D-vitamiini (EI ALENNUSKOODEJA TAI TILAUSJUTTUJA)

Vuosia sitte mm Saksassa annettiin lapsille monien TUHANSIEN ug päiväannoksia, ja mitään myrkytysoireita ei ollut koskaan raportoitu. Siinä oli myös monia tapauksia, jossa ihmiset olivat ottaneet noin parin tuhannen päiväannoksia ilman oireita.

Ei ehkä ihan noinkaan, alla viite artikkeliin, josta seuraava lainaus:

"During the early period of vitamin D substitution some intoxications occurred; after the Second World War in Europe especially in Germany and DDR, children received extremely high oral doses of vitamin D and suffered hypercalcemia, early aging, cardiovascular complications and early death suggesting that hypervitaminosis D can accelerate aging."

Tuohimaa P. Vitamin D and aging, Journal of Steroid Biochemistry & Molecular Biology 114 (2009) 78–84

Ja samaiselta mieheltä on myöskin tämä toinen katsausartikkeli (alla viite), jossa käsitellää D-vitamiinin, syövän ja vanhenemisen suhdetta. Sieltä pari lainausta:

"both low (<19 nmol/L) and high (>80 nmol/L) levels of calcidiol serum concentrations were associated with a higher risk of prostate cancer.Average serum concentrations (40–60 nmol/L) posed the lowest risk." Tämä siis viittaa tapaus-verrokki tutkimukseen, jossa tarkasteltiin kalsidiolitasojen ja eturauhassyövän suhdetta. Ja vielä D-vitamiinin ja vanhenemisen suhteesta:

"The early aging appears with low and high activity of D hormones, thus, with U-shaped risk in relation to hormonal activity of vitamin D metabolites."

Tuohimaa P. Vitamin D, aging, and cancer, Nutrition Reviews Vol. 66(Suppl. 2):S147–S152

En nyt itse etsinyt, onko tutkimustietoa optimaalisesta seerumin kalsidiolitasosta kokonaisterveyden kannalta, mutta jotain tuo optimaalinen taso eturauhassyövän suhteen kertoo. Eli kannattaa nyt ehkä kuitenkin suhtautua aika maltilla siihen D-vitamiinin vetämiseen. Se, ettei selkeitä yliannostusoireita ilmene, ei välttämättä kerro siitä, että sadan mikrogramman paikkeilla olevilla vuorokausiannoksilla olisi pitkällä aikavälillä ainoastaan positiivisia vaikutuksia.
 
Ei ehkä ihan noinkaan, alla viite artikkeliin, josta seuraava lainaus:

"During the early period of vitamin D substitution some intoxications occurred; after the Second World War in Europe especially in Germany and DDR, children received extremely high oral doses of vitamin D and suffered hypercalcemia, early aging, cardiovascular complications and early death suggesting that hypervitaminosis D can accelerate aging."

Tuohimaa P. Vitamin D and aging, Journal of Steroid Biochemistry & Molecular Biology 114 (2009) 78–84

Boldasin avainkohdan. Koko artikkelissa Tuohimaa ei anna väitteelleen mitään lähdettä eikä myöskään kerro, mitä luokkaa nämä "extremely high" annokset ovat. Hyperkalsemia alkaa pukkaamaan päälle esim. alla olevan (vanhahkon) jutun mukaan vasta yli 40 000IU päiväannoksella:

Vitamin_D_toxicity.jpg


Tuolloin toisen maailmansodan aikaan käytettiin paljon nestemäistä, konsentroitua D-vitamiinia riisitaudin ja akuuttien D-vitamiinipuutosten hoitoon nk. stoss-annoksina. Tällöin on helpompi vetää överit, mikäli ei tiedä mitä tekee.

Ja samaiselta mieheltä on myöskin tämä toinen katsausartikkeli (alla viite), jossa käsitellää D-vitamiinin, syövän ja vanhenemisen suhdetta. Sieltä pari lainausta:

"both low (<19 nmol/L) and high (>80 nmol/L) levels of calcidiol serum concentrations were associated with a higher risk of prostate cancer.Average serum concentrations (40–60 nmol/L) posed the lowest risk." Tämä siis viittaa tapaus-verrokki tutkimukseen, jossa tarkasteltiin kalsidiolitasojen ja eturauhassyövän suhdetta.

