"Hölkkääminen surkein tapa polttaa rasvaa"

[J.Jake]

Mä olen taasen nimenomaan siirtynyt HIIT tyyppisestä treenistä tasaisempaan. Jos nyt en ihan lenkkeilyyn mutta ainakin loivempiin sykevaihteluihin.

Syy.

Tykkäsin juosta sellaista ylämäkeä jonka juoksin parhaimmillani 37 sekuntiin. Se on aika jyrkkä, ei nyt kädet maassa jyrkkä mutta tukea voi välillä ottaa.

Jos juoksin täysillä sain ehkä 5 tehtyä, pitkillä palautuksilla kun ylähäällä tuntui kai lähinnä pahalta astmakohtaukselta. Parin jälkeen sitäpaitsi jo alasmenokin oli vaikeaa.
Aikaa meni siis jotain 40s/juoksu. Maksimisyke oli mittarin mukaan 178bpm.

Kerran sit ajattelin että kävelen vain reippaasti ylös. Huh. Aikaa en ottanut, mutta palautumiseen meni vain n kolmannes ajasta koska noin tunnin treeniin sain tehtyä tuplasti nousuja.
Jälleen mittarin mukaan kävelynousuissa syke 160-165bpm.

Kaloreita oli kulunut myös enemmän koska aikaa oli kulunut enemmän kohonneella sykkeellä. Autolla sai juotua palautusjuomaa entisen heikotuksen sijaan. Seuraavan päivän
lihasjumit oli kyllä melkoiset mutta eivät tärinää ja kramppailua niinkuin juoksujen kanssa.

Eli mulle se oli parempi. Varmaan toi mun matala sykealue vaikuttaa jotenkin? Sykkeen vaihtelualue on normaali mutta siis matalalla koko skaala ( diesel )
Jotain rasitusastman pilkkeitäkin on kun keuhkojen tilavuus on iso mutta puhalluskoe keskiverto.
Astmaa eikä rasituastmaa ei kuitenkaan ole todettu vaikka on tutkittu.

Lyhyesti: Kokeilkaa mikä toimii itselle parhaiten.

 

[John Galt]

Yksi asia jonka voisin lisätä vielä tähän keskusteluun on ihmettelyni siitä, että miksi matalasykkeinen tasatahtinen ja intervalliharjoittelu täytyy asettaa vastakkain? Kysymys on hieman sama, kuin jos voimaharjoittelun puolella esittäisi vain lyhyiden tai pitkien sarjojen toimivan koko treeniuran mittaisella ajanjaksolla. Omassa harjoittelussani (joka ei siis tähtää lihasmassan kasvattamiseen) peruskuntoharjoittelua on karkeasti 80%, vauhtikestävyysharjoittelua 15 - 17% ja maksimikestävyyttä enintään 5%, yleensä vähemmän. Kehonrakennuksessa optimaaliset suhteet voivat olla jotain ihan muuta rasvanpolton maksimoimiseksi, mutta aivan varmaa on, että peruskuntoharjoittelu tukee sekä palautumiskykyä, että kovempien intervallitreenien vetoa jatkossa. Sen perusteella mitä kehon toiminnasta tiedän, olisi hölmöä harjoitella vain yhdellä tietyllä tavalla.

Tuosta infarktipotilaista vielä, että tuo tutkimustulos kuulostaa hyvinkin uskottavalta, jos sykkeet nostetaan 150 tuntumaan. Monella ihmisellä se menee jo hieman anaerobisen puolelle, ilman että harjoittelu on kuitenkaan erityisen raskasta ja kuormittavaa.

 

[second]

Nyt tais tulla aikamoinen määrä mututietoa jota en niele pureksimatta, vai että vain huippukuntoiset urheilijat voivat vetää HIITtejä ja hekin korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Miten sitten kommentoisit seuraavaa:

Archey syyttää jota kuta mutuilsta

Kommentoin siten että nuo HIIT:it eivät olleet kovia.

Effects of Exercise Intensity and Duration on the Excess Post-exercise Oxygen Consumption | BodyRecomposition - The Home of Lyle McDonald

Summing Up
There is absolutely no doubt that higher intensity activity generates a larger EPOC, as measured by the percentage contribution. But like the fact that low intensity cardio burns a greater percentage of fat than higher intensity, this is misleading. 14% of a smaller calorie burn may still be smaller than 7% of a much larger burn. At the end of the day, outside of extremely unrealistic levels of exercise, the basic fact is that the absolute magnitude of the EPOC simply doesn’t amount to very much in the first place. One interval study, which found a 14% increase in metabolic rate via EPOC measured an irrelevant 32 calorie afterburn. Yayyy.

And while some weight training studies are suggestive of higher EPOC’s, the volumes used are typically absurd; the one study which showed a big afterburn from a low volume of training has never been replicated and there are more questions than answers here.

The simple fact is that the calories burned during activity are going to contribute the most to calorie burn, not EPOC and focusing on increasing that value is going to have a much larger impact on calorie balance (all other things equal) than worrying about EPOC.

EDIT: itse kalorin kulutksesta taas:

http://www.bodyrecomposition.com/fa...intervals-and-epoc-practical-application.html

Here are calculations for different length steady state workouts based on an average burn of 10 cal/min and a 7% EPOC.
30 minutes = 300 calories + 7% EPOC = 21 calories = 321 calories.
40 minutes = 400 calories + 7% EPOC = 28 calories = 428 calories.
50 minutes = 500 calories + 7% EPOC = 35 calories = 535 calories.
60 minutes = 600 calories + 7% EPOC = 42 calories = 642 calories.
Now lemme be generous and assume I’m doing 30 minutes of intervals with a 14% EPOC
30 minute interval session = 300 calories + 14% EPOC = 42 calories = 342 calories.

Ja tuo 30 minuuttia HIIT:itä on sellaista tahtia että siihen ei pysty emäperkelekään.

 

[Ironmauke]

Molempia sitä on tullut vedettyä ja kyllä mä kallistun enemmänkin siihen perinteisemmän aerobisen juoksun, hölkän ja oikein reippaan kävelyn puolelle. Omalla kohdalla on toiminut paremmin kuin Hiit. Yleiskunto kasvanut huomattavasti enemmän ja palautuminen sujuu paremmin.

 

[Archey]

Intervalleja voi toki tehdä eri tavoilla, esim. kuntopyörällä tai muulla vastuksellisella laitteella saa helposti vaihtelua. Toisessa ääripäässä ovat sitten vetotreenit, joissa tehdään oikeasti se n.20 sekuntia aivan täydellä teholla, mutta hyvällä palautuksella. Näitä sitten muutama, jolloin koko treenin pituus venyy 15-20 minuutin paikkeille. Minuutti on kerta kaikkiaan niin julma aika, että siinä ehtii saada ihmisen niin sippiin, ettei mitään järkeä.

Siksi kirjoitinkin tuosta cross trainerista, se on juoksua kevyempää ja jakaa rasituksen tasaisemmin koko kropan alueelle.
Noita mäkivetoja olen tehnyt niin kovalla vauhdilla kuin yksinkertaisesti pääsen ja ja ylös on mennyt sen 45 sekuntia ja alas noin 10 sekuntia kauemmin eli holkäten alas päkiöillä jarruttaen mikä sekin rasittaa suht kovasti pohkeita ja takareisiä.

Kaverina on ollut alla 70kiloinen pitkän matkan juoksuharrastaja joka kuitenkin jää ylösvedoissa 6-7 m jälkeen kun sitä rajähtävyyttä ei kaverilla ole.
Viime kesänä pääsin 7 vetoon ja tänä vuonna olisi tarkoitus vetää täydet 10 ylämäkivetoa putkeen.

Onhan tuon jälkeen pelkkä käveleminenkin vaikeaa kun persuksetkin ovat aivan puuduksissa monta minuuttia jälkeenpäin.

Otan loppusyksystä videolle kun se 10 vedon kunto lähestyy.

 

[TeddyPain]

Kumpihan on sitten ketoosilla suositeltavampaa lihasten säilytyksen kannalta, HIIT vai 120-140 sykkeen aerobinen?

 

[carcayu]

Siksi kirjoitinkin tuosta cross trainerista, se on juoksua kevyempää ja jakaa rasituksen tasaisemmin koko kropan alueelle.

Haluaisin muistuttaa, että juostakin voi eri tehoilla. Hölköttelyn ja tappavan anaerobisen mäkitreenin väliin ja melkoinen skaala nopeusalueita. Esimerkkinä vaikkapa omia vauhteja juoksuajoilta.

Aerobinen kynnys (142 bpm) ~ 5 min/km
Anarobinen kynnys a.k.a tunnin kilpailuvauhti (174 bpm) ~ 3:40 min/km
Max aerobinen a.k.a Cooper vauhti ~ 3:15 min/km
800m kilpailuvauhti ~ 2:27 min/km

Aerobisen harjoittelun lisäksi voidaan puhua nopeustyyppisestä juoksuharjoittelusta. Tähän kuuluu esim. erilaisia loikkia ja maksiminopeusvetoja 30-100m matkoilla. Nopeustreenit eroaa aerobisesta harjoittelusta hyvin oleellisesti siinä, että palautukset on täydellisiä eikä missään nimessä hapotella. Jos itse valmentaisin mitä tahansa urheilijaa niin voimakkaasti hapottavat intervallit olisi viimeinen asia mitä harjoitusohjelmaan lisättäisiin kaiken muun jälkeen. Sensijaan määräintervalleja anaerobisen kynnyksen tuntumassa laittaisin ohjelmaan jo alkuvaiheessa.

 

[beginner]

Haluaisin muistuttaa, että juostakin voi eri tehoilla. Hölköttelyn ja tappavan anaerobisen mäkitreenin väliin ja melkoinen skaala nopeusalueita. Esimerkkinä vaikkapa omia vauhteja juoksuajoilta.

Aerobinen kynnys (142 bpm) ~ 5 min/km
Anarobinen kynnys a.k.a tunnin kilpailuvauhti (174 bpm) ~ 3:40 min/km
Max aerobinen a.k.a Cooper vauhti ~ 3:15 min/km
800m kilpailuvauhti ~ 2:27 min/km

Tottahan toki. Laitteilla vaan saa helpommin sen kolmannen muuttujan eli vastuksen mukaan kuvioihin. Myös temmon tarkkailu on helpompaa ilman, että omistaa nopeutta mittaavan GPS-sykemittarin. Eli vaihtelua saadaan muuttujilla vastus, kesto ja nopeus.

 

[Archey]

Yksi asia jonka voisin lisätä vielä tähän keskusteluun on ihmettelyni siitä, että miksi matalasykkeinen tasatahtinen ja intervalliharjoittelu täytyy asettaa vastakkain? Kehonrakennuksessa optimaaliset suhteet voivat olla jotain ihan muuta rasvanpolton maksimoimiseksi, mutta aivan varmaa on, että peruskuntoharjoittelu tukee sekä palautumiskykyä, että kovempien intervallitreenien vetoa jatkossa. Sen perusteella mitä kehon toiminnasta tiedän, olisi hölmöä harjoitella vain yhdellä tietyllä tavalla.

Jos halutaan rasvanpolttoa, menettämättä lihasta tai jopa halutaan harjoituksen tukevan lihaskasvua, siis ihan pelkästään bodausmielessa ajatellen anaerobinen intervalliharjoittelu toimii.
Vaikka otsikossa ei puhuta bodauksesta mitään, miellän kysymyksen kuitenkin pakkis kyssäriksi, juoksufoorumi on eri asia.

When you perform conventional cardio for long periods of time, it's been found to deteriorate muscle tissue and decrease testosterone levels. That's bad, obviously, but things get even worse. A recent study in The American Journal of Physiology found that steady-state cardio decreases the ability of muscles to absorb glucose after training.

This happens because cardio immobilizes the GLUT4 transport system, which is responsible for the insulin-regulated translocation of glucose into cells. Cardio further limits hypertrophy by shutting down the mTOR pathway, which is one of the primary regulators of muscle growth. When this happens, you burn the same amount of muscle as you do fat.

The Journal of Strength and Conditioning Research published recent work showing that HIIT can actually increase testosterone levels and GLUT4 concentration. Steady-state cardio, as I wrote earlier, has the exact opposite effect. Research has also shown that HIIT increases 24-hour mitochondrial biogenesis. This is the formation of new energy-producing mitochondria in cells, a process that typically shuts down mTOR during steady-state cardio.

Last, but not least, HIIT sets off an increase in the concentration of myofibrillar nuclei. Hypertrophy depends on increases in this concentration, along with the content of your muscle fibers.


Voimatreeni ja tyypin 2b lihassolujen rasitus on ainoastaan yksi osa lihasten kasvastusprojektia. Kun Pekka Peruspunttaajaa aloittaa saliuran pelkästään voimaan panostaen, saatetaan nähdä alussa huikeitakin lihaskasvun merkkejä, mutta ennenpitkää keho aistii että tämänkaltainen kasvu johtaisi lihasten toimintakyvyn heikkenemiseen, joten se rajoittaa niiden kasvua.

Treenaamalla pelkästään tyypin 2b soluja kasvatetaan pääasiassa tumakoteloiden kokoa. Tämä johtaa siihen, että pitääkseen lihakset toimintakykyisinä keho estää liiallisen kasvun lisäämällä lihaskasvua blokkaavan myostatiinin määrää. Ei hätää, tähän auttaa tyypin 1 solujen - jotka sisältävät eniten satelliittisoluja[24D] - rasitus. Satelliittisolut ovat tärkeässä osassa myogeneesin kannalta, sillä niistä uudet tumat muodostetaan. Ratkaiseva tekijä ei ole harjoituksen kesto vaan intensiteetti, mutta tarkoitus on rasittaa tyypin 1 soluja joten kuormaa ei saa olla liiaksi, eli intervalliharjoittelu (HIIT) toimii vallan mainiosti.

 

[carcayu]

Jos halutaan rasvanpolttoa, menettämättä lihasta tai jopa halutaan harjoituksen tukevan lihaskasvua, siis ihan pelkästään bodausmielessa ajatellen anaerobinen intervalliharjoittelu toimii.
Vaikka otsikossa ei puhuta bodauksesta mitään, miellän kysymyksen kuitenkin pakkis kyssäriksi, juoksufoorumi on eri asia.

Eikö kysymys pitäisi tällöin asettaa muotoon: Tukeeko HIIT lihaskasvua bodausta paremmin?

 

[Archey]

Eikö kysymys pitäisi tällöin asettaa muotoon: Tukeeko HIIT lihaskasvua bodausta paremmin?

Et ole tainnut edes lukea postaustani, eli HIIT tukee lihaskasvua, bodauksen ja intervallin harjoittelun yhdistelmä toimii paremmin kuin kumpikaan yksistään.
Rankempi pitkäkestoinen kestäyysharjoittelu taas... eihän tästä tarvitse edes linkittää tutkimuksia, asia pitäisi olla selvä. Maratoonarien rasvaprosentit ovat muuten keskimäärin korkeammat kuin sprintterien, eikä johdu pelkästään ihonalaisen rasvakerroksen paksuudesta, vaan rasvan suhteellisesta osuudesta verrattuna lihasmassaan joka maratoonareilta on poltettu suurelta osalta pois, ovat keskiverto jamppaa vähemmissä lihoissa, vaikka se mikä onkin jäljellä on todella tiheäsyistä tehokasta tavaraa ja täynnä hiusverisuonistoa.

Joku reipas kävely rasvanpolttosykkeellä on kuitenkin vain hyödyksi rasvanpoltossa, ei siinä mitään kataboliaa tapahdu vaikkei anaboliakaan.

Vanhan ajan bodarit juoksivat myös tasavauhtisia kovia lenkkejä mm. Franco Columbu, joka tähdensi kuitenkin että 2 mailia(3,2km) ei polta vielä lihasta.
Tuollainen cooper tyypinen lyhyen matkan tehokas juoksu voi luultavasti toimia samoin kuin intervallikin.

Juoksuharjoittelussa on kuitenkin eri tavoitteet kuin voimaharjoittelussa, eikä kummankaan optimointi tuo parhaita mahdollisia tai edes hyviä tuloksia toisessa lajissa.

 

[carcayu]

Et ole tainnut edes lukea postaustani, eli HIIT tukee lihaskasvua, bodauksen ja intervallin harjoittelun yhdistelmä toimii paremmin kuin kumpikaan yksistään.

Aa, my bad. Olen jotenkin olettanut, että tässä puhutaan puntin lisäksi tehtävän aerobisen korvaamista HIITillä. Jos taas puntin sijaan tehdäänkin joskus HIITiä niin menee oman tietämyksen ohi miten tuo vaikuttaa hypertrofiaan.
Huippu-urheilijoiden rasvoja tuskin kannattaa tutkia optimaalisen rasvanpolttolajin löytämiseksi tai pian aletaan pohtia miten mäkihypyn saisi yhdistettyä bodaukseen. :D

 

[John Galt]

Jos halutaan rasvanpolttoa, menettämättä lihasta tai jopa halutaan harjoituksen tukevan lihaskasvua, siis ihan pelkästään bodausmielessa ajatellen anaerobinen intervalliharjoittelu toimii.
Vaikka otsikossa ei puhuta bodauksesta mitään, miellän kysymyksen kuitenkin pakkis kyssäriksi, juoksufoorumi on eri asia.

When you perform conventional cardio for long periods of time, it's been found to deteriorate muscle tissue and decrease testosterone levels. That's bad, obviously, but things get even worse. A recent study in The American Journal of Physiology found that steady-state cardio decreases the ability of muscles to absorb glucose after training.
[/B]

Muutama juttu näistä:

1. Jos tarkastellaan yksittäistä harjoituskertaa, niin intervalliharjoittelu (aivan kuin tämä sana taas kertoisi yhtään mitään harjoituksen tehosta ja kestosta) on varmaankin parempi tapa säästää lihasta. Kun taas tarkastellaan kokonaisuutta pidemmällä aikavälillä, peruskuntoharjoittelu parantaa esimerkiksi kropan palautumiskykyä. Kun kovasta treenistä palaudutaan nopeammin, voidaan harjoitella useammin ja pitkällä aikavälillä kovempaa. Tämä olisi ymmärtääkseni hyödyllistä myös lihaksen kasvatuksessa. Peruskunnon kehittyessä voidaan sitten vetää myös entistä kovempia intervalleja, joita tässäkin ketjussa niin kovasti mainostetaan.

2. Kun tutkimukseen ei ole linkkiä, jää sanamuoto "conventional cardio for long periods of time" täysin hämäräksi. Ymmärrän sanoilla conventional cardio tarkoitetavan peruskuntoalueella tapahtuvaa tasavauhtista harjoittelua, mutta kuka järkevä ihminen on ikinä harjoitellut vain tällä tehoalueella? Myöskään "long periods of time" ei kerro mitään. Viitataanko sillä yksittäisen harjoituksen kestoon (esim. yli 1½ pitkät lenkit), siihen että vuotuisesta harjoittelusta 100% tapahtuisi peruskuntoalueella vai mihin? Selvitettiinkö tutkimuksessa sitä, millaista järkevästi treenaavan, eli sekä tasavauhtista harjoittelua että intervalliharjoittelua yhdistelevän yksilön kehitys oli?

 

[salkkis78]

Luulen että myös kunnon kohotukseen tommoset hiit/intervalli/kahvakuula kuntopiiri ym. lyhytkestoisemmat ja korkeasykkeisemmät treenit ovat tehokkaampia kun perushölkkä. Oli jossain ihan tutkittuakin tietoa. Muista enää missä... mut kuitenkin. Ja taisi myös joku testi olla missä tutkittiin kolmen eri harjoittelutyylin vaikutusta coopertestin tulokseen. Voimailu/bodaus, juokseminen/hölkkä ja kahvakuulailu korkeilla sykkeillä.
Testiryhmään tais kuulua punttiäijät, juoksuharrastajat ja harrastamattomat. Coopertestitulos ja hapenottokyky nousi parhaiten kahvakuulailutyylisellä intervalli/kuntopiirityylisellä treenillä.
Jotenkin näin se meni pääpiirteittäin. Lopputulos joka tapauksessa oli siinä että kunto parani parhaiten juuri tommosella treenillä.

 

[hoyhenen_kevyt]

No sehän riippuu aivan täysin siitä, millä mittarilla tuloksia mittaa. Yksikään kahvakuulailija tai Crossfittari ei juokse maratonia tai edes puolikasta ilman juoksua. Ja maratonin juoksija ei tee edes 300 kilon yhteistulosta.

 

[Pertti 123]

Itellä tulee mieleen sellainen näkökulma, että jos tavotteet olis salilla podaaminen tai mikä lie, mutta kova treeni kovilla vastuksilla kuitenkin, ja kroppa olis aika jumissa niiden kovien treenien johdosta, niin mielummin tekiksin hölkkää tai matalatehoista intervallia juosten tai vaikka uima-altaassa kuin kovaa rääkkiä missä taas hapotetaan lihaksia ja vedetään niitä jumiin kuten jo puntillakin tehtiin. Eli levitetään sitä teho skaalaa millä tehdään asioita. Jos kaikki on kovatehosta aina, puntit ja "aerobiset" niin ei sekään hyvältä kuulosta.

Toki kovatehoinen juoksu on selvästi rankempaa kuin vaikka uinti, hiihto, pyöräily tai muu vastaava "pehmeämpi" tekeminen jossa ei tule iskutusta.

 

[mohla]

No sehän riippuu aivan täysin siitä, millä mittarilla tuloksia mittaa. Yksikään kahvakuulailija tai Crossfittari ei juokse maratonia tai edes puolikasta ilman juoksua. Ja maratonin juoksija ei tee edes 300 kilon yhteistulosta.

Jeps, siitähän se on kiinni, mitä tavoittelee. Alex Viadan tavoitteet on ainakin riittävän kovat:

https://www.atlargenutrition.com/bl...-alex-viada-so-you-want-to-run-and-be-strong/

https://www.atlargenutrition.com/blog/2013/01/so-you-want-to-run/

Noista inspiroituneena voi lähteä soveltamaan. Aika haastavaa sovitella ohjelmaan palautumista ajatellen kaikenlaista, mutta onnistunee. Henkinen, lihasten ja kalvojen/jänteiden jne. palautumiset erikseen mietittävä soveltuvien peräkkäisten treenien mukaan jne. Mikähän tausta tolla Alexilla mahtaa olla, joku jenkkifutis ehkä?

Tota TeddyPainin matalatehoista aerobista vs. HIIT ketoosilla jäin kanssa pohtimaan. HIIT varmaan kokonaisrasvanpoltossa tehokkaampi, mutta miten palautuminen anaerobisesta liikkumisesta tapahtuu hiilarirajoituksella?

 

[Archey]

Tota TeddyPainin matalatehoista aerobista vs. HIIT ketoosilla jäin kanssa pohtimaan. HIIT varmaan kokonaisrasvanpoltossa tehokkaampi, mutta miten palautuminen anaerobisesta liikkumisesta tapahtuu hiilarirajoituksella?

Jos lihat haluaa säilyttää niin hiilarit pidetään mahdollisimman korkeina. Ketoosi pudottaa painoa tehokkaasti, mutta suuri osa lähtee myös nesteinä ja lihaksena. Roinaamalla VHH:n aikana tosin haitat ovat pienemmät.

 

[second]

Luulen että myös kunnon kohotukseen tommoset hiit/intervalli/kahvakuula kuntopiiri ym. lyhytkestoisemmat ja korkeasykkeisemmät treenit ovat tehokkaampia kun perushölkkä. Oli jossain ihan tutkittuakin tietoa. Muista enää missä... mut kuitenkin. Ja taisi myös joku testi olla missä tutkittiin kolmen eri harjoittelutyylin vaikutusta coopertestin tulokseen. Voimailu/bodaus, juokseminen/hölkkä ja kahvakuulailu korkeilla sykkeillä.
Testiryhmään tais kuulua punttiäijät, juoksuharrastajat ja harrastamattomat. Coopertestitulos ja hapenottokyky nousi parhaiten kahvakuulailutyylisellä intervalli/kuntopiirityylisellä treenillä.
Jotenkin näin se meni pääpiirteittäin. Lopputulos joka tapauksessa oli siinä että kunto parani parhaiten juuri tommosella treenillä.

Niin. Muutaman viikon testiajalla. Tuossa ajassa mm hapenottokyky ja voimaominaisuudet saadaan piikattua maksimitasolle. Tähän se HIIT:in ja muiden intensiivisten harjoitusten suosio perustuu. Vaan kun pitäisi osata tuijotella vähän pidemmällä tähtäimellä näitä hommia.

Suurin osa hyvistä kahvakuulaurheiljoista juoksee lähes yhtä paljon kuin ne nostelee kahvakuulaa. Yhtä tunnin kestävää kuulatreeniä seuraa usein tunnin kestoinen juoksutreeni. Näissä hommissa tulos aika simppelisti määrittyy treenimäärän mukaan, aerobinen kunto kun on semmonen, toki liiallisuuksiin ei kannata mennä tässäkään. Ja määrää saadaan tasavauhtisilla kohtuullisen keveillä harjoituksilla joita voi tehdä määrällisesti paljon, toki joku raja siinäkin. sopivassa määrin raskaampia avainharjoituksia sekaan niin homma on bueno.

 

[salkkis78]

Oot aivan oikeassa!
Nyt puhuinkin tossa vaan että cooperin testi tulos parani parhaiten ja hapenotto kyky!!
Ei kai kukaan luule et maratoonarit tai puolmaratoonarit mitään intervalleja/hiittejä tekeekään!!?? :DD
Vai väitinkö..