Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
kaikessa treenissä pitäs edetä kausittain ominaisuuksia painottaen. tää ei tarkota välttämättä mitään tiukkarajaisia kausia. eli peruskaudella voi hyvin tehdä isommallakin romulla joskus tai käyttää ns. ylirautaherättelyjä ennen työsarjoja. samoin maksimivoimaa kehitettäessä mukana voi olla pidempiä sarjoja myös.

Kuinka pitkiä kausia sun mielestä kannattaa tehdä, kun tehdään punttia puntin vuoksi eli varsinaista päälajia ei ole? Se perus 2-3kk jaksoissa bodaus, perusvoima ja piikkaus/maksimi? Mitä haittaa on esim 4-5kk perusvoimajaksosta, kenties se että volyymi nousee liian suureksi tai liian hitaasti?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kiitos vastauksesta. Vahvistusta omille ajatuksilla.

Menty perinteisen mittaisella jaksotuksella. Pk-kaudella vaihtelu ollut toki suurimpaa. Viimeajat treenannut 3x viikossa eri oteleveyksillä toistoalueita kierrättäen ja määriä nostellen toki pl. piikkaus. Eri systeemeitä koitettu, mutta perusidea määrien nostelu. Tuntuu myös, että tuo piikkikunto pysyy mulla vain hetken, sekä on ison työn takana.

Nyt kun viime yön mietti asiaa kaljapäissään ja tihrusti treenivihkoa vaikuttaisi myös siltä, että maksimivoimakauden puolivaiheille saakka kulkee hyvin, mutta loppua kohden hidastuu ja piikkauksen eka treeni muistiinpanojen mukaan kulkee hyvin, mutta rauta hidastuu kovasti piikkauksen edetessä ja lopputulemana aina samainen n. 190kg salipena ja n. 175-180kg kisasäännöillä otettu pökkäsy.

Turhauttavaa kun kansallinen kärki ei olisi enää kuin 10-15kg päässä. Voi olla myös, että kohta tarvii ulkopuolista osaamista.
 
Uhm. Nopeus penkkii liittyen, tarviiko perseen pysyä penkissä vai saako ottaa pientä vauhtia sieltä. Vai pitäisikö melkein vain antaa muun kropan olla vain paikoillaan kun työntö tapahtuu.
 
beginner: 5kk perusvoimajakso on sen verran pitkä, että ainakin kannattaa huomioida se maksimipuolen hereilläpito ainakin jotenki. muuten ok kyllä ja teetän ns. yleisvoimailijoille pidempiäkin jatkuvasti. se miten hommia muutellaan kehityksen takaamiseksi on sit eri tarina.

reaction: kyllähän tota voitas yhdessä funtsia. ei toi sun ongelma suorituskyvyn suhteen kuitenkaan ole täysin harvinainen. lyhyitä maksimijaksoja sietäviä mulla on ollu mukana useita.

ton: kyllä sen nopeusvoimasuorituksen tulis olla mahdollisimman lähellä sitä kisa-/ testityyliä.
 
Täytyypä kysyä vaikka tähän ei varmaan täysin yksiselitteistä vastausta voi antaakkaan:

Elikkä nykyään on paljon tapetilla puhtaasti lihasmassan kasvattamiseen keskittyvässä treenaamisessa tuo ns. tuntumalla treenaaminen, eli liike suoritetaan karkeasti samalla nopeudella molempiin suuntiin, sekä loppua lukuunottamatta sarjassa minimoidaan liikemomentin hyöty tehden liike tarkoituksella varsinkin keskivaiheessa liikerataa mahdollisimman raskaaksi. Tämä tarkoittaa automaattisesti pienempää painoa mutta suurempaa rasitusta lihakselle (koska enemmän sitä kuuluisaa time under tenssionia, ja mitään alku nykäyksiä tai vauhdituksia kun ei ole niin lihas tekee puhtaasti sen työn nostaessaa kuormaa koko liikeradan alueella).

Jos kerta suurempi lihasmassa=suurempi voima, niin eikö voisi sanoa että mitään ei varsinaisesti hävitä voiman suhteen noin treenaamalla, jos kuitenkin välillä pitää voimajaksoja, tai vaikka joka treenissä ensimmäisessä treenattavan lihaksen liikkeessä tehdään sillain perinteisemmällä tyylillä kohtuu suurilla painoilla ja kohtuudella rykimällä (ei esim. stoppia penkissä tai tarkoituksella rauhallista nostoa tai laskua), ja pyritään puhtaasti progressioon välittämättä lihastuntumasta? Eli molempi parempi pitää tässäkin loppujen lopuksi paikkansa?


Jokainenhan voi kokeilla kun esim. kulmasoutu aloitetaankin rauhallisesti alhaalta, ja viimeiset toistot liikuttavat loppuosassa lähes pysähtynyttä rautaa. Tämän jälkeen saa vielä monta monta toistoa kun antaa vauhtia sieltä alhaalta asti tangolle, eli aloittaa liikkeen räjähtävästi. Tuo perustuu siihen mielestäni että se keskiosa liikkeestä (jossa lihaksella pitäisi olla suurinkuormitus muuten) tulee tällöin liikemomentin voimalla osittain ja paukkuja jää sinne yläosaan vielä. Sama ilmiö miksi puolikkaita toistoja voi jatkaa vaikka leuan vedossa hamaan tappiin asti kun ei pääse enää ylös.
 
ne ylenpalttiset hapottelut ja giant setit ei oo voimaharjottelijan parhaita kavereita kyllä. ei pituushyppääjäkään saa ideaalitreeniä tekemällä 400m intervalleja. lihaksen koko merkkaa toki suurempaa voimaa, mutta riippuu toki hieman miten ja minne paikkaan lihasta se koko on hommattu noin solutasolla jne. hermoston työkyky kuitenki on se suuremman potentiaalin omaava puoli voimantuottoa ja sen kaveriksi en tuppaa kestovoimatykittelyä suositteleen.
 
Mulla on vielä kolme viikkoa tota wsb-tyylin reeniä ja ajattelin sit hakee ne ykköset, mutta olisiko hyvä ottaa piikkaus tämän päätteeksi eikä suoraan kokeilla? Olisiko tällä sun antamalla ohjeella hyvä toteuttaa:
1. 3*3 (toisto varaa )
2. 3*3
3. kevyt viikko
4. 3*2 ( toisto varaa )
5. 3*1
6. kevyt viikko
7. 3*1
 
ne ylenpalttiset hapottelut ja giant setit ei oo voimaharjottelijan parhaita kavereita kyllä. ei pituushyppääjäkään saa ideaalitreeniä tekemällä 400m intervalleja. lihaksen koko merkkaa toki suurempaa voimaa, mutta riippuu toki hieman miten ja minne paikkaan lihasta se koko on hommattu noin solutasolla jne. hermoston työkyky kuitenki on se suuremman potentiaalin omaava puoli voimantuottoa ja sen kaveriksi en tuppaa kestovoimatykittelyä suositteleen.

Sama aihe kiinnostaa. Onkohan sellaisessa mitään järkeä, että vuorottelee kausiluonteisesti voimatreeniä ja bodailua?

Olen itse treenannut nyt vuoden voimapainotteisesti (SS ja perään 5/3/1), mutta tuntuu, että kehitystä ei enää tapahdu. Sarjapainot ovat nousseet vuoden takaisesta, mutta aika aloittelijatasolla vielä liikutaan (suhteutettuna omaan kehonpainoon). Salin isot pojat suosittelivat, että ottaisin vaihteeksi esim. 6 kk bodailutyyppistä treeniä (HST-ohjelmalla). Logiikka on kai se, että hommataan isommat lihakset, ts. "raakaa voimaa", joiden avittamana taas lähtee sarjapainot nousuun.

Mennäänkö tässä ihan bro science -linjoille vai mitä häh? Tavoitteeni ovat harrastelupuolella, eli isommat muskelit, isommat sarjapainot ja isompi ego.
 
esetku: mee tolla mutta vkoilla 5 ja 7 meet maksimiin kunnolla ja vkolla 2 voit nousta suht tiukkaan kolmoseen kans.

k-rauta: kyllä se podailu kannattaa tekee sen sitten hst tai millä keinoin tahansa. et nyt kertonu millasta se sun nykytreeni on ja millasta tulosta on tullut. 6kk on aika pitkä jakso kyllä. 2-3 kk toimii paremmin ja voihan noita limitellä monin tavoin. ja miten se podailu toteutetaan on sekin aika laaja juttu.
 
k-rauta: kyllä se podailu kannattaa tekee sen sitten hst tai millä keinoin tahansa. et nyt kertonu millasta se sun nykytreeni on ja millasta tulosta on tullut. 6kk on aika pitkä jakso kyllä. 2-3 kk toimii paremmin ja voihan noita limitellä monin tavoin. ja miten se podailu toteutetaan on sekin aika laaja juttu.

OK, hyvä tietää, että suunnitelmani bodailukaudesta eivät ole ainakaan ihan tuulesta temmattuja.

Tässä vähän yhteenvetoa viimeisen vuoden treeneistä: N. 6 kk SS-ohjelmaa (Pakkotoiston innoittamana; sinäkin taisit kommentoida aloittelijoiden osiolla). Sitten perään n. 5 kk 5/3/1-ohjelmaa. Ruokavalion osalta hyvin maltillista bulkkia, eli n. 300 kaloria plussalla (ruokavaaka, yms. käytössä, eli aika tarkkaan pitäisi mennä). Ei vammoja, mutta keväällä reilu kuukausi sairastelua ja sänkylepoa. Viimeisen kuukauden aikana tein taas 5 viikkoa SS-ohjelmaa, ideana palauttaa sarjapainot sairastumista edeltävälle tasolle (siinä lähestulkoon onnistuen). Tämän hetkiset numerot ovat seuraavat: mies; 36 v., 82 kg / 186 cm; 5 toiston sarjamaksimit: kyykky 95 kg, penkki 67,5 kg, pystäri 47,5 kg, maastaveto 117,5 kg. Leukoja vastaotteella 9. Aika nolot tuloksethan nuo ovat, mutta sillä pitää mennä, mitä Luoja on suonut...

Salillani käy paljon voimanostajia ja yhtenä iltana alettiin juttelemaan treeneistäni. Heidän näkemys oli, että lineaarisella progressiolla en saa enää hyvää jälkeä, sillä olin jäänyt tuloksissa jumiin jo aikaa sitten. Koska itselläni ei ole mitään huimia kilpailutavoitteita, niin suosittelivat, että tekisin bodailutreeniä jonkin aikaa ja hankkisin sen kautta lisää massaa. Siitä tämä kiinnostus.

En tiedä herättikö tämä mitään kummoisempia ajatuksia, mutta ideat ja suositukset otetaan kiitollisuudella vastaan.
 
esetku: mee tolla mutta vkoilla 5 ja 7 meet maksimiin kunnolla ja vkolla 2 voit nousta suht tiukkaan kolmoseen kans.

Sotkeeko sitä piikin löytymistä jos tinttaa maksimin perään toistotestejä?

Esim:
1: siisti 3max
2: tiukka 3max, toistotesti vanhalla 6-8max raudalla
3: kevyt
4: siisti 2max
5: tiukka 2max, toistotesti vanhalla 4-5max raudalla
6: kevyt
7: 1max, toistotesti 80-85% uudesta maksimista
 
k-rauta: määräprogressio on se fiksumpi tie. sovellettu 3x4-->6x6 pidemmillä sarjoilla vaikka. tokihan voin ratkoo sun ongelmat firmani kautta myös. ei ne mahdottomia ole ollenkaan.

pates: en usko juurikaan sotkevan. voipi jopa tehdä hyvääkin.
 
hei jto!