Ja sitten tuli D-vitamiinitutkimuksen Grand Old Man, Reinhold Vieth, joka selitti Tuohimaan tulokset seerumin D-vitamiinipitoisuuden suurella vaihtelulla (pohjoisista olosuhteista johtuen):

Enzyme kinetics hypothesis to explain the U-shaped risk curve for prostate cancer vs. 25-hydroxyvitamin D in nordic countries

En nyt itse etsinyt, onko tutkimustietoa optimaalisesta seerumin kalsidiolitasosta kokonaisterveyden kannalta, mutta jotain tuo optimaalinen taso eturauhassyövän suhteen kertoo. Eli kannattaa nyt ehkä kuitenkin suhtautua aika maltilla siihen D-vitamiinin vetämiseen. Se, ettei selkeitä yliannostusoireita ilmene, ei välttämättä kerro siitä, että sadan mikrogramman paikkeilla olevilla vuorokausiannoksilla olisi pitkällä aikavälillä ainoastaan positiivisia vaikutuksia.

"Maltilla, maltilla, kuspiäitä mukuloitahan sitä muuten" ;) Tuo Tuohimaa on tosiaan Suomessa edustanut sitä kaikkein maltillisinta koulukuntaa näiden suositusten suhteen. Ainakin viimeisimmän Tiede-lehdessä olleen haastattelun mukaan. Ehkä kuitenkin nyt näyttää siltä että jopa hän on tarkastamassa kantaansa:

Tutkimusryhmän vetäjä, Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pentti Tuohimaa arvelee, että erityisesti Suomessa, jossa D-vitamiinin vajaus talvella on yleistä, olisi syytä kokonaan uudelleen arvioida D-vitamiinin terveydelliset vaikutukset. Siitä voi olla hyötyä jopa kausi-influenssan torjunnassa, mutta suurimmat kansainterveydelliset vaikutukset saataisiin kroonisten vanhuuteen liittyvien sairauksien ehkäisyssä. Eri arvioiden mukaan D-vitamiinin riittävällä annostelulla voitaisiin saada 2-5 tervettä elinvuotta lisää.

(Lähde)

Ja sitten on tietysti tulossa Kuopion yliopiston The Suuri D-vitamiinitutkimus, jonka tarkoituksena on kartoittaa 20 000 ihmisen aineistolla mm. D:n syöpää ehkäisevää vaikutusta. Tuokin tosin kestää 5v joten tuloksia saadaan odotella melko kauan. Iso laiva kääntynee hitaasti tässäkin asiassa.
 
"Maltilla, maltilla, kuspiäitä mukuloitahan sitä muuten" ;)

Terve Paletaani. Arvaapa yllätyinkö, kun olit ensimmäisenä antamassa vastakommenttia:) Jos sulle on tullut sellainen kuva, että tulen heittelemään tänne randomilla D-vitamiinin vastaisia tutkimustuloksia ja kommentteja, että varmasti porukka kärsii D:n puutteen takia riisitaudit, syövät ja diabetekset, niin olet väärässä :) Ihan samalla tavalla haluan oppia kuten sinäkin, joten voit noi kusipääviittaukset jättää pois.

Lähinnä siksi panin merkille esim. tuosta eturauhassyövän ja kalsidiolitasojen välisestä suhteesta saadun tuloksen, kun kuitenkin hiirikokeissa ollaan osoitettu korkeiden kalsitriolitasojen ja ennenaikaisen vanhenemisen suhde. Joo, tiedän kyllä, ettei sitä olla ihmisillä osoitettu ja nuo tulokset on saatu geenimanipuloiduilla hiirillä, mutta pidän ainakin itse tuon mielessä. Pointtini nyt lähinnä oli se, ettei yliannostusoireiden tai labrakokein osoitettavan yliannostustilan puuttuminen VÄLTTÄMÄTTÄ kerro sitä, että vaikutukset ovat pitkällä aikavälillä ainoastaan positiivisia. Ja tuo siis pohjautui tuohon Tuohimaan eturauhassyöpätutkimukseen.

Joo, pitää tutustua tuohon Viethin artikkeliin, kiitos vinkistä :)
 
Terve Paletaani. Arvaapa yllätyinkö, kun olit ensimmäisenä antamassa vastakommenttia:) Jos sulle on tullut sellainen kuva, että tulen heittelemään tänne randomilla D-vitamiinin vastaisia tutkimustuloksia ja kommentteja, että varmasti porukka kärsii D:n puutteen takia riisitaudit, syövät ja diabetekset, niin olet väärässä :) Ihan samalla tavalla haluan oppia kuten sinäkin, joten voit noi kusipääviittaukset jättää pois.

Terve, vaan :) Tuo mun lainausmerkeissä ollut lausahdus oli Tuntemattomasta sotilaasta, eikä tarkoitus ollut missään nimessä vittuilla (leffassa siis puhutaan siitä että hätäilemällä ei tule muuta kuin kusipäisiä lapsia). Nöyrimmät anteeksipyyntöni.

Oppimassahan täällä kaikki ollaan joten tekee ihan hyvää tutustua noihin vähän "maltillisempiinkin" artikkeleihin. Ei muuta ku lisää samanlaisia tulemaan, jos löytyy ;)
 
Ja sitten tuli D-vitamiinitutkimuksen Grand Old Man, Reinhold Vieth, joka selitti Tuohimaan tulokset seerumin D-vitamiinipitoisuuden suurella vaihtelulla (pohjoisista olosuhteista johtuen):
Enzyme kinetics hypothesis to explain the U-shaped risk curve for prostate cancer vs. 25-hydroxyvitamin D in nordic countries

No, ihan hienollehan tuo Viethin teoria näyttää siitä, että kohoneen syöpäriskin ja korkeiden kalsidiolitasojen taustalla olisi kalsidiolitasojen vuodenaikavaihtelu. Mutta toisaalta, tuossa se on nyt esitetty vain teoriana. Tuli muuten vastaan tämä:
http://aje.oxfordjournals.org/cgi/reprint/169/10/1223
Tuossa ei olla saatu kovinkaan vakuuttavaa näyttöä kalsidiolitasojen ja eturauhassyövän välisestä riippuvuudesta suuntaan tai toiseen. Kalsidiolitasojen suhdetta tarkasteltiin eturauhassyövän ilmaantumiseen, levinneisyyteen, gradukseen ja iän mukaiseen syöpäriskiin. Kalsidiolitasoilla yli 75 nmol/L verrattuna tasoon alle 50 nmol/L todettiin olevan suojavaikutus ainoastaan alle 60-vuotiaiden eturauhassyöpäriskiin, ei mihinkään muuhun muuttujaan. Että tästä saa taas uutta näkemystä arvioitaessa tuon U-käyrän merkitystä :)
 
No, ihan hienollehan tuo Viethin teoria näyttää siitä, että kohoneen syöpäriskin ja korkeiden kalsidiolitasojen taustalla olisi kalsidiolitasojen vuodenaikavaihtelu. Mutta toisaalta, tuossa se on nyt esitetty vain teoriana.

Eikä myöskään Tuohimaa tarjoa artikkelissaan mitään muuta kuin spekulaatiota mekanismeista tämän U-käppyrän taustalla. Hän toteaakin artikkelinsa diskussiossa seuraavaa:

The increased prostate cancer risk associated with high vitamin D concentration is unexpected and difficult to explain on the basis of experimental results...

...There are no experimental data supporting the idea that high vitamin D concentration enhances cancer development. In contrast, many studies suggest that the beneficial effects of vitamin D against cancer are more prominent with increasing vitamin D concentrations.

Mun tietääkseni tuota Tuohimaan tulosta ei ole pystytty varmentamaan missään muussa tutkimuksessa (paitsi tässä hieman sinnepäin mutta olosuhteet ovat samankaltaiset kuin pohjoismaissakin ja siksi ehkä selitettävissä Viethin hypoteesilla) eikä mitään taustalla olevia mekanismeja ole osattu selittää. Tutkimus ei selitä myöskään sitä, miksi Ruotsissa miesten 25(OH)D-pitoisuudet ovat pienimmän riskin alueella mutta silti siellä on ehkä maailman korkein eturauhassyöpäkuolleisuus.

Tuli muuten vastaan tämä:
http://aje.oxfordjournals.org/cgi/reprint/169/10/1223
Tuossa ei olla saatu kovinkaan vakuuttavaa näyttöä kalsidiolitasojen ja eturauhassyövän välisestä riippuvuudesta suuntaan tai toiseen. Kalsidiolitasojen suhdetta tarkasteltiin eturauhassyövän ilmaantumiseen, levinneisyyteen, gradukseen ja iän mukaiseen syöpäriskiin. Kalsidiolitasoilla yli 75 nmol/L verrattuna tasoon alle 50 nmol/L todettiin olevan suojavaikutus ainoastaan alle 60-vuotiaiden eturauhassyöpäriskiin, ei mihinkään muuhun muuttujaan. Että tästä saa taas uutta näkemystä arvioitaessa tuon U-käyrän merkitystä :)

Niinpä :) Toistaiseksi luotan vielä tuohon D-vitamiinin syöpää ehkäisevään vaikutukseen, kunnes toisin todistetaan.
 
niin onko näitä d-vitamiinin tasojen mittauksia erinlaisia? kävin siis verikokeissa ja niissä oli mitattu d-vitamiiniarvo joka oli 92. kyselin lääkäriltä siitä, mutta kuittas vaan että se on hyvä. Ei mitään yksikköä tms....

olen nyt noin 2kk syönyt d-vitamiinia 100-150ug/pv. ilmeisesti kannattaa jatkaa samaa rataa?
 
Mun tietääkseni tuota Tuohimaan tulosta ei ole pystytty varmentamaan missään muussa tutkimuksessa...

Voi kunpa tuohon Suomessa aloitettavaan tutkimukseen saataisiin ryhmä, jonka tasot säädettäisiin noin 150 nmol/l D-vitamiinin tarpeellisella saannilla ja tämän lisäksi suhteutettaisiin tasoon riittävät K-vitamiinin, sinkin, magnesiumin jne. saannit. Veikkaisin, että kaikenmoiset viittaukset U-käppyrähapatukseen voitaisiin heittää recycle biniin tuon jälkeen ikuisesti ja ainiaan.
 
Kerpeles!

Edellisestä linkistä sattui silmään tämä:

"D-vitamiinimyrkytyksissä yli 375 nmol/l"

Melko rutkasti saa vetää d:tä, että tollaseen määrään päästään ;)
 

OUTLET PWO -40%

Grapefruit Lemonade

14,90€
Ja sitten tuli D-vitamiinitutkimuksen Grand Old Man, Reinhold Vieth, joka selitti Tuohimaan tulokset seerumin D-vitamiinipitoisuuden suurella vaihtelulla (pohjoisista olosuhteista johtuen):

Taidanpa tulla tänne vielä vähän jorisemaan, kun näköjään lomalla on ylimääräistä aikaa. Kyllähän tuo Viethin hypoteesi taitaa todellakin olla ihan käypä selittämään nuo Tuohimaan eturauhassyöpätulokset. Tästä ajattelin ihan esimerkkinä mainita 2007 julkaistun (jälleen kerran) Tuohimaan tutkimuksen, jossa tarkasteltiin, miten ihosyövän sairastaminen primaarisyöpänä muuttaa riskiä sairastua muihin syöpiin. Ihosyöpää siis pidettiin markkerina suuresta auringonvaloaltistuksesta ja näin myös kohonneesta D-vitamiinialtistuksesta. Tuloksissa mielenkiintoista oli se, että kokonaisuudessaan kiinteiden kasvaimien ilmaantuminen väheni merkittävästi primaarin ihosyövän jälkeen aurinkoisissa maissa (Espanja, Singapore, Australia), kun taas vähemmän aurinkoisissa maissa ( mm. Suomi, Tanska, Ruotsi, Islanti, Norja) ihosyövän jälkeen ilmaantuvien kiinteiden kasvaimien määrä kasvoi merkittävästi (siis verrattuna siihen, mitä sen oli ennustettu olevan samassa tilanteessa ilman edeltävää ihosyöpää). Ja tämänkin jutun pohdintaosuudessa puhutaan siitä, että selittävänä tekijänä ainakin osaltaan on ilmeisesti pohjoisessa asuvien ihmisten D-vitamiinipitoisuuksien suuri kausittainen vaihtelu.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17540555
 

Tuo kyseinen linkki siis ilmeisesti viittaa tähän: P. Tuohimaa, T. Keisala, A. Minasyan, J. Cachat, A. Kalueff. Vitamin D, nervous system and aging. Psychoneuroendocrinology (2009) 34S, S278—S286

Etsin tämän kyseisen artikkelin ja kyllähän siellä mainitsemisen arvoisia juttuja oli. No, tällä palstalla tuskin tarvitsee toistaa niitä kaikkia D:n positiivisia vaikutuksia, joita artikkelissa mainittiin, niinpä mainitsen artikkelin pointteja korkeista D-vitamiinipitoisuuksista. Tuossa artikkelissa oli tämä sama maininta, jonka jo aikaisemmin laitoin tänne, nyt lähteiden kera:

"After the Second World War in Europe, especially in Germany, children received extremely high oral doses of vitamin D3 and suffered hypercalcemia, nephrocalcinosis, early aging, cardiovascular complications and early death, supporting the possibility that hypervitaminosis D3 can accelerate aging (Bransby et al., 1964; Markestad et al., 1987; Oliveri et al., 1996; Ronnefarth and Misselwitz, 2000). Unfortunately, no attention to a possible premature aging of CNS has been paid in those studies."

Valitettavasti annosmääriä ei edelleenkään mainita, mutta artikkelin viitteistä varmaan saa jotain tietoa. Sinänsähän tämä nyt ei ole mikään mullistava sitaatti epämääräisyydessään, mutta mainitsen nyt, kun Paletaani jäi aikaisemmin lähteitä tälle tiedolle kaipaamaan.

Ja sitten oli viittaus siihen tuohimaan omaan tulokseen prostatasyövän ja D-vitamiinin välisestä U-käyrän mallisesta riippuvuudesta, artikkelissa myös viittaus 2007 ilmestyneeseen juttuun (Faupel-Badger et al.), jossa ollaan saatu samankaltaisia tuloksia. Itse en vielä tuota Faupel-Badgerin ja kumppaneiden juttua ole lukenut, joten sen enempää en sitä tässä kommentoi. Mutta aivan yksin Tuohimaan tulokset prostatasyövän suhteen eivät siis ole.

Ja vielä lainaus artikkelista:
"A recent, vast report by the International Agency for Research of Cancer shows several Ushaped epidemiological risk curves to serum calcidiol concentrations such as risk of cardiovascular diseases and all cause deaths (IARC, 2008). Larger epidemiological studies on common chronic diseases are needed in order to verify how common the U-shaped risk curve is, including common diseases of the CNS. After those studies, it will be possible to determine what the optimal serum concentration of calcidiol is."

Tuo raportti löytyy täältä: http://www.iarc.fr/en/publications/pdfs-online/wrk/wrk5/index.php
Jeps, en ole tuohon itse perehtynyt, mutta varmaan ihan käypää tietoa :) Pointtina vaan, että on niitä U-käyriä näköjään muutkin saaneet kuin vain Tuohimaa...

Ja sitten vielä mainita optimaalisista kalsidiolitasoista:
"Moreover, variations in circulating calcidiol concentrations is suggested to be a significantly heritable trait, based on a recent analysis of 1762 elderly men and women in community-based health care (Shea et al., 2009). It is evident that there has been adaptation to UV-B irradiation such as the skin color, therefore there might be population differences in the optimal calcidiol serum concentration. This implies that further studies of optimal calcidiol serum concentrations for disease prevention are necessary among different populations and groups of a population.

Eli ihan suoralta kädeltä kansainvälisten tutkimusten tulokset optimaalisesta kalsidiolitasosta eivät välttämättä päde meihin suomalaisiin. Hyvä vaan tämänkin asian kannalta, että Kuopiossa alkaa se D-tutkimus.

Eli tässä nyt sitä vähän maltillisempaa tietoa D:stä. En varmastikaan ole mikään ekspertti arvioimaan tätä artikkelia. Mutta kuten sanoin, varmaan ihan mainitsemisen arvoinen juttu myöskin tältä kantilta :)
 
Voi kunpa tuohon Suomessa aloitettavaan tutkimukseen saataisiin ryhmä, jonka tasot säädettäisiin noin 150 nmol/l D-vitamiinin tarpeellisella saannilla ja tämän lisäksi suhteutettaisiin tasoon riittävät K-vitamiinin, sinkin, magnesiumin jne. saannit. Veikkaisin, että kaikenmoiset viittaukset U-käppyrähapatukseen voitaisiin heittää recycle biniin tuon jälkeen ikuisesti ja ainiaan.

Kannattaa tutustua myös tähän IARC-raporttiin: http://www.iarc.fr/en/publications/pdfs-online/wrk/wrk5/index.php , koska sielläkin tulee vastaan niitä U-käppyrähapatuksia, jotka varmasti osaltaan antavat selitystä virallisten tahojen varovaisuuteen. Siellä esimerkiksi viittaukset NHANES III -tutkimukseen, jossa ollaan saatu U-käppyräsuhteita kalsidiolitasojen ja kokonaiskuolleisuuden välille. Esim. Melamed 2008 tutkimuksessa seerumin kalsidiolitasoilla 75-122 nmol/L saatiin pienin riski kuolleisuudelle ja tasoista 125 nmol/L eteenpäin kuolleisuusriski taas nousi. Tuolla on myös viittaus Wangin 2008 tutkimukseen, jossa todettiin kalsidiolitasolla 50-62 nmol/L olevan alhaisin kardiovaskulaaristen tapahtumien riski. Riski kardiovaskulaaritapahtumille alkoi nousta siis tasoilla alle 50 nmol/L ja yli 62 nmol/L. Löytyipä viittauksia myös suomalaisessa aineistossa tehtyihin tutkimuksiin. Esimerkiksi ATBC-tutkimuksessa Stolzenberg-Salomon et al.2006 totesivat, että suomalaisten tupakoitsijoiden joukosta saaduissa tuloksissa korkeilla kalsidiolitasoilla oli kolminkertainen haimasyövän riski verrattuna alhaisiin kalsidiolitasoihin (>65.5 versus <32.0 nmol/L). Tässä nyt joitakin esimerkkejä tuosta IARC-raportista. Joka tapauksessa suomalaiset suositukset saisivat olla korkeammat, mitä ne nykyään ovat, mutta toisaalta en ole mitenkään järin ihmeissäni suosituksien laatioiden varovaisuudesta tässä asiassa. Kyllä itsekin otan D:tä huomattavasti suosituksia suurempia määriä.

Melamed ML, Michos ED, Post W, Astor B. 25-hydroxyvitamin D levels and the risk of mortality in the general population. Arch Intern Med 2008; 168(15): 1629-1637

Wang et al. Vitamin D deficiency and risk of cardiovascular disease. Circulation, 2008;117:503-511.

Stolzenberg-Solomon R, Vieth R, Azad A, Pietinen P, Taylor PR, Virtamo J, Albanes D. A prospective nested case-control study of vitamin D status and pancreatic cancer risk in male smokers. Cancer Res 2006; 66(20):10213-10219
 
osaako kukaan sanoa onko noissa eri valmistajien d-vitamiineissa suuria eroja, jotain epäpuhtauksia tms. Onko järkevää maksaa suurempaa hintaa käytännössä samasta tavarasta.
 
