Hiilihydraatteja suosivien riski lihoa on yli kolmanneksen pienempi kuin niitä karttavien.
Tilastot kertovat, että suomalaisten pulskistuminen lähti tasaiseen nousuun 1980-luvulla eikä loppua näy. Ennusteiden mukaan kymmenen vuoden kuluttua noin joka kolmas on lihava.
Hiilihydraattikammoisten selitys on yksioikoinen: meistä tuli lihavia, koska vähensimme ruokavaliosta rasvaa ja lisäsimme hiilihydraatteja. Tilastot eivät tue väitetä.
Todellisuudessa on käynyt päinvastoin. Suomalaisten rasvan kulutus on lisääntynyt koko 1900-luvun. Hiilihydraattien osuus energiasta on puolestaan pudonnut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Niitä ei ole itse asiassa koskaan syöty yhtä vähän kuin nyt.
Mitä sitten tiedämme hiilihydraattien syöjistä? Ainakin sen, etteivät he ole sen pulskempia kuin muut – oikeastaan päinvastoin. Joukossa on tavallista vähemmän ylipainoisia.
Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Niina Kaartisen keväällä 2018 tarkastetusta väitöskirjasta. Se perustuu neljään THL:n terveystarkastustutkimukseen. Niiden aineistona on lähes 14 000 suomalaista aikuista. Tutkituista 23 prosenttia luokiteltiin lihaviksi, eli heidän painoindeksinsä oli 30 tai korkeampi.
Tulosten perusteella hyvin hiilihydraattipitoista ruokaa syövien riski lihoa on jopa 35 prosenttia pienempi kuin vähän hiilihydraatteja nauttivien. Riski on selvästi pienempi, vaikka saisi runsaasti sakkaroosia. Sitä on luontaisesti hedelmissä ja kasviksissa, ja me käytämme sitä myös tavallisena pöytäsokerina.
Lihomisen vaara on tavallista pienempi, vaikka ruoan glykeeminen kuorma olisi suuri. Glykeeminen kuorma kertoo hiilihydraattien laadusta ja määrästä. Nopeat hiilihydraatit kasvattavat kuormaa.
Kaartisen tulokset viittaavat myös siihen, että moni lihava suomalainen on lähtenyt mukaan maailman trendiin ja karsinut hiilihydraatit ruokavaliostaan painonnousun pelossa – aivan suotta. Tutkimusten mukaan paljon hiilihydraatteja syövät väestöt eivät ole ylipainoisia eivätkä sairaita.
Paleoruoka vie vikaan
Niukasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio voi itse asiassa osoittautua kohtalokkaaksi. Asiasta raportoi äskettäin tiedelehti Lancet Public Health. Lehden mukaan hiilihydraattien vähyys lyhentää odotettavissa olevaa elinikää neljällä vuodella.
Tutkimukseen otti osaa 15 400 ihmistä, joita seurattiin 25 vuoden ajan. He raportoivat ruoka- ja juomatottumuksistaan sekä siitä, minkä kokoisia annoksia tapasivat syödä.
Seurannan perusteella selvisi, että niillä, joiden kokonaisenergiasta 50–55 prosenttia oli peräisin hiilihydraateista, oli pienempi kuoleman riski kuin niillä, jotka kuluttivat erityisen vähän tai paljon hiilihydraatteja.
Karuja tuloksia ei ole vaikea selittää. Jos luopuu hiilihydraateista, energiavaje täytyy korvata jollain muulla. Koska proteiinien määrää on vaikea lisätä, tilalle tulee yleensä tyydyttynyttä rasvaa. Paha rasva ja kuidun puute tappavat karppaajia.
Viime vuosina on ollut kovin trendikästä syödä kuin muinaiset esi-isät. Tiukimmillaan tämä paleoruokavalio koostuu lähinnä rasvaisesta lihasta ja valikoiduista vihanneksista ja hedelmistä. Hiilihydraatteja vähennetään tuntuvasti.
Käsitys luolamiesruoasta on valitettavan väärä. Todellisuudessa esi-isät ja -äidit popsivat kaikkea, mitä onnistuivat keräämään tai saaliiksi saamaan. Ruokavalio sisälsi vähemmän rasvaa ja enemmän hiilihydraatteja kuin nykyään. Karppausta ei tunnettu, ja energiansaanti oli aivan toista luokkaa kuin nykyisessä yltäkylläisyydessä.