kysymys nopeusvoimaharjoittelusta voimanostossa:

miksi louie simmons teetättää westsidessään nopeusharjoittelun minuutin tai alle -palautuksilla? olen ymmärtänyt nopeusvoiman vaativan selkeästi pitempää latautumista. painonnostossa näin vissiin toimitaankin, mutta louie neuvoo useissa artikkeleissaan jopa lyhentämään taukoja jopa 45 sekuntiin. näin lyhyet tauot vaihtavat ymmärtääkseni harjoituksen fokuksen nopeusvoimasta jonkinnäköiseen kestävyyteen, eikö?

tämä kysymys on vaivannut jo vuosia ja olen keskustellut runsaasti eri henkilöiden (myös osaavien) kanssa saamatta asiaan lopullista selvyyttä. vähän aikaa sitten eksyin vuosien tauon jälkeen taas pakkotoistolle kun muistin sun majailevan täällä. rekkasinkin tänne ainoastaan vuoksesi!

olisi upeaa, jos saisin westsiden nopeusharjoitteluun jonkinnäköisen konkluusion. olen lukenut kaikki artikkelit mm. voimaharjoittelu.fi:stä, westside barbellin sivustolta (ja ties mistä muualta), olen 10 vuoden aikana lukenut hyllymetreittäin harjoittelukirjallisuutta ja kohdannut harjoittelun piirissä satoja/tuhansia ihmisiä. maailmassa on paljon hyviä valmentajia ja uskon myös louieen alallaan, mutta tätä en ymmärrä. APUA jto!
 
no ei tolla lyhyellä palautumisajalla varsinaisen räjähtävyyden kanssa ideaalisti mennä. enempi toi on semmosta kondistreeniä loppujen lopuksi. fosfaattisysteemiä treenataan ja ei se oikein näppärästi laktaattiympäristössä pelaa. JOS ois pakko leikata palautumisaikoja, sen vois tehdä esim muutaman sarjan pattereilla, joiden välissä ois pidempi palautus. esim. 3*(3*3*60%/ 1´)/ 5´. en mä oikein nää sille kuitenkaan kauheesti perusteita. ominaisuustreeniä ja mieluummin sillon kunnolla.
 
kiitos vastauksesta!

lähtökohtaisesti täytyy kunnioittaa toista ihmistä ja louie on tehnyt alallaan valtavan elämäntyön. olen kuitenkin pohtinut miksi louien tasoinen pro-nostaja kautta valmentaja haksahtaisi moiseen erheeseen eikä olisi sitä vuosikymmenien aikana korjannut tai muuttanut. en voi pitää itseäni fiksumpana ja olen halunnut kuvitella kuviossa olevan kuitenkin jotain, jota en ole itse hoksannut.
 
no mä uskon, että sillä voi olla useempia tavoitteita tossa takana, vaikka puhuu nopeusvoimatreenistä. se "nopeen" solukon aktivointi vaan vaatii optimaaliset olosuhteet kropalta ja päältä, joten senkään takia se laktaattiympäristö ei oikein pelaa sen puolella. hitaat solut kuitenkin aina alottaa työn oli liike nopee/ hidas tai kuorma raskas/ kevyt. niitä ei oikein voi poiskytkeä. sen takia ne äärimmäisen kevyillä 20-30% kuormilla tehdyt treenit kummastuttaa vielä enemmän, vaikka varusteykkösestä lasketaankin. wsb perustuu kuitenkin pääasiassa siihen, ettei se perustu mihinkään. eli siihen mitä itekin yritän täällä kovasti toitottaa: yksilöllisyyteen.
 
yksilöllisyys tuntuu todella olevan ainoa treenavia ihmisiä yhdistävä sääntö.

massiivinen ristiriita louien salin tulosten ja tuollaisen harjoittelussa verrattain primitiivisen yksityiskohdan välillä.
 
kyllä siellä monet pidempiä pausseja pitää. joillekin toi ns. nopeustreeni on vaan ärsykevaihtelua ja jopa palauttavaa jumppaa vrt. max effort day.
 
Back
Ylös Bottom