettimään miksi pysähtyy ja hakea muutoksia millä lähtee taas eteenpäin?
Ei mulla mikään oo jämähtänyt pitkään aikaan. Kaikesta mitä sanoit, oon samaa mieltä. IMO ne prosentit ei oo välttämättömyys, jos kuormien haastavuutta pystyy tarkastelemaan objektiivisesti ja osaa treenata oikeesti sen päivän kunnon mukaan. Itse en osaa, joten soolona treenaillessa käytän prosentteja sellaisena suuntaviivana kun suunnittelen blokkeja, ettei menis ihan hullumaiseks. Yleensä menee silti. Tällä hetkellä @jto hoitaa ohjelmointipuolen, enkä osaa hänen puolestaan kertoa, miten suurta osaa prosentuaaliset osuudet maksimista kunkin liikkeen ohjelmoinnissa näyttelee.
 
Viimeksi muokattu:
itehän en ole käyttänyt prosentteja valmennuksessa about 15 vuoteen. niiden kohdalle osuminen ei oo kauheen tarkkaa. käytän kuorman määrittämiseen muita keinoja.
 
Jos kehitys pysähtyy, niin eikö silloin kannata vähän pysähtyä miettimään miksi pysähtyy ja hakea muutoksia millä lähtee taas eteenpäin?
Kyllähän mullakin on asiantuntija tuota miettimässä, mutta mihinkään ei oo puolessa vuodessa menty. Lievästi alamäkeen korkeintaan.
 
On ero siis, mut mihin tommosii hienoja laskutoimituksia tarvii? Eihä se mitää vaadi(kai?), et laitat painon X vyölle ja katot nouseeko ylös. Ite ainaki tiiän erittäin tarkalleen, missä minkäki liikkeen maksimit kulkee. Tai siis ainaki jokaikisen liikkeen, missä oon niitä mainittuja rajoja koetellu, eli käytännös kaikessa paitsi kyykyssä. Leuoissa yms. liikkeissä se on viel niin uber turvallista ja helppoo, ettei tarvii pelätä mitään kuolemanriskiä tai mitään, niinku esim. noissa kyykyissä sun muissa, missä on aina JOKU potentiaalinen riski. Tai ehkä jos orjallisesti seuraa jtn ohjelmaa mieluummin, ku vetää fiiliksen mukaan, ni ehkä sit. Kummallaki taval pystyy silti ihan yhtä helposti tarkkaileen progressioo mun mielestä.

Tossa jo muut vastailikin, mut eihän noita tosiaan mihinkään tarvii. Ite käytän noita suuntaa-antavasti määrittelemään reenejä. Varsinkin leuoissa tulee usein fiilispohjalta käytettyä liikaa painoa ja sit ollaanki tukossa hetken päästä. Fiksu osais intuitiivisesti rajottaa tota, mut insinööriluonne ei pysty :D
 
Voihan siellä taustalla olla jotain muitakin syitä, kuin puutteellinen ohjelmointi. Tulee nyt ekana mieleen vaikka sairaudet, loukkaantumiset etc...

Kuten sanoin, niin kyllä tossa ihan hyvääkin kehitystä aiemmin otettuun lisäpainoenkkaan asti tuli, sitten loppui täysin seinään. Esim. viime vuoden kesäkuussa oli nelosnousu tiukkaan 4*20:een asti, helmikuussa tuli testissä 4*40 pari kiloa painavampana. 1*55 huhtikuun alussa. Mutta eipä tässä mittään, opettellaan rauhassa. Nyt on menny niin pitkään paikallaan että alkaa sentään oma stressi jo sulaa pikkuhiljaa pois.
 
Mulla tuli vuodessa pari kiloa enkkaan lisää oman painon nousun myötä ja nyt en ole edes koittanu puoleen vuoteen. Varmaan joulukuussa kokeilen. Nyt vetelen yhden käden taljaa joka ei tunnu hajottavan kyynärää niin pahasti kun noi lisäpaino leuat. Vaan hidasta on kehitys tässäkin, mutta mihinkäs tässä ois kiire kun kuoleman puolella jo ollaan vaikka kuinka pitkään eläis. Kesän aikana katos tuloskunto eikä vieläkään olla noustu niihin tasoihin vaikka kolme kertaa viikossa teen. Painoa on tosin 2-3 kiloa vähemmän. Edelleen tavoitteena se yhden käden leuka, mutta pitänee pidentää toteutusaikaa ens vuoden puolelle.
 
Oon tehny helpohkoja intervalleja ~80% maastossa nyt kuukauden verran. En oo näitä oikeestaan koskaan tehny tällä tyylillä ja nyt isommat raudat tuntu ihan saatanan helpoilta. Volyymi on ollu suht sama ku perusvoimakaudella muutenki. Onko porukka saanu voimakestävyyden lisäks jotain tulosta noilla?
 
Back
Ylös Bottom