Kerpeles!
Edellisestä linkistä sattui silmään tämä:
"D-vitamiinimyrkytyksissä yli 375 nmol/l"
Melko rutkasti saa vetää d:tä, että tollaseen määrään päästään ;)

Niin ja tuokin on ihan hatusta vedetty. Rottakokeissa myrkytysraja on ollut about tuo, mutta ihmisillä myrkytysraja on 600 nmol/l kieppeillä. Siis niissä muutamassa harvassa myrkytyksessä, mitä koko historia edes tuntee.
 
Kannattaa tutustua myös tähän IARC-raporttiin: http://www.iarc.fr/en/publications/pdfs-online/wrk/wrk5/index.php , koska sielläkin tulee vastaan niitä U-käppyrähapatuksia, jotka varmasti osaltaan antavat selitystä virallisten tahojen varovaisuuteen.

Tämän takia olisi hienoa jos joku tekisi tutkimuksen, jossa eliminoitaisiin korkeiden kalsidiolitasojen aiheuttamat muiden tarpeellisten vitamiinien tai mineraalien mahdolliset puutokset (K, magnesium, sinkki) tahi liian korkeat saannit (esim. A-vitamiini) ynnä kausivaihtelut jne. Ei tarvitsisi spekuloida turhan päiten niitä muutamaa poikkeavaa tulosta, jossa U-käppyrä on havaittu. Ja kuten huomasitkin, tasot U-hapatuksissa ovat olleet yli 125 nmol/l, johon ei päästä kovin pienellä saannilla. Tämän takia on erikoista, että suositellaan korkeintaan 20 µg annoksia vedoten samaa aikaan U-käyrätutkimuksiin. Tuolla annoksella ei iki maailmassa päästä kyseisiin lukemiin. Tuolla annoksella kun ei päästä edes lukemiin, josta olisi selkeää terveydellistä hyötyä puhumattakaan opimitasoista.
 
Tuohimaa oli Studio55 ohjelmassa puhumassa D-vitamiinista. Aika pahaa pelottelua tuli liikasaannista ja yli 100ug päiväannoksista.

Prkl mikä tässä on ettei saa selvyyttä paljonko D:tä kannattaa talvisaikaan ottaa lisäravinteena. Ite olen ottanut nyt parin viikon ajan 125 tai 250 ug päivässä. Nyt rupesi mietityttämään, että pitäisikö odotella lisäselvyyttä ja ottaa sillä välin vain 125ug joka toinen päivä.
 
Tuohimaa oli Studio55 ohjelmassa puhumassa D-vitamiinista. Aika pahaa pelottelua tuli liikasaannista ja yli 100ug päiväannoksista.

Prkl mikä tässä on ettei saa selvyyttä paljonko D:tä kannattaa talvisaikaan ottaa lisäravinteena. Ite olen ottanut nyt parin viikon ajan 125 tai 250 ug päivässä. Nyt rupesi mietityttämään, että pitäisikö odotella lisäselvyyttä ja ottaa sillä välin vain 125ug joka toinen päivä.
Eikös se Tuohimaa puhunu et lapsille oli tullu niitä haitta vaikutuksia silloin -50 luvulla,mahdollisuus voi olla että jotain muutakin annettu silloin?
 
Tuohimaa oli Studio55 ohjelmassa puhumassa D-vitamiinista. Aika pahaa pelottelua tuli liikasaannista ja yli 100ug päiväannoksista.

Prkl mikä tässä on ettei saa selvyyttä paljonko D:tä kannattaa talvisaikaan ottaa lisäravinteena. Ite olen ottanut nyt parin viikon ajan 125 tai 250 ug päivässä. Nyt rupesi mietityttämään, että pitäisikö odotella lisäselvyyttä ja ottaa sillä välin vain 125ug joka toinen päivä.

Kun miettii noita annoksia niin keskipäivän auringossahan kroppa saa puolessa tunnissa jo 200ugta.
 
Kun miettii noita annoksia niin keskipäivän auringossahan kroppa saa puolessa tunnissa jo 200ugta.

Tuohimaa selitti jotain, että auringosta ei voi saada liikaa. Ite en ole keskipäivän auringossa "ikinä" ja silloinkin suurin osa ihosta vaatteiden alla.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom