1. Liikunnan aikaisen rasvanpolton suuruuden kyseenalaisuus. Toisin kuin esimerkiksi naistenlehdet ja kuntoilumainokset väittävät, rasvanpolton (hapetus energiaksi) määrällä harjoituksen aikana on hyvin vähän merkitystä lopputulokseen eli kuinka paljon liikunta lisää kehon rasvavarastojen lähtöä. Esimerkiksi HIT (tai HIIT) eli korkean intensiteetin intervalliharjoittelu toimii läskien vähennyksessä siinä missä pitkäkestoisempi ns. ”rasvanpolttosykeharjoittelukin”, vaikka HIT-harjoituksen aikana käytetään rasvoja energiaksi paljon vähemmän (Gibala ym. 2012). Harjoituksen aikaisen rasvanpolton määrän sijaan pitää aina puhua lopputuloksesta eli päivien ja viikkojen jälkeen kehossa ilmenneistä muutoksista rasvan määrässä. Vain tällä on oikeasti merkitystä. Unohda siis rasvanpolttohömpötykset ellet ole rasvanpolttoa tutkiva liikuntabiokemisti!
- - - Updated - - -
Aivan, olenko muuta väittänyt.. Oikeastaan olen tässä väitellyt lähinnä tässä yhteydessä siitä, että palaako rasva siinä lenkillä vai vasta myöhemmin kun ne energiat (ruuasta saadut) sitten oikeasti loppuu... Hillitö, tuota olen tässä yrittänyt hakeakkian vissiin, eli että niitä rasvoja ku on jo sinne vyötärölle leimattu ni niin vaan poltella siinä lenkillä hiilarin sivussa.. :D
2.
Tyhjällä mahalla tehty harjoitus ei tehosta merkittävästi rasvanpolttoa pitkällä aikavälillä. Vaikka harjoituksen aikaisella rasvanpoltolla olisikin olennaista merkitystä, niin paastossa tehdyn aamuaerobisen teho on tutkimusten valossa kyseenalainen tai vähintääkin ristiriitainen ja marginaalinen vaikutus. Hiilihydraattipitoinen ateria tai jopa harjoitusta edeltävä proteiini näyttää vähentävän harjoituksen aikaista rasvojen (triglyseridit) pilkkoutumista vapaiksi rasvahapoiksi (lipolyysi) osittain insuliinin vaikutuksesta. Rasvojen pilkkominen ja kulkeutuminen verenkiertoon ja lihaksiin on kuitenkin yleensä tavallisella ihmisellä riittävää, koska rasvojen poltto lihaksissa (hapetus energiaksi mitokondrioissa) ei merkittävästi heikenny ravintoa nautittaessa. Lipolyysi ei ole siis aina rajoittava tekijä rasvojen poltolle. Näin ollen edes rasvanpoltossa aamuarobisella paastotilassa tai ravintoa nautittaessa ei ole monien tutkimusten mukaan olennaista eroa (Horowitz, JF ym. 1999. Febbraio, MA ym. 2000). Erään tutkimuksen mukaan tosin mahdollisesti harjoituksen aikana ja ehkä vielä harjoituksen jälkeenkin rasvaa hapetetaan energiaksi enemmän treenaten ennen ruokailua, mutta kuitenkin 24 tunnin aikaisessa energiankulutuksessa ei havaittu eroa treeniin ruokailun jälkeen verrattuna (Shimada ym. 2013). Lisäksi kehon paino ei vähentynyt tässä kuuden viikon tutkimuksessa tyhjällä mahalla treenaten yhtään enempää kuin treenaten ah niin lihottavaa sokeria syöden (maltodekstriiniä), mutta valitettavasti kehon koostumusta ei raportoitu (Van Proyen 2011).
3. Harjoitusta edeltävä ravinto, varsinkin proteiini lisää liikunnan aikaista ja jälkeistä energiankulutusta. Ennen treeniä nautittu ravinto kohottaa proteiinisynteesiä treenin aikana ja sen jälkeen, mikä kuluttaa energiaa (Paoli ym. 2011, Hulmi ym. 2005).
4. Lihaskatabolian lisääntyminen. Paastotilassa suoritettu aamuaerobinen, jolloin lihasten hiilihydraattivarastot (lihasglykogeeni) ovat melko tyhjänä, lisää lihasproteiinien käyttöä energiaksi eli lihaskataboliaa (Lemmon ja Mullin. 1980). Kovaa, usein ja kauan tehty aerobinen liikunta, varsinkin juoksu, vähentää lihasten kasvua voimaharjoittelijoilla. Ongelma on pieni jos jumppa on kevyt, mutta jos treenaa oikeasti kovaa ja kauan monta kertaa viikossa, niin lihasmassa h