D-vitamiini (EI ALENNUSKOODEJA TAI TILAUSJUTTUJA)

M-NUTRITION PURE CREATINE 300 g

100 % puhdaslaatuista kreatiinimonohydraattia

-30%
(vai kuvitteletko, että esim. dopingtestattaville ruotsalaisille urheilijoille suositellaan vain suomalaisten urheiluravinteiden käyttöä?)

No enhän mä nyt noin hölmö ole :rolleyes:
Suomessa myytävien lisäravinteiden pitäis kuitenkin olla eviran hyväksymiä, (tiedän ettei näin välttämättä ole) ja siten olettais että on turvallisempia käyttää tässä mielessä....
Noh, minä jatkan vielä pähkäilyä syödäkkö vai eikö syödä... :confused:
 
Hempukka pistellyt näköjään lomilla tuulemaan :)

Tässä nyt joitakin esimerkkejä tuosta IARC-raportista. Joka tapauksessa suomalaiset suositukset saisivat olla korkeammat, mitä ne nykyään ovat, mutta toisaalta en ole mitenkään järin ihmeissäni suosituksien laatioiden varovaisuudesta tässä asiassa. Kyllä itsekin otan D:tä huomattavasti suosituksia suurempia määriä.

Hyviä pointteja pistelit ja pitää sen verran selventää tätä omaa kantaa, että en olisi itsekään suosittelemassa koko väestölle mitään mega-annoksia D-vitamiinia. Itse ottamani 125ug päivässä on kuitenkin hyvin suurella varmuudella täysin turvallista näin talvisaikaan mutta kesällä tuskin otan samaa määrää.

Jos siis aiheesta syntyy vääntöä, mun pointti on osoittaa että hyvin monet viittaukset D-vitamiinin vaarallisuudesta ovat toistaiseksi melko spekulatiivisia eikä mikään tutkimus ainakaan puolla suositusten pitämistä nykyisellä tasolla.

Ja koska Hempukan kans on mukava vääntää, asiaan:

Melamed ML, Michos ED, Post W, Astor B. 25-hydroxyvitamin D levels and the risk of mortality in the general population. Arch Intern Med 2008; 168(15): 1629-1637

Tämä juttu perustuu NHANES III-tutkimusaineistoon, jonka tulkinnassa on oltava erityisen varovainen. Tämä johtuu siitä että se on laaja jenkkiläinen aineisto, missä pohjoisten osavaltioiden verinäytteet on kerätty kesäaikaan ja vastaavasti etelässä näytteet on otettu talvella. Näistä puutteista huomautetaan sekä alkuperäisessä artikkelissa, että tuossa lainaamassasi IARC-raportissa. Pääasiassa artikkelissa painotetaan alhaisen D-vitamiinisaannin riskejä.

Wang et al. Vitamin D deficiency and risk of cardiovascular disease. Circulation, 2008;117:503-511.

Wangin juttu tuntuu pikaisella silmäyksellä keskittyvän niin ikään D-vitamiinipuutoksen riskeihin. Kun oikein hakemalla hakee, syykin löytyy ja se on siinä että koko 1739 ihmisen aineistossa oli vain 10%:lla seerumin 25-OH-D pitoisuus yli 30ng/mL (n. 75nmol/l), joten tilastollinen merkittävyys on todella huono. Kirjoittajat eivät myöskään esitä mitään mahdollista selitystä muulle, kuin D-vitamiinipuutoksen aiheuttamille kardiovaskulaaritapahtumille.

Stolzenberg-Solomon R, Vieth R, Azad A, Pietinen P, Taylor PR, Virtamo J, Albanes D. A prospective nested case-control study of vitamin D status and pancreatic cancer risk in male smokers. Cancer Res 2006; 66(20):10213-10219

Tutkimus on tehty ainoastaan tupakoivilla ihmisillä, mikä aina aiheuttaa pientä (noh, melko isoa) ongelmaa vertailukelpoisuudelle. Tuosta artikkelista on myös samassa numerossa julkaistu kommentaari, jossa kirjoittaja toteaa siihen liittyvän monia tulkinnallisia kysymyksiä. Tupakoinnin lisäksi hän ihmettelee, miten aikaisemmin on saatu niin paljon päinvastaisia tuloksia D-vitamiinin yhteydestä syöpään. Lopuksi hän toteaa että tottakai tällaisia odottamattomia tuloksia aina toisinaan ilmaantuu ja niitä pitää tutkia erityisen tarkasti.

En tietenkään kiistä sitä, etteikö näissä voisi jotain totuuden siementä piileskellä. Itse kuitenkin suhtaudun pienellä varauksella kaikkiin kliinisiin tutkimuksiin, joiden taustalla ei ole juuri minkäänlaista perustutkimusta. Toisaalta nämä ovat varmasti juuri niitä, joiden ansiosta monet asiantuntijatkin ovat hieman varpaillaan eikä päätöksiä tapahdu kovin nopeasti.

Päätöksentekoon tuntuu myös monen haastattelun perusteella liittyvän käsitys siitä, että on "huonoa ravitsemuspolitiikkaa" suositella ihmisille ravintolisänä otettavaa vitamiinia. Tästäkin ajattelusta olisi mukava päästä pikkuhiljaa eroon.
 
Kauanko teillä on kestänyt tilauksen tuleminen tuolta Iherbistä?

Itellä kesti päivän päälle kaks viikkoa hitaammalla kuljetuksella, kun joulukuun alussa tilasin. Joillakin taas tullu hitaammallakin kuljetuksella kahdeksassa päivässä, että taitaa olla aika paljon vaihtelua.
 
Alle kuukauden kestänyt kuuri on kohtuu lyhyt kuitenkin. Epäilisin että noilla määrilläkin vaatii sen pari kolme kuukautta ennenkuin alkaa flunssat pysymään paremmin loitolla - ihan mutuilua tämä.

Mitenköhän paljon tuo D-vitsku yksinään sitten flunssan iskemiseen vaikuttaa. Ite olen kiskonut nyt tänä syksynä/talvena enemmän vitamiineja ja D:tä 125-375ug päivässä ja L-glutamiinia 30g päivässä (senkin sanotaan estävän flunssaa), mutta silti ollut monta kertaa flunssa tänä talvena. :curs: Siihen kokonaisuuteen vaikuttanee ziljoona asiaa, että tarttuuko flunssa vai eikö.
 
Mitenköhän paljon tuo D-vitsku yksinään sitten flunssan iskemiseen vaikuttaa. Ite olen kiskonut nyt tänä syksynä/talvena enemmän vitamiineja ja D:tä 125-375ug päivässä ja L-glutamiinia 30g päivässä (senkin sanotaan estävän flunssaa), mutta silti ollut monta kertaa flunssa tänä talvena. :curs: Siihen kokonaisuuteen vaikuttanee ziljoona asiaa, että tarttuuko flunssa vai eikö.

Sama homma mulla. Kesästä asti popsinut 100-200ug/päivä ja kahteen kertaan pääsi flunssa iskemään alkutalvesta. Muuten kyllä d:n vaikutukset ovat olleet oikein positiivisia. Alan pikkuhiljaa ymmärtämään mikä mulle noita flunssia aiheuttaa. Tauti iskee useasti kovan treenijakson aikana ja muutaman huonosti nukutun yön jälkeen. Monta vuotta meni tämänkin tajuamiseen. Luultavasti vielä useampi vuosi menee, että tajuaa olla treenamatta täysillä kun unirytmin kanssa on häikkää :)
 
Tiede.fi-keskustelusta poimittua: miesten testosteronitasot näyttävät nousevan lineaarisesti 25(OH)D-tasojen mukaan.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20050857

Eikös tämä suhteellisen "tiedetty asia" ole ?
Että astetta tummemmilla miehillä on isommat testotasot ?
Tosin, päiväntasaaja tienoo on tummemmalle iholle suotuisampi mesta.
Esim. Kuuba / Jamaika suhteellisen otollinen alue.

Tai eihä tätä tiedetty oikein, minkä "takia" mutta D-vitamiinilla ilmeisesti selkeästi osuutta, isompiin testotasoihin.
 
Mitenköhän paljon tuo D-vitsku yksinään sitten flunssan iskemiseen vaikuttaa. Ite olen kiskonut nyt tänä syksynä/talvena enemmän vitamiineja ja D:tä 125-375ug päivässä ja L-glutamiinia 30g päivässä (senkin sanotaan estävän flunssaa), mutta silti ollut monta kertaa flunssa tänä talvena. :curs: Siihen kokonaisuuteen vaikuttanee ziljoona asiaa, että tarttuuko flunssa vai eikö.

Juu vaikuttaa varmasti pirun moni asia, mutta ainakin mulla on tuntunut olevan se puuttuva lenkki kun kerran flunssat on loppuneet kuin seinään (ehkä sitten oli toi 1/ziljoonaan, aivan sama mulle). Ja mä olen siis ollut sitä porukkaa joka on saanut kaikki mahdolliset liikkeellä olevat flunssat jne. Hiukan vastaavan tyylisiä kokemuksia on ollut myös mun työkavereilla, tosin eivät ole aiemminkaan olleet niin alttiita taudeille kuin mä. Joka tapauksessa vaikutukset eivät tule kokemuksieni mukaan muutamassa viikossa vaan vaativat usean kuukauden ajan (125ug:n päiväannoksilla).

D:n lisäksi juon gefiluksen mehuja josta moni uskoo myös olevan apua ja L-glutaa otan palautusjuomassa. Näitä olen tosin käyttänyt aiemminkin joten mulla ne eivät tunnu olevan sairastelun loppumisen syy.

Mut hei, ikävä homma jos ei sulla tullut samantyylistä vaikutusta. Eikai D mikään ihmeaine kaikille olekaan, varsinkaan jos tasot ovat valmiiksi kunnossa.

Mun mielipide pysyy edelleen D-myönteisenä koska en ole keksinyt mitään muuta muutosta elintavoissani.
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
d vitamiini taso labroissa

niin onko näitä d-vitamiinin tasojen mittauksia erinlaisia? kävin siis verikokeissa ja niissä oli mitattu d-vitamiiniarvo joka oli 92. kyselin lääkäriltä siitä, mutta kuittas vaan että se on hyvä. Ei mitään yksikköä tms....

=>jos mittaus oli se D-vitamiini-25-OH niin tulos on ilmeisesti nmol/litra yksikköä.

kävin itse labrassa pari päivää sitten, raportissa oli teksti:
"Tavoitearvo on vähintään 50 nmol/l. Luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on kuitenkin yli 80nmol/l.
Toksisuuden raja on noin 250nmol/l."

=>näin luki labran lapussa. Tee siitä sitten omat johtopäätökset.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Hesari uutisoi D:stä:

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli...hkä+myös+dementian+riskitekijä+/1135252293868

vika lause oli kyllä aika yllättävä (huonolla tavalla):
"Suomessa lievää D-vitamiinin puutosta on talvisaikaan arviolta seitsemällä kymmenestä kasvuikäisestä ja puolella keski-ikäisistä."

:eek: :wall: :down:

edit: onko kellää mitää tiivistelmää D:n hyödyistä ja siitä kuinka paljon sitä tarvitaan, minkä vois tulostaa tuttaville/perheenjäsenille? ..päätänsä vaan hetkauttavat jos yritän selittää. lähteet olis hyvä olla mukana
 
Nyt on pari kuukautta tullut kiskottua D-vitamiinia 250 μg joka ikinen päivä parin kuukauden ajan. (paria poikkeusta lukuunottamatta) Joten kertokaas nyt miltä pitäisi tuntua? En huomaa missään mitään muutosta. Vastustuskyvystäkään en tiedä mitään, kun en normaalistikaan ole juuri kipeänä. Viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana on ollut yksi lievä flunssa ja se kesti mahtavat kaksi päivää. No, voihan tietysti olla, että nyt vastustuskyky on vaan entistäkin kovempi. Sen huomaa sitten vasta pidemmän ajan kuluttua.
 
onko kellää mitää tiivistelmää D:n hyödyistä ja siitä kuinka paljon sitä tarvitaan, minkä vois tulostaa tuttaville/perheenjäsenille?

Tää ketju on aika kohtuullinen tiivistelmä?

Eikös kropassa oo joku satakuussataa eri kudosta, joihin D vaikuttaa?
 
Nyt on pari kuukautta tullut kiskottua D-vitamiinia 250 μg joka ikinen päivä parin kuukauden ajan. (paria poikkeusta lukuunottamatta) Joten kertokaas nyt miltä pitäisi tuntua? En huomaa missään mitään muutosta.

Ei itekkään ole huomannut mitään eroa, mutta kiskotaan nyt naamariin kuitenkin. Jotain vaikutuksia on varmaan aika hankala tuntea mitenkään.
 
onko kellää mitää tiivistelmää D:n hyödyistä ja siitä kuinka paljon sitä tarvitaan, minkä vois tulostaa tuttaville/perheenjäsenille?

Tässä on lontooksi aika hyvä listaus eri alojen tutkimuksista, joihin D-vitamiini liittyy olennaisesti. Perheenjäsenille voi vaikka poimia nuo otsikot :) Vastaavasti tässä on mun mielestä varsin asiallinen blogikirjoitus suomeksi. Ehkä lipsuu paikoitellen turhan fanaattisuuden puolelle mutta sisältää lähdeviittaukset ja paljon oikeaa asiaakin.

Kyllä kesän jälkeen olisi luullut jotain puutosta jo olevan. Mutta kuten Force sanoi, niin joitakin vaikutuksia ei varmasti edes huomaa itse.

Juu en oo itsekään juuri huomannut vaikutuksia vaikka 125ug menee päivittäin jo pidemmän aikaa. Ehkä vähän enemmän virtaa päivisin eikä jokavuotisia sairasteluja ole toistaiseksi näkynyt. Itse näkisin asian enemmänkin niin että tuo D-vitamiinilisä on tarpeellinen pyrittäessä suhteellisen terveelliseen ja tasapainoiseen ravintoon. Meidän leveysasteilla tuo D-vitamiinin saanti on todella vähäistä ja siksi myös veren kalsidiolipitoisuudet jäävät hyvin alhaisiksi. Tämän kanssa tulee toki toimeen mutta korkeampien pitoisuuksien on osoitettu korreloivan lukemattomien positiivisten terveysvaikutusten kanssa joten niitä kannattaa mielestäni tavoitella. Ei se D tosiaan ole mikään ihmelääke tai maagisesti olotilaa kohentava taikapilleri, ennemminkin olennainen osa jokapäiväistä ravintoa. Vaikutukset näkyvät (jos ovat näkyäkseen) sitten vuosien aikavälillä.

Tokihan netistä saa lukea paljon kertomuksia kuinka ihmisillä on parantunut vaikka minkälaiset vaivat kun ovat lisänneet D:n saantiaan. On täysin mahdollista että näin voi joidenkin kohdalla käydä ja silloin vaikutukset ovat paljon dramaattisempia. Omalla sukulaispojallani todettiin hiljattain IBS, joka on autoimmuunisairaus. D-vitamiinilisän on todettu muutamissa tutkimuksissa hillitsevän tällaisten oirehdintaa joten kehoitin häntä lisäämään D-vitamiinisaantiaan. Toivon mukaan siitä on jotain apua mutta eihän se taattua ole.
 
D-vitamiiniannosten vaikutus seerumin kalsidiolipitoisuuksiin riippuu seerumin vallitsevasta kalsidiolipitoisuudesta siten, että lähtökohtaisesti korkealla kalsidiolipitoisuudella saadaan aikaan pienempi nousu kuin lähtökohtaisesti matalammalla kalsidiolipitoisuudella, siis vaikka otetaan sama annos D:tä kummassakin tapauksessa. Käsittääkseni elimistö pystyy ainakin jossain määrin säätelemään kalsidiolipitoisuuksia myös muun D:n lähteen kuin ihossa syntyvän D:n kohdalla. Tarkoitan siis, että aivan kuten endogeenistä D:n tuotantoa säädellään elimistön tarpeita vastaamaan, niin myös käy oraalisen D:n käyttöön ottamisen kohdalla ainakin jossain määrin. Tämä varmasti osaltaan selittää sen, että vaikka vedettäisiin elimistön optimaalisen toiminnan kannalta liian suuria annoksia, niin siltikään haittavaikutuksia ei ihan helposti ilmene. Ja tästä taas voi mietiskellä, että on mahdollista, että tietyillä annosmäärillä vedellään jo vähän niinkuin turhaan niitä suuria mikrogrammamääriä...Ihan yleisenä pohdintana vaan, ei niinkään kannanottona kenekään annostuksiin ;) Eli yhteenvetona: lähtökohtaisesti hyvässä hapessa ja ravitsemustilassa oleva ihminen ei voi odottaa niin dramaattisia muutoksia kropassaan kuin joku kuihtunut riisitaudin partaalla oleva tyyppi.
 
Back
Ylös Bottom