Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Kysymyksiä Jto:lle – foorumin kovimmalle tietopankille suora linja

Meta description: Keskustelua Jto:lle osoitetuista kysymyksistä treenistä, ravinnosta ja fysiologiasta – paikka josta haetaan faktat ja selkeät vastaukset.


dippe: en mä kyl koskaan neuvois ketään tekeen kuukausitolkulla samaa toistomäärää pääliikkeissä. ei semmoselle mitään perusteita ole. kyllä ne maksimit ainakin jonkinasteisina kannattaa sillon tällön hakee ulos. kokeilla tai tehdä lyhyt jakso.
 
Good morning pinnoilta vai normaalisti? Toisin sanoen mitä eroa? Entä voiko box-kyykkyä korvata jollain? Vaikka kyykkäämällä pinnoilta? Jos on pakko nimetä paras apuliike huonoista ojentajista kärsivälle penkkaajalle, niin se on? Lattiapenkki? Lankkupenkki? Pinnapenkki? Kapea penkki? Penkkiä ketjuilla? Joku muu? Tai muita hyviä vaihtoehtoja? Tarkoitus olisi ottaa yhtenä päivänä penkki + apuliikkeet ja toisena lähinnä niitä apuliikkeitä ja keskittyä sinne heikkoon kohtaan.

Nyt olis tarkoitus aloitella ihan kunnon voimanostotreenejä, mutta kysymyksiä tulee enemmän kuin mihin löydän vastauksia. Ja boxi olis ehkä hyvä korvata jollain, koska salilta ei oikein löydy mulle sopivaa koroketta. Tavallinen salipenkki lienee tällaiselle pygmille liian korkea ja joitakin 20 sentin korokkeita siellä on, mitkä on tietysti liian matalia. Ei siis oikein ns. helppoa vaihtoehtoa.
 
Tuli mieleen kun sanoit, että pidät kapeaa penkkiä suht samana kuin lattiapunnerrusta, jossa tanko on lähellä rintaa. Niin onko minulle hyötyä lattiapunnerruksista kun tanko tulee ihan rintaan asti, kun vetää ilmaa sisään ja vähän kaartaa selkää? Kokeilin pari kertaa kokonaan ilman pienintäkään kaarta ja silloin olkapäät vääntyvät ikävästi.
 
powerhousu: mieluummin kumpaakin ja vielä lisäks esim. ilman pinnoja ja stoppi alhaalla. ilman pinnoja tulee se dynaamisuus siihen mukaan eli saadaan lisää rautaa käyttöön ja se simuloi samalla hieman paremmin kyykkyä. pinnoista lähtemällä saadaan siihen alhaalta lähtöön lisää jerkkua ja apu vetoon on pikkusen parempi.

mun ei kyl oo pakko nimetä mitään, onneksi :) kyl noi edelleen lähtee sieltä yksilötarpeesta. erilaiset lankkupenkit eri leveyiksillä on kyllä varsin hyviä. ketjut ja kumit on myös toimivia, mutta kyllä suurin osa mun tallissa treenaavista tekee suurimman osan aikaa täyspitusia liikeratoja, mutta eri leveyksillä. kyykkyboksi on helppo korvata penkillä tai kasalla painolevyjä. hyvin sen voi tehdä pinnoiltakin räkissä. noissakin taas se varsinainen avun tarve sanelee kaiken. puolikyykky penkille on monelle tosi hyvä apu jne.

bampa: ei kannata muutenkaan tehdä, jos vääntää jostain syystä. ei kyl pitäis. jos liikerata on tollanen, sit vaan stoppipenkkejä, leijupenkkejä eri leveyksillä, eri korkeuksille. lankuilla tai ilman.
 
Kannattaako box-kyykky ottaa kisasyvyydestä, jos pohjilta lähtö on kyykyssä heikko kohta? Entä miten box-kyykky ja kyykky stopilla ilman boxia eroavat vaikutuksiltaan?
 
kannattaa. stop-kyykyillä saa paremmin sitä heikkoo kohtaa kehitettyä, mutta melki kannattaa käyttää paria eri kulmaa.
 
Ongelmani on vasemman käden ojentaja, joka on heikompi kuin oikea, se korostuu varsinkin kapeassa penkissä. Miten tuota kannattaisi alkaa vahvistamaan??
 
Osaakos jto sanoa vinkkejä, kun tarvittaisiin voimaa triathlonille, etenkin maantiepyöräilyyn?

Tilanne on se, että punttihommat vaihdettiin vuosi sitten triathloniin ja ensimmäiset kisat on menestyksekkäästi takana päin. Ensi kaudeksi olisi tarkoituksena tehdä oikein jonkinlainen kausisuunnitelma, jossa mukana olisi 3-4 kuukautta kestävä intensiivisempi punttijakso (2-3krt/vk) syys-talvella. Erityisesti jerkkua kaipailisin jalkoihin (fillarointi) ja toki keskivartalon kondis on avainasemassa pyöräilyssä ja etenkin väsyneenä juostessa. Ja kyllähän yläkropankin olisi hyvä olla sen verran vahva, että uinnista pystyisi sen avulla nipistämään sekunteja.

Triathlonin puolimatkalla - johon ensi vuonnakin tähtään - mitat ovat uinti 1,9km, pyöräily 90km ja juoksu 21,1km. Minkälaisia liikkeitä ja ennen kaikkea sarja- ja toistomääriä kannattaa suosia, kun treenataan pitkille matkoille? Minkälaisella treenillä tuota voimaa kannattaa sitten jalostaa esim. maantiepyöräilyyn lumien sulaessa? Intervallit, ylämäkihommat jne.?

Jos tiedät jotain kirjoja tai muita julkaisuja tästä aihealueesta, niin kaikki mahdolliset vinkit otetaan ilolla vastaan?
 
vane: kato, että tankopaine on aina sama ettei kaadu toiselle kädelle. käsipainopenkit on ok, mut heikon ehdoilla. en tekis mitään erileveyspenkkejä kuitenkaan. yhden käden ojentajaliikkeet jne myös ok. jos siel on joku hermovika, sit se on aika pitkä tie.

rantapantteri: kyllä se varsinainen voimaharjoittelu sulla on hyvin pohjaominaisuus ja ajoittuu hyvin alkuvaiheeseen ylimenokauden jälkeen. ihan perusvoimatreeniä isoilla liikkeillä ja tietenki iso painotus jalkoihin ja siihen keskivartaloon. toistomäärät alussa siellä 6-12 paikkeilla, mutta kyllä puntilla kannattaa kestovoimaa tehdä myös varsinkin kintuille. semmosia 50-100 toiston sarjoja ja paljon rautaa. ongelmaks voi muodostuu ton kaiken ymppääminen sinne muun treenin sekaan, jota taatusti on paljon.

suurimmat ongelmat tulee kuitenkin siellä lopun juoksuosuudella ja useimmiten kyse on kuitenki ravintopoliittinen, ei ees aina lihaskuntojuttu. toi on hyvin puhtaasti kuitenkin aerobinen seikkailu, joten kyllähän se treenikin sen perusteella tehdään. määrät tulee olla suuria ja vauhtia ei silti sais unohtaa... hyvä laji ;) voimatreeni lajissa tapahtuu sit pääasiassa juosten kohtalaiseen ylämäkeen. filalrilla sama juttu. intervalleilla tehdään kestävyyttä, ei voimaa. mutta sun laji ON kestävyys, joten kyllä niillä on selkee paikka sun treeneissä. se nostatsä kynnyksiä kelailemalla vai intervalleilla vai mieluiten kummallakin, on sitten laajempi tarina.

eiköhän tosta oo melkosesti kirjoja suomeksikin kai ja kvg taitaa tarjota parikin linkkiä ;)
 
Tein tänään etukyykkyä boksille ekan kerran niin, että reidet oli suunnilleen vaakatasossa, normaalia huomattavasti korkeampi siis. Mietin vaan, että pitäisikö se olla vieläkin korkeampi, suunnilleen puolikyykyn polvikulma, kun normi etukyykyn heikko kohta on siinä puolivälissä? Olet muistaakseni suositellut puolikyykkyjä apuliikkeenä boksille ja ilman. Hyväntuntuinen liike oli kuitenkin ja olin yllättävän heikko tossa. Vielä selvennyksenä, että tää on siis normi etukyykyn apuliike ja sen maksimia haluan parantaa, koska en vieläkään selän takia uskalla oikein muuta kuin etukyykkyjä tehdä.
 
Samoilla asioilla orangin kans, huomenna ois etukyykkyä ja tuota samaa kohtaa pitää treenata.
Tänään tuli alaselkään akupunktioo sähköllä ja tuntuu helpottavan..
 
Tykkään varsinkin näin kesäisin hölkätä ja pyöräillä paljon paikasta paikkaan, joten mielessä kävi, että minkälainen vaikutus aerobisella treenillä on voimatasoihin/voiman kehittymiseen pitkällä aikavälillä?
 
Parahin jto,

Olen aina ollut surkea kyykkäämään, jo pelkästään teknisesti. Kaikki "alan opit" on yritetty internetin välityksellä opetella, kyykkään siis kohtalaisen leveällä voimannosto(?)tyyliin. Aina on ollut ongelmana se, että oikea polvi kipeytyy (vihloo ja turvonnut) kyykätessä. Nyt n. 6kk sitten opettelin kunnolla istumaan taakse, keskittymään lumpion pitämiseen varvaslinjan takana ja aloin hieman enemmän levittämään jalkateriä ulospäin. Tuloksena 6kk oireetonta kyykkäystä. Nyt kun olen tehnyt pelkkää takakyykkyä 6kk ajattelin ottaa etukyykyn mukaan ohjelmaan. Etukyykkyä tein kapeammalla asennolla ja kyykätessä annoin polven linjan vaeltaa enemmän eteenpäin - tuloksena kuin NAPS hervoton vihlonta polvessa. Painoa oli vaivaiset 60kg tangossa, joten isoja romuja en etukyykyssä liikutellut :) Tämän etukyykky kerran jälkeen palasin takakyykkyyn, mutta vihlonta sen kuin jatkuu edelleen jo toista viikkoa.

Mistähän tämä johtuu? Onko mulla paskat vai muuten vaan oudon heikot polvet? Suositteletko täysilepoa jalkatreenistä, vihlonta siis tuntuu todella ilkeältä mennessä kyykkyyn. Tuleeko sulle mitään selkeää syytä mieleen, mistä tämä voisi johtua?
 
oranki ja mökö: juu erikorkusia bokseja kehiin vaan! turha pitäytyy siel täyssyvässä, ku suurimmalle osalle ne ongelmat tulee siin puolikyykyn vaiheilla. ketjut ja kumitkin on toimivia.

toad: jos aerobisen määrät on tos suuria, kyl se useimmilla heikentää voimapolta. kompromisseja.

dloom: joku rakenteellinen vika mahdollisesti. kylsun kannattas tehdä liikkuvuusmielessä esim. ihan pohjakyykkyjä ja siellä oleiluja ilman sen kovempia painoja. jos puol vuotta teit nättiä ja sit taas polvipainotteisempaa, voi se kyl valitettavasti joillakin noinkin vähästä säikähtää. melkise kannattas kuitenkin kunnon lekurille näyttää ja vaikka kuvata, jos siel joku selkee vika ois.
 
oon miettiny, että kun penkissähän lavat lyödään yhteen ja pidetään takahartiat penkissä, niin miksei etunojapunnerruksia tehä myös tällasessa "lukitussa" asennossa? itse asiassa etunojia hehkutetaan hyvänä olkapään terveyden kannalta, koska siinä pääsee lavat liikkumaan ja serratus tekee töitä. saahan ne lavat liikkumaan penkissäkin, mut auta armias jos meet niin tekemään. en oo ymmärtäny, että mistä se johtuu, että toisessa lapaluiden liike on suositeltavaa ja toisessa se taas hajottaa kiertäjät :confused:
 
punnerruksissakin se voi paikat rikkoo, mutta kuorma on kuitenki aika pieni. tyypistä ja tyylistä riippuen about 70% henkilön painosta tulee käsille. ei punnerruksissakaan kuitenkaan oo mikään pakko tehdä sitä loppua tollai.
 
Nyt kävi kalpaten ja olisi hyvät neuvot todella tarpeen!

Eturistisiteen repeämän pitkän kuntoutusurakan loppumetreillä vammautunut polvi venähti ja kierukkaan tuli pieni repeämä. Repeämä on kuitenkin äärimmäisen pieni, mutta korjautuakseen se vaatii kuuden viikon tauon jalkareeneistä. Olen tottunut jumppailemaan kuusi kertaa viikossa niin, että käy kropan läpi kahdesti. Kysymys kuuluukin, että onko kannattavaa käydä ylä-ja keskikroppa läpi kahdesti viikossa, esim. kolmijaolla, vai joudunko nyt pudottamaan reenikertoja seuraavaksi kuudeksi viikoksi? Mikäli on mahdollista pitää reenimäärät ennallaan, niin mikä olisi paras jako?
 
kyllä sitä nyt voi muuta kroppaa ton verran treenailla eli kolme kertaa viikossa. alkuun vaan hieman tarkkaillen, ettet liikaa yli rykäse. tee eri variaatioita samasta liikkeestä. esim.
1. penkki, myötäleuat, suorat vatsat
2. vastaleuat, kapea penkki, kiertovatsat
3. kulmasoutu, vinopenkki, staattiset vatsat
 
Mua kiinnostaisi tietää, millä perusteilla voimanostossa valitaan kilpailijalle painoluokka, johon pyritään. Omat mitat 158/54 tällä hetkellä, ja katselin tässä, että nuorten naisten 52kg ennätykset on tosi pieniä verrattuna heti seuraavaan isompaan luokkaan: Suomen Voimanostoliitto ry - Ennätykset klassinen .

Johtuuko tää jostain pienempien luokkien arvostuksen puutteesta, vai mitä ihmettä? Yritetäänkö yleensä päästä mahdollisimman ylös siis painon kanssa? Tietysti useimmat naiset ehkä on aika luuviuluja tuossa painossa, mutta että yli 100kg eroa yhteistuloksessa 57kg naisiin...

//edit niin, ja mitä eroa noilla on tähän ennätyslistaan: http://www.suomenvoimanostoliitto.fi/index.php?option=com_wrapper&Itemid=196 ? Toisessa jotain varusteita mukana tai jotain?
